Housukeitaan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Isojoki

Etelä-Suomi Päätös Nro 85/2010/3 Dnro ESAVI/376/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2010 ASIA HAKIJA Housukeitaan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Isojoki Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän asian käsittelyä on jatkanut Etelä-Suomen aluehallintovirasto, koska asia on kuulutettu Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa ennen 1.1.2010. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. HAKEMUS Vapo Oy on 27.11.2008 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Housukeitaan 81,1 ha:n ja Kotokeitaan 55,5 ha:n suuruisten uusien alueiden kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Isojoen kunnassa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Kuntoonpanon nopea aloittaminen on tarpeen, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisin kova puute ja turpeen kysyntä talousalueella kasvaa. Hakija on esittänyt viiden tuhannen euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

HAKEMUKSEN SISÄLTÖ 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Tuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Hakija omistaa Housukeitaan hankealueen. Isojoen valuma-aluetta (37) koskee Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräys IV. Määräyksen mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Maakuntakaavan mukaan turvetuotantoon tulee kaava-alueella ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Yleiskuvaus toiminnasta Housukeitaan tuotantoalue muodostuu yhdestä 81,1 ha:n suuruisesta lohkosta, josta auma-alueita on yhteensä 7,2 ha. Kuntoonpano aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Ensin tehdään eristysojat ja paloaltaat, sitten vesiensuojelurakenteet ja niiden jälkeen laskuja kokoojaojat sekä lopuksi reuna- ja sarkaojat. Kuntoonpanovaihe kestää yhdestä kolmeen vuotta. Housukeitaan ja Kotokeitaan turvetuotantoalueilla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta hakumenetelmää ja mekaanista kokoojavaunumenetelmää käyttäen energiaturpeeksi Porissa sijaitseville voimalaitoksille. Alkuvuosina tuotetaan myös toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä ympäristöturvetta Kekkilä Oy:lle ja lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Keskimääräinen vuosituotantomäärä Housukeitaan ja Kotokeitaan tuotantoalueilla on noin 67 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta. Turvetta alueella on noin 1 600 000 MWh. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2040. Energiaturvetta kuljetetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa rekka-autoilla keskimäärin noin 550 kuormaa vuodessa. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. 2

Alueen jälkikäyttömuodosta päättävät maanomistajat. Jälkikäyttömuotona voi olla maa- tai metsätalous. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne Housukeitaan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojalla Tempakankeitaan turvetuotantoalueen itäpuolelle perustettavalle pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän pinta-ala on 4,2 ha, joka on 4,3 % sen 95,7 ha:n suuruisesta valuma-alueesta. Kenttä on metsäojitettua suoaluetta, jolla suoritetaan tarpeelliset ojien tukkimiset ja muut toimenpiteet sen toimintakyvyn varmistamiseksi. Housukeitaan nykyisen vuosikuormituksen arvioidaan olevan bruttona seuraava: kiintoainetta 490 kg, kokonaisfosforia 5 kg ja kokonaistyppeä 120 kg. Housukeitaan tuotantoalueen kuntoonpanovaiheen vuosittaisen kuormituksen arvioidaan olevan seuraava: kiintoainetta 1 800 kg, kokonaisfosforia 21 kg ja kokonaistyppeä 670 kg. Housukeitaan tuotantoalueen tuotantovaiheen vuosittaisen kuormituksen arvioidaan olevan seuraava: kiintoainetta 760 kg, kokonaisfosforia 6 kg ja kokonaistyppeä 190 kg. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, mutta jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita. Pölynmuodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m / s tuotanto keskeytetään lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Turvepöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) ja pienhiukkasia (PM 2,5 ). Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin ja lastauksen aiheuttama pölyäminen keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi teillä. Työkoneiden käytöstä voi tuotantopäivien aikana syntyä melua ympäri vuorokauden. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan toiminnasta ympäristöön kantautuvaa melua. Turvetoimitukset tapahtuvat työmaateitä ja olemassa olevia metsäautotietä sekä yksityistietä pitkin Seututielle 661 kohtaan, joka sijaitsee noin 800 m länteen seututie 664:ltä ja edelleen Poriin asiakkaille. Työmaa- ja metsäautoteiden varressa ei ole asutusta. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. 3

