Kansallinen digitaalinen kirjasto: yhteistyötä yli organisaatiorajojen

Samankaltaiset tiedostot
Kansallinen digitaalinen kirjasto Pitkäaikaissäilytys. KDK-seminaari korkeakoulukirjastoille Esa-Pekka Keskitalo

Museo 2015 & Kansallinen digitaalinen kirjasto. Museo 2015 hankkeen aloitusseminaari Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? Kristiina Hormia-Poutanen

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

Kansallinen digitaalinen kirjasto mitä tehdään ja mitä tavoitellaan?

Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

KDK ja asiakasliittymä - tilannekatsaus. Tampereen kaupungnkirjasto, maakuntakirjastokokous Tapani Sainio, Kansalliskirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kokonaisarkkitehtuuri v3.0

Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut Kristiina Hormia-Poutanen

Kansalliskirjasto, tietoyhteiskunnan palvelukeskus. Kirjastoverkkopäivän avaus Kai Ekholm

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari Minna Karvonen

Museoiden keskustelutilaisuus Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos

Keskitetty digitaalisen säilyttämisen palvelu osana KDK arkkitehtuuria Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus

Kansallinen digitaalinen kirjasto. Ajankohtaisseminaari digitoinnista Minna Karvonen

Tieteelliset lehdet ja takautuva digitointi. Digitointirahaa onko sitä? -seminaari Jyrki Ilva

Finna-konsortion toimintaperiaatteet

Kolme vuotta digitaalista pitkäaikaissäilytystä

Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi

TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset

ASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous Ari Rouvari Kansalliskirjasto

Suunta tästä eteenpäin

Mitä tiedon pitkäaikaissäilytys tarkoittaa?

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

Digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytys. OKM:n toimialan tietohallinnon yhteistyökokous. Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Kansallinen digitaalinen kirjasto

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee?

Yhteisten palvelujen ohjauksen uudistaminen. Annu Jauhiainen

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytystä ja käyttöä koskeva työryhmä

Pitkäaikaissäilytyksen toiminta ja ylläpito

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen

Kirjastojen yhteiset tietojärjestelmäpalvelut / kirjastojen sähköiset asiointipalvelut tilanne & kehittämissuunnitelma

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen

Kirjastojen yhteisten palvelujen ohjauksen uudistaminen. Annu Jauhiainen Kirjastoverkkopäivät

Pitkäaikaissäilytyksen toteutuksen erityispiirteet. TTA:n pitkäaikaissäilytyksen keskustelutilaisuus Kimmo Koivunen

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke

Kokemuksia ekam-yhteistyöstä

Mitä PAS-järjestelmä tarkoittaa museoille?

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén

Kansalliskirjaston palvelupaletti erikoiskirjastoille

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä /1433 Verkkoaineisto

Kirjastojen yhteiset palvelut. Annu Jauhiainen Erikoiskirjastojen neuvosto

KAM-sektori yhteisen tiedon hallinnan edelläkävijänä. KDK-tietoarkkitehtuuriryhmän seminaari Jaana Kilkki, Kansallisarkisto

KDK-kevätseminaari

Muusa ja KDK:n asiakasliittymä

Opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuoro Leena Vestala, johtaja Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari

Tietosuojaselvitys Aviisi-projektissa ja Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Asiakasliittymän tilannekatsaus Ari Rouvari Kirjastopäivät. Kansallinen digitaalinen kirjasto 1/26

Sanomalehtien Liiton keskustelutilaisuus Digiarkistoista liiketoimintaa. Taustaa. Mitä Kansalliskirjasto voi tarjota sanomalehdille?

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014

Kolme vuotta digitaalista pitkäaikaissäilytystä

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille

Museoiden digitointiavustus

KANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI. V3.0 Tiivistelmä

Kokonaisarkkitehtuuri. YKN Matti Sarmela

KDK-asiakasliittymä ja museot. Museo hankkeen aloitusseminaari Tapani Sainio, Kansalliskirjasto

Tutkimusdatan pitkäaikaissäilytys ATT-hankkeessa.

