Calamnius Uutiset 2010-1 Tässä numerossa Väistyvän puheenjohtajan sanoma Uuden puheenjohtajan tervehdys Uusi sukuneuvosto Kesän 60v juhlista Uudet jäsenet Poisnukkuneet jäsenet Ryhmäkuva sukukokouksen osallistujista 2010 Väistyvän puheenjohtajan sanoma Kun viime kesänä luovutin puheenjohtajuuden Lars Holmille, tein sen hyvillä mielin koska sukuseuramme sai hänestä alan miehen. Omaa viisivuotiskauttani hallitsi asteittainen siirtyminen sähköiseen tiedonkulkuun ja sukuseuran kotisivun valmistelu. Se saatiinkin jo vuoden 2007 aikana hyvään alkuun. Sen jälkeen muutokset ja sivun kehittyminen on ollut vauhdikasta. Toinen kestoaihe oli jäsenhankinta, erityisesti nuorten saaminen sukuseuran jäseniksi. Sillä sektorilla alkoi tapahtua kun jäseneksi liittyminen mahdollistui netin kautta. Kauden päättyessä oli hyväksytty ennätysmäärä uusia jäseniä. Niinpä on luontevaa, että siirryn sukuneuvoston jäseneksi valvomaan aiempien sukupolvien perintöä. Samalla iloitsen siitä kehityksestä, joka uusien sukuneuvosten myötä on tuleva sukuseuramme hyväksi. Joulun rauhaa ja menestystä tuleville vuosille! Sinikka Pyötsiä Merkkipäivät * Jorman tervehdys Jäsentietoa Suomen Sukututkimusseuran tervehdyksen esitti Fil. maist. P.T. Kuusiluoma Puheenjohtajuus vaihtuu Uudessa sukuhaarojen viidakossa tunnen edustavani sekä sukuhaarani (EVI) että ikäni puolesta perussukupolvia. Joulu 2010 Vuosikerta 1 * Numero 1
Uuden puheenjohtajan tervehdys Lasse Lasse Balatonilla Tihanyssä Unkarissa Don Lorenzo Monte Faitolla 1200m korkeudella, taustalla Vesuvius ja Napolin lahti Tekisi mieli sanoa että kaikki tuntevat apinan, mutta näin se ei ehkä ole. Olen siis Lars Holm, mutta kutsukaa minua Lasseksi. Olen syntynyt Noormarkussa vuonna 1951, vanhempani olivat Leif Holm (s. 1918) ja Karin Ahlberg (s. 1929). Isäni äiti oli Cely Fanny Mercedes Wikander (s. 1887) ja hänen vanhempansa olivat Wilhelm Wikander (s. 1842) ja Alma Matilda Calamnius (s. 1848), molemmat Josef Calamniuksen (s. 1703) jälkeläisiä. He olivat neljännet serkukset keskenään. Innostukseni sukututkimukseen alkoi 60-luvun puolessavälissä, kun sain isäni siskolta lyhyen sukuselvityksen isän suvusta; kokonaista 8 sivua kirjoituskonetekstiä. Selvitys oli hyvin puutteellinen, ja aloin sitä täydentää. Tutkimukseeni tuli sitten pitkä tauko, johtuen työstäni suomalaisessa autoteollisuudessa. Työni takia liikuin keskimäärin 140 päivää vuodessa pitkin maita ja mantuja toistakymmentä vuotta, joten aikaa tutkimiseen ei juuri ollut. Tutkimiseni lähti uuteen nousuun vasta 90-luvun puolivälissä ja silloin olikin jo huomattavasti paremmat edellytykset toimia. Kirkonkirjoja ja muita dokumentteja oli jo saatavana digitaalisessa muodossa internetin kautta, mikä helpotti valtavasti tutkimustyötä. Kiinnostukseni sukututkimukseen vain kasvoi, joten liityin v. 2001 Porvooseen juuri perustettuun