Helsingin matkailun kehitys vuosina 199-2 Yöpymiset lisääntyneet lähes 5 % kymmenessä vuodessa 1 6 KUVIO 1. Ulkomaiset ja kotimaiset yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä v. 199-2 Lama iski vuonna 1991 voimakkaasti Helsingin yöpymismääriin. 1 4 Vähennystä vuodesta 199 oli 16 %. Vuonna 1992 ulkomaiset 1 2 yöpymiset kääntyivät jo nousuun, mutta kotimaan matkailu 1 pysyi yöpymisissä mitattuna noin 6.:n tasolla vielä vuosina 8 1992-93. Vasta vuonna 1994 kotimaan yöpymiset lähtivät kasvuun. 6 Tämän jälkeen kotimaan matkailu on kasvanut koko ajan erittäin tasaisesti ja vuonna 2 suomalaisyöpymisiä kirjattiin Helsingissä jo 43 % enemmän kuin vuonna 199. Ulkomailta 4 2 Ulkomaat Kotimaa tulleet yöpymiset ovat nekin kasvaneet koko ajan lukuun ottamatta vuoden 1998 pientä taantumaa. 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 Kasvu on ollut kuitenkin epätasaisempaa kuin kotimaan matkailussa. Vuoden 2 yöpymisluku oli ulkomaalaisten koh- dalla tasan 5 % korkeampi kuin vuonna 199. Ulkomaalaisyöpymisten osuus vuonna 199 oli 59 % kaikista yöpymisistä. Se kasvoi 63,2 %:iin vuonna 1994, kun kotimaan matkailu oli vielä osittain laman kourissa. Sen jälkeen kotimaan yöpymiset ovat kasvaneet taas nopeammin ja vuonna 2 ulkomaisten yöpymisten osuus oli jälleen 58 %. Vuonna 199 Helsingin majoitusliikkeiden kokonaisyöpymismäärä oli 1.759.. Vuonna 2 vastaava luku oli 2.584. eli 887. (+ 46,9 %) suurempi kuin vuosikymmenen alussa. Tästä kasvusta ulkomaalaisyöpymisten osuus oli runsaat puoli miljoonaa. Suurin kasvu brittiyöpymisissä Vuonna 199 muodostivat Ruotsi, Yhdysvallat ja Venäjä yöpymismäärissä mitattuna selvän kärkikolmikon Helsingin majoitusliikkeissä. Venäjän lukuihin tosin sisältyivät vielä tuolloin Baltian maat ja muut IVY-maat. Vuonna 2 em. kolmesta maasta tulleiden yöpymiset olivat edelleen suunnilleen samalla tasolla. Sen sijaan Iso-Britannia (sis. Irlanti) oli matkustajien lähtömaana noussut koko kärkikolmikon ohi ja oli vuonna 2 selvästi suurin lähtömaa 187. yöpymisellä. Kasvua vuodesta 199 on ollut peräti 141 %. Toisena olivat Ruotsista tulleet yöpymisluvun ollessa aivan saman kuin kymmenen vuotta aiemmin. Venäläiset ovat nousseet ohi amerikkalaisten, joiden yöpymisluvut olivat pienentyneet runsaalla 5 %:lla vuodesta 199. Muita voimakkaan kasvun maita ovat 199-luvulla Espanja (sis. Portugali) 158 %:n kasvulla. Myös hollantilais-, italialais- ja japanilaisyöpymiset kasvoivat lähes 8 %. Taantuvia markkinoita ovat olleet Viro (ensimmäiset yöpymistiedot vuodelta 1992) ja Sveitsi. Toisaalta muista maista tulleiden yöpymismäärät ovat yli kaksinkertaistuneet. Tämä viittaa siihen, että Helsingin matkailu on selvästi kansainvälisempää nyt kuin kymmenen vuotta aiemmin. Merkittävimpiä 199-luvun kehitystrendejä Helsingin matkailussa oli venäläismatkailun voimakas kasvu ja elokuun 1998 Venäjän talousromahduksen jälkeinen yhtä suuri pudotus. Vuosina 1994-98 venäläiset olivat Helsingissä suurin ulkomaalaisryhmä ja vuonna 1997 venäläisyöpymisiä kirjattiin 233. eli suurempi luku kuin milloinkaan mistään muusta maasta tulleiden vuotuinen yöpymismäärä. Vuosina 1996-97 yli 1 % kaikista Helsingin yöpymisistä oli venäläisten aikaansaamia. TAULUKKO 1. Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä 199 ja 2 199 2 Muutos, abs. Muutos, % Yhteensä 1 758 939 2 583 692 824 753 46,9 % Ulkomaat 1 574 1 5 869 5 295 5, % Suomi 758 365 1 82 823 324 458 42,8 % Iso-Britannia, Irlanti 77 457 186 876 19 419 141,3 % Ruotsi 143 661 144 167 56,4 % Venäjä 136 462 138 454 1 992 1,5 % USA 14 66 132 978-7 628-5,4 % Saksa 92 42 115 28 22 788 24,7 % Japani 43 32 76 172 33 14 77, % Italia 34 33 61 2 26 87 78,3 % Norja 3 969 45 423 14 454 46,7 % Ranska 31 4 45 93 13 693 43,6 % Espanja, Portugali 16 587 42 761 26 174 157,8 % Tanska 33 36 42 4 8 968 27,1 % Alankomaat 22 93 4 989 18 86 79, % Viro 43 828 (v. 1992) 36 115-7 713-17,6 % Sveitsi 27 62 26 878-724 -2,6 % Muut maat 17 19 366 551 196 442 115,5 %