4 Varastointi ja jätteet Housukeitaan ja Kotokeitaan tuotantoalueilla samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on yhteensä alle 15 000 l. Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, joista aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000 5 000 l. Polttoaineen kulutus tuotantokauden aikana on noin 60 000 l. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 400 l ja muita voiteluaineita noin 90 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 3,3 t. Housukeitaan ja Kotokeitaan tuotannossa syntyy jäteöljyjä noin 400 l, kiinteää öljyjätettä 70 kg, akkuja 20 kg, sekajätettä 2 m 3, aumamuovia 3,3 t ja rautaromua noin 270 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin. Paikallinen jäteyrittäjä toimittaa sekajätteen kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Housukeitaan hankealue on lähinnä vain reunoiltaan ojitettu keidassuo, jonka keskiosat ovat keidasrämettä ja reunaosat kanervarahkarämettä ja ojien lähellä myös kanervarahkarämemuuttumaa. Housukeitaan tuotantoalue sijaitsee Isojoen kunnan Isojoen kylässä noin 5 km Isojoen kuntakeskuksesta etelään. Hankealueesta 500 m:n säteellä on yhdeksän asuinkiinteistöä, joista lähin sijaitsee 180 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Tuotantoalueen ja asutuksen välimaasto on pääosin puustoista, mutta pieneltä osin myös avosuota. Housukeitaan hankealue on pääasiassa metsän tai metsäojitetun suon ympäröimä ja lähiympäristö on pääasiassa metsätalouskäytössä. Hankealueen luode-, koillis- ja itäpuolilla on myös peltoalueita, jotka keskittyvät pääasiassa kiinteistöjen ympäristöön. Laajempi peltoalue alkaa noin 500 m:n etäisyydeltä Housukeitaasta hankealueen koillispuolelta.

5 Kaivokyselyn perusteella kuudella kiinteistöllä on kaivo. Pakkalan kiinteistöllä ei asuta, mutta kaivon vettä käytetään kesäisin ruiskutusvetenä. Asutut lähitalot ottavat talous- ja käyttövetensä hieta- hiekkamaille rakennetuista kaivoista. Kaivot ovat 3 4 m syviä, ja ne ovat betonirenkailla varustettuja. Vesi on riittänyt kaivoissa hyvin ja sen laatu on ollut hyvä. Mineraalimailla sijaitsevissa talousvesikaivossa vedenkorkeuden vaihtelut ovat tavanomaisia. Ennalta arvioiden turvetuotannon kuivatuksella ei ole vaikutusta lähikiinteistöjen kaivojen antoisuuteen ja niiden veden laatuun. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole suojeltavia kohteita. Lähin suojelualue on noin 4,2 km:n etäisyydellä Housukeitaan tuotantoalueesta kaakkoon sijaitseva 140 ha:n laajuinen valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva Kodesjärvi (SPA, FI0800062). Kohde on toistaiseksi kokonaan suojelun ulkopuolella. Purkuvesistö eli Kärjenjoki laskee Naturaalueelle Lapväärtinjokeen (Lapväärtinjokilaakso FI0800111). Noin 2,5 km:n etäisyydellä Housukeitaan hankealueesta sijaitsee Kaskelankangas A:n ja noin 3 km:n etäisyydellä Kaskelankangas B:n pohjavesialue. Vesistö ja vedenlaatu Housukeitaan tuotantoalueen länsiosa sijaitsee Lapväärtinjoen (37) Isojoen (37.03) Isojoen yläosan valuma-alueella (37.032) ja tuotantoalueen itäosa Kärjenjoen (37.06) Siironjoen yläosan (37.064) valuma-alueella. Housukeitaan kaikki kuivatusvedet johdetaan laskuojalla 3 Tempakankeitaan turvetuotantoalueen itäpuolitse reittiä Toristonluoma Siironjoki Kärjenjoki Lapväärtinjoki. Arvio purkuvesistön virtaamista on seuraava: Siironjoen yläosa Siironjoen yläosan valuma-alueen alarajalla Kärjenjoen valuma-alue F km 2 52,88 91,04 266,75 km 2 MNQ m³/s 0,15 0,26 0,77 MQ m³/s 0,72 1,24 3,62 MHQ m³/s 2,50 4,30 12,6 Siironjoki on Lapväärtin-Isojoen sivuhaara ja kuuluu Project Aquavesistöihin. Jokea on ympäristöministeriön työryhmämietinnössä (VM 63/1992) ehdotettu erityisesti suojeltavaksi vesistöksi. Käyttökelpoisuusluokituksessa Siironjoki kuuluu luokkien tyydyttävä ja välttävä rajamaille. Siironjoen vesi on humuksen ruskeaksi värjäämää ja sen fosforipitoisuudet ovat korkeita ja typpipitoisuudet humusvesille tyypillisiä. Joen vesi on hieman hapanta ja sen rautapitoisuudet suhteellisen korkeita. Joen kiinto-

