Uudenmaan päätöksen paikat Uudenmaan kunnan- ja kaupunintalot kuvina Uudenmaan liitto Toteutus ja kuvat: Tuula Palaste-Eerola Ilmakuva (C) Maanmittauslaitos 49/MML/09
Espoo Espoonkatu 3 Vuonna 1971 valmistuneen Espoon kaupunintalon kohtalo on tällä hetkellä vaakalaudalla. Talo on edustava näyte 1960- ja 1970-lukujen betoniarkkitehtuurista ja sillä on mielenkiintoinen historia. Kansainvälisen suunnittelukilpailun uudesta keskustasta oli voittanut 1960-luvulla kolmen nuoren puolalaisen arkkitehdin kolmikko. Laman myötä puolalaiskolmikon suureellinen hanke massiivisesta hallintokorttelista haudattiin. Arkkitehtitoimisto Heikki Castrén & Co. (Juhani Jauhiainen ja Marja NuuttilaHelenius) jatkoivat virastotalon suunnittelua Kauppalantalo saatiin rakenteille 1960- ja 1970-luvun vaihteessa poikkeusluvalla. Talo suunniteltiin alustavan kaavaluonnoksen pohjalta, jonka mukaisesti rakennuksessa varauduttiin radan yli kulkevaan pääjalankulkutasoon. Tämä selittää pääsisäänkäynnin hankalan sijainnin. Kaupunintalo suunniteltiin alun perin virastotaloksi ja se oli ensimmäinen valmistunut rakennus kauppalan hallintokompleksissa. Tuleva kuntamuutos kaupuniksi oli kuitenkin jo lähellä, joten veronmaksajien rahojen säästämiseksi kiinnitettiin valmiiksi kilvet, joissa puhuttiin Espoon kaupunista. Syksyllä 2006 tehtiin valtuustoaloite kaupunintalon ja valtuustotalon suojelusta kaavalla. Myös Museovirasto ja Espoon kaupuninmuseo ovat lausuneet kantansa rakennuksen säilyttämisen puolesta osana Espoon hallintokeskuksen vuosisataista jatkumoa. Valtuusto päätti marraskuussa 2008, että kaupunintalon peruskorjauksesta ja uuden rakentamisesta järjestetään samanaikaiset suunnittelukilpailut. Valtuusto ratkaisee kaupunintalon kohtalon kilpailujen perusteella. Kaupunintalon lähes 300 työntekijästä suurin osa on muuttanut korvaaviin tiloihin. Talossa käy töissä enää muutama kymmenen henkeä. Espoon kaksi aikaisempaa kunnantaloa ovat myös säilyneet.
Hanko Bulevardi 6 Hanon kaupunin 1940-50-luvuilla muutenkin käyttämä Bertel Liljequist suunnitteli 1949-51 rakennetun nykyisen kaupunintalon. Kaupunintalo rakennettiin kolmenlaiseen käyttöön;virastoksi, juhla-, konsertti- ja kokoussaliksi sekä kirjastoksi. Rakennuksen eri tehtävät näkyvät sen hajautetussa pohjakaavassa ja massoituksessa. Bulevardin sivulla on viisikerroksinen virastosiipi. Sen pohjakaava rakentuu pihasivulla olevan porrashuoneen ja hallin varaan, joita katusivulla ja päädyissä olevat työhuoneet kiertävät. Rakennuksen kulmaa on korostettu tornimaisen vaikutelman luovalla korotuksella, johon liittyvät kulman ikkuna-akseleita erottavat ja vertikaalisuutta luovat liseeniaiheet. Viuhkamainen saliosa on tontin Vartiovuoren sivulla ja matala kirjastosiipi sulkee tontin etelään. Tiilirakenteinen talo on rapattu ja väriltään ruskehtava.
