t Pohjois-Karjalan Talouskatsaus 2 lokakuu 213 Orastavaa positiivista virettä Maakunnan maidontuotanto turvattava Rakentamiselle täysi kymppi Sahateollisuus vuoristoradassa
ORASTAVAA POSITIIVISTA VIRETTÄ Syksyn aikana on saatu useita selkeitä merkkejä siitä, että maailmantalouden taantuma alkaa vähitellen taittua. Toisaalta valitettavan monet uutiset ovat edelleen kertoneet yt-neuvotteluista ja konkursseista. Tässä tilanteessa onkin helpotus todeta, että vaikka pitkittynyt taantuma on leimannut myös Pohjois-Karjalan kehitystä, maakunnan talousluvut eivät ole missään vaiheessa heilahtaneet pahasti pakkaselle. Viime vuonna Pohjois-Karjalan yrityssektorin liikevaihdon laskuksi jäi 2,3 %. Pohjois-Karjalan lukemat olivat valtakunnallisesti katsoen erinomaisen hyvät Alkuvuoden 213 aikana Pohjois-Karjalan talous sinnitteli jälleen kasvu-uralle. Kaikkien toimialojen liikevaihdon summa nousi,9 %. Keskeisistä toimialoista vahvimmat kasvut nähtiin puuteollisuudessa (7, %) ja rakentamisessa (1,4 %). Metalliteollisuuden liikevaihto sitä vastoin jatkoi viime vuoden alussa alkanutta alamäkeään (-9,2 %). Ilahduttavaa on, että maakuntamme kaikki seutukunnat ylsivät kasvuun. Tämän julkaisun tiedoissa ovat ensimmäistä kertaa mukana Kolin alueen matkailuyritysten liikevaihtotiedot. Alkuvuonna 213 alueen matkailu on ollut vahvassa nosteessa. Matkailu, joka on kauan ollut yksi Pohjois-Karjalan potentiaalisista kasvualoista, alkaa vihdoin näyttää vahvan nousun merkkejä. Venäjältä saapuvien matkailijoiden rooli on tässä kehityksessä merkittävä. Pohjois-Karjalan lukemat olivat valtakunnallisesti katsoen erinomaisen hyvät, sillä n tasolla yritysten liikevaihto laski alkuvuonna peräti 3,3 %. TEM:n julkaiseman Maakuntien suhdannekehitys 211 213 -raportin mukaan Pohjois-Karjala oli liikevaihdon viimeaikaisen kehityksen osalta maakunnista kolmannella sijalla ja nousi rakentamisessa kärkipaikalle. Suhdanneindikaattorilla (joka sisältää liikevaihdon ja työttömyyden muutoksen sekä nettomuuton) mitaten Pohjois-Karjala oli niin ikään maakuntavertailussa pronssilla. Hyvät sijoitukset kertovat osaltaan monien muiden, erityisesti teolliselta pohjaltaan kapea-alaisten maakuntien vaikeasta tilanteesta. Tulevia kehitysnäkymiä kirkastaa yhtäältä maailmantalouden orastava elpyminen, toisaalta maakunnan yritysten korkea investointihalukkuus. Tulevaisuutta luotaavissa barometreissa on ollut viime aikoina mukana varovaista toiveikkuutta. TEM:n kokoamassa syksyn 213 Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksessa esitettyjä näkemyksiä leimasi varovaisuus. Katsaukseen haastatellut alue- ja seututoimijat arvioivat suunnan olevan vähitellen ylöspäin. Positiivisista merkeistä huolimatta mitään kovin pikaista elpymistä ei kuitenkaan odoteta. Kaiken kaikkiaan voitaneen todeta, että kun maailmantalous ennen pitkää lähtee jälleen vetämään, Pohjois-Karjala on varsin hyvissä lähtöasemissa ja valmiina ryntäämään hyvinkin nopeaan kasvuun. Pentti Hyttinen maakuntajohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Biotaloutta Joensuu-vetoisesti Joensuun seutu on tärkeässä roolissa ensi vuonna käynnistyvässä Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa. Siinä Suomeen haetaan kansainvälisesti vetovoimaisia innovaatiokeskittymiä viidelle eri sektorille, muun muassa kestäviin