Taloustilastoinnin perusteista

Ääni%eiden digitoin, Kansalliskirjastossa

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus

Sähke 2, TOS, TOJ ja sertifiointi

KANSALLINEN DIGITAALINEN KIRJASTO Asiakasliittymä

KDK-ajankohtaispäivä museoille

THE NEW SYSTEM ARCHITECTURE BETTER SERVICES. Finnish National Digital Library project for archives, museums and Libraries

AVOIN DIGITAALINEN KULTTUURIPE RINTÖ JA OPISKELIJAT (5OP, HELSINGIN YLIOPISTO) MAIJA PAAVOLAINEN HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTO

Katsaus työryhmien toimintaan Kansalliskirjaston johtokunta

Luonnontieteellisten museoiden rakenteellinen kehittäminen. Tutkimusvararehtoritapaaminen Erja Heikkinen

Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) - hankkeen tietovarantokysely muistiorganisaatioille

Kansalliskirjaston keskitetyt kirjastoverkkopalvelut nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Tietoasiantuntija Juha Piukkula Eduskunnan kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Asiakasliittymän kehittämishanke. Triangelipäivät Kristiina Hormia-Poutanen

econtentplus ATHENA -hanke Access to cultural heritage networks across Europe KDK ajankohtaispäivä Suvi Leukumaavaara

Kokonaisarkkitehtuurin merkitys ICT-palvelujen kehittämisessä. JHS-seminaari neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT

Opinnäytteiden ja pitkäaikaissäilytyksen juridiikkaa

Pitkäaikaissäilytys osana yhteentoimivaa ja vaikuttavaa kulttuuriperintöä

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto

Kirjastojen tulevaisuuden haasteet. Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät Kristiina Hormia-Poutanen

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIRJASTOYHTEISTYÖKONSORTION (AMKIT-KONSORTIO) TOIMINTASUUNNITELMA

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut

MS. Kirjastot.fi 2012

Yleiset kirjastot Perustietopaketti

Kirjastoverkkopalveluiden yhteistyömuotoja

TTA Tietoinfrastruktuurin suunnittelu. Tutkimuksen tietoaineistot Esa-Pekka Keskitalo

Strategia vuosille Tarkistetut tavoitteet Strategiset päämäärät:

KDK kokonaisarkkitehtuuriuudistus ja kirjastot + Kansallinen palveluväylä + Helsingin kaupunginkirjaston tavoitearkkitehtuuri

KDK:n asiakasliittymä

Missä ollaan pitkäaikaissäilytyksen toteuttamisessa? KDK:n arkistosektorin yhteistyöverkoston seminaari Kimmo Koivunen CSC Tieteen

OPETUSMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE

TTA, PAS ja julkishallinnon standardisointi

KDK-Asiakasliittymä. KDK kevätseminaari Ari Rouvari

Transkriptio:

Kansallinen digitaalinen kirjasto: yhteistyötä yli organisaatiorajojen Sisällön- & dokumenttien hallinta 30.-31.8.2011 Esa-Pekka Keskitalo Kansalliskirjasto esa-pekka.keskitalo(at)helsinki.fi www.kansalliskirjasto.fi - www.helsinki.fi/~keskital/ Sisältö Taustaa: digitaalinen säilyttäminen Kansalliskirjastossa Kansallinen digitaalinen kirjasto hanke Yhteistyön haasteet ja hyödyt Keskitetyn PAS-järejstelmän kustannus- ja hyötyanalyysi Tuloksia ja opetuksia Digitaalisella pitkäaikaissäilytyksellä on merkittäviä hyötyjä. Pitkäaikaissäilytys on ratkaistavissa kustannuksiltaan vakaalla ja hallittavissa olevalla tavalla. Yhteistyön ja nk. keskitetyn PAS-järjestelmän hyödyt ovat haittoja suuremmat. 1

Kansalliskirjasto www.kansalliskirjasto.fi Perinteisenä kansalliskirjastona kerää ja säilyttää kansallista julkaisuperintöä painatteita, äänitteitä ja verkkoaineistoja; on merkittävä (etenkin humanistinen) tieteellinen kirjasto. Digitointikeskus Mikkelissä Palvelukeskus (Kirjastoverkkopalvelut) Tuottaa palveluita kirjastoille ja muille organisaatioille: softapalvelut (etenkin korkeakoulukirjastoille); e-aineistojen keskitetty lisensointi (FinELib); Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä 2012; standardointi, ISBN-numerot yms. Helsingin kaupunginkirjasto, yleisten kirjastojen keskuskirjasto, on kirjastoalan toinen merkittävä palvelukeskus. Kansalliskirjasto ja digitaalinen säilyttäminen Kansalliskirjasto: Elektroniset vapaakappaleet: velvollisuus kerätä talteen suomalaisia verkkojulkaisuja Verkkoarkistossa 190 milj. tiedostoa Luovutettuja e-kirjoja, äänitteitä verkkokaupoista ym. Vanhojen kokoelmien digitointi Velvollisuus säilyttää pysyvästi = ikuisesti Kirjastokentällä tämän lisäksi Esim. emo-organisaatioiden digitaaliset julkaisut Digitaalinen tieteellinen data ym. 2

