LOKAKUU 2012 Sanaston uutiskirje Toimittanut Anna Storm, anna.storm@sanasto.fi lainauskorvaustilitys lähestyy - apua tarjolla teosluettelon täydentämiseen! Sanasto tilittää lainauskorvauksia seuraavan kerran joulukuussa 2012. Valitettavan monelta tekijältä jää osa hänelle kuuluvista korvauksista saamatta teosluettelon puutteiden vuoksi. Lainauskorvaus maksetaan teoksen ISBNtunnuksen perusteella. Jotta saisit kaikki sinulle kuuluvat korvaukset, tulee teosluettelossa olla kaikkien julkaisemiesi teosten ISBN-tunnukset. Seuraavalta sivulta löydät yksityiskohtaiset ohjeet teosluettelon tarkistamiseen Fennica-työkalun avulla. Käy tarkistamassa oma teosluettelosi 12.11.2012 mennessä! Teosluettelon ajan tasalla pitäminen on sinun vastuullasi. Sanasto tarjoaa asiakkailleen apua teosluettelon tarkistamiseen syksyllä 2012 sekä alkuvuodesta 2013. Jos haluat apua teosluettelosi tarkistamiseen, ota yhteyttä Sanastoon! Uusia kasvoja Sanastossa! Salla Sundberg aloitti tilitysvalmistelijana syyskuussa. Tutustu Sallaan sivulla 4. Ota yhteyttä! Annankatu 29 A, 7. krs 00100 Helsinki www.sanasto.fi WWW.FACEBOOK.COM/SANASTO info @sanasto.fi SANASTO ON MYÖS FACEBOOKISSA! Seuraa sivuamme niin saat uusimmat kuulumiset omaan uutisvirtaasi. Voit myös seurata meitä Twitterissä. @SanastoInfo Huomasithan uudistuneet kotisivumme? Käy tutustumassa: www.sanasto.fi puh. +358 9 5629 3300 fax + 358 9 5629 3322
täydennä teosluettelosi viimeistään 12.11.2012! veroasiaa Tekijänoikeuskorvaukset ovat veronalaista tuloa. Voit tarkastaa Sanastolla tiedossa olevan veroprosenttisi lainauskorvausjärjestelmästä. Lainauskorvauksia tilitetään seuraavan kerran joulukuussa 2012, jolloin maksetaan täydennystilitykset vuosien 2007 2010 määrärahoista sekä ensimmäinen tilitys vuoden 2011 määrärahasta. Varmistathan, että oma teosluettelosi on ajan tasalla. Kansallisbibliografia Fennica, joka käsittää lähes kaikki suomalaiset painojulkaisut, on osa lainauskorvausjärjestelmää. Lainauskorvausjärjestelmä sisältää Fennican tiedot vuodesta 1972, josta saakka ISBN-järjestelmä on ollut käytössä. Toimi seuraavasti: Kirjaudu lainauskorvausjärjestelmään käyttäjätunnuksellasi ja salasanallasi. Jos olet unohtanut salasanasi, voit tilata sähköpostiisi salasanan vaihtolinkin Unohtunut salasana -toiminnolla. Varmista, että Yhteystiedot-välilehdeltä löytyvät kaikki tekijänimesi (nimi, jolla olet julkaissut teoksesi). Voit lisätä nimiä Lisää tekijänimi -painikkeella. Paina Teosluettelo-välilehdellä näkyvää tekstiä Voit etsiä nimitiedoillasi löytyviä teoksia Kansallisbibliografiasta. Etsi tästä. Saat listan teoksista, jotka eivät ole teoslistassasi ja joiden tiedoissa on Fennicassa tekijänimesi. Valitse listalta omat teoksesi, ja paina Lisää valitut. Järjestelmä kertoo, mikäli kaikki Fennicasta löytyvät ISBN-tunnukset ovat jo teosluettelossasi. Merkitse jokaisen teoksen kohdalle tekijäroolisi ja kirjoittajien lukumäärä. Muista tallentaa tiedot! Mikäli teoksen on kirjoittanut tekijäryhmä, kaikkien tekijöiden nimiä ei välttämättä löydy Fennicasta. Jos kirjaa ei löydy tekijänimelläsi Fennicasta, voit lisätä sen Lisää teos -toiminnolla. Huomioithan, että sama teos on voinut ilmestyä eri ISBN-tunnuksilla. Huolehdi siis, että teosluettelosi on mahdollisimman täydellinen. Jos haluat muuttaa verotustietoasi, lähetä Sanastolle verokorttisi (sivutulo-, freelance- tai