sukututkimusyhdistykseen. Porvoon yhdistyksen hallituksen jäsen olen ollut pitkään ja myöskin seuran puheenjohtajana kaksi kautta. Nykyään olen myöskin Suomen Sukututkimusseuran hallituksen jäsen. Tulin mukaan Calamnius-seuran toimintaan jäseneksi muistaakseni v. 2005, ja v. 2007 minut kutsuttiin erityisasiantuntijaksi sukuneuvostoon, kun aloimme uudistaa seuran kotisivuja. Tästä nk. Uudesta Mediasta johtuen olemme viimeisinä vuosina saaneet reippaasti uusia jäseniä. Olemme myös luoneet Calamnius ryhmän FaceBookiin. Tämä tavoittaa nuoremmat sukupolvet, ja tätäkin kautta olemme saaneet uusia jäseniä. FaceBookin kautta olemme myös saaneet yhteyden Etelä-Amerikkalaisiin sukulaisiimme. Netissä näkymisen hyvä puoli on myös se, että olemme sen avulla viimeisten vuosien aikana saaneet valtavasti uutta tietoa suvusta. Sekä kotimaiset että ulkomaiset sukuhaarat ovat löytäneet meidät ja meidän sukupuumme. Sukutietokantamme henkilömäärä on yli kaksinkertaistunut; tällä hetkellä löytyy n.75 000 nimeä, kun lasketaan puolisot ja heidän vanhempansa mukaan. Kuitenkin meiltä puuttuu tietoja nykyaikaan asti monista sukuhaaroista, joten työmme ei missään nimessä ole vielä valmis. Uutena puheenjohtajananne yritän hoitaa toimeni yhtä hyvin kuin edeltäjänikin. Haluan toivottaa Teille, rakkaat sukulaiset, Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011. Lasse Sivu 2 Joulu 2010 Vuosikerta 1 * Numero 1
Uusi Sukuneuvosto Lars J W Holm, puheenjohtaja 60-vuotis juhlakokous 10-11.7.2010 Sukuseuran 60-vuotis juhlakokoukseen Helsingin Vuorantaan oli kokoontunut kahdeksisenkymmentä Calamniussukuista, 7 Ruotsista asti. Joukossa oli paljon vanhoja uskollisia sukukokouksessa kävijöitä, mutta myös ilahduttavan paljon ensikertalaisia. Suurin osa osanottajista oli perinteisten Calamnius-sukuhaarojen eli Gabrielin ja Carlin jälkeläisiä, mutta olipa mukaan saatu yksi Saran ja Susannankin jälkeläinen. Vanhimmat juhlijat olivat uskolliset sukukokouskonkarit, yhdeksääkymmentä lähentelevät Marjatta Iltatähti Kianto ja Marja Lehto ja nuorimmat alta yksi vuotiaat Hertta Kalajoki ja Nuura Kianto. Maukkaan juhlaillallisen aikana kuultiin Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtajan P.T. Kuusiluoman tervehdys ja musiikkia Iki-Ilmarinen näytelmästä sekä Iki Kiannon kirjoittama sukukronikka ym. Hauskana yksityiskohtana mainittakoon illalliselle etukäteen laadittu pöytäjärjestys, joka sekoitti sukulaiset uusiin ympyröihin ja näin edesauttoi tutustumista sukulaisiin. Lauantain ohjelmassa oli myös virallinen vuosikokous, jossa valittiin uusi puheenjohtaja ja muokattiin sukuneuvostoa uuteen uskoon useiden pitkäaikaistenkin sukuneuvosten vetäytyessä eläkkeelle ja uusien astuessa remmiin. Myös edellisen viisivuotiskauden aikana kuolleita ja syntyneitä muistettiin kynttilöin. Sunnuntaiaamuna kävivät lähetystöt laskemassa kukat Hietaniemen hautausmaalla Sixtus