Kansallinen digitaalinen kirjasto - KDK www.kdk.fi OKM:n hanke 2008-2013 Tavoittena on varmistaa kulttuurin ja tieteen digitaalisten tietovarantojen tehokas ja laadukas hallinta, jakelu ja pitkäaikaissäilytys. yhteinen asiakasliittymä keskitetty pitkäaikaissäilytysratkaisu tietohallinnon yhteentoimivuuden edistäminen digitoinnin edistäminen KDK:n kenttä noin 200 organisaatiota Kansallisarkisto Maakunta-arkistot (7) Kansallinen AV-arkisto KAVA KOTUS, kotimaisten kielten tutk.keskus Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Yksityiset keskusarkistot (9) Yksityisarkistot Kansalliskirjasto Varastokirjasto Yliopistokirjastot (20) AMK-kirjastot (19) Erikoiskirjastot (>100) Yl. kirjastojen keskuskirjasto Maakuntakirjastot (19) Yleiset kirjastot (312) Museovirasto Kansallismuseo Luonnontieteell. keskusmuseo Valtion taidemuseo Valtakunnalliset erikoismuseot (14) Maakuntamuseot (22) Aluetaidemuseot (16) Muut museot 3

PAS-järjestelmän looginen kokonaisuus 4

KDK ja pitkäaikaissäilytys 2007: OKM:n työryhmä Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytys ja käyttö K: Miten PAS pitäisi järjestää OKM:n hallinnonalalla? V: Yhteisellä PAS-järjestelmällä voidaan tukea organisaatioiden toimintamalleja, lisätä organisaatioiden yhteisiä toimintamalleja ja edistää julkisen hallinnon tuottavuutta. Toteuttaminen liitettiin osaksi KDK-hanketta 2009. Tällä hetkellä päävastuullisena CSC Tieteen tietotekniikan keskus PAS-yhteistyön haasteet Erilaiset asiakkaat (tutkija viranomainen kansalainen) Monesti joka tapauksessa yhdellä organisaatiolla erilaisia rooleja Erilaiset aineistot ja niiden hallinnan periaatteet Erilaiset organisaatiot, riippuvuudet, rahoitusmallit Sektorien erilaiset luonteet Yhteistyön määrä (kirjastoissa paljon, museoissa lisääntymässä) Sääntelyn määrä (arkistoissa suuri) Järjestelmätilanne (kirjastoissa harvoja isoja, museoissa useita pieniä) Omat terminologiat Vertikaalinen vs horisontaalinen nojautuminen (onko yleinen kirjasto osa kirjastoverkkoa vai osa kuntaa?) 5

Yhteistyötä puoltavat tekijät Yhteiset asiakkaat PAS:n periaatteet ovat pitkälti samoja aineistosta riippumatta Avautumisen tarve, olipa KDK:ta tai ei KDK:n edellyttämät uudistukset lisäävät aineistojen näkyvyyttä ja käytettävyyttä myös muissa konteksteissa. Teknologian mahdollisuudet Esim. museoissa siirrytään yhteiseen LIDOvaihtoformaattiin Valtion ohjaus (ValtIT, SADE, tietohallintolaki) Kansainvälinen trendi PAS:n kustannus- ja hyötyanalyysi PAS-järjestelmä = hallinnon ja rahoituksen malli, joka varmistaa aineistojen säilymisen käytettävissä Toteutuksen tulee tasapainottaa kustannukset ja hyödyt pitkällä aikavälillä Elinkaarikustannusten ymmärtäminen on välttämätöntä Asetettava kriteerit, taustaoletukset, rajaukset Tunnistetaan kustannustekijät; lasketaan kustannukset; vertaillaan vaihtoehtoja Aloitusvaiheen kustannukset; käyttökustannukset; ylläpitokustannukset 6