käyttökorvausverokortti). Sanasto ei voi toimittaa ennakonpidätystä palkkatuloa varten myönnetyn verokortin nojalla. Mikäli Sanastolla ei ole ajantasaista verotietoa, pidätetään korvauksista veroa 60 %. Huom! Eläkkeellä olevien tekijöiden verotustietoja Sanasto ei saa suoraan verottajalta, vaan tekijän tulee toimittaa verokortti vuosittain. Kortin tulee olla sivutulo-, freelancetai käyttökorvausverokortti. Ulkomailla asuvien lähdeverokortillisten tekijöiden verotustietoja Sanasto ei saa suoraan verottajalta, joten lähdeverokortti on toimitettava vuosittain. 2
tulethan helsingin kirjamessuille? 6c75 TÄNÄ VUONNA SANASTOLLA ON HELSINGIN KIRJAMESSUILLA YHTEINEN MESSUOSASTO LUKUKESKUKSEN KANSSA. MESSUTEEMAMME ON LASTEN JA NUORTEN LUKEMINEN, JA OSASTOLLA ON PALJON MIELENKIINTOISTA OHJELMAA. TULE TAPAAMAAN MEITÄ, KYSYMÄÄN TEKIJÄNOIKEUKSISTA, LAINAUSKORVAUKSISTA, MISTÄ TAHANSA! 6c75 OSASTOMME NUMERO ON. TAVATAAN MESSUILLA! J. K. Rowlingin uusin romaani A Casual Vacancy onnistui nostattamaan kohua jo ennen ilmestymistään. Yksi ihmetyksen aiheista oli, että osa käännösoikeudet ostaneista ulkomaisista kustantamoista sai romaanin käsikirjoituksen käyttöönsä -- ja siis kääntäjiensä työstettäväksi -- jo ennen kirjan ilmestymistä. Näin tapahtui esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa. Sen sijaan suomalainen kustantaja joutui odottamaan alkuteoksen ilmestymispäivää, ja suomennostyö voitiin aloittaa vasta sen jälkeen. Kirjailijan agentilla oli selitys erilaiseen kohteluun: Suomi luettiin päätöstä tehtäessä tekijänoikeuksien kannalta epäilyttäviin maihin, joihin käsikirjoitusta ei piratismin pelossa uskallettu luovuttaa. Esimerkiksi saksalaiset ja rans- varapuheenjohtajalta kalaiset katsottiin siis tässä suhteissa suomalaisia luotettavammiksi. Päätöksestä kärsii varmasti ainakin romaanin suomennoksen kustantaja. Todellisuudessa Blair Partnership -agentuurin päätös toki perustuu mitä ilmeisimmin virhearvioon. Suomessa tekijänoikeutta kunnioitetaan siinä kuin muuallakin Euroopassa: maassamme on suhteellisen ajantasainen tekijänoikeuslainsäädäntö, ja lisäksi alalle on luotu toimivat valvontamekanismit ja tiedotuskanavat. Kaikesta perättömyydestään huolimatta agentuurin pelkoon sisältyy vakavasti otettava opetus. Tekijänoikeudet eivät ole paikallisesti sovittava oikeudellinen erikoiskysymys eivätkä yhden suppean tuotannonalan sisäistä sääntelyä. Päinvastoin: luovan talouden maailmassa hyvä maine tekijänoikeusasioissa on korvaamattoman tärkeä merkki luotettavuudesta. Tekijänoikeuden kunnioittaminen kertoo toimintaympäristöstä, jossa luovan työn tekijöiden hedelmällinen yhteistyö sujuu parhaalla mahdollisella tavalla. Sekä tekijänoikeuksia että mainetta tekijänoikeuksien ylläpitäjänä on siis syytä vaalia niin kansallisesti kuin kansainvälisesti -- sillä muuta perustaa luovilla aloilla ei toiminnalleen ole. Siksi tarvitaan tekijänoikeuksien valvontaa, siksi tarvitaan niistä tiedottamista ja siksi tarvitaan myös Sanastoa. Jaakko Kankaanpää SANASTON VARAPUHEENJOHTAJA 3