Calamniuksen ja Wolmar Calamniuksen haudoille sekä Maunulan uurnalehdossa Reino Kalajoen ja Pentti Reinilän haudoille. Jorma Kalajoki piti pienen hartaushetken, jonka jälkeen kuultiin eroavan ja uuden puheenjohtajan tervehdykset. Monet yhteiset ateriat, kahvihetket ja muut tauot tarjosivat mahdollisuuden seurustella sukulaisten kanssa ja tutustua uusiin sukulaisiin. Uskon, että kaikki kokouksen osanottajat yhtyvät kiitoksiini järjestelytoimikunnalle suuresta vaivannäöstä, jonka tuloksista saimme nauttia. Suvi Kauhanen Ryhmäkuvassa osa uudesta sukuneuvostosta Anneli Kotisaari, sihteeri Jorma Kalajoki, varapuheenjohtaja Suvi Kauhanen, talous Sinikka Pyötsiä, neuvonantaja Hannu Helasterä, neuvonantaja Kari Räntilä, neuvonantaja Monica Lundin-Andersson, yhteyshenkilö, pohjoismaat Leo Siipola, IT, Internet Torsti Ruokoski, yhteyshenkilö, Amerikka, Australia Leena Viitala, yhteyshenkilö, Eurooppa Jaakko Rajaniemi, yhteyshenkilö, Aasia, Kaukoitä Anna, Bertil ja Linda Calamnius Etusivulla olevan ryhmäkuvan voi tilata valokuvaamon tulostamana sihteeriltämme. Seuraavat koot saatavana: 13 X 18 cm á 6 noin A4 á 10 Hinnat sisältävät postituskulut. Kotisivuiltamme voi ladata zip tiedoston jossa kaksi kuvaa, mikäli itse haluaa tulostaa kuvan. Joulu 2010 Vuosikerta 1 * Numero 1 Sivu 3
Uudet Jäsenet 2005-2010 Jäsen Haaratunnus Tilannekuva juhlista 2005 Leo Siipola Carl C1 Suvi Kianto Gabriel B1+ Meri Kianto Gabriel B1+ Lars Holm Gabriel B2 2006 Gunnevi Hagnäs (Bonekamp) Gabriel B1 Anne Katarina Ekstam Gabriel B1 Karl Georg Martin Bonekamp Gabriel B1 Johanna Maarit Ranta-Ylitalo Carl C1 Mikaela Christina Asplund Gabriel B1+ Jaana Marie Tiikkaja Gabriel B1+ Janne Kristian Hätälä Gabriel B1+ 2009 Riitta Pirkkalainen Gabriel B1 Veera Räsänen Gabriel B1+ Laulu vapaalla äänen korkeudella 2010 Tero Ahava Beata B1 Erik Borén Carl B1 Jari Haavisto Carl C1 Sari Susanna Flynn Gabriel A2 Timo Himanka Susanna B1 Lauri Lundbom Gabriel A1 Monica Lundin Andersson Gabriel A2 Torsti Ruokoski Sara C1 Simon Svedin Carl C1 Mari Toivari Gabriel A2 Antton Uusimäki Carl C1 Anna-Leena Uusimäki Zetterlund Carl C1 Hannele Zirath Susanna K1+ Jaakko Rajaniemi Carl C1 Pentti Kamberg Sara D5 Pentti Rahkola Susanna A1 Mariitta Siirilä Sara D5 Simon Hällfors Sara D1 Sari Uttula Margareta D3 Satu Bäckmand-Liimatta Carl C1 Sinikka Pyötsiä, juhlien puheenjohtaja. Sivu 4 Joulu 2010 Vuosikerta 1 * Numero 1
Muistotilaisuus Juhani Rajaniemi piti lyhyen puheenvuoron kauden aikana keskuudestamme poistuneille jäsenille. Juhani Rajaniemi Poisnukkuneet jäsenet 2005-2010 Juhlaväkeä Hietaniemen hautausmaalla Sixtus Calamniuksen ja Wolmar Calamniuksen haudoilla. Nimi Kuollut Marja Calamnius 2005 Karin Kylä-Tuomola (Mattson) 2005 Pentti Reinilä 2005 Ulla Kalling 2005 Anna Bertha (Bella) Calamnius 2006 Heikki Nyrhilä 2006 Juhani Sarasalo 2006 Marjatta Kianto, os. Helle 2007 Raida Tsikko Heikkilä 2008 Ilma Kalajoki 2008 Rune Saming 2009 Veikko Siipola 2009 Anneli Kalajoki 2009 Ossian (Ossi) Eerik Räntilä 2010 Kauniina nauhana vuosien päivät helminä kaikki muistoksi jäivät Sinikka, Suvi, Juhani ja Timo muistokäynnillä Reino ja Ilma Kalajoen sekä Pentti ja Elna Reinilän haudoilla. Joulu 2010 Vuosikerta 1 * Numero 1 Sivu 5