ainepitoisuus on melko alhainen. Siironjoen veden sähkönjohtokyky on sisävesille normaali. Purkuvesistöä kuormittavat haja-asutus sekä maa- ja metsätalous. Vapo Oy:llä on tuotannossa yhteensä 255,5 ha:n suuruiset Helmiäiskeidas ja Tempakankeidas (Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 150/2006/4, 17.11.2006). Alueet sijaitsevat Siironjoen yläosan valumaalueella. Ympäristölupaviraston 31.10.2001 antaman päätöksen nro 51/2001/2 mukaan Siironjoen keskiosan valuma-alueella sijaitsevalta Sulkonkeitaalta saa ottaa turvetta 36 ha:n suuruiselta alueelta. Aluehallintovirastossa on vireillä samaa vesistöä kuormittavien Housukeitaan (55,5 ha) ja Iso Rapanevan (76,4 ha) turvetuotantoalueiden lupahakemukset. Kotokeitaan, Housukeitaan ja Tempakankeitaan tuotantoalueiden osuus Toristonluoman valuma-alueesta laskussa Siironjokeen on noin 14,6 %. Arvio Kotokeitaan, Housukeitaan, Helmiäiskeitaan ja Tempakankeitaan yhteenlasketusta vuosittaisesta nettovesistökuormituksesta laskuojittain on seuraava: 6 Vesistö/Tuotantoalue/Vaihe Tuotantoala ha Kiintoaine kg Kokonaisfosfori kg Kokonaistyppi kg Laskuoja 1-Ojamäenluoma-Rytiluoma- 114 780 20 440 Siironjoki-Kärjenjoki Helmiäiskeidas/Tuotantovaihe Laskuoja 3-Toristonluoma-Siironjoki- 141,5 970 25 550 Kärjenjoki Tempakankeidas/Tuotantovaihe Housukeidas 81,1 Kuntoonpanovaihe 1 800 21 670 Tuotantovaihe 760 6 190 Kotokeidas 55,5 Kuntoonpanovaihe 1 300 15 490 Tuotantovaihe 560 4 140 Laskuoja 3 yhteensä 278,1 Kuntoonpanovaihe 4 100 61 1 700 Tuotantovaihe 2 300 35 870 Siironjoki Tuotantoalueet yhteensä 392,1 Kuntoonpanovaihe 4 900 80 2 100 Tuotantovaihe 3 100 54 1 300 Aluehallintovirastossa vireillä olevan Iso Rapanevan aiheuttama vuosittainen sulan maan ajan (1.5. 31.10.) kiintoainekuormitus on 300 kg, kokonaisfosforikuormitus 2,6 kg ja kokonaistyppikuormitus 76 kg. Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liitetyn Isojoen-Teuvanjoen vesistöalueiden toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Isojoen ekologinen tila pysyy hyvänä. Lapväärtin-Isojoen ekologinen tila on tyydyttävä. Lapväärtin-Isojoen fosforikuormitus on suurimmalta osaltaan peräisin maataloudesta. Arvio Lapväärtin-Isojoen ravinnekuormituksen vähentämistavoitteista turvetuotannossa vuoteen 2015 mennessä on 50 % fosforia ja 25 % typpeä. Turvetuotannossa pintavalutuksella ja kasvillisuuskentillä voidaan periaatteessa vä-

