Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala JAla 21.9.2011
Nettotuonti 13,9 % Vesivoima 15,5 % Vesivoima Pohjoismaissa ja Suomessa JAla 21.9.2011
Nettotuonti 13,9 % Vesivoima 15,5 % JAla 21.9.2011
Sähkön tuotanto Suomessa 2010 77 TWh Sähkön tuotanto 76 964 GWh Vesivoiman tuotanto 12 764 GWh 17,5 % 28,4 % 5,9 % 10,7 % 0.4 % 37,1 % Muu vesivoima 64,3 % Kemijoki Oy:n vesivoima 35,7 % 5.4.2011 AP / PM Tuulivoima Kemijoki Oy:n vesivoima Vastapainevoima Muu vesivoima Ydinvoima Tavanomainen lauhdevoima yms.
Sähkön nettohankinta Suomessa 2010 87,5 TWh Lähde: Energiateollisuus
Vesivoiman tuotanto Suomessa (TWh) 20 18 16 normaali vuosi 14 12 10 8 6 4 2 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 8.4.2010 PM Lähde: Energiateollisuus 28.1.2010
Suomen vesivoimalaitokset 1 MW 10 MW yli 10 MW 27.11.2008 KJP / PM
Suomen vesivoima, suuret joet 1000 10,0 Teho MW 900 800 700 600 500 400 300 Nettotuonti 13,9 % Teho MW Vesivoima 15,5 % Säädettävä teho MW Energia TWh 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 Vuosituotanto, TWh 200 2,0 100 1,0 0 OULUJOKI KEMIJOKI IIJOKI KOKEMÄENJOKI KYMIJOKI VUOKSI 0,0 JAla 21.9.2011
Iijoen ja Oulujoen vesivoimalaitokset PVO KEMIJOKI Teho [MW] Valm.vuosi FORTUM OULUJOKI Teho [MW] Valm.vuosi Isohaara 109 1949 Montta 43 1957 Pyhäkoski 129 1951 PVO IIJOKI Pälli 51 1953 Haapakoski 32 1963 Ala-Utos 1 1957 Kierikki 38 1965 Utanen 58 1957 Maalismaa 36 1967 Nuojua 81 1954 Pahkakoski 34 1961 Jylhämä 57 1951 Raasakka 58 1971 EMÄJOKI Yhteensä 198 Leppikoski 21 1962 Seitenoikea 39 1961 Aittokoski 47 1960 Ämmä 16 1959 Yhteensä 543 31.8.2011 AP / PM
Kemijoen voimalaitokset ja sähkön tuotanto 2010 Rakennettu Tehonnosto Putouskorkeus m Rakennusvirtaama m³/s Teho MW Vuosienergia GWh (keskivesi) Tuotanto 2010 GWh PORTTIPAHTA 1979 1981 30,0 140 35 100 131 KURITTUKOSKI 1985 1987 11,0 160 15 42 51 VAJUKOSKI 1982 1984 16,0 160 21 69 87 MATARAKOSKI 1993 1995 7,0 180 11 31 37 KELUKOSKI 1999 2001 7,0 180 9,8 38 39 KURKIASKA 1990 1992 12,5 260 27 83 92 KOKKOSNIVA 1987 1990 11,5 260 25 79 91 SEITAKORVA 1958 1963 2004 17,0 24,0 640 130 506 524 PIRTTIKOSKI 1956 1959 2010 26,0 700 152 581 605 VANTTAUSKOSKI 1967 1972 2011 22,0 575 95 448 444 VALAJASKOSKI 1957-1960 2003 11,5 1 050 101 365 385 PETÄJÄSKOSKI 1953 1957 2006 20,5 1 000 172 680 691 OSSAUSKOSKI 1961 1965 2008 15,0 1 080 124 501 508 TAIVALKOSKI 1972-1976 1999 14,5 1 110 133 529 546 PERMANTOKOSKI 1960 1961 2005 24,0 67 13 51 49 LOKKA 1967 7,0 12,0 2 0,1 0,5 0,3 Yhteensä: 1 064 4104 4 280 31.8.2011 AP / PM
Tehonnostot Kemijoella 1996 - Nettotuonti 13,9 % Vesivoima 15,5 % JAla 21.9.2011
Sähkön tuotanto Suomessa 1957 2009 (TWh/a) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1957 1962 1967 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 tav. lauhdutusvoima yms. ydinvoima vastapainevoima tuulivoima vesivoima Kemijoki Oy 11.2.2010 IHE / PM
Nettotuonti 13,9 % Vesivoima 15,5 % Vesivoiman ominaisuudet ja merkitys sähköjärjestelmässä JAla 21.9.2011
Sähkövoimajärjestelmässä tuotannon on joka hetki vastattava kulutusta TUOTANTO MYYNTI KULUTUS SIIRTO JAKELU JAla 21.9.2011
Vuorokausisäätö hoidetaan pääosin vesivoimalla Sähköntuotanto Suomessa viikolla 5/2010 28.4.2011 HESA / PM
MW 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Kemijoen voimalaitosten tuotannon vaihtelu, viikko 6/2009 MA TI KE TO PE LA SU 26.1.2010 HESA / PM
Vesivoiman säätö alentaa sähkön hintaa ja vähentää päästöjä MUUTTUVA TUOTANTOKUSTANNUS "Hinta" SÄÄTÖ SÄHKÖN KULUTUS Vesivoima Yhdist. tuotanto Ydinvoima Lauhdutusvoima Kaasuturbiini Kulutus JAla 21.9.2011