2011 Seuraavat jäsenet viettävät merkkipäiviä Syntymäpäiväsankari Haaratunnus Ikä Rajaniemi Juhani Carl C1 70 Asplund Ragnhild Marianne puoliso 70 Kianto Marjut Gabriel B1+ 70 Marjatta Iltatähti esiintyy Kivimaa Anni Carl C1 85 Kianto Marjatta Iltatähti Gabriel B1+ 90 Helasterä Martti Gabriel B1 70 Helasterä Hannu Gabriel B1 70 Jokela Kimmo Gabriel B1+ 80 Calamnius Britta Gabriel B2 75 Kalling Ulf Göran Carl B10 75 Tilannekuvia juhlista Calamnius-Lundin Marianne Gabriel B2 85 Lohikoski Sinikka Carl C1 80 Kalling Carl Carl B10 70 Rajaniemi Kerttu Inkeri puoliso 75 Järventaus-Perälä Kaarina Gabriel B1+ 75 Siipola-Henttonen Anna-Liisa Carl C1 75 Rajaniemi Heino Carl C1 90 Tilannekuvia juhlista Sivu 6 Joulu 2010 Vuosikerta 1 * Numero 1
HYVÄT SUKULAISET! En taida olla ainoa reissaava Calamnius. Onko levottomuus geeneissä, sitä voi itse kukin pohtia. Koko elämähän on oikeastaan vaellusta. Eikä aivan yksitoikkoista olekaan, välillä aikamoista VUORISTORATAA, ylös ja alas. Oheinen kuva on jonkin verran ylhäältä, kesäiseltä Haltin vaellukseltani. Mutta varsinainen adventti- ja jouluterveiseni tulee kuitenkin alhaalta, vuoden takaiselta Israelin ja Jordanian matkaltani. Nimittäin sana ALAS jäi sieltä erityisesti puhuttelemaan. Kun ajelimme Jerusalemista kohti Suolamerta, laskea hujautimme puolessa tunnissa 1200 metriä ja lopulta köröttelimme maan alimmissa paikoissa, 400 metriä meren pinnan alapuolella. Muistelin, kuinka Jeesuskin aikanaan kulki siellä. Markuksen kymmenennessä luvussa kerrotaan, kuinka hän juuri Jerikossa joka on edelleen maailman alin kaupunki Kuolleenmeren laaksossa antoi näön sokealle Bartimaiokselle. Jeesus ensiksikin todella kulki fyysisesti ja historiallisesti maailman alhaisimmilla poluilla ja kaduilla. Ja siellä hän pelasti ja paransi ihmisiä. Siitä vanha hengellinen laulukin kertoo: Maan alimpiin paikkoihin astui hän kantaen ristiään ja viittansa verehen kastui, repi piikit ne puhtaan pään Ei varsinainen kuusijuhlalaulu, mutta sopii hyvin jouluunkin. Tämän saman sanoman löydämme nimenomaan jouluevankeliumista. Jumala laskeutui omasta pyhyydestään levottoman, sotivan maailman ja syntisten ihmisten keskelle. Pienessä, avuttomassa lapsessa ilmestyi koko Taivaallisen Isän valtava rakkaus meitä tavallisia vaeltajia, monella tavalla vajavaisia, syntisiä kohtaan. Siksi joulu ei ole vaatimus: yritä kivuta Jumalan luokse, koeta olla ehyempi ja vahvempi, sitten kelpaat Hänelle! Vaan saamme päinvastoin lopettaa omat ponnistelumme, kääntää huomiomme