Kalasto ja kalastus hentää ravinne- ja kiintoainekuormitusta tavoitteiden mukaisesti (50 %), jos myös perustoimenpiteet (sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat) ovat kunnossa kaikilla alueen turvetuotantoalueilla. Pintavalutuksen ja kasvillisuuskenttien edellyttämää kaltevuutta ja tilaa ei kuitenkaan ole käytettävissä kaikilla alueilla ja kemiallinen käsittely voi olla paikoitellen tarpeen. Lapväärtin- Isojoen hyvän tilan saavuttaminen edellyttää kalojen vaelluksen turvaamista pääuomassa ja lisääntymisalueiden kunnostamista. Vesienhoitosuunnitelman mukaan toimenpideohjelmissa esitettyjen toimenpiteiden johdosta Lapväärtin-Isojoen kokonaisfosforipitoisuus ja kokonaistyppi vähenee pitoisuudesta 50 µg/l pitoisuuteen 40 µg/l ja pääasiallinen ekologisen luokka muuttuu tyydyttävästä hyväksi. Tilatavoite saavutetaan 63-prosenttisesti vuonna 2015. Toristonluoma on kalataloudellisesti vähämerkityksellinen huonosta vedenlaadusta ja uoman ruoppauksista johtuen. Siironjoen kalataloudellista arvoa laskee sen veden laatu. Siironjoen rapukanta on voimakas Suojoen alueelta Kärjenkosken suuntaan. Erityisesti Kärjenkoskessa rapukanta on voimistunut viime vuosina taannuttuaan sitä ennen lähes nollaan. Kalakantojen voimakkuudesta ei ole tarkempia tietoja, mutta saaliiksi on saatu pyyntikokoisia taimenia Piikkilänkylän-Kivijärven väliseltä alueelta ja myös Kärjenkoskesta. Kalat ovat istutusperäisiä, mutta istutusten ajankohdista ja istukasmääristä ei ole tarkempia tietoja. Joen mataluus ja erityisesti eroosiosta peräisin oleva hiekka hankaloittaa kalojen lisääntymistä ja kalastusta alueella. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Arvio Kotokeitaan, Housukeitaan, Helmiäiskeitaan ja Tempakankeitaan tuotantoalueiden kuivatusvesien aiheuttamista haitta-ainepitoisuuksien nettolisäyksistä keskivirtaamatilanteessa alapuolisessa vesistössä on seuraava: 7 Vesistö/ Vaihe Valuma-alue km 2 Keskivirtaama m 3 /s Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l Toristonluoma laskussa Siironjokeen 18,70 0,25 Kuntoonpanovaihe 0,5 7,7 216 Tuotantovaihe 0,3 4,4 110 Siironjoen yläosan valumaalue 91,04 1,24 Kuntoonpanovaihe 0,1 1,6 44 Tuotantovaihe 0,06 0,9 22 Siironjoen keskiosan valumaalue 144,65 1,95 Kuntoonpanovaihe 0,08 1,3 35 Tuotantovaihe 0,05 0,9 21

Suurimmat vaikutukset kohdistuvat Toristonluomaan, jonka valumaalueesta tuotantoalueet muodostavat noin 14,6 %. Luoman veden laadusta ei ole analyysituloksia eikä vesistövaikutusten tarkempaa arviota voida hakijan mukaan tehdä. Arvioidut pitoisuuslisät ovat hakijan mukaan suhteellisen pieniä ja kuvaavat suurinta mahdollista muutosta, minkä vuoksi vaikutusten arvioidaan jäävän melko vähäisiksi. Siironjoessa arvioidut pitoisuuslisäykset jäävät selvästi jäävät selvästi Toristonluoman pitoisuuksia vähäisemmiksi ja peittyvät veden laadun luontaiseen vaihteluun. Turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan haitallisia muutoksia Siironjoen rapu- ja taimenkantaan, koska valtaosa kuormituksesta tulee muista lähteistä. Hankkeesta ei aiheudu muutosten vähäisyyden vuoksi korvattavaa haittaa kalataloudelle. 8 Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muista hätätilanteista. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Hakija on tehnyt esityksen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailusuunnitelmaksi. Hakija ei ole esittänyt tehtäväksi kalatalous- eikä melutarkkailua. Hakija on esittänyt, että tuotantotoiminnan aiheuttamia pölyvaikutuksia tarkkaillaan aistinvaraisesti. Pölytarkkailu aloitetaan kuntoonpanovaiheen jälkeen varsinaisen turvetuotannon käynnistyttyä. Hakija lähettää jokaisen tuotantokauden alussa kaikille alle 500 m:n etäisyydellä tuotantokentästä oleville kiinteistöille kirjeen, jossa ilmoitetaan turvetuotannosta ja pyydetään kiinteistön haltijaa ottamaan yhteyttä hakijan yhteyshenkilöön, mikäli pölyhaittoja ilmenee. Mahdollisten yhteydenottojen jälkeen alueella tehdään tarkastuskäynti ja sovitaan tarvittaessa jatkotoimenpiteistä. Tuotantoalueella seurataan tuotantokauden aikana tuulen suuntaa ja nopeutta rekisteröivän ja tallentavan mittarin avulla.