energiaratkaisuihin, kyberturvallisuuteen ja biotalouteen. Kullakin viidellä sektorilla on oma vastuukaupunkinsa. Työ- ja elinkeinoministeriö valitsi Joensuun seudun INKA-ohjelman biotalouden veturiksi. Joensuun alue vastaa nyt ohjelman kansallisesta jatkovalmistelusta ja toimenpiteistä biotalouden osalta. Pohjois-Karjalalle päätös Joensuun seudun vetovastuusta oli mieluisa. Linjaus tukee hyvin muun muassa tavoitteitamme öljyttömästä maakunnasta. Uusiutuvan energian työpaikat ovat lisääntyneet Pohjois- Karjalassa viime vuosina nopeasti. Vuosina 28 21 sektori kasvoi noin 2 henkilötyövuodella ja alan liikevaihto 6 %. Julkisen sektorin rooli Suomen taloudessa on erittäin vahva. Julkisten menojen osuus maan bruttokansantuotteesta on yli 5 prosenttia, ja julkisia hankintoja tehdään vuosittain noin 35 miljardilla eurolla. INKA-ohjelma on yksi valtiovallan keinoista tehdä innovaatiopolitiikkaa. Tavoitteena on, että valtio ja kaupungit yhdessä luovat uutta liiketoimintaa Suomeen. Uudenlaisten kriteerien ja hankintamallien käyttö julkisissa hankinnoissa voi nopeasti ohjata satojen miljoonien eurojen edestä ostovoimaa innovatiivisten yritysten tuotteisiin ja palveluihin. Aki Gröhn varatoimitusjohtaja Joensuun Tiedepuisto Oy Pohjois-Karjalan Trendit julkaisun tässä numerossa kerrotaan maakunnan talouden kehityksestä vuoden 213 alkupuolikkaalla. Vertailuajankohtana on edellisen vuoden vastaava ajankohta. Tämän numeron teemana on Pohjois-Karjalan maatalous. Seuraava julkaisu ilmestyy ensi keväänä. Voit ehdottaa ajankohtaisia teemoja tuleviin julkaisuihin osoitteessa www.poketti.fi. 2
Pohjois-Karjalan liikevaihto k_a-x Liikevaihdon kehitys 7 Pohjois-Karjala: liikevaihto (toimialat yhteensä) 15 13 1 euroa 6 5 4 3 2 1 1 / kk 27 28 29 21 211 212 213 1 5 indeksi (21 = 1) 12 11 1 9 8 7 Pielisen-Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala 27 28 29 21 211 212 213 Indeksi (21 = 1) Henkilöstön kehitys Viennin kehitys 115 15 11 14 13 15 1 95 9 85 Pielisen-Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala 27 28 29 21 211 212 213 Indeksi (21 = 1) 12 11 1 9 8 7 6 5 Pielisen-Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala 27 28 29 21 211 212 213 Indeksi (21 = 1) KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA Henkilöstömäärä Liikevaihto 1 Muutos 1.-6.213/1.-6.212 Muutos % 1.-6.213 1.-6.212 1 % Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) 79 451 69 76 9 745 14, Rakentaminen (tol F) 6,8 289 557 262 31 27 256 1,4 Puun sahaus höyläys ja kyllästys (tol 161) -8,9 153 351 143 382 9 969 7, Elintarviketeollisuus (tol 1-12) 1,7 98 45 94 83 3 243 3,4 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) 1,2 6 421 58 96 1 461 2,5 Liike-elämän palvelut (tol M+N), 19 72 17 428 2 291 2,1 Kuljetus ja varastointi (tol H) 1,5 132 96 129 36 2 736 2,1 Puutavaran valmistus (tol 162+31) -1,2 52 581 51 727 854 1,7 Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X),1 3 212 777 3 182 844 29 934,9 Jalostus (tol BC+DF) -,4 1 637 716 1 623 33 14 683,9 Palvelut (tol G-U) -,1 1 464 266 1 462 399 1 867,1 Televiestintä, ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (tol 61-63) 4,8 64 263 64 328-65 -,1 Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) -,9 941 25 943 7-2 676 -,3 Koko teollisuus (tol BCD) -3,1 1 349 748 1 36 313-1 