Helsingin matkailun kehitys vuosina 199-2 2 Vapaa-ajan yöpymiset lisääntyneet eniten Yöpymisiä on tilastoitu matkan tarkoituksen mukaan vuodesta 1993 lähtien. Vuosina 1993-1997 työajan matkailu kasvoi Helsingissä vapaaajan matkailua voimakkaammin. Vuonna 1993 vapaa-ajan yöpymisten osuus oli 32 % kaikista yöpymisistä, mutta vuonna 1997 enää 26 %. Sen jälkeen kehityksessä tapahtui selvä muutos: työajan matkailu väheni vuosina 1998-1999, kun taas vapaa-ajan matkoihin liittyvät yöpymiset kääntyivät voimakkaaseen kasvuun. Vuonna 2 myös työmatkailu jälleen lisääntyi. Vuonna 1999 vapaa-ajan matkojen yöpymiset muodostivat jo 4 % ja vuotta myöhemmin 39 % kaikista yöpymisistä. Vuodesta 1993 vuoteen 2 vapaa-ajan yöpymiset Helsingissä yli kaksinkertaistuivat (+ 12 %), kun taas ammattiin liittyvien matkojen yöpymiset lisääntyivät vain runsaalla kolmanneksella (+ 38 %). Kotimaan matkailun vapaa-ajan yöpymiset ovat lisääntyneet tarkastelujakson aikana kaikkein voimakkaimmin. Kasvu oli vuosina 1993-1997 melko hidasta, mutta vuosikymmenen loppupuoliskon voimakas kasvu nosti koko ajanjakson kasvun 137 %:iin. Myös ulkomailta tulleiden vapaa-ajan matkojen yöpymiset ovat vuoden 1997 jälkeen kasvaneet ripeästi ja kasvuksi vuodesta 1993 vuoteen 2 saadaan 83 %. Vuosina 1999 ja 2 ulkomaiset vapaa-ajan yöpymiset ylittivät jo kotimaan työajan matkojen yöpymiset. Ulkomaiset ammattiin liittyvät yöpymiset kasvoivat vuodesta 1993 vuoteen 2 ainoastaan 28 % ja kotimaiset vastaavasti 58 %. Kesä- ja talviajan yöpymiset kasvaneet yhtä paljon 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kesä- ja talviajan yöpymiset ovat lisääntyneet suunnilleen samaa tahtia koko vuosikymmenen ajan. Vuonna 199 kesäajan (touko-syyskuu) osuus yöpymisistä oli 49,4 % ja vuonna 1999 lähes täsmälleen sama eli 49,7 %. Kotimaan yöpymisissä kesä on hieman kasvattanut osuuttaan (4,9 % 42,6 %). Ulkomaisissa yöpymisissä sen sijaan talven osuus on hieman noussut (44, % 44,9 %). Tyypillistä vuosikymmenen kehitykselle on ollut se, että ammattiin liittyvien yöpymisten osuus on erityisesti kesäaikana pienentynyt sekä kotimaan että ulkomaisissa yöpymisissä. Talviajan matkailussa selvimmin on osuuttaan kasvattanut kotimaan vapaa-ajan matkailu. Matkailijoiden oleskeluaika pidentynyt Helsingin majoitusliikkeissä yöpyneiden viipymä oli vuonna 1993 (vuosilta 199-92 tietoa ei ole saatavissa) keskimäärin 1,69 yötä. Viipymä on hieman pidentynyt 199-luvulla ja oli korkeimmillaan (1,87 yötä) vuonna 1999. Vuonna 2 viipymä oli 1,82 yötä. KUVIO 2. Kokonaisyöpymiset Helsingissä matkan tarkoituksen mukaan 1993-2 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 Vapaa-ajan yöpymiset Ammattiin liittyvät yöpymiset KUVIO 3. Ulkomaiset ja kotimaiset yöpymiset Helsingissä matkan tarkoituksen mukaan 1993-2 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 Kotimaa / vapaa-aika Ulkomaat / vapaa-aika Kotimaa / ammattiin liittyvä Ulkomaat / ammattiin liittyvä Kotimaiset matkailijat viipyvät lyhyempään kuin ulkomaalaiset, mutta myös suomalaisten keskimääräinen oleskeluaika on pidentynyt 