9 Korvaukset Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on 16.2.2009 toimittanut ympäristölupavirastoon muun muassa selvityksen toiminnan vaikutuksista vesistöön ja kalastoon ottamalla huomioon Helmiäiskeitaan ja Tempakankeitaan samalle vaikutusalueelle kohdistuvat vaikutukset sekä Hurttakankaan pohjavesialuetta ja Kujalan vedenottamoa koskevia asiakirjoja. Hakija on 4.8.2009 toimittanut ympäristölupavirastolle uuden selvityksen, jossa on otettu huomioon myös Helmiäiskeitaan ja Tempakankeitaan samalle vaikutusalueelle kohdistuvat vaikutukset Kotokeitaan muutetun suunnitelman mukaisessa vesien johtamisessa ja vesienkäsittelyssä. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa ja Isojoen kunnassa 9.3. 8.4.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 11.3.2009 Suupohjan Sanomat -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselta, Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Isojoen kunnalta. Lausunnot 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että Lapväärtin-Isojoki on pohjavesivaikutteinen, minkä ansiosta sen vedenlaatu ja virtaamat ovat tasaisempia kuin muissa Länsi-Suomen virtavesistöissä yleensä. Rikkaan lajistonsa vuoksi joki on varsin arvokas. Joessa esiintyy muun muassa jokihelmisimpukkaa, alkuperäinen meritaimenkanta ja latvoilla purotaimenta. Arvokkaan meritaimenkannan vuoksi joki kuuluu UNESCO:n hyväksymiin Project Aqua -vesistönsuojelukohteisiin. Siironjoen sivuhaaran vesistöä on muokattu erittäin voimakkaasti perkaamalla, pengertämällä, järviä laskemalla ja patoamalla. Joen virkistyskäyttömahdollisuudet ja merkitys kala- ja rapujokena ovat heikentyneet tehtyjen toimenpiteiden vuoksi. Joen veden laatu vaihtelee hyvin voimakkaasti vuodenajan ja sääolojen mukaan. Ojitetuilta alueilta vesi virtaa nopeasti pääuomaan, jolloin joki alkaa tulvia herkästi. Ympäristökeskuksen hallinnoimassa Siironjoen kehittämisprojektissa pyritään joen tilan ja virkistyskäyttömahdollisuuksien monipuoliseen parantamiseen. Housukeitaan luontoselvitys on tehty suppeasti kahdella maastokäynnillä ja sen tekemisestä on kulunut huomattavasti aikaa. Suon hyönteislajistoa ei asiakirjojen mukaan ole selvitetty lainkaan. Selvityksen laatijat ovat suositelleet suon linnuston tutkimista uudelleen. Ympäristökeskus on todennut, että yhdellä laskentakerralla saadaan pesivistä parimääristä vain arvio ja lajistossa painottuvat helposti havaittavat lajit. Selvityksen laatijat pitävät kuitenkin jo tekemiensä havaintojen perusteella suota luonnontilaisena säi-

lyttämisen arvoisena. Ympäristökeskuksen mukaan lupahakemukseen tulisi liittää ajan tasalla olevat ja kattavat luontoselvitykset. Lisäksi kasvillisuusselvityksen valmistumisen jälkeen on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen toimesta Suomen luontotyyppien ensimmäisen uhanalaisuusarvioinnin tulokset (Suomen ympäristö 8/2008, Suomen luontotyyppien uhanalaisuus). Uuden taustatiedon perusteella hakijan olisi tullut arvioida Housukeitaan suotyyppien ja suoyhdistymien arvoa luontotyyppien ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Suon keskellä on lukuisia kookkaitakin allikoita ja lampareita, joiden luonnontilaan ympäröivän suon kuivatus ja turpeenotto jo lyhyelläkin ajanjaksolla todennäköisesti vaikuttaisi merkittävästi. Turpeenotto edellyttäisi ilmeisesti myös vesilain 15 a :n mukaista poikkeuslupaa. Housukeitaan kuivatuksen myötä alueen merkitys alapuolisen vesistön ylivirtaamia tasaavana vesivarastona häviäisi. Luonnontilaisen suon kuivatus aiheuttaa alapuoliseen vesistöön ojitettua aluetta suuremman kuormituksen. Hakija ei ole myöskään liittänyt selvitystä siitä, onko 66 ha:n valuma-alueen käännöllä vaikutuksia alapuoliseen vesistöön. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan Housukeidas on jo nykyistenkin tietojen perusteella etenkin linnustollisesti niin arvokas ja lähes ojittamattomana säilynyt keidassuoyhdistymä, ettei lupaa turpeenottoon tulisi myöntää. Suon ottaminen tuotantoon on vastoin Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan määräyksiä, valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, Vapo Oy:n omia ympäristöperiaatteita ja Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 -periaatteita. 2) Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että Housukeitaan tuotantoalueen suunnitelman suuruisella pintavalutuskentällä ei saavuteta riittävää kuivatusvesien puhdistustasoa. Pintavalutuskentän kokoa tulisi kasvattaa vähintään 5 %:iin tuotantoalasta. Edellyttäen, että pintavalutuskentän pinta-ala on vähintään edellä mainitun suuruinen, luvan saajan tulee suorittaa 1 000 euron vuosittainen kalatalousmaksu Pohjanmaan työja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden seurantaan. Kalatalousmaksulla kertyneet varat voidaan käyttää esimerkiksi kunnostustoimenpiteisiin tai kalaistutuksiin. Mikäli pintavalutuskentän pinta-alaa ei kasvateta, kalatalousmaksua on suoritettava vuosittain 2 000 euroa. Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava työ- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 10

3) Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunta on todennut, että Housukeitaan itäpuolella osa alueesta rajoittuu peltoalueeseen. Asutuksen ollessa alle 500 m:n etäisyydellä tällä alueella tulee kiinnittää olosuhteisiin erityisesti huomiota melua ja pölyä aiheuttavia töitä tehtäessä. Tarvittaessa hakija on velvoitettava suorittamaan melu- ja pölymittauksia lähialueella. Tuotannossa käytettävien koneiden on oltavan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia. Pintavalutuskenttä ei ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen, koska alue on metsäojitettu. Ojitetuilla alueilla tapahtuu oikovirtauksia eikä jäteveden puhdistuminen ole kunnollista. Hakijan on esitettävä tehokkaampi vesienkäsittelyratkaisu. Pintavalutuskenttä ei toimi maan ollessa jäinen, joten on hyvin tärkeää huolehtia muiden vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta. Kunnostus- ja huoltotoimista tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, joka on tarvittaessa viranomaisten tarkistettavissa. Jos vesiensuojelurakenteiden toiminta jostain syystä keskeytyy, tarvittavat kunnostustoimet on tehtävä välittömästi. Laskeutusaltaiden mitoituksessa on noudatettava niitä koskevia ohjeita. Turvetuotantoalueen jälkihoito on ratkaistava vesiensuojelurakenteiden osalta lupapäätöksessä. Hakija tulee velvoittaa huolehtimaan vesiensuojelurakenteiden kunnosta ja toimivuudesta vähintään 5 10 vuoden ajan tuotannon lopettamisesta. Pintavalutuskenttä sijoitetaan metsäojitetulle suoalueelle, minkä vuoksi lupa on aiheellista myöntää toistaiseksi voimassa olevana ja lupamääräysten tarkistamisajankohdaksi määrättävä vuosi 2020. Hakemuksessa on tuolloin esitettävä vesienkäsittelyjärjestelmä tuotannon loppuajaksi. Hakijan on kustannuksellaan tarkkailtava alapuoliseen vesistöön aiheutuvaa kuormitus-, vesistö- ja kalatalousvaikutuksia. Päästö- ja vesistötarkkailun tulokset on lähetettävä Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Turvetuotantoalueen jätehuollosta on huolehdittava ja syntyvät jätteet käsiteltävä jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hakijan on liityttävä yleiseen järjestettyyn jätteidenkeräilyyn. Tuotantoalueilla käytettäville polttoaineille, voiteluaineille ja muille kemikaaleille on oltava asianmukainen varastointipaikka, josta aineet eivät pääse valumaan maastoon. Lupahakemukseen on liitettävä ajantasaiset ympäristöselvitykset. Lupaa toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää. 4) Isojoen kunnanhallitus on todennut, että hankkeesta ei aiheudu kulttuurimaisemallisia eikä esteettisiä haittoja. Alue sijaitsee asuinalueista riittävän etäällä. 11