terveisiä toimistolta! salla sundberg aloitti sanastossa tilitysvalmistelijana syyskuussa. tutustu häneen ohessa! Salla Sundberg salla.sundberg@sanasto.fi Hei Sanaston asiakkaat! Aloitin syyskuussa Sanastolla tilitysvalmistelijana. Olen 31-vuotias melko tuore keravalainen, koulutukseltani tradenomi, HSO. Ennen Sanaston työvahvuuteen liittymistä ehdin olla muutaman vuoden vanhempain- ja hoitovapaalla kahta pientä poikaani hoitamassa. Ennen vanhempainvapaalle jäämistä työskentelin taloushallinnon tehtävissä muun muassa infraverkko- ja tv-tuotantoyrityksissä. Työnteon ja lastenhoidon ohessa aikaa jää onneksi vielä harrastuksillekin, niin urheilun kuin käsitöiden parissa. Sanaston työpaikkailmoitus erottui joukosta välittömästi ja alusta alkaen olen kokenut päätyneeni omanlaiseeni paikkaan. Suomen kieli on minulle tärkeää ja lukemisharrastus on pienestä pitäen ollut rakas. Viime aikoina olen kuluttanut pääasiallisesti lastenkirjallisuutta, mutta enenevässä määrin olen löytänyt itseni jälleen selailemassa kirjaston kaunokirjallisuushyllyä. On mukavaa saada tehdä kotimaista kirjallisuutta ja sen tekijöitä hyödyttävää työtä. terveisin Salla OLETHAN ILMOITTAUTUNUT LUKUKESKUKSEN KIRJAILIJATIETOKANTAAN? Lukukeskus on Suomen ainoa lukemista edistävä järjestö ja kirjailijavierailujen välittäjä. Järjestö saa vuosittain noin 300 vierailupyyntöä eri puolilta Suomea. lukukeskus avasi avoimen tietokannan vierailuja tekevistä kauno-, tietoja näytelmäkirjailijoista, kääntäjistä, käsikirjoittajista, sarjakuvantekijöistä ja kuvittajista keväällä 2012. tällä hetkellä tietokannassa on 350 nimeä. jos haluat mukaan tietokantaan, ole yhteydessä lukukeskukseen sähköpostitse lukukeskus@lukukeskus.fi tai puhelimitse (09) 7746 110. ilmoittaudu sinäkin! WWW.LUKUKESKUS.FI/KIRJAILIJATIETOKANTA 4
kirjailijaliitto vaatii yleä panostamaan kotimaiseen kirjallisuuteen Sanaston jäsenjärjestö Suomen Kirjailijaliitto on huolissaan kotimaisen kirjallisuuden huonosta näkyvyydestä Yleisradion ohjelmistossa. Lokakuun alussa Turun Kirjamessuilla koolla ollut liiton vuosikokous toteaa julkilausumassaan Ylen vähentäneen dramaattisella tavalla suomalaisen kirjallisuuden käyttöä ohjelmissaan. Kirjailijaliitto toteaa, että Yleisradiolla on erityistehtävä kotimaisen taiteen ja kulttuurin kehittämisessä ja säilyttämisessä. Liitto katsoo, että Yle on laiminlyönyt tätä erityistehtäväänsä kirjallisuuden kohdalla. Liiton mukaan Yle on myös lopettanut television kirjallisuusohjelmia, ajanut alas Radioteatterin toimintaa ja rajannut esitettävän kirjallisuuden käyttöä niin, että käytetään vain sellaista aineistoa, jota tekijänoikeus ei koske. Myös Sanastossa on huomattu, että tekijänoikeussuojan alaisten teosten käyttö Yleisradiossa on vähentynyt huomattavasti viimeisen vuoden aikana. Runoraati lopetettiin, eikä jäljellä ole ainuttakaan Voimalan kaltaista keskusteluohjelmaa, jonka teemoissa kirjallisuus olisi vahvasti mukana. Fem-kanavalla pyörivä kirjallisuusohjelma esittelee suuria norjalaisia kirjailijoita. Suomalainen kirjailija pääsee ruutuun satunnaisesti, liitto toteaa. Liitto nimeää kuitenkin positiiviseksi poikkeukseksi Yleisradion Radio 1:n. Kanavaa kiitetään asiantuntevista ja kirjallisuudesta aidosti kiinnostuneista toimittajista. KUVA: Tomi Kontio Tuula-Liina Varis on toiminut Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana vuodesta 2009. Lue julkilausuma kokonaisuudessaan: www.kirjailijaliitto.fi helmet mukaan lainauskorvausjärjestelmään Suomen yleisistä kirjastoista tehdään vuodessa n. 100 miljoonaa lainaa, joista noin 70 miljoonaa on kirjoja. Lainauskorvaukset perustuvat otokseen lainausmääristä. Otoksen päättävät yhdessä lainauskorvauksia tilittävät järjestöt Sanasto, Kopiosto ja