199-luvulla. Vuonna 1993 keskiviipymä oli 1,49 yötä, vuonna 1999 1,71 yötä ja vuonna 2 1,65 yötä. Ulkomaalaisten keskimääräinen viipymä kasvoi vastaavasti vuoden 1993 1,84 yöstä vuoden 1999 2,2 yöhön ja vuoden 2 1,97 yöhön. Kuukausittaiset erot keskiviipymässä ovat melko pieniä. Muutokset ja erot riippuvat lähinnä erilaisista pitkäaikaisemmista tapahtumista tai suurista kongresseista. Tämä näkyy erityisesti ulkomaalaisten viipymässä. Pisimmillään (2,21 yötä) ulkomaalaisten oleskelu Helsingissä oli maaliskuussa 1999 taitoluistelun MMkisojen aikaan ja epätavallisen pitkä (2,16 yötä) toukokuun luvuksi se oli myös vuonna 1997 jääkiekkoilun MM-kisojen aikaan. Asuinmaittain tarkasteltuna venäläiset viipyivät vuonna 1993 pisimpään (2,29 yötä). Vuonna 2 venäläisen viipymä oli edelleen yli kaksi vuorokautta, mutta vielä pidempi se oli Sveitsistä (2,18 yötä), Italiasta (2,9 yötä) ja USA:sta (2,9 yötä) tulleiden kohdalla. Keskimäärin lyhimmän ajan ovat koko vuosikymmenen ajan viipyneet japanilaiset. Eniten oleskeluaika on pidentynyt espanjalaisten ja voimakkaimmin lyhentynyt venäläisten kohdalla.
Helsingin matkailun kehitys vuosina 199-2 3 Kapasiteetin kasvusta huolimatta käyttöaste pysynyt hyvänä Helsingin majoituskapasiteetti oli vuonna 199 5.219 huonetta. Vuonna 1992 kapasiteetti nousi jo yli 6. huoneeseen ja vuoden 1998 lopussa rikottiin 7.:n raja. Vuoden 2 lopussa huonekapasiteetti oli 7.666 eli 47 % korkeampi kuin vuonna 199. Helsingin hotellien huonekäyttöaste oli erittäin korkea eli 68,1 % vuonna 199. Lamavuosina käyttöaste putosi voimakkaasti ja oli alhaisimmillaan vuonna 1992 (48,8 %) ja myös vuonna 1993 ainoastaan 51,1 %. Sen jälkeen käyttöaste lähti nousuun ja nousua jatkui aina vuoteen 1999 saakka, jolloin ylitettiin ensi kerran vuoden 199 taso ja päästiin 68,7 %:iin. Vuonna 2 huonekäyttöaste hieman laski, mutta oli kuitenkin edelleen korkea eli 67,7 %. Käyttöasteen voimakas lasku aiheutui vuosina 1991-1992 laman lisäksi myös lisäkapasiteetista, joka valmistui laman ollessa syvimmillään. Seuraavina vuosina (1993-1995) kapasiteetti ei oleellisesti lisääntynyt ja kysynnän elpyessä myös käyttöasteet nousivat. Kapasiteetin kasvu oli vuosina 1996-1999 melko hillittyä ja kysynnän lisääntyessä enemmän käyttöaste nousi. Vasta vuonna 2 valmistui jälleen paljon uutta majoituskapasiteettia, jolloin myös käyttöaste kääntyi laskuun. Kuitenkin vuoden 2 elokuun käyttöaste (83,5 %) oli koko 9-luvun korkein kuukauden käyttöaste. Yli 8 %:n päästiin myös vuoden 199 elokuussa (82, %), vuoden 1994 elokuussa (81,6 %) ja vuoden 1999 kesäkuussa (81,4 %). Majoitusmyynnin arvo jo miljardi markkaa Helsingin majoitusliikkeiden yöpymisen keskihinta on noussut 199-2 ajanjaksolla 255 markasta 384 markkaan. Keskihinta on noussut hyppäyksittäin voimakkaasti joka toinen vuosi (1995, 1997 ja 1999), joiden jälkeen hinnan nousu on aina ollut hitaampaa. Helsingin majoitusliikkeiden majoitusmyynnin arvo (yöpymisen keskihinta x yöpymiset) vuonna 1993 oli 398 milj. mk. Kolme vuotta myöhemmin ylitettiin jo 6 milj. markan raja ja vuonna 1999 päästiin yli 9 milj. markkaan. Vuonna 2 majoitusmyynnin arvo oli 994 milj. mk. Lentoliikenteen gateway-matkustus kolminkertaistunut Lentomatkustajien määrä Helsinki-Vantaan lentoasemalla laski laman seurauksena 199-luvun alkuvuosina. Vuonna 1994 liikenne kääntyi kuitenkin jälleen nousuun, mutta vuoden 199 taso saavutettiin kansainvälisen liikenteen matkustajamäärissä vasta vuonna 1996 ja kotimaan liikenteessä vasta vuonna 1997. Vuosi 1998 oli erityisen