564 -,8 Teollisuus (tol C) -3,7 1 127 315 1 137 966-1 652 -,9 Kiinteistöalan toiminta (tol L) -,6 41 371 42 64-692 -1,6 Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (tol 72, 712) -4,8 3 94 4 9-69 -1,7 Muovituotteiden valmistus (tol 2) -2,8 84 987 87 23-2 216-2,5 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (tol 33) 21 67 167-1 1-5, Metallituotteiden valmistus (tol 25) -3,9 125 19 134 53-9 421-7, Metalliteollisuus (tol 24-3+33) -2,6 426 236 469 561-43 325-9,2 Sähköteknisten laitteiden valmistus (tol 26-27) -3, 49 728 55 19-5 291-9,6 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (tol 28) -,8 219 734 247 384-27 65-11,2 Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (tol 237) -19,9 18 662 81-4 139-18,2 Indeksi 1 on vuosi 21. Vuoden 213 tiedot tarkentuvat vuoden 214 loppuun asti. Henkilöstömäärä = yrityksissä tehdyt henkilötyövuodet eli ns. kokopäivätyölliset työntekijät. Ei sisällä alkutuotantoa ja julkista sektoria. Toimialanumerointi on Tilastokeskuksen TOL 28 -luokituksen mukainen. 3
Positiivinen käänne tapahtunut Minna Heikkinen toimitusjohtaja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Vuoden 213 kevään aikana on Pielisen Karjalassa tapahtunut selkeä käänne: kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto ja myös koko teollisuuden toimialan liikevaihto kääntyi kasvuun. Erityisesti tarkastellun ajanjakson viimeisellä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa on tapahtunut liike- Nousukausi näköpiirissä Pekka Nuutinen toimitusjohtaja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Joensuun seudun taloudellisen taantuman aallonpohja lienee ohitettu ja orastava nousu on käsillä. Vuoden 213 alkupuolella yksi varmin kehityksen suunnannäyttäjä rakentaminen oli mukavasti vireytymässä. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu muutos on melko tarkasti nollan vaiheilla. Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipal- vaihdon paranemista. Kaikki merkit viittaavat siihen, että +1,7% tämä suuntaus jatkuu myös loppuvuonna. Pielisen Karjalan elintarvikealan yritykset ovat kasvuhakuisia, se näkyy toimialan nousujohteisena liikevaihtona (+ 8,6 %) myös ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Elintarviketeollisuuden yritykset kehittävät jatkuvasti tuotantoteknologiaa ja tuotteita, joten tulevaisuuden näkymät ovat erinomaiset. Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen toimialojen liikevaihto kääntyi kasvuun toisella vuosineljänneksellä. Alkuvuonna liikevaihto kasvoi 3,5 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Toimialan näkymät tulevalle syksylle ovat myös hyvät. Palvelualojen liikevaihdon kehityksen piristyminen on ilahduttavaa. Toimiala on volyymiltaan suuri ja liikevaihdon kasvaminen yli 5 % tarkoittaa yli 7 miljoonan euron kasvua alkuvuonna. Tämä muodostuu pääosin tukku- ja vähittäiskaupan lähes 7 % kasvusta. Tämä kasvulukema on kova, sillä Pohjois-Karjalassa toimiala jäi vielä lievästi miinukselle ja ssa toimialan liikevaihto supistui. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa jatkui jo edellisen vuoden puolella alkanut kasvukehitys (+ 4 %). Kolin alueen matkailuyritysten kirjaamat kasvulukemat ovat täysin omalla tasollaan kunnassa. Vuoden ensimmäiselvelut on edelleen vahvin kasvaja. Kaivostoiminta on tuonut uusia kansainvälisiä toimijoita ja yhteyksiä maakuntaamme. Kaivostoiminta oli vuoden alkupuoliskolla hivenen pakkasen puolella, mutta alan hyvä ennuste pitkälle tulevaisuuteen säteilee kasvua palvelupuolelle, kuljetuksiin sekä erityisesti koulutukseen. Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen kehitys olikin vuoden 213 alkupuoliskolla plussalla 2 % tuntumassa vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna. Vahva kehityksen indikaattori, rakentaminen, on muun teollisuuden epävarmuudesta ja laskusuunnasta huolimatta mukavasti virkistynyt. Joensuussa on alkanut ja alkamassa useita isoja rakennusprojekteja, mikä luo juuri oikeaan aikaan paikallista aktiviteettia. Parhaillaan on käynnissä Pielisjoen ylittävien siltojen rakentaminen ja Osuuspank- +,1% ki rakentaa uutta toimitaloa, johon tulee myös korkeatasoisia asuntoja aivan ydinkeskustaan. Laakkosen uudisrakennus valmistuu piakkoin, keskussairaalalle on tulossa toinen parkkitalo, vanhan poliisilaitoksen tilalle kohoaa yksityinen kerrostalo, Penttilän yrityspuisto käynnistyy ja Joen Loka investoi puhdistuslaitokseen vain muutamia mainitakseni. Maailmantalouden epävarmuus heijastuu edelleen puunkorjuun verkostoihin. Kysyntä Itä-Suomen metsäkonesektorilla on alhainen vaikkakin tasaantunut. Alan yritykset sopeuttavat toimintojaan edelleen. Siitä huolimatta sekä puutavaran sahaus että Keski-Karjalassa maakunnan paras kasvu Risto Hiltunen toimitusjohtaja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI Kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi alkuvuonna lähes 7 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Erityisesti kasvu näkyy rakentamisessa (42 %), jonka liikevaihto vaihtelee puolivuosittain paljonkin toimialan kausiluonteisuuden takia. Jalostuksen liikevaihto kasvoi vuoden takaisesta reilusti plussan puolelle lähes 9 %, joka on euroina yli 13 miljoonaa. Ilah- duttavaa on erityisesti puun sahauksen kasvaneet liikevaihdot (7 %), mikä näkyy myös teollisuuden viennin kasvuna. Synkintä näyttää olevan metallituotteiden valmistuksessa, josta on hävinnyt neljännes (25 %) liikevaihdosta vuoden 212 alkuvuoteen verrattuna. Palvelualojen liikevaihto jatkaa hienoista kasvuaan. Kauppa on plussalla, mikä on hyvä tulos taantuman aikana. Kaupan kokonaisliikevaihto oli alkuvuonna yli 64 miljoonaa euroa. Venäläisten ostovoima paikkaa paikallista kulutusta, vaikka esimerkiksi taxfree-kaupan kasvu on tasaantunut. Tosin se ei kerro venäläisten asiakkaiden vähenemisestä, sillä rajanylityksissä tehdään tänä vuonna taas uusi ennätys. Asiakkaat siirtyvät invoicekauppaan tai jättävät tax-free-edun hyödyntämättä. Keväisten yritysten konkurssi- ja lakkautusuutisten jälkeen seudulla on nähtävissä positiivisia merkkejä. Karhun suksitehtaan konkurssin tuhkasta nousi uusi, Yoko-tuotemerkillä suksia valmistava yritys KSF Sport Oy. Yritys on pystynyt +6,6% paikkaamaan lähes kaikki konkurssissa menetetyt työpaikat ja suksien ennakkomyynti lupaa hyvää suksien tuotannolle. Marimekon tehtaan sulkeminen kesällä vei työt yli 3 työntekijältä. Tehtaan tiloissa aloitti elokuussa uusi yritys Kiteen Tekstiilitehdas Oy, joka työllistää toistakymmentä entistä marimekkolaista. Töitä tehdään mm. alihankintana Marimekolle ja neuvot- 4