Teosto. Otos on valittu tilastollisesti edustavasti huomioiden maan alueelliset ja kielelliset erityispiirteet, ja otantaa päivitetään säännöllisesti. Lainauskorvauksia hallinnoivat järjestöt ostavat tilitysten perustana olevan lainaustiedon yhdessä vuosittain. Kaikki kolme järjestöä tilittävät lainauskorvaukset saman lainaustiedon perusteella. Suomen kirjastoissa on käytössä useita eri kirjastojärjestelmiä, joissa kaikissa on erilaiset tilasto-ominaisuudet. Kirjastojärjestelmien yhteensovitettavuus on vaikeaa, ja lainatiedon hankkiminen on järjestöille kallista. Datan kattavuutta harkittaessa on ajateltava myös lainauskorvausjärjestelmän toimivuutta: mitä laajempi data, sitä raskaampi järjestelmä. Nykyinen lainaotanta kattaa n. 12 % koko maan lainauksista. Lainauskorvausjärjestelmän Fennica-integraatio ja lainauskorvausjärjestelmään toteutetut kehitystyöt ovat mahdollistaneet otannan laajentamisen. Joulukuun 2012 tilityksessä lainaustietoa laajennetaan kattamaan myös pääkaupunkiseudun lainausjärjestelmä Helmet. Tällöin otanta kattaa jo n. 21 % koko maan lainauksista. 5
KIRJAELÄÄ.FI politiikkatyö jatkunut aktiivisena syksyllä 2012 Sanaston politiikkatyön syksy on ollut vilkas. Syyskuussa Sanasto järjesti kansanedustajille aamukahvitilaisuuden eduskunnassa. Paikalla oli runsas joukko kirjailijoita, muun muassa Sanaston puheenjohtaja Virpi Hämeen-Anttila, Kaari Utrio, Anna Kortelainen, Tittamari Marttinen sekä Laila Hirvisaari, ja myös runsaasti kansanedustajia, mukaan lukien eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd) sekä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok). Tilaisuudessa kävi ilmi, että eduskunnassa vallitsee laaja yhteisymmärrys lainauskorvausten tilanteen korjaamiseksi. Myös edustajien joukossa oltiin pettyneitä siihen, että opetus- ja kulttuuriministeriö ei esittänyt lainauskorvauksiin korotusta omassa esityksessään vuoden 2013 talousarvioksi. Hallituksen esityksessä tulevan vuoden budjetiksi lainauskorvausmääräraha on siis 3,625 milj.. Budjetti siirtyi eduskunnan käsiteltäväksi syyskuussa. Lopullisesti eduskunta hyväksyy ensi vuoden budjetin loppuvuodesta. Sanasto oli eduskunnan sivistysvaliokunnan kuultavana lainauskorvausmäärärahojen johdosta lokakuun alussa. Valiokunnalle on annettu myös kirjallinen lausunto aiheeseen liittyen. Lausunto on luettavissa Sanaston uusilla kotisivuilla osoitteessa www.sanasto.fi/lausunnot. Syksyn osalta edessä ovat vielä kuuleminen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa marraskuussa sekä kulttuuri- ja urheiluministeri Arhinmäen tapaaminen joulukuussa. Syksyllä on käynnistetty myös vetoomuskampanja, jossa kerätään allekirjoituksia avoimeen kirjeeseen Suomen hallitukselle. Vetoomus löytyy osoitteesta www.sanasto.fi/kirje, ja se luovutetaan Suomen hallitukselle loppuvuodesta 2012. Kannustamme kaikkia kirjallisuuden tekijöitä allekirjoittamaan vetoomuksen ja jakamaan sitä eteenpäin. Vain yhdessä toimimalla saamme muutoksia aikaan. SEURAA POLITIIKKA- TYÖTÄ OSOITTEESSA WWW.KIRJAELÄÄ.FI PÄIVITÄMME TAPAHTUMAT MYÖS FACEBOOKIIN WWW.FACEBOOK. COM/SANASTO. KUVA: Karoliina Paatos Lainauskorvaukset puhuttavat kirjailija Kaari Utriota, sivistysvaliokunnan puheenjohtajaa Raija Vahasaloa, eduskunnan puhemiestä Eero Heinäluomaa, kansanedustaja Sari Sarkomaata, Sanaston puheenjohtajaa Virpi Hämeen-Anttilaa sekä kansanedustaja Kimmo Sasia.