voimakkaan kasvun aikaa. Seuraavana vuonna lennonjohtajien lakko pysäytti kotimaan matkustajamäärien kasvun, mutta vuonna 2 päästiin jälleen uuteen ennätykseen sekä kotimaan että kansainvälisessä liikenteessä. Samalla kokonaismatkustajamäärä ylitti ensi kerran 1 miljoonan matkustajan rajan. käyttöaste % keskihinta FIM 75, 7, 65, 6, 55, 5, 45, 4, 4, 38, 36, 34, 32, 3, 28, 26, 24, 22, 2, 8 7 6 5 4 3 2 1 KUVIO 4. Helsingin hotellien huonekäyttäaste ja majoitusliikkeiden huonekapasiteetti 199-2 Huonekapasiteetti Huonekäyttöaste 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 KUVIO 5. Yöpymisen keskihinta ja majoitusmyynnin arvo Helsingin majoitusliikkeissä 1993-2 Keskihinta Majoitusmyynnin arvo 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 KUVIO 6. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajaliikenne 199-2 Kotimaan liikenne Kansainvälinen liikenne 8 7 5 7 6 5 6 5 5 5 1 5 95 85 75 65 55 45 35 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 Helsinki-Vantaan lentoaseman palveluja on parannettu koko 9-luvun ajan. Kotimaan terminaali otettiin käyttöön vuonna 1993 ja kansainvälisen terminaalin uudistustyöt saatiin päätökseen vuosikymmenen lopussa. Lentoasema valittiin Euroopan parhaaksi vuonna 1998 ja maailman parhaaksi vuonna 1999. huonekapasiteetti kpl majoitusmyynti FIM
Helsingin matkailun tunnuslukuja kehitys - Helsinki vuosina Tourism 199-2 Statistics 12 / 2 4 Helsinkiä on jo pitkään markkinoitu lentoliikenteessä gateway-kohteena. Tuloksia tästä oli nähtävissä 199-luvulla. Vaikka lama vähensi muuten lentoliikennettä, kansainvälisten vaihtomatkustajien määrä jatkoi kasvuaan koko 199- luvun ajan. Vielä vuonna 199 kotimaan vaihtomatkustajien määrä oli kansainvälisten määrää suurempi, mutta samalla kun kotimaan gateway-matkustus noudatteli suunnilleen kotimaan liikenteen kehitystä, kasvoi kansainvälinen gateway-matkustus vuosikymmenen loppuun mennessä yli kolminkertaiseksi. Laivaliikenne Helsingin satamissa 2,5-kertaistunut Laivaliikenne Helsingin ja ulkomaiden välillä on kasvanunut voimakkaasti 199-luvulla. Vuonna 199 kirjattiin saapuneita laivamatkailijoita suomalaiset mukaan lukien yhteensä 1.953. ja vuonna 2 jo 4.635.. Kasvu on ollut lähes jatkuvaa, sillä vain vuodesta 1993 vuoteen 1994 määrät hivenen laskivat. Matkailijamäärät lisääntyivät erittäin voimakkaasti vuosina 1991-1992 ja jälleen vuonna 1995. Sen jälkeen kasvu on jatkunut tasaisena. Vuonna 2 se kuitenkin jo hidastui. Lama ei 199-luvun alussa vaikuttanut laivamatkustajien määrään, pikemmin päinvastoin. Kalliita ja pitkiä lomamatkoja korvattiin lyhyillä ja edullisilla laivamatkoilla. Vuoden 1994 pieni pudotus johtui Estonia-turmasta. Heinäkuu on ollut laivaliikenteessä vilkkain ja tammikuu hiljaisin kuukausi koko 9-luvun. Kuitenkin vuonna 2 tammikuunkin matkustajaluvut ylittivät selvästi vuoden 199 heinäkuun luvut. Ruotsin laivaliikenne ennallaan Viron liikenteen moninkertaistuessa Koko matkustajaliikenteen kasvu on 199- luvulla ollut Viron liikenteen voimakkaan lisäyksen ansiota. Vuoteen 1994 saakka Ruotsin liikenne oli vielä Viron liikennettä suurempaa, mutta sen jälkeen Ruotsin liikenne ei ole sanottavasti kasvanut, kun taas Tallinnan reitin matkustajamäärät ovat moninkertaistuneet. Vasta vuonna 2 Viron liikenteen kasvu on alkanut osoittaa hidastumisen merkkejä. Estonia-turma syyskuussa 1994 vaikutti selvästi Tukholman reitin matkustajamääriin, kun sen sijaan Tallinnan liikenteessä vaikutusta ei ollut havaittavissa. Ruotsin liikenteen matkustajamäärät