Helsinki Pohjoisesplanadi 11-13 Helsinin kaupunintalo sijaitsee Kauppatorin, Senaatintorin sekä Katariinan- ja Sofiankatujen rajaamalla alueella Helsinin empirekeskustassa. Carl Ludvi Enelin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1833 alunperin hotelli Seurahuoneeksi, joka toimi rakennuksessa vuoteen 1913 asti. Ensimmäisen maailmansodan aikana tiloissa toimi venäläisen meriväen sairaala. Kaupunintalona rakennus on ollut 1930-luvulta saakka. Vuosina 1967 70 talo rakennettiin julkisivua ja suurta juhlasalia lukuunottamatta kokonaan uudelleen Aarno Ruusuvuoren johdolla. Kaupunintalon korttelissa sijaitsevat myös kaupuninvaltuuston ja kaupuninhallituksen istuntosalit. Nykyisin kaupunintalossa on kaupuninhallituksen kokous- huone, kaupuninkanslian toimistotiloja ja edustustiloja. Vuosina 1985 88 korttelin keskelle nousi professori Aarno Ruusuvuoren suunnittelema uudisrakennus, jonka toisessa kerroksessa työskentelee Helsinin kaupuninvaltuusto. Uudisrakennus ympäristöineen sai vuonna 1989 Europa Nostra -palkinnon.
Hyvinkää Kutomokatu 1 Nykyinen kaupunintalo on rakennettu vuonna 1978 ja sen on suunnitellut Irja Maté. Rakennus on päätetty purkaa ja Hyvinkään kaupunintalo saa uudet tilat Wanhalta Villatehtaalta. Villatehtaan entisen viimeistämön saneeraaminen kaupunintaloksi alkaa vuoden 2010 alussa. Nykyisen kaupunintalon purku ja muutto Villatehtaalle liittyy kaupunin keskustan uuden kauppakeskuksen rakentamiseen.
Inkoo Ola Westmanin puistotie 3 Inkoon nykyisen kunnantalon suunnitteli arkkitehtitoimisto Ålander-Packalén. Rakennus valmistui vuonna 1978.
Järvenpää Hallintokatu 2 Järvenpään kaupunintalon suunnitteli järvenpääläinen arkkitehtuuritoimisto Jorma Pankakoski Ky. Rakennus valmistui vuonna 1977.
Karjalohja Keskustie 23 Karjalohjan kunnantalo on rakennettu 1908 samalle tontille, jolla oli sijainnut Karjalohjan ensimmäinen, vuonna 1908 palanut kunnantalo. Nykyisen kunnantalon ulkoasua on jonkin verran muutettu. Näkyvin ulkoinen muutos on vuonna 1952 tehty uusi sisäänkäynti. Rakennuksessa on toiminut eri aikoina myös kanttorin virka-asunto, alakansakoulu sekä kirjasto. Karjalohjan kunta on päättänyt liittyä Lohjan kaupunkiin vuoden 2013 alusta.
Karkkila Valtatie 26 Karkkilan kehitykseen vaikutti voimallisesti malmiesiintymän löytyminen Kulonsuonmäeltä 1811. Se johti kaivostoimintaan ja masuunin perustamiseen vuonna 1820 Karjaanjoen varteen. Ruukkitoiminta laajeni 1800-luvulla ja Karkkilan Höforsista kehittyi yksi maan merkittävimmistä valimoista ja konepajoista. Tänään osa teollisuusrakennuksista on uudessa käytössä, mm. kaupunintalona ja kirjastona. Konepajan ja valimon vanhimmat tuotantorakennukset ovat 1800-luvun jälkipuolelta, suurimman osan ollessa 1930-luvulta. Viimeksi mainitut ovat arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelemia. 1980- ja 90-lukujen vaihteessa vanhat tehdasrakennukset otettiin uuteen käyttöön. Suureen konepajarakennukseen sijoitettiin Karkkilan kaupunintalo ja kirjasto Kaj Wartiaisen ja Sari Schulmanin suunnitelman mukaan.
Kauniainen Kauniaistentie 10 Kauniaisten kaupunintalon suunnittelusta järjestettiin vuonna 1974 yleinen arkkitehtikilpailu, johon jätettiin 71 ehdotusta. Kilpailun voitti arkkitehtitoimisto Thua ja Kurt Mober. Heidän suunnittelemansa kaupunintalo valmistui 1978.
Kerava Kauppakaari 11 Keravan nykyinen kaupunintalo sijaitsee liikerakennuksessa, jonka suunnitteli arkkitehdit Kirsti ja Erkki Helamaa vuonna 1974. Aikaisemmassa kaupunintalossa, eli olympiavuonna 1952 valmistuneessa, Hytönen & Luukkosen sunnittelemassa kauppalantalossa Aleksis Kiventie 4:ssä sijaitsee kaupunin sosiaalitoimisto.