12 Muistutukset ja mielipiteet 5) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry on vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle. Yhdistys on todennut, että Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavassa Lapväärtin-Isojoen valuma-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan kokonaiskuormitusta on pyrittävä vähentämään. Tähän tavoitteeseen ei päästä koko ajan lisäämällä turvetuotantoa. Valtakunnan alueidenkäyttö -suunnitelmassa esitetään, että turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan voimakkaasti muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Housukeidas on ojittamaton ja luonnontilainen suo, reunaojituksien vähäisiä vaikutuksia lukuun ottamatta. Housukeitaalla on merkittäviä luontoarvoja ja sillä on suurta merkitystä luonnolle. Housukeidas on linnustoltaan rikas ja sieltä on tavattu EU:n direktiivilajeja (79/409 EEC), sekä muita vähälukuisia tai taantuvia lintulajeja. Alueellisen vesienhoitosuunnitelman mukaan Lapväärtin-Isojoen kuormituksen alentamistarve on noin 30 % ravinnekuormituksesta. Jokialueen tulisi olla hyvässä tilassa vuoteen 2015 mennessä. Lapväärtin-Isojoki on ainoa Etelä-Pohjanmaan joki, jossa hyväksi luokiteltu tavoitetila voitaisiin saavuttaa laajamittaisella yhteistyöllä ja vesistökuormituksen alentamisella. Joki on alueellisesti ja myös valtakunnallisesti erittäin merkittävä jokialue sen monipuolisen ekologian vuoksi. Jokialueeseen kohdistuvia haitallisia toimia pitää vähentää. Hakija on esittänyt soiden vesien pumppaamista pois luonnolliselta valuma-alueelta. Alivirtaamakausina nykyinen, luontainen valuma on olemassa olevia vesireittejä myöden tärkeä ja tarpeellinen vesilisä Isojokeen. Isojoessa on muun muassa merkittävä meritaimenkanta ja uhanalainen jokihelmisimpukka. Lapväärtin-Isojoen valuma-alue on myös Natura-vesistö, jonka kuormitusta ei tule lisätä nykyisestään. Jokialue kuuluu myös kansainväliseen Project Aqua -hankkeeseen. Housukeidas sijaitsee lähellä Hurttakankaan pohjavesialuetta. Suoalue on pohjavesien muodostumisen kannalta merkittävä. Isojoen kunnan päävedenottamo on Hurttakankaan pohjavesialueella. Hakija on rajannut Housukeitaan allikkoalueen hankealueen ulkopuolelle ja esittää, ettei hankealueella ole pienvesiin luokiteltuja kohteita. Suon ojittaminen kuivattaa pois rajatut allikot ja niiden merkitys luonnon monimuotoisuuskohteena menetetään. Lisäksi allikoiden eläinlajisto häiriintyisi turpeennostosta niin, ettei allikoiden säästämisellä edistettäisi lajien suojelua. Allikoiden heikentäminen ei ole vesilain mukaan sallittua. Vapo Oy omistaa Housukeitaan hankealueen. Muistuttaja on esittänyt, että hakija luopuu Housukeitaan turvetuotannosta luonnonsuojelullisin perustein ja tekee Housukeitaasta yksityisen luonnonsuojelukohteen. Housukeidas on tärkeä vesi- ja kanalintujen suoalue. Se on virkistysalue luonnossa liikkujille, erityisesti lähiasukkaille, kuntalaisille, metsästäjille ja mar-

jastajille. Suo on linnuston pesimissuo sekä muuton aikainen ruokailu- ja levähdyssuo lähialueen jokilaakson läheisyydessä. Housukeidas on Isojoen viimeisiä suojelemattomia allikkoisia avosoita eikä turpeen kaivua tule sallia. Hankkeen vaikutusalueen ja alapuolisen vesistön tiedot kalaston ja vesistön tilasta ovat erittäin puutteelliset. Hakija myös pitää Siironjoen vedenlaatua olemassa olevaa huonompana. Joessa on taimenkanta ja joki soveltuu ravuille. Linnusto- ja luontoselvitys on vanha ja tehty vääränä ajankohtana. Hyönteisselvitys (erityisesti perhoset) ovat jääneet huomioimatta. Muuta uhanalaislajistoa ei ole selvitetty lainkaan (matelijat, lepakot, nisäkkäät ym.). Selvitykset olisi tullut tehdä vaikutusalueen kattavasti. Hankealueelta on puutteellisissa selvityksissä jo tavattu muun muassa joutsen, liro, kapustarinta ja joutsen jotka ovat EU:n direktiivilajeja ja silmälläpidettävistä lintulajeista on suolla havaittu tuulihaukka. Turpeennostosta aiheutuvia pölyhaittoja saattaa esiintyä vielä 500 m:n etäisyydellä ja pöly voi alentaa merkittävästi asumisviihtyvyyttä. Lähiasutus on huomioitava tämän osalta, sillä tuotantoalue on vallitsevien tuulten suunnassa asutusta kohden. 13 Hakijan vastine Hakija on todennut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) lausunnosta, että se teettää Housukeitaalla uudet kasvillisuus- ja linnustoselvitykset vuoden 2010 kesällä. Hyönteisselvitykset on vastaavissa hankkeissa katsottu tarpeellisiksi vain, jos hankkeessa on sovellettava lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Hakijan käsityksen mukaan Housukeitaan allikot eivät ole vesilain tarkoittamia pienvesiä, joiden kuivattaminen edellyttäisi poikkeuslupaa. Allikot on jo tuotantosuunnitelmassa rajattu tuotantoalueen ulkopuolelle eikä niitä ole tarkoitus kuivattaa. Housukeitaan tuotantoalueen kuivatusvedet valuvat noin 66 ha:n suuruiselta alueelta luontaisesti Isojokeen ja edelleen Lapväärtinjokeen. Länsiosan vedet valuvat noin 30 ha:n alueelta Siironjokeen ja edelleen Lapväärtinjokeen. Hankesuunnitelman mukaan koko tuotantoalueen vedet johdetaan Siironjokeen samoin kuin Kotokeitaan tuotantoalueen kuivatusvedet. Hankkeen johdosta Isojoen valuma-alue pienenee noin 123 ha, jonka Siironjoen valuma-alue puolestaan kasvaa. Hankkeen toteuttaminen pienentää Isojoen valuma-aluetta 0,7 % ja kasvattaa Siironjoen valuma-aluetta 0,6 %. Valuma-alueiden vähäisillä muutoksilla ei voi olla merkittävää vaikutusta jokien virtaamiin tai niissä esiintyviin vaihteluihin. Vapo Oy:n allekirjoittama Turveteollisuuden ympäristöperiaatteet ei sulje pois mahdollisuutta ottaa tuotantoon myös ojittamattomia suoalueita, joten vireillä oleva hanke ei ole mainittujen ympäristöperiaatteiden vastainen. Maakuntakaavamääräykset, valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ja periaatejulistukset eivät ole oikeudellisesti sitovia normeja, joiden perusteella hanke voidaan hylätä.