lä neljänneksellä + 5 % ja toisella + 36 %, kun ssa matkailualojen liikevaihto supistui. Kolin alueen menestystä voi hyvällä syyllä kutsua ansaituksi työvoitoksi. Alueella jo tapahtuneet investoinnit näyttävät tuovan lisää vetovoimaa uusien hankkeiden muodossa. Teollisuudessa kehitys oli tarkastellulla ajanjaksolla hyvää metalliteollisuutta lukuun ottamatta. Metalliteollisuudessa suuntauksena on yrityskohtaisten erojen kasvaminen. Rakentamisen luvuissa näkyy kausivaihtelu ja julkisen rakentamisen väheneminen alueella. PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNNAN Liikevaihto 1 Muutos KEHITYS 1.-6.213 1.-6.212 1 % Elintarviketeollisuus (tol 1-12) 12 173 11 212 961 8,6 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (tol 161) 54 691 51 115 3 576 7, Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) 98 946 92 567 6 378 6,9 Kuljetus ja varastointi (tol H) 14 571 13 79 781 5,7 Palvelualat yhteensä (tol G-U) 143 334 136 74 7 26 5,3 Puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus (tol 162+31) 4 284 4 68 216 5,3 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) 7 929 7 62 39 4, Teollisuus (tol C) 141 63 138 251 3 352 2,4 Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) 334 515 328 82 5 713 1,7 Koko teollisuus (tol BCD) 158 24 155 939 2 85 1,3 Jalostus (tol BC+DF) 171 355 171 372-17, Liike-elämän palvelut (tol M+N) 7 827 7 943-116 -1,5 Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) 6 616 6 753-137 -2, Metalliteollisuus (tol 24-3) 9 945 1 747-82 -7,5 Koneiden ja laitteiden valmistus (tol 26-27, 28) 2 75 2 988-238 -8, Rakentaminen (tol F) 13 417 15 555-2 138-13,7 Metallituotteiden valmistus (tol 25) 4 33 5 212-98 -17,4 valmistus ovat molemmat positiivisessa reilun 7 % kasvussa. Hoiva-alalla asiakkaiden päätäntävalta on kasvamassa maksukyvyn myötä ja se antaa mahdollisuuksia keskikokoisille yrityksille, jotka pystyvät tuottamaan ja kehittämään yksilöllistä palvelua. Jotta suuret valtakunnalliset ja kansainväliset toimijat eivät kahmisi laajoilla palvelupaketeillaan kaikkea itselleen, on Josek ollut vauhdittamassa alueen pienten toimijoiden yhteismarkkinointia. Keskikokoisille alan yrityksille on tarjolla kansainvälistymisen mahdollisuus esimerkiksi osana terveysmatkailua. Kiinnostava talvi on tulossa! JOENSUUN SEUTUKUNNAN KEHITYS Liikevaihto 1 Muutos 1.-6.213 1.-6.212 1 % Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) 69 157 58 28 1 949 18,8 Rakentaminen (tol F) 23 62 213 354 16 77 7,8 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (tol 161) 66 456 62 193 4 263 6,9 Puutavaran valmistus (tol 162+31) 41 924 39 545 2 379 6, Elintarviketeollisuus (tol 1-12) 79 683 77 253 2 431 3,1 Majoitus ja ravitsemustoiminta (tol I) 48 39 47 36 1 274 2,7 Liike-elämän palvelut (tol M+N) 92 128 9 71 1 427 1,6 Kuljetus ja varastointi(tol H) 98 27 96 667 1 36 1,4 Jalostus (tol BC+DF) 1 33 27 1 31 637 1 39,1 Kaikki toimialat (tol A-X) 2 585 657 2 583 836 1 821,1 Televiestintä, ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (tol 61-63) 63 823 63 888-66 -,1 Palvelualat yhteensä (tol G-U) 1 212 863 1 937-8 74 -,7 Muovituotteiden valmistus (tol 2) 69 55 7 152-62 -,9 Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (tol 72, 712) 3 471 3 514-43 -1,2 Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (tol BCD) 1 74 3 1 88 788-14 466-1,3 Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) 773 552 784 3-1 769-1,4 Kiinteistöalan toiminta (tol 68) 36 81 37 384-583 -1,6 Teollisuus (tol C) 879 577 895 99-16 332-1,8 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (tol 33) 16 265 17 143-879 -5,1 Metallituotteiden valmistus (tol 25) 117 375 124 619-7 244-5,8 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (tol 23) 33 198 36 23-3 32-8,4 Sähköteknisten tuotteiden valmistus (tol 26-27) 47 738 52 873-5 135-9,7 Metalliteollisuus (tol 24-3+33) 388 465 43 746-42 281-9,8 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (tol 28) 197 617 6 766-29 149-12,9 teluja käydään myös Yoko-tuotemerkin urheilutekstiilien valmistamisesta. Taantumasta huolimatta uusia yrityksiä syntyy seudulle hyvää tahtia: alkuvuonna seudulla aloitti 41 uutta yritystä, jotka syntyvät etupäässä palvelualalle. Puhoksen teollisuusalueen mahdolliset uusinvestoinnit varmistunevat syksyn aikana. Seudun henkilöstömäärän kehityksessä alkuvuoden irtisanomiset näkyvät: muutos on lähes -2 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Palkkasumma pieneni 3 %. Keski-Karjalan vienti kasvoi lähes 12 %, mikä kertonee erityisesti sahateollisuuden sekä kone- ja laitevalmistuksen viennin kasvusta. KESKI-KARJALAN SEUTUKUNNAN KEHITYS Liikevaihto 1 Muutos 1.-6.213 1.-6.212 1 % Rakentaminen (tol F) 46 124 32 568 13 555 41,6 Liike-elämän palvelut (tol M+N) 9 939 8 856 1 83 12,2 Jalostus (tol BC+DF) 162 973 149 637 13 336 8,9 Puun sahaus höyläys ja kyllästys (tol 161) 32 231 3 94 2 137 7,1 Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) 287 943 27 9 17 853 6,6 Koneiden ja laitteiden valmistus (tol 26-27, 28) 2 981 19 745 1 237 6,3 Kuljetus ja varastointi (tol H) 19 553 18 874 679 3,6 Palvelualat yhteensä (tol G-U) 18 443 16 326 2 117 2, Teollisuus (tol C) 14 927 13 43 1 524 1,5 Koko teollisuus (tol BCD) 116 966 115 656 1 31 1,1 Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) 64 55 63 567 488,8 Metalliteollisuus (tol 24-3+33) 27 71 28 12-49 -1,5 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) 4 188 4 296-18 -2,5 Puutavaran valmistus (tol 162+31) 6 36 8 41-1 735-21,6 Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) 3 958 5 77-1 118 -, Metallituotteiden valmistus (tol 25) 3 544 4 764-1 -25,6 5
Metalli taipui Pohjois-Karjalan metalliteollisuuden (24 3, 33) alamäki jatkui alkuvuonna 213. Liikevaihto laski eikä vientikään vetänyt. Ainoa toivonpilkahdus tilastoissa on viennin kääntyminen kasvuun aivan tarkastelujakson lopulla kesäkuussa. Metalliteollisuuden merkityksestä maakunnalle kertoo hyvin se, että metalliteollisuuden vaikeudet painoivat koko Pohjois-Karjalan liikevaihtoa yli prosentin alaspäin alkuvuonna. rajut suhdannevaihtelut kertovat maakunnan metalliteollisuuden alihankintapainotteisuudesta Metalliteollisuuden liikevaihto on merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 28, toisaalta samanlaista pudotusta ei ole nyt nähtävissä. Kyse ei ole vain Pohjois-Karjalan ongelmasta, vaan koko Suomen metalliteollisuus ja teollisuus yleensäkin painii isojen haasteiden keskellä. Vuonna 28 alkaneen talouskriisin jälkeen tuotanto ei ole päässyt lentoon, vaikkakin tilanne on tasaantunut ja joitakin valonpilkahduksia tilanteen helpottumisesta on juuri nyt olemassa. Silti suomalaisen teollisuuden kilpailukyky ei