Käytetyt työkalut LIFE-elinkaarimalli (Lifecycle Information For E- Literature) Digitaalisen aineiston elinkaaren vaiheet Tavoitteena mahdollisen täydellinen tietämys toiminnon koko elinkaaren kustannusvaikutuksista (Life Cycle Costs) Kustannushyötyanalyysi Vaihtoehtojen vertailu, hyötyjen ja haittojen tunnistaminen Kansalaishyödyt: Standard Cost Model (SADEhankkeesta) 7

Taustaselvityksiä Preservation and Use of Digital Materials. Memorandum of the Working Group on Long-Term Preservation and Usability of Digital Materials. Ministry of Education: Reports 2008:2. Identifying Benefits of the LTP Project and Increasing Organizations Preparedness, December 2009. Jaakko Asplund (Salivirta & Partners) Digital Materials in Archives, Libraries, and Museums. December 2009. Juhani Koivunen (Netum Konsultointi) Taustaoletuksia: datan määrä Aineisto Määrä, teratavuja 2008 2009 2010 2011 Tekstidokumentit 64 164 190 216 Kuvat 6 10 17 25 Liikkuva kuva 11 25 31 37 Ääni 17 23 28 33 Viitetietueet <10 <10 <10 <10 Verkkoarkisto 8 17 26 35 Radio- ja TV-arkisto 2 57 112 167 Yhteensä 108 296 404 513 Arviot ovat osoittautuneet liian pieniksi! 8

Taustaoletuksia: kasvuvauhti Vuosi Organisaatioita Järjestelmiä Aineistoa, Tt 1 2 3 5 5 300 4 20 10 700 5 80 20 1,000 6 140 30 1,400 7-12 209 40 4,000 Oletuksia: palvelun rajaus Varauduttava erilaisiin organisaatioihin ja aineistoihin Organisaatio vastaa aineistojen valmistelusta säilytyskuntoon Standardien mukaisuus Metadatan vähimmäisvaatimukset METS-paketointi PAS-järjestelmä voi tarjota neuvoja ja palveluita (esim. METS-paketoinisofta) Organisaatioiden rooli voi vaihdella (asiakas aktiivinen kehittäjä) Säilytettävän aineiston jakelu viime kädessä organisaation asia. 9

Oletuksia: toteutus Aineistosta useita kopioita, eri medioilla, eri paikoissa esim. kopio levyllä (S-ATA), kaki kopiota nauhoilla (varmistuskopio, arkistokopio) Kaksi palvelu- ja säilytys pistettä eri paikkakunnilla; sekä kolmannessa paikassa arkisto Arvio: hintojen lasku ja tallennustilan kasvu kumoavat toisensa = tallennuksen kustannukset pysyvät suunnilleen samoina Oletuksia: tekniikan elinkaaret Levytilan lisäys 1 Levykehikot 3 Palvelimet 3-5 Nauharobotti 5-8 Nauhurit 3-5 Tietoliikenne 3-5 Hallinta- ja valvontaohjelmistot 3-8 PAS-ohjelmisto 5-10 Formaattirippuvat ohjelmistot 3-5 10

Oletuksia: henkilökulut Arvioitiin johdon, asiantuntijoiden ja tukipalveluiden keskipalkat Arvioitiin vuosikasvu Työnantajan kustannukset (30 % palkasta) Tilakustannukset (750 / kk / hlö) 10 asiantuntijaa kohti 1 johtaja ja 0,5 htv tukipalvelua Palkkasumman 1/10 ulkoistettuun koulutukseen, auditointiin yms. Kustannustekijät: henkilötyö Creation Digitization R&D Acquisition, selection, cataloguing Selection Acquisition Cataloguing Management Systems maintenance DRM Ingest Enrich metadata QA Transfer Systems integration R&D Bit level preservation Systems maintenance New media Backups Monitoring Security R&D Content oreservation Monitoring Operations Error mgmt R&D Access Dissemination Access ctrl Statistics Services R&D Contracts R&D 11

Kustannustekijät: investoinnit Creation Creation systems - HW - SW - Building phase Acquisition, selection, cataloguing Backgoroun d systems - SW - HW - Building phase Ingest Bit level preservation LTP system s - HW - SW - Building phase Content oreservation SW Access User interface s - HW - SW - Building phase Kustannustekijät: kiinteät ja muuttuvat kustannukset Creation Acquisition, selection, cataloguing - Insurance - Rents - Basic fees for energy, broadband Ingest Bit level preservation As in Creation Content oreservation Access As in Creation - Licences - Media - Leasing - Energy - Broadband - Outsourced services Outsourced services As in Creation Outsourced services As in Creation 12