putosivat vuonna 1994 vajaalla 5 %:lla ja vuonna 1995 edelleen 1 %:lla, kun taas Viron liikenteessä saapuneiden määrä kasvoi vuonna 1995 lähes 9.:lla eli melkein 8 % vuodesta 1994. Saksan ja Venäjän laivaliikenteessä ei kasvua 7 6 5 4 3 2 1 7 6 5 4 3 2 1 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 14 12 1 KUVIO 7. Helsinki-Vantaan lentoaseman vaihtomatkustajat 199-2 Kotimaan vaihtomatkustajat Kansainväliset vaihtomatkustajat 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 Tammikuu KUVIO 8. Helsingin satamiin saapuneet matkustajat kuukausittain 199 ja 2 Helmikuu v. 199 v. 2 Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu KUVIO 9. Ruotsista ja Virosta Helsingin satamiin saapuneet laivamatkustajat 199-2 Ruotsi Viro 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 KUVIO 1. Venäjältä ja Saksasta Helsingin satamiin saapuneet laivamatkustajat 199-2 Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Saksan ja Venäjän liikenteen matkustajamäärät ovat pysyneet koko 199-luvun suunnilleen ennallaan. Vuosittaiset vaihtelut ovat tosin olleet ajoittain suuria ja ne johtuvat ensi sijassa tarjonnassa tapahtuneista muutoksista. Venäjän liikenne on perustunut lähinnä kesäajan Pietarin ja Helsingin väliseen risteilymatkustukseen, jossa vuotuiset muutokset ovat suuria. Saksan liikenne pysyi runsaan 1. saapuvan matkustajan tasolla, kunnes Finnjet lopetti talviajan liikennöinnin. Rahtialukset ovat pysyneet paikkaaman tämän aukon vain osittain. 8 6 4 2 Venäjä Saksa 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2
Helsingin matkailun kehitys vuosina 199-2 5 Risteilyalusten määrä kaksinkertaistunut Helsingin satamasta lähtevän risteilyliikenteen matkustajamääriä tilastoitiin otsikolla kansainväliset vedet vuoden 1995 toukokuuhun saakka. Tämän jälkeen risteilyluonteisilla matkoillakin on ollut kohdesatama ja matkustajat ovat sisältyneet Viron liikenteen lukuihin. Tämä selittänee osaksi Viron liikenteen voimakkaan kasvun vuonna 1995. Saapuneita risteilymatkustajia tilastoitiin vuonna 199 273. ja vuosikymmenen alun huippu saavutettiin vuonna 1992, jolloin saapuneiden määräksi tilastoitiin 616.. Helsinkiin saapuneiden ulkomaisten risteilyalusten määriä ja risteilyliikenteen taloudellista merkitystä on tutkittu erikseen. Vuonna 199 aluskäyntejä oli 98 kpl. Ensimmäinen arvio 9-luvun matkustajamääristä on vuodelta 1992, jolloin risteilyaluksilla arvioitiin saapuneen 48. ulkomaista matkustajaa. Vuonna 2 aluksia saapui jo 24 ja matkustajamäärä oli 14.. Linnanmäki ja Korkeasaari säilyttäneet suosionsa Linnanmäki säilytti koko 199-luvun paikkansa Helsingin suosituimpana käyntikohteena. Linnanmäen kävijämäärät vaihtelivat,8 miljoonan ja 1 miljoonan kävijän välillä vuosina 199-1998, kunnes vuonna 1999 ensi kertaa rikottiin miljoonan vuotuisen kävijän raja. Vuonna 2 raja rikkoutui toistamiseen vieläkin selvemmin. Kasvua kävijämäärissä on kymmenen vuoden aikana ollut vajaa 8 %. Toisen vakiokohteen, Korkeasaaren, kävijämäärä vaihteli 199 luvulla 4. ja 6. välillä. Huippuvuonna 1995 kirjattiin 67. kävijää. Vuonna 2 Korkeasaaren kävijämäärä oli kolmanneksen korkeampi kuin vuonna 199. Korkeasaaren lukujen yli on vuosina 1998-2 päässyt Suomenlinna runsaalla 67. vuotuisella kävijällä. Suomenlinnan aiempien vuosien kävijämäärät olivat arvioita ja selvästi pienempiä. Vuoden 1998 juhlavuosi nosti Suomenlinnan kävijämäärissä kolmen suuren joukkoon. Neljänneksi suosituin kohde on ollut Temppeliaukion kirkko, jonka kävijämäärät ovat koko ajan pysytelleet vajaassa