avoin kirje suomen hallitukselle Maallamme on monia ylpeydenaiheita. Niistä yksi hienoimmista on toimiva, tasa-arvoinen kirjastolaitoksemme. Kirja elää syvällä meissä suomalaisissa: lainaamme vuosittain kirjastoista lähes 100 miljoonaa kirjaa, selvästi enemmän kuin missään muussa Pohjoismaassa. Kirjat kirjastoissa eivät kuitenkaan synny tyhjästä. Joku pohtii hahmoja, tarinaa ja kieltä, luo juonen ja punoo kaiken sanoiksi, joku kääntää vieraan kielen tutuksi tai siivilöi tiedon merestä antimia muillekin kuin asiantuntijoille. Korvauksena siitä, että työmme tuloksia saa lainata ilmaiseksi, valtio maksaa meille tekijöille lainauskorvausta. Suomessa lainauskorvausmääräraha on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin muissa Pohjoismaissa: Yhdestä kunnankirjaston lainasta kirjan tekijä saa enintään neljä senttiä. Ruotsissa korvaus on neljä kertaa suurempi, Tanskassa jopa kuusinkertainen. Määrärahan pienuudesta johtuen opetus- ja tutkimuskirjastojen lainoista ei maassamme makseta lainkaan korvausta. Tilanne on korjattavissa poliittisella tahdolla. Vetoamme teihin, Suomen hallitus: Korottakaa lainauskorvauksiin valtion budjetissa varattu määräraha tasolle, joka mahdollistaa meille kohtuullisen korvauksen teostemme lainaamisesta, myös opetus- ja tutkimuskirjastoista. Emme pyydä ahneina lisää. Pyydämme vain sitä, mikä meille lain mukaan kuuluu. Näyttäkää meille, että välitätte suomalaisesta kirjallisuudesta ja sen tekijöistä. Kirjasto antaa kaikille mahdollisuuden päästä lukemaan. Antakaa meille mahdollisuus elää työllämme. oletko samaa mieltä? allekirjoita kirje osoitteessa www.sanasto.fi/kirje.
lainauskorvaus ja tulontasaus JUHA PIHLAJANIEMI LAKIMIES, OTM juha.pihlajaniemi@sanasto.fi mitä on tulontasaus? Tulontasaukseksi kutsutaan veron lieventämistä, joka tehdään jaksottamalla kertatulo useammalle vuodelle. Tekijä voi saada yhdellä maksukerralla useamman vuoden lainauskorvauksia. Tämä voi johtua siitä, että lainauskorvauksia maksetaan vielä toistaiseksi takautuvasti, koska lainauskorvausta on maassamme maksettu vasta vuodesta 2007. Useamman vuoden korvausten suorittaminen kerralla voi johtua myös siitä, että tekijä on vasta ilmoittautunut lainauskorvausjärjestelmään ja on oikeutettu korvauksiin myös aiemmilta vuosilta. Useiden vuosien korvausten saaminen yhdellä kertaa voi aiheuttaa negatiivisia verovaikutuksia korvauksiin oikeutetuille. Tuloverolain mukaan tulontasauksella voidaan tietyin edellytyksin lieventää näitä vaikutuksia. Tulontasaus voidaan toimittaa vain tekijän verotuksessa ja hänen on tullut saada verovuonna vähintään 2500 euron suuruinen ansiotulo, joka on kertynyt jälkikäteen kahdelta tai useammalta vuodelta. Lisäksi edellytetään, että kertatulo on vähintään neljäsosa verovelvollisen verovuonna saaman puhtaan ansiotulon yhteismäärästä. Puhtaassa ansiotulossa verovuoden ansiotulosta on tehty luonnolliset vähennykset. kuinka tulontasaus tehdään? On huomattava, että tulontasauksen suorittaa verottaja. Mikäli tekijä haluaa lainauskorvauksia tasattavan useammalle vuodelle, tulee hänen olla yhteydessä verottajaan. Tulontasaus toteutetaan veroilmoituksen yhteydessä. Tulontasausmenettelyssä kertatulon verotus valtionverotuksessa toteutetaan verovuoden tuloveroasteikkoa soveltaen. Tulontasausta varten jaetaan tulontasauksen kohteena oleva kertatulo (eli useamman vuoden lainauskorvaukset), josta on vähennetty luonnolliset vähennykset niiden vuosien lukumäärällä, joilta tulon katsotaan kertyneen. Jakaminen suoritetaan kuitenkin enintään viidellä. Jokaisesta näin lasketun kertatulon osasta menee yhtä paljon veroa. Kertatulon osasta menevän veron määrä saadaan lisäämällä yksi kertatulon osista verovuoden muihin ansiotuloihin ja laskemalla näin saadusta tulosta menevän veron ja pelkästään muista ansiotuloista menevän veron erotus. Tulontasauksen kohteena olevasta tulosta menevä vero saadaan kertomalla kertatulon osasta menevän veron määrä osien lukumäärällä. Kertatulosta menevän veron on kuitenkin aina oltava vähintään 15 prosenttia kertatulosta. vuoden 2013 tilitysaikataulu on julkaistu! tutustu osoitteessa www.sanasto.fi/tilitys 4