Kirkkonummi Vanha sairaalantie 5 Vanha Heikkiläntien kulttuuriympäristö koostuu historiallisen tien lisäksi Hindersbyn ja Jolkbyn kylien vanhasta asutuksesta, vanhasta kunnansairaalasta sekä seurantalo Ljunhedasta. Kirkkonummella tehtiin 1890 aloite kunnansairaalan (sairastuvan) saamiseksi. Terveydenhoito kehittyi tämän jälkeen tasaisen varmasti; terveydenhoitolautakunnan johtosääntö hyväksyttiin 1894, kunnanlääkäri palkattiin 1897 ja sairastupa valmistui kuusi vuotta myöhemmin K.J. Römanin lahjoittamalle tontille. Rakennusta korjattiin 1919, jolloin siihen lisättiin leikkaussali ja taloa pidennettiin 1936. Kunnansairaalana ainakin Porkkalan vuokra-aikaan asti ollut rakennus on nykyisin Kirkkonummen kunnantoimisto. Rakennuksen yleishahmo ja mm. yhdeksänruutuiset ikkunat ovat entiset, sen sijaan pystylautavuoraus on korvattu rappauksella ja katon frontonit on muutettu kattolyhdyiksi. Näyttää myös siltä, kuin rakennuksen katto olisi muuttunut alkuperäistä loivemmaksi. Rakennuksessa toimii nykyään kunnan konsernihallinto (hallinto- ja kehittämisyksikkö, kirjaamo, talousyksikkö, elinkeinoyksikkö ja henkilöyksikkö.) Kunnanvaltuuston kokoukset pidetään Kirkonkylän koulukeskuksen auditoriossa, Kirkkotallintie 6. Kirkkonummen uuden kunnantalon suunnittelijaksi on valittu arkkitehtitoimisto Sie Oy Turusta.
Lohja Karstuntie 4 Kaupunintalo Monkola rakennettiin alun perin Lohjan kunnan kunnantaloksi. Rakennuksen on suunnitellut Suunnittelukeskus Oy/ arkkitehti Lauri Sorainen vuonna 1985. Lohjan kunta ja Lohjan kaupunki yhdistyivät vuoden 1997 alusta Lohjan kaupuniksi. Kuluvan vuoden alusta myös entinen Sammatin kunta on osa Lohjan kaupunkia.
Mäntsälä Heikinkuja 4 Mäntsälän kunnantalo valmistui kesällä 1992 ja sen on suunnitellut arkkitehti Arto Sipinen. Se on Mäntsälän kolmas kunnantalo. Molemmat vanhemmat kunnantalot ovat säilyneet, toinen on museorakennuksena toinen kansalaisopiston käytössä.
Nummi-Pusula Siipoontie 1 Nummi-Pusulan virastotalon suunnittelivat arkkitehdit Toivo ja Risto Löyskä. Talo valmistui vuonna 1965 Nummen kunnantaloksi. Entinen Pusulan kunnantalo on muuttumassa asuntokäyttöön.
Nurmijärvi Keskustie 2 B Nurmijärven kunnanviraston suunnitteli vuonna 1964 arkkitehtitoimisto Unto Ojonen. Rakennuksen laajennuksen vuonna 1983 suunnitteli Arkkitehtitoimisto Ojonen-SiponenTeerenmaa Oy.