14 Hakija on todennut Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen 2) vaatimukseen pintavalutuskentästä, että alueella olevat metsäojat tukitaan ennen vesien johtamista. Pintavalutuskenttäalueen koko täyttää ja jopa ylittää suositusarvon, joka on 3,8 % valuma-alueesta. Hakijan mukaan suunniteltu pintavalutuskenttä on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen. Kalatalousmaksun osalta hakija on todennut, että hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa kalataloudellista haittaa. Hakija on todennut Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnan 3) lausuntoon, että hankkeesta ei aiheudu kohtuutonta pöly- ja meluhaittaa lähiasutukselle ottaen huomioon tuotantoalueen ja asutuksen välinen etäisyys ja puustoiset välimaastot. Toiminnalle ei ole tarpeen asettaa tavanomaisia lupamääräyksiä ankarampia rajoituksia. Vesienkäsittelyrakenteet edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa velvoitetarkkailua koskevan vaatimuksen osalta. Hakija on todennut järjestävänsä hankealueen jätehuollon Isojoen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Luontoselvityksen osalta hakija on viitannut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) lausunnosta antamaansa vastineeseen. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Isojoen kunnanhallituksen 4) lausuntoon. Hakija on todennut, että Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n 5) mainitsemat maakuntakaavamääräykset, valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ja periaatejulistukset eivät ole oikeudellisesti sitovia normeja, joiden perusteella hanke voidaan hylätä. Allikoiden ja luontoselvityksen osalta hakija on viitannut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) lausunnosta antamaansa vastineeseen. Muilta osin muistutuksessa esitetyt asiat ovat tulleet huomioiduiksi hakemuksessa ja sen täydennyksissä. Täydennyspyyntö Hakemuksen peruutus MERKINNÄT Hakijalle on varattu tilaisuus täydentää hakemustaan Housukeitaan alueen kasvillisuus- ja linnustoselvityksellä 30.9.2010 mennessä. Hakija on 5.10.2010 ilmoittanut sähköpostitse aluehallintovirastolle peruuttavansa hakemuksen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 84/2010/3 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Kotokeitaan turvetuotantoon 52,5 ha:n suuruisella alueella Isojoen kunnassa.

15 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 83/2010/3 myöntänyt Kauhanummi Oy:lle luvan Iso Rapanevan turvetuotantoon 76,4 ha:n suuruisella alueella Isojoen kunnassa. Aluehallintovirasto jättää asian käsittelyn sikseen, koska hakija on peruuttanut hakemuksen. Käsittelymaksu on 3 680 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1388/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan 30 300 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 4 600 euroa. Koska hakija on peruuttanut hakemuksensa, peritään tehtyä työmäärää vastaava osuus maksutaulukon mukaisesta maksusta asetuksen 4 mukaisesti. Arvion mukaan asian käsittely on vaatinut 80 % tavanomaisesta työmäärästä. Käsittelymaksu on täten määrätty 20 % alemmaksi kuin maksutaulukossa määrätty 4 600 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Isojoen kunta Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

16 Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan ESAVI-376-04-08-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Isojoen kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Suupohjan Sanomat -nimisessä sanomalehdessä.

17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Heikki Penttinen Juha Helin Anne Valjakka Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Heikki Penttinen ja Juha Helin. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka. AV/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 17.1.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.