Vesivoiman osuus Suomen sähköjärjestelmässä Kemijoki Oy:n osuus sinisellä Voimalaitoskapasiteetista 23% Sähkön tuotannosta (2009) 18% 8% 6% Vuorokausisäädöstä (Suomessa tuotetusta) 80% Voimalaitoksilla tuotetuista taajuusohjatusta käyttöreservistä 86% 33% 33% Voimalaitoksilla tuotetuista taajuusohjatusta häiriöreservistä 87% 38% JAla 21.9.2011
Nopeassa säädössä vesivoima on ylivoimainen Voimalaitokset 100 % yhteensä 144 MW 100 % 86 % Nopea sekunti - minuuttitason säätö Muu vesivoima 76 MW 87 % Nopea sekuntitason häiriösäätö Voimalaitokset yhteensä 520 MW Muu vesivoima 253 MW 33 % KEJO 48 MW 38 % KEJO 198 MW Ns. taajuusohjattu käyttöreservi Ns. taajuusohjattu häiriöreservi 23.3.2009 KLi/ PM
Tulvissa hukataan arvokasta energiaa ja säätö estyy Virtaama, m³/s 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 Koneistovirtaama 1 000 m³/s 500 Tammikuu... Ohijuoksutus Koneistojuoksutus... Joulukuu JAla 21.9.2011
Vesivoima paras ratkaisu tuulivoiman tuomiin haasteisiin Tuulivoiman tuotannon vaihteluita voidaan tasata parhaiten vesivoimalla. Tuulivoiman suunnitellun lisäyksen (2000 MW v. 2020) arvioidaan vaativan useita satoja megawatteja - enimmillään jopa 1000 megawattia - lisää säätökykyistä vesivoimaa. JAla 21.9.2011
JAla 21.9.2011 Hyöty kunnille
Kemijoki Oy:n maksamat kiinteistöverot 2006-2011 18 milj. 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 31.8.2011 AP / PM
Kemijoki Oy:n maksamat kiinteistöverot 2009-2011 Anjalankoski Lieksa Keminmaa Tervola Rovaniemi Kittilä Kemijärvi Salla Savukoski Pelkosenniemi Sodankylä Inari 0 1 2 3 4 5 6 7 8 M 2009 2010 2011 31.8.2011 AP / PM
Kemijoki Oy:n osuus kuntien kiinteistöverosta 2007 18 milj. 16 14 12 10 8 6 40,3 % 4 2 0 Rovaniemi 62,7 % Sodankylä 83,0 % Tervola 44,9 % Kemijärvi 45,8 % Keminmaa 62,9 % Pelkosenniemi kuntien kiinteistövero 2007 KEJO:n maksama kiinteistövero 2007 27.11.2008 SR / PM
Kemijoki Oy kohentaa aluetaloutta Tornio, Ylitornio ja Pello Tervola Sodankylä Yhteensä Lappiin jäävä hyöty on noin 34 milj. / vuosi. Savukoski Salla Rovaniemi Pelkosenniemi Muonio Kittilä Keminmaa Kemijärvi Kemi Inari Enontekiö 0 2 4 6 8 10 12 14 16 M Lapin kuntien saama hyöty KEJO- energiasta 2010 KEJO:n maksama kiinteistövero 2010 28.2.2011 AP / PM
Pohjoisten jokien kalanhoitovelvoitteet Kemi-, Ii- ja Oulujoen velvoiteistutukset yhteensä noin 3 milj. vuodessa Vesivoima 15,5 % Kemijoki Oy:n velvoiteistutukset Kemijoella, Kitisellä ja Lieksanjoella on noin 2,1 milj. vuodessa. Nettotuonti 13,9 % Kalatalousmaksut 150 000 euroa vuodessa. Kalataloustarkkailu 100 000 euroa vuodessa. JAla 21.9.2011
Vesivoimantuottajien osallistuminen kalatutkimusten rahoitukseen Nettotuonti 13,9 % Vesivoima 15,5 % Tutkimuksen vetäjä Aki Mäki-Petäys, RKTL 10 osatutkimusta: smolttien alasvaellus, kalateiden toimivuus, ylisiirrot, istutusten toimivuus ja kehittäminen Kokonaiskustannus noin 1,5 milj, Rahoitus, EAKR, MMM, RKTL, Energiateollisuus, KEJO, PVO-vesivoima, Fortum JAla 21.9.2011
Nettotuonti 13,9 % Vesivoima 15,5 % Lopuksi JAla 21.9.2011
Vesivoima on Uusiutuvaa Puhdasta Ilmastomuutosta ehkäisevää Kotimaista Säädettävyydeltään erinomaista Käyttövarmaa Hajautettua Koko sähköjärjestelmää tukevaa Muiden uusiutuvien (mm. tuulivoiman) käyttöä tukevaa Tulvasuojelua tukevaa Taloudellista ei vaadi yhteiskunnan tukea Aluetaloudelle erittäin merkittävää JAla 21.9.2011
Vesivoimarakentaminen myös parantaa maisemaa Pohjanhovin ranta ennen... Kuva otettu 1950-luvun puolivälissä 27.4.2009 PM
... ja nyt. Kuva otettu 7.6.2001 27.4.2009 KSE / PM