Pornainen Kirkkotie 176 Kunnantalo mäen laelle vastapäätä kouluja valmistui vuonna 1959. Sen suunnittelija oli rakennusmestari Kalle Multala Maaseudun keskusrakennustoimistosta. Kunnantalossa oli tuolloin myös tilat kirjastolle ja palotalli. Kalle Multala suunnitteli myös kunnantalon laajennuksen, joka valmistui vuonna 1982. Maaseudun keskusrakennustoimisto oli silloin muuttunut Suunnittelukeskus Oy:ksi. Rakennukseen tuli uusien toimistohuoneiden lisäksi mm. henkilökunnan kahvio ja väestösuojakeskus. Paloasema siirrettiin kylän pohjoislaidalle. Viimeksi kunnantalossa tehtiin muutostöitä kirjaston siirryttyä omaan uuteen rakennukseen. (lähde: Pornaisten rakennusinventointi/kirveskoski)
Raasepori Ystadinkatu 3 /Tehtaankatu 5 Oy Suomen Fix Ab:n käytössä ollut kiinteistö on rakennettu useassa vaiheessa. Rakennusmestari Axel Boström suunnitteli 1916 paikalle Ekenäs Klädesfabrik Ab:lle osin kolmin, osin yksikerroksisen, klassistishenkisen tehtaan. Korkeaan pohjakerrokseen sijoitettiin konehuone, ensimmäiseen kerrokseen kehräämö ja seuraavaan kerrokseen kehräämö ja kutomo. Voimalaitos ja värjäämö olivat tontin takaosassa erillisessä rakennuksessa. Rakennusta laajennettiin 1930- ja 1940-luvuilla. Molemmilla kerroilla suunnittelijana oli rakennusmestari K.J. Ahlsko. Suunnitelmissa ollut Ystadinkadun siiven rakentaminen ei kuitenkaan näy toteutuneen. Sen sijaan Ahlskoin vuoden 1945 suunnitelmat antoivat rakennukselle sen nykyisen asun. Rakennukseen lisättiin ullakkokerros ja kaakkoiskulman torniaihe. Nykyisissä komeissa julkisivuissa kiinnittävät huomiota mm. klassistinen yleisilme sekä toista ja kolmatta kerrosta jaottavat pilasterit tai liseenit. Rakennus on väriltään punaruskea, yksityiskohdat vaaleanharmaita. Ystadinkadun sivulle on lisätty betonielementtirakenteinen uudisosa. Raaseporin kaupuninvaltuusto kokoontuu Seminarieskolanissa. Torin varrella oleva vanha kaunis raatihuone on myös kaupunin käytössä. Raaseporin kaupunissa on kuntaliitoksista johtuen useita entisiä kunnantaloja.
Siuntio Puistopolku 1 Siuntion kunnantalon suunnitteli arkkitehtitoimisto Carl-Johan Slotte ja André Schütz vuonna 1990.
Tuusula Hyryläntie 16 Tuusulan kunnantalon suunnitteli arkkitehti Arto Sipinen 1980 vuonna 1977 pidetyn arkkitehtikutsukilpailun 1 palkintoon perustuen. Kunnantalon läheisyydessä sijaitsevat vanhat kasarmille kuuluneet tiilirakennukset. Ratkaisussa uudisrakentaminen pyrittiin sopeuttamaan tähän historialliseen lähiympäristöön valitsemalla punatiili julkisivujen päämateriaaliksi. Nykyiseltä kasarmialueelta alkava jalankulkuraitti jatkuu kunnantalon läpi sivuten sen yhteistiloja ja jatkuu aina Tuusulanjärven ranta-alueen ja Tuusulanjoen uoman muodostamaan viherväylään saakka.
Vantaa Asematie 7 Helsinin maalaiskunnan kunnantalo, nykyinen Vantaan kaupunintalo, rakennettiin arkkitehtuurikilpailun tuloksena vuonna 1956 (arkkitehdit Olli ja Eija Saijonmaa).
Vihti Asemantie 30, Nummela Nykyisen Vihdin kunnanvirastona vuodesta 2004 toimineen rakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Kosti Kuronen vuonna 1987 Vihdin Sähkön toimitiloiksi. Vihdin kunnanvaltuusto kokoontuu vuorotellen Nummelassa Vihdin lukion tiloissa ja Vihdin kirkonkylässä Kirkkoniemen koulun auditoriossa. Vihdin kirkonkylällä sijaitseva kaunis juendrakennus, joka oli kunnantalona vuosina 1911-1972, on nykyisin kirjastona. Sen lähellä sijaitsee Vihdin toinen, vuosina 1972-2004 kunnantalona toiminut rakennus. Koska se oli huonokuntoinen, niin kunnanviraston toiminnot siirrettiin vuonna 2004 Vihdin sähkön ostaneelta Fortumilta tyhjäksi jääneeseen toimistokiinteistöön Nummelaan.