vääränlaisesta riittämättömyydestä, mutta myös itseriittoisuudesta ja jättäytyä Jumalan armon, Jeesuksen täytetyn sovitustyön varaan. Sitä porukkamme opetteli aivan konkreettisesti kellumalla Kuolleessameressä. Ja kuten tiedämme, se kantaa uimataidotontakin. Lasse toimi simultaanitulkkina Jorman puheelle Tapahtumia Su 16.01.2011 Vietetään Ilmari Kiantopäivä Suomussalmessa Kauniissa kirkossa saarnaa Jorma Kalajoki klo 10, sen jälkeen seurakuntasalin puolella on luentoja aiheesta "Ilmari Kianto ja usko" (kirkosta nuorena eronnut Kianto oli papin poika), musiikkiesityksiä Kiannon runoihin ym. Keittolounas tarjotaan. Tilaisuuden järjestää Ilmari Kianto -seura ry. Tiedustelut Raija-Liisa, puh. 040 7320637. Juhla DVD Sukukokouksesta on nyt saatavana mahtava dokumentti DVD! Tilausohjeet kotisivuillamme, jäsentuotteet sivuilla. Näissä mietteissä levollista joulua toivottaa Jorma Kalajoki Viime talvi Velholassa Joulu 2010 Vuosikerta 1 * Numero 1 Sivu 7
Vuotuinen jäsenmaksu kaudelle: 2011 2015 on 10 Seuran pankkitili on: NORDEA IBAN: FI5121422000160623 BIC: NDEAFIHH Seuran kotisivut: www.calamnius.fi Puheenjohtajan email: lhsoft [at] gmail.com Sihteerin email: ea.kotisaari [at] gmail.com Rahastonhoitajan email: suvi.kauhanen [at] gmail.com Ilmoittakaa sähköpostiosoitteenne meille, jotta voimme lähettää tulevat tiedotteet sähköisesti, mikä vähentää monistus- ja postikuluja. Ilmaisen sähköpostiosoitteen saa alla olevasta nettiosoitteesta: www.gmail.com Jäsentietoa ja muistutuksia Viimekesäisen sukukokouksen jälkeen ja uuden viisivuotiskauden alkaessa on sihteerin ja rahastonhoitajan toimesta käyty läpi sukuseuran jäsenluetteloa. Luettelossa on runsaasti henkilöitä, jotka eivät ole ainakaan muutamaan vuoteen maksaneet jäsenmaksuansa eikä kaikkien kohdalla ole tietoa siitä, ovatko jäseniä vai eivät. Myös monien tiedot henkilömatrikkelissa ovat kovin puutteelliset. Haluaisimme saada sukuluettelon ja matrikkelin ajan tasalle, mikä mm. varmistaisi sen, että oikeat ihmiset saavat sukukirjeen oikeaan osoitteeseen. Näitä tietoja voi toimittaa sukuseuran sihteerille Anneli Kotisaarelle (ea.kotisaari [at] gmail.com) Sukuneuvosto on taannoin tehnyt päätöksen, nojautuen seuran sääntöihin, että jäsenmaksunsa maksamatta jättäneet henkilöt katsotaan eronneiksi sukuseurasta. Tämä on viimeinen jäsenkirje joka lähetetään kaikille, myöskin niille jotka eivät ole jäsenmaksuansa maksaneet. Muista myös että yli 80-vuotiaat ovat vapautetut jäsenmaksuista. Varmistathan oman paikkasi joukossamme! Samalla vieno toive: ilmoitathan meille, kun lähipiirissäsi tapahtuu muutoksia matrikkelitiedoissa (syntymä, kuolema, häät, avio-/avoero tms. tapahtuma). Tämän kaiken haluamme siksi, että emme esimerkiksi lähetä 80v onnitteluja henkilölle joka on jo edesmennyt. Tämä olisi seuralle hyvin nolo tilanne. Koska seuran yksi tehtävä on myös vaalia seuran