PAS-järjestelmän pääpiireet 200 palveluja käyttävää organisaatiota (monet pieniä). Alussa 700 Tt, kasvaa 4 000 teratavuun 7 vuodessa. Suunnittelu ja käyttöönotto vie 6 vuotta. 2 pääasiallista sijoituspaikkaa + 3. säilytyspaikka. Aineistosta useita kopioita, eri medioilla, eri paikoissa Suorittaa riskien hallintaa ja säilyttämistoimenpiteitä Conducts risk management and preservation operations 10 % aineistoista muunnetaan vuosittain Asiakkaalla aineistojen omistus ja viimesijainen kontrolli Erilaisia palveumalleja eri organisaatiotyypeille Tunnistetut laadulliset hyödyt Organisaatiot voivat täyttää lain velvoitteet Poistaa päällekkäisi toimintoja Yhteistyö ja resurssien yhteiskäyttö yli organisaatiorajojen Osaamisen kehittäminen henkilöriippumattomasti Keskittyminen ydinosaamiseen Paremmat prosessit ja palvelut Aineistot hyödynnettävissä pitkällä aikavälillä 13

Kustannusarvio 42 M vuosina 1-12 (sisältää suunnittelun ja käyttöönoton) Plus 3,4 M, jos toteutetaan pimeä arkisto Vuoden 12 jälkeen vuosittaiset kustannukset 4 M Kustannukset vuosina 1-12 14

Hyöty PAS-järjestelmän laadulliset hyödyt Organisaatio voi täyttää lakisääteiset velvollisuutensa. Organisaatio voi keskittyä ydintoimintoihin. 81 Päällekkäisyydet vähenevät. 63 Osaaminen ja sen säilyminen turvataan. 63 Aineistojen säilyminen varmistuu. 63 Paremmat prosessit ja palvelut 63 Mahdollistaa tuleville sukupolville aineiston hyödyntämisen. Yhteistyö ja yhteiskäyttö yli organisaatiorajojen 38 Hyötyindeksi (/100) 81 63 15

Määrälliset hyödyt Tärkeimmät hyötytekijät 1. Alhaisemmat järjestelmien kustannukset 2. Aineistojen halvempi hallinta 3. Säilyttämisen parempi onnistuminen Alhaisemmat järjstelmien kustannukset Suunnittelu ja käyttönottovaihe: 30 miljoonaa Tuotabtovaihe: 8 miljoonaa / v Verrattuna tilanteeseen, jossa 5 PAS-järjestelmää Säästöt syntyvät henkilökuluissa ja investoinneissa 16

Aineistojen halvempi hallinta Tuotantovaiheessa 2,5 miljoonaa / v Verrattuna tilanteeseen, jossa aineistojen hallinnointi, laadunhallinta ja käyttöön asettaminen tehtäisiin organisaatioissa Säilyttämisen parempi onnistuminen Digitoidut aineistot 0,5 milj. / v Vertailutilanne: 2 % digitoidusta aineistosta vaurioituu ilman PAS:ia Digitointikustannukseksi laskettu: 1,3 / objekti Syntyjään digitaaliset aineistot Miljoonia euroja vuodessa 17

PAS: hyötytase Hyötyjen ja kustannusten yhteenveto Kustannukset: 42 milj. vuosina1-12 (sis. Suunnittelun ja käyttöönoton). Plus 3,4 mij., jos toteutetaan pimeä arkisto. Sen jälkeen juoksevat kulut vakaasti 4 milj. / v. Yhteisen järjestelmän rahalliset hyödyt 30 milj. vuosina 1-12 Sen jälkeen 10 milj. / v. Kumulatiivinen hyöty vuosina 1-12: 100 milj. 18

Kustannus- ja hyötyanalyysin tulokset Kulujen kasvu ajan myötä on siedettävä Tutkitussa skenaariossa kulut ovat hallittavissa PAS:sta on hyötyjä ja ne voi ilmaista rahassa Yhteinen PAS-järjestelmä on varteenotettava vaihtoehto Prosessin aikana opittua On olemassa menetelmiä, joita voidaan soveltaa pitkäaikaissäilytyksen kustannusten ja hyötyjen analysiin. Vastaavia analyyseja, joiden tuloksista saisi tietoja, on kuitenkin tehty varsin vähän. Epävarmat luvut: parempi kuin ei lainkaan lukuja Arvot voi ja ne täytyy ilmaista rahassa. 19