puolessa miljoonassa. Suunnilleen yhtä suosituksi on vuosikymmenen lopussa noussut Uspenskin katedraali. Erilaisista vuotuisista tapahtumista on kävijämäärätilastoissa mukana ainoastaan Helsingin Juhlaviikot, jonka kävijämäärät nousivat vuosikymmenen lopulla jo yli 3.:een. Listatuista kohteista on prosentuaalisesti eniten nostanut kävijämääriään Ateneumin Taidemuseo. Nousu on kuitenkin näennäistä, sillä vuoden 199 lähtötaso oli erittäin alhainen. Vuosikymmen korkeimmat kävijäluvut Ateneumissa kirjattiin vuosina 1992 ja 1995. Useimpien kohteiden kävijämäärät ovat kehittyneet suotuisasti. Museoiden kävijämäärät ovat olleet pitkälti riippuvaisia vaihtuvien näyttelyjen vetovoimaisuudesta. Tämä pätee erityisesti taidemuseoihin. Pienet ja vähän uudistuneet museot, jotka lisäksi eivät kiinnosta kovin paljon ulkomaalaisia, ovat menettäneet kävijöitä. Peruskorjatut ja uudistetut museot ovat aina herättäneet kiinnostusta. Esimerkkeinä mainittakoon Urheilumuseo ja Suomen Kansallismuseo, joka keräsi vuonna 2 puolessa vuodessa avajaisten jälkeen enemmän kävijöitä kuin milloinkaan 199-luvulla koko vuoden aikana. Kongressimatkailu entistä merkittävämpää Vuonna 199 Helsingissä järjestettiin 75 kansainvälistä kongressia, joissa oli yhteensä lähes 18. osallistujaa. Kyseisen vuoden luku ylitettiin kongressien määrässä mitattuna vasta vuonna 1995 ja osanottajamäärässä vuonna 1997. Osanottajamäärät pysyivät vuosina 1991-1996 melko vakaalla 1.- 15. osanottajan tasolla, kunnes nousivat vuonna 1997 lähes 28.:een. Seuraavana vuonna osanottajia kirjattiin runsaat 21.. EU:n puheenjohtajavuonna 1999 ylitettiin ensi kerran 3. osanottajan raja ja vuonna 2 sadan kongressin raja. Helsingin osuus Suomen kansainvälisistä kongresseista oli osanottajamäärissä mitattuna vuosikymmenen lopussa samalla tasolla kuin kymmenen vuotta aiemmin eli runsaassa 5 prosentissa. Vuosina 1991-1996 Helsingin markkinaosuus vaihteli vajaan 3 ja runsaan 4 prosentin välillä. osanottajamäärä KUVIO 12. Linnanmäen ja Korkeasaaren kävijämäärät 199-2 1 2 1 8 6 4 2 KUVIO 11. Kansainvälisten kongressien osanottajamäärät Helsingissä ja osuus koko maan kongressivieraista 199-2 35 3 25 2 15 1 5 199 1991 1992 osanottajamäärä osuus-% 1993 1994 1995 1996 LINNANMÄEN HUVIPUISTO KORKEASAAREN ELÄINTARHA 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 1997 1998 1999 2 6, % 5, % 4, % 3, % 2, % 1, %, % %-osuus
Helsingin matkailun kehitys vuosina 199-2 6 Matkailutoimiston kävijämäärät yli kaksinkertaistuneet Helsingin kaupungin matkailutoimiston kävijämääristä on käytettävissä yhtenäinen aikasarja vuodesta 1993 alkaen. Tuolloin vuotuinen kävijämäärä oli 133.. Vuonna 2 vastaava luku oli jo 33.. Vuosina 1994-1996 kävijämäärät pysyivät 16.-18. vuotuisen asiakkaan tasolla, mutta sen jälkeen määrät lähtivät voimakkaaseen kasvuun. Kesäkauden (touko-syyskuu) osuus kävijöistä oli vuosina 1993-1996 yli kolme neljäsosaa ja vuosina 1995 ja 1996 peräti 82-83 %. Viime vuosina talvikauden merkitys Helsingin matkailussa on kuitenkin selvästi kasvanut myös matkailutoimiston kävijämäärissä mitattuna. Niinpä kahtena viime vuotena (1999-2) kesän osuus kävijöistä on ollut enää hieman yli 7 %. Vilkkaimpia kuukausia Helsingin matkailutoimistossa ovat heinä- ja elokuu. Vuonna 2 elokuun kävijämäärä (6.493) ylitti ensi kerran niukasti heinäkuun luvun (6.47). Tällöin ylitettiin ensimmäisen kerran myös 6.:n kuukausittaisen kävijän määrä. Yhteenveto Helsingin matkailun kehitys on ollut 199-luvulla erittäin myönteistä. Indekseinä mitattuna (v. 199 = 1) laivaliikenteen matkustajamäärien kehitys on ollut kaikkein voimakkainta. Matkailutoimiston kävijämäärät ja majoitusliikkeiden majoitusmyynnin arvo ovat kasvaneet suhteessa vielä voimakkaammin, sillä näiden mittareiden kohdalla lähtövuosi (= 1) on 1993. Majoitusmyynnin arvon kuvaaja on laskettu kiintein hinnoin. Yöpymisten määrä ja huonekapasiteetti ovat kehittyneet suunnilleen samaa vauhtia, mutta kuitenkin niin, että vuosikymmenen alkupuolella kapasiteetti kasvoi selvästi kysyntää nopeammin. Kansainvälisten kongressien osanottajamäärät ovat kasvaneet yöpymismääriä voimakkaammin. Tosin kehitys on ollut hyppäyksenomaista ja ylittänyt indeksillä mitattuna yöpymisten kehityksen vasta kahden viimeisimmän vuoden aikana. Vertailluista tunnusluvuista hitaimmin on kehittynyt kansainvälisen lentoliikenteen matkustajamäärä. 35 3 25 2 15 1 5 25, 225, 2, 175, 15, 125, 1, 75, 5, KUVIO 13. Helsingin matkailutoimiston kävijämäärät 1993-2 Koko vuosi Kesä (touko-syyskuu) 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 KUVIO 14. Helsingin matkailun kehitys eräiden tunnuslukujen valossa (199 tai 1993 = 1) Yöpymiset Huonekapasiteetti Majoitusmyynnin arvo Kansainväliset lentomatkustajat Saapuneet laivamatkustajat Kansainvälisten kongressien osanottajat Matkailutoimiston kävijämäärät 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 Helsingin kaupungin matkailu- Helsinki City City Tourist & & ja kongressitoimisto Convention Bureau Lähteet: Sources: Pohjoisesplanadi 19, PL 1 Pohjoisesplanadi 19, 19, P.O. P.O. Box Box 1 1 Tilastokeskus Statistics Finland FIN-99 Helsingin kaupunki FIN-99 City City of of Helsinki Merenkulkuhallitus Finnish Maritime Administration p. (9)169 3757, faksi (9)169 3839 tel. tel. +358 (9)169 ()9 169 3757, 3757, fax (9)169 fax 3839 Ilmailulaitos Civil Aviation Administration E-mail: tourist.info@hel.fi E-mail: tourist.info@hel.fi Tuomas Santasalo Ky Tuomas Santasalo Ltd. www.hel.fi/tourism www.hel.fi/tourism
TAULUKKO 2. Yöpymiset Helsingin rekisteröidyissä majoitusliikkeissä asuinmaittain 199-2 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 Muutos-% 199>2 Yhteensä 1 758 939 1 483 816 1 513 433 1 558 831 1 828 15 1 914 86 2 47 985 2 224 931 2 267 518 2 43 635 2 583 692 46,9 % Ulkomaat 1 574 826 572 855 283 963 499 1 154 874 1 175 38 1 229 381 1 35 11 1 329 662 1 362 966 1 5 869 5, % Suomi 758 365 657 244 658 15 595 332 673 141 739 768 818 64 874 821 937 856 1 4 669 1 82 823 42,8 % Iso-Britannia, Irlanti 77 457 66 717 64 42 7 24 9 314 11 289 113 776 122 256 143 388 168 25 186 876 141,3 % Ruotsi 143 661 131 336 119 114 111 27 118 327 18 175 118 24 128 539 119 49 124 938 144 167,4 % Venäjä 136 462 98 515 82 365 78 461 16 37 183 26 212 571 232 899 187 818 125 633 138 454 1,5 % USA 14 66 95 546 11 274 114 325 114 156 117 467 115 767 124 692 125 681 124 546 132 978-5,4 % Saksa 92 42 79 59 79 36 13 26 113 415 11 289 96 793 11 968 111 27 117 624 115 28 24,7 % Japani 43 32 39 94 38 727 47 111 59 17 65 351 68 85 72 47 69 385 73 769 76 172 77, % Italia 34 33 35 51 36 881 38 739 44 661 48 26 43 435 43 44 47 84 57 554 61 2 78,3 % Norja 3 969 3 183 3 327 34 45 38 14 35 479 4 565 48 797 41 683 4 847 45 423 46,7 % Ranska 31 4 29 827 3 15 36 296 38 36 35 948 38 938 4 948 4 11 49 37 45 93 43,6 % Espanja, Portugali 16 587 15 168 17 213 23 14 26 543 27 932 29 862 32 661 35 337 41 432 42 761 157,8 % Tanska 33 36 29 228 26 678 26 49 34 585 34 276 37 754 38 316 33 37 38 95 42 4 27,1 % Alankomaat 22 93 21 863 2 896 29 14 34 369 35 373 35 946 35 386 41 544 41 24 4 989 79, % Viro.... 43 828 28 41 31 54 34 776 32 161 33 177 34 185 31 76 36 115-17,6 % Sveitsi 27 62 2 622 24 358 3 26 34 485 34 248 32 446 24 696 23 274 24 497 26 878-2,6 % Muut maat 17 19 133 913 139 89 192 51 216 934 211 915 212 493 27 288 275 593 33 465 366 551 115,5 %