jäsenten, niin hyviä kuin vähemmän hyviä edesottamuksia, toivomme, että aina kun huomaat, että seuran jäsenestä (itse asiassa PMA:n jälkeläisestä) on julkaistu jotain tietoa jossain tiedotusvälineissä tai muussa julkaisussa, ilmoita siitä meille, ja jos mahdollista lähetä kopio ko. julkaisusta. Jos lähde on kirja, ota yhteyttä sihteeriimme, niin päätetään tapauskohtaisesti, hankitaanko ko. julkaisu. Kaiken kaikkiaan, haluamme kaikki tiedot, jotka liittyvät sukuumme. Teidän jäsenten vuotuiset jäsenmaksut antavat meille mahdollisuuden kerätä näitä tietoja jälkipolvillemme, jotta he eivät joudu aloittelemaan tyhjältä työpöydältä, kun aikanaan haluavat tietää mistä he ovat tulleet. Lasse Holm pj. Viime talvi Velholassa Sivu 8 Joulu 2010 Vuosikerta 1 * Numero 1
Suomen Sukututkimusseuran tervehdys esitti Fil. maist. P. T. Kuusiluoma. Arvoisa sukujuhlaväki, hyvät Calamniukset! Tänä vuonna on sukututkijoiden keskuudessa jälleen kerran pohdiskeltu kuka ansaitsee tulla julistetuksi suomalaisen harrastusluontoisen sukututkimuksen isäksi. Tätä kunniaa on joskus tarjottu ruotsalaista jesuiittapappia ja historiantutkijaa Johannes Messeniukselle. Hän antoikin Ruotsin valtakunnassa sukuselvittelylle aimo piristysruiskeen, kun hän kuningas Kaarle IX:ttä mielistelläkseen laati aivan 1600-luvun alkuvuosina mielikuvituksellisia sukuselvityksiä Vaasa-suvun tarunhohtoisesta menneisyydestä. Vuonna 1616 Messenius julkaisi kokoelman aatelisten sukuselvityksiä, joilla oli käyttöä, kun kymmenen vuotta myöhemmin perustettiin Ruotsin ritarihuone. Kaikkien sinne haluavien sukujen oli kirjallisesti todistettava aatelisarvonsa saaminen. Useimmilla aatelissuvuilla ei ollut näyttää hallitsijan myöntämää rälssikirjaa, mutta monelle aatelissuvulle arvostetun historioitsijan laatima sukuselvitys avasi oven ritarihuoneelle. Sillä ei ollut juurikaan merkitystä kuinka paljon näillä polveutumissuhteilla oli tekemistä todellisuuden kanssa. Messenius tuomittiin maanpetoksesta elinkautiseen vankeuteen ja sijoitettiin ensin Kajaanin linnaan, mutta sai lopulta luvan asettua Ouluun, missä hän sitten kuolikin. Ruotsin maineikkaimman sukututkijan päätyminen Suomeen on saanut monet ehdottamaan Messeniusta suomalaisen sukututkimuksen isäksi, mutta hänen vilkkaan mielikuvituksensa vuoksi tätä arvonimeä ei ole haluttu Messeniukselle antaa. Myös erästä toista ruotsalaista Johannesta Johannes Bureusta on tarjottu ehdolle suomalaisen sukututkimusharrastuksen isäksi. Johannes Bureus oli Ruotsin ensimmäinen valtionarkeologi, joka päätyi 1620-luvulla Kungliga Bibliotekin kirjastonhoitajaksi. Bureus laati laajan Ruotsin historiaa käsittelevän käsikirjoituksen, jonka kenttätyön hän aloitti vuoden 1600 tienoilla tehdessään riimukivien inventointimatkan Norrlantiin. Käsikirjoitus sisältää myös sukututkimusta, sillä Bureus selvittää siinä Bure-sukua keskiajalta 1600-luvun