TAULUKKO 3. Käyntikohteiden kävijämääriä Helsingissä 199-2 KOHDE 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 Muutos-%, 199-2 LINNANMÄEN HUVIPUISTO 981 318 893 33 878 119 81 95 845 96 929 49 959 299 89 744 93 798 1 17 549 1 55 532 7,6 % SUOMENLINNA 32 3 35 3 38 4 35 * 676 43 644 664 671 85 19,9 % KORKEASAAREN ELÄINTARHA 419 99 434 415 449 748 464 135 426 747 67 329 571 2 55 35 493 82 555 318 557 697 33,1 % TEMPPELIAUKION KIRKKO * * * 477 666 512 861 423 718 45 574 * 479 847 444 678 495 12 HELSINGIN ORTODOKSINEN SRK/USPENSKIN KATEDRAALI * * * 199 336 238 5 248 4 297 1 365 2 372 2 45 3 45 4 HELSINGIN JUHLAVIIKOT * * * 256 1 158 28 67 89 37 213 246 244 319 935 321 872 NYKYTAITEEN MUSEO KIASMA * * * * * * * * * 328 627 263 8 ATENEUMIN TAIDEMUSEO/ NYKYTAITEEN MUSEO 48 69 226 674 338 931 191 678 224 285 313 129 277 884 145 548 193 14 124 581 249 967 413,4 % CASINO RAY * * * 158 665 141 5 167 7 185 28 215 1 214 7 229 4 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO * * * 252 94 253 328 234 875 18 437 179 465 44 785 168 681 216 917 HELSINGIN KAUPUNGIN TALVIPUUTARHA * * * 175 68 177 593 158 95 136 428 142 597 147 17 81 542 114 317 SUOMEN KANSALLISMUSEO 12 629 87 563 87 68 11 948 1 884 14 83 9 633 41 725 * * 114 199 11,3 % HELSINGIN TUOMIOKIRKON KRYPTA * * * 16 138 22 479 37 492 26 913 28 496 22 431 21 447 15 494 LUONNONTIETEELLINEN MUSEO (ELÄINMUSEO) 45 355 34 474 43 826 49 433 161 714 55 529 94 546 64 376 71 544 75 92 83 927 85, % TAIDETEOLLISUUSMUSEO 39 999 82 52 44 423 46 259 53 55 45 978 33 782 8 384 1 13 87 46 59 114 47,8 % HELSINGIN YLIOPISTON KASVITIET. PUUTARHA * * * 16 148 16 539 19 536 4 998 * 25 314 6 925 58 226 AMOS ANDERSONIN TAIDEMUSEO 5 71 31 648 5 894 53 191 45 89 54 753 42 849 47 11 13 432 33 43 52 42 3,4 % SEURASAAREN ULKOMUSEO 41 313 45 819 46 344 45 246 42 14 38 898 39 63 48 658 43 966 6 193 51 683 25,1 % HELSINGIN KAUPUNGIN TAIDEMUSEO/MEILAHTI * * * * * * 34 455 142 176 41 434 2 287 39 457 OLYMPIASTADION 32 148 32 549 14 16 * * 38 94 36 765 36 898 35 396 36 655 35 66 1,8 % SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO 17 48 16 296 2 542 32 584 28 36 31 58 35 548 15 554 33 57 18 656 29 37 66,1 % SUKELLUSVENE VESIKKO/SOTAMUSEO 33 878 32 437 37 874 38 27 25 591 34 363 2 511 35 6 43 37 29 136 25 11-25,9 % SUOMEN RAKENNUSTAITEEN MUSEO 43 5 37 1 4 3 44 35 43 3 25 29 27 24 6-43,4 % FINLANDIA-TALO/ INFOSHOP * * * * * * 22 71 24 844 34 524 23 748 24 33 URHO KEKKOSEN MUSEO TAMMINIEMI 47 668 42 129 33 361 31 522 3 47 25 494 22 223 19 16 21 54 2 35 22 956-51,8 % SUOMEN URHEILUMUSEO 8 728 9 423 9 377 12 931 14 837 2 948 15 12 12 329 12 775 2 147 2 453 134,3 % TEKNIIKAN MUSEO 9 77 7 556 12 824 14 136 11 664 13 443 14 61 13 14 15 336 12 179 14 4 58,6 % RAITIOLIIKENNEMUSEO/HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO * * * * 1 137 11 879 1 462 14 236 12 384 1 93 14 358 TUOMARINKYLÄN MUSEO & LASTENMUSEO/HGIN KAUPUNGIN- 6 813 6 94 1 23 1 738 13 46 9 899 11 548 14 553 13 16 12 129 13 892 13,9 % MUSEO MANEESI/SOTAMUSEO 16 662 17 5 17 525 15 817 9 888 12 232 1 195 14 384 18 569 12 763 11 355-31,9 % HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO * * * * * * 1 515 15 256 14 572 14 733 1 98 * Tietoja ei saatavissa