alkuun. Seuralla on muutamia sukutuotteita myytävänä vain jäsenille DVD Tallenne juhlista Calamnius postimerkki Koruja; pinssi, solmioneula, bola, rintakoru, kaulakoru Suku-CD Kuva-CD I Kuva-CD II T-paita Postikortti Calamnius sormus on suunnittelussa Lisätietoja seuran kotisivuilla: www.calamnius.fi Messeniuksen tavoin myös Bureus edustaa 1500-luvulla syntynyttä ja Ruotsin loistavaa menneisyyttä korostavaa gööttiläistä historiantutkimusta. Sen mukaan esimerkiksi ruotsalaiset polveutuvat Nooan pojasta Maagogista. Johannes Bureuksen sukututkimustyön jälkimaine on kuitenkin oleellisesti kirkkaampi kuin kaimansa Messeniuksen. Bure-genealogialla puhdistusten jälkeenkin on Ruotsissa tänä päivänä klassikkosuvun asema. Ehkä Bureus oppihistoriallisessa katsannossa osoittautuu oman aikansa mittapuiden mukaan taitavammaksi lähdekritiikin harjoittajaksi kuin kollegansa Messenius. Bureuksella on Messeniuksen tavoin tietty erityissuhde Suomeen: Bureuksen isä oli alun perin Pernajan kirkkoherra. Mutta näistäkään aineksista ei vielä leivota suomalaisen harrastajasukututkimuksen isää. Alkuvuodesta 1660 Taalainmaalta kotoisin ollut Turun piispa Johannes Terserus lähti tarkastusmatkalle Pohjanmaalle. Tämä kuningatar Kristiinan nimittämä piispa oli ponteva teologi, joka pyrki aikaansaamaan uudistuksia niin kristinopin kuin seurakuntaelämänkin saralla, ja hän teki laajassa hiippakunnassaan runsaasti tarkastusmatkoja. Eräs syy piispa Terseruksen Pohjanmaan matkoihin oli 1500-ja 1600-luvuilla syntynyt käytäntö, jonka mukaan seurakuntaan valittiin uusi pappi mielellään omasta maakunnasta. Näin syntyi pappissukuja, jotka saattoivat useammakin polven ajan palvella samaa seurakuntaa. Päätökset nimitysasioissa kuuluivat kuitenkin Turun piispalle. Joissakin pohjalaispitäjissä oli menty niin pitkälle, että jos pappi ei osoittautunut mieluisaksi, hänet kannettiin miehissä kirkosta ulos ja heitettiin kirkkotarhan aidan yli. Eikä takaisin ollut tulemista. Fil. maist. P.T.Kuusiluoma Joulu 2010 Vuosikerta 1 * Numero 1 Sivu 9
Näissä asioissa piispa Terserus lähti Pohjanmaalle ja kiinnitti huomiota pohjalaisten pappien välisiin moniin sukulaisuussuhteisiin. Hän kiinnostui todella asiasta ja ryhtyi systemaattisesti keräämään tietoa tästä ilmiöstä. Terseruksen kenttätyö ei kauaa kestänyt, sillä teologisten kiistakysymysten vuoksi hänet erotettiin Turun piispan virasta vuonna 1664. Lyhyen epäsuosion kauden jälkeen hänet nimitettiin Lindköpingin piispaksi. Piispa Terserus korosti hiippakuntansa papistolle katekismuksen opettamisen tärkeyttä ja määräsi papit merkitsemään kansan kristinopin taidot nimenomaan tähän tarkoitukseen laadittaviin luetteloihin. Näin Terserus pani alulle järjestelmän, jota hänen seuraajansa kehittivät ja jonka tuloksena aikanaan syntyivät rippikirjat eli sukututkimuksen tärkein lähdesarja. Suomalaisen sukututkimusharrastuksen aloittamisen kunnia on perinteisesti annettu piispa Johannes Terserukselle. Hän keräsi tarkastusmatkoillaan runsaasti genealogista aineistoa ja kirjoitti mittavan käsikirjoituksen pohjalaisten pappien sukulaisuussuhteista. Se kuitenkin tuhoutui Turun palossa, mutta onneksi siitä oli tehty kopioita ja jo Henrik Gabriel Porthan 1780-luvulla suunnitteli sen julkaisemista Turun Akatemiassa. Illanjuontaja Kari Räntilä Johannes Terserus kylvi siemenen ja muut jatkoivat hänen työtään. Se kantoi hedelmää vasta lähes 200 vuotta myöhemmin, kun Lapväärtin rovasti Elias Robert Alcenius vuonna 1850 julkaisi teoksen Genealogia Sursilliana. Sitä on kutsuttu suomalaisen sukututkimuksen perusteokseksi ja sitä se monella tavalla onkin. Se on ensimmäinen Suomessa toimitettu ja painettu laaja sukujulkaisu, joka perustuu peräti parin sadan vuoden tutkimustyöhön. Suomalaiset sukututkijat juhlivat tänä vuonna sukututkimusharrastuksen 350- vuotisjuhlavuotta. Juhlavuoden suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Suomen Sukututkimusseura järjesti juhlavuoden pääjuhlan helmikuun alussa Säätytalolla. Tuossa juhlassa pitämässään juhlaesitelmässä Turun ja koko Suomen arkkipiispa, tohtori Jukka Paarma piispa Johannes Terseruksen seuraaja totesi mm. seuraavasti: Eroavat sukuneuvokset saivat diplomit ja ruusut sukumme asioiden hyvästä hoidosta. Toimitus - Redaktionen: Päätoimittaja - Huvudredaktör Lars J W Holm Avustajat - Medhjälpare: Anneli Kotisaari Suvi Kauhanen Raija-Liisa Kianto Käännökset Översättningar: Raija-Liisa Kianto Vuosikerta Årgång: 1 Joulukuu 2010 nro 1 December 2010 nr 1 Sursillin suku on ollut useille sukupolville hieno esimerkki siitä, kuinka kiehtova harrastus suvun tutkiminen on. Historiantutkijat sanovat mielellään että nykyisyyden ymmärtäminen ja vielä enemmän tulevaisuuden ymmärtäminen on mahdollista vain jos tunnemme menneisyyden ja miten tähän päivään on tultu. Sama pätee ihmiseen. Jokaisessa on tallella historia siitä, miten tähän päivään on tultu. Me kannamme mukanamme omaa biologista perintöämme, tahdoimmepa tai emme. Oppiakseen tuntemaan itsensä, on tunnettava vanhemmat ja esivanhemmat. Biologisen perimän ja sukujuurien tunteminen ei ole vielä läheskään kaikki, mitä menneisyydestä tarvitsemme ihmisen tuntemiseen. Emmehän ole vain geenejä ja kemiallisia prosesseja. Olemme yksilöitä, persoonia, joilla on omat juurensa, mutta ei vain biologiset vaan myös henkiset, kulttuuriset enemmän tai vähemmän syvät juuret. Näissä arkkipiispan sanoissa on ohjelmajulistusta kerrakseen niin sukututkimuksen harrastajille kuin sukuseuroillekin näiden toimintaa varten. Arvoisa sukujuhlaväki! Toivotan Suomen Sukututkimusseuran puolesta Calamnius-Sukuseuralle lämpimät onnittelut sen viettäessä 60-vuotisjuhlaansa ja parhainta menestystä sukuseuran toiminnalle jatkossakin! Sivu 10 Joulu 2010 Vuosikerta 1 * Numero 1