ole mairitteleva. Suuret tuotantovaihtelut ovat merkinneet myös sitä, että tuotteiden yksikkökustannukset saattavat vaihdella merkittävästi. Pohjois-Karjalan erityishaasteena on metalliteollisuuden alihankintapainottei- -9,2% suus. Kilpailuetua on mahdollista saavuttaa luomalla omia tuotteita, kehittämällä palvelukokonaisuuksia ja jatkamalla entistäkin määrätietoisemmin vientiponnisteluja. Pidemmällä aikajänteellä kilpailuetua voidaan saavuttaa yhdistämällä erilaista teknologia- ja markkinaosaamista (ICT, materiaaliosaaminen, fotoniikka, biotalous, Venäjän markkinaosaaminen) nykyiseen liiketoimintaan. Isojen vientiyritystemme kyljessä myös pienemmillä alihankintayrityksillä olisi mahdollisuus kansainvälistyä. Pohjois-Karjala kaipaakin kipeästi uusia vientiä harjoittavia yrityksiä. Moni vientiyritys kokee merkittäväksi haasteeksi vientikaupassa kilpailukykyisen rahoituksen järjestämisen. Lähivuosina Venäjän kasvavat markkinat voivat myös houkutella kansainvälisiä yrityksiä sijoittumaan tänne. Toimialoittain katsottuna kehitys oli alkuvuonna kauttaaltaan heikkoa. Metallituotteiden valmistuksen (25) liikevaihto ja vienti supistuivat, toki kehitys oli silti koko maata parempaa. Tietokoneiden ja muiden sähkölaitteiden valmistuksen (26-27) liikevaihto oli laskussa, vaikka pudotus ei ollutkaan niin suuri kuin n tasolla. Koneiden ja laitteiden korjauksen, huollon ja asennuksen toimialalla (33) Pohjois-Karjalan maakunnassa liikevaihto kasvoi vielä viime vuonna, mutta kääntyi tänä vuonna laskuun. Pohjois-Karjalan metalliteollisuudesta suurimmalla toimialalla muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa (28) alkuvuosi oli erittäin heikko, tosin kesää kohti oli pientä piristymistä havaittavissa. 1 Metalliteollisuuden toimialojen liikevaihto Pohjois-Karjala: liikevaihto metalliteollisuuden toimialoilla, miljoonaa euroa kuukaudessa 9 8 7 6 5 4 3 2 1 24-3+33 Metalliteollisuus 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 25 Metallituotteiden valmistus 26-27 Tietokoneiden ym. valmistus 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 27 28 29 21 211 212 213 Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu 6
1 euroa 1 euroa 6 5 4 3 2 1 7 6 5 4 3 2 1 24-3+33 Metalliteollisuuden vienti 2 Pohjois-Karjala: vienti (tol 24-3+33) 175 15 125 1 75 5 1 / kk 25 27 28 29 21 211 212 213 Koneiden ja laitteiden k_28 valmistuksen liikevaihto Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 28) 2 15 1 1 / kk 5 27 28 29 21 211 212 213 indeksi (21 = 1) indeksi (21 = 1) Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kehittämistarpeita kansainvälistyminen ja kansainvälinen liiketoiminta: erityishuomion kohteena Venäjä vientiyritysten kasvattaminen ja investointien houkuttelu: alueella toimivien ja uusien vientiyritysten kasvattaminen, kokonaispakettien tarjoaminen investointien houkuttelussa (soft landing) kilpailuedun saavuttaminen: kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen, yritysten strateginen osaaminen, arvoverkostojen kehittäminen ketterällä liittoutumisella parhaiden osaajien kanssa tuote- ja menetelmäkehitys: omat tuotteet, innovaatiotoiminta, innovatiivisuus ja uudet yritykset osaamisen jalostaminen liiketoiminnaksi: palveluliiketoiminta, johtaminen, osaamisen rajapintojen hyödyntäminen (materiaaliosaaminen, fotoniikka, ICT, biotalous, Venäjä), myyntiosaamisen lisääminen ja kansainvälinen markkinointi, osaavan työvoiman turvaaminen, koulutusorganisaatioiden yhteiset ratkaisut toimintaympäristöissä Muovi sinnittelee viennin avulla Muovituotteiden valmistuksen toimialan (2) vienti kipusi niukalla puolen prosentin kasvulla plussalle. Yli 6 % alan liikevaihdosta tulee viennistä. Sen sijaan kotimarkkinat eivät vetäneet niin hyvin ja liikevaihto jäi hieman miinukselle (-2,5%). Vuosineljännesten tarkastelu toki paljastaa alan suunnan oikeaksi. Tammi-maaliskuussa laskua oli vielä 5,3 %, mutta huhti-kesäkuussa päästiin jo nollatulokseen. Toiveessa on, että ala kääntyy syksyllä positiivista kohti. Muovituotteiden lamansietokyky on ollut kokonaisuutena varsin hyvä, metallin tapaista isom- -2,5% paa pudotusta ei ole tapahtunut. Jarno Turunen aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 euroa 2 15 1 5 Muovituotteiden valmistuksen k_2 liikevaihto ja vienti Pohjois-Karjala: liikevaihto ja vienti (tol 2) vienti liikevaihto 27 28 29 21 211 212 213 7
Maakunnan maidontuotanto turvattava Maaseudulla on tällä hetkellä monta nousevaa ä on tilaa ja puhdasta luonnonympäristöä, luomutuotantoa, hyvinvointia ja osin jo nopeat tietoliikenneyhteydet, jotka mahdollistavat yrittämisen ja etätyön. Maidontuotanto on Pohjois-Karjalassa selvästi tärkein maatilojen tuotantosuunta, vaikka tilojen lukumäärä on lähes puolittunut viimeisen 15 vuoden aikana niin valtakunnallisesti, kuin myös täällä maakunnassa. Tästä kehityksestä huolimatta maakunnallisena tavoitteena on yltää maidontuotannossa 15 miljoonan litran vuosituotantoon. Viime vuonna päästiin 136 miljoonaan. Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä 669 lypsykarjatilaa. Maidon tuottajahinta on nyt verraten hyvä, mikä kertoo siitä, että puhtaalla ja eettisesti tuotetulla raaka-aineella on kysyntää. Maatilojen rahavirta Pohjois-Karjalassa yhteensä 247,8 milj. Luomu on POP Pohjois-Karjalaa ei turhaan sanota luomumaakunnaksi. Luomumaatiloja maakunnassa on tällä hetkellä 31 ja luomupeltohehtaareja yhteensä 15 29. Tämä on lähes 2 % Pohjois-Karjalan kokonaispeltopinta-alasta. Vastaava luku koko valtakunnassa on alle kymmenen prosenttia. Luomupeltoja kokonaispeltopinta-alaan verrattuna löytyy eniten Valtimolta, Polvijärveltä ja Tohmajärveltä. Maito 61,9 Metsä 21,2 Muu kasvituotanto 6,7 Vilja 4,4 Kananmunat,6 Muu lihatuotanto 2,6 Sivuansio 56,6 Nauta 14, Tulotuki 79,8 Rahavirta, milj. Kasvinviljelytilat Hevostilat Lammastilat Siipikarjatilat Sikatilat Naudanlihatuotantotilat Maatilat päätuotantosuunnittain Pohjois-Karjalassa tiloja yhteensä 2 411 kpl 77 kpl 1 kpl 21 kpl 249 kpl 255 kpl 536 kpl Maitoa milj. litraa (pylväät) 165 16 155 15 145 14 135 13 9 158 Maidontuotanto ja lypsykarjatilojen määrä Pohjois-Karjalassa 1995-212 159 1577 149 1164 14 759 136 669 25 2 15 1 5 Maatilojen lukumäärä (ylin viiva) Lypsykarjatilat 669 kpl 1 2 3 4 5 6 7 8 125 12 69 11 128 185 23 1995 2 25 21 212 Maidontuotanto 1 litraa/maatila (alin viiva) Pohjois-Karjalan maatalous lukuina 212 Maakunnan maapinta-ala on 1,8 miljoonaa hehtaaria, josta metsää 1,5 miljoonaa hehtaaria ja peltoa 86 hehtaaria. Maatilojen keskipeltopinta-ala on 35 hehtaaria; luomutilojen keskipeltopinta-ala on 49 hehtaaria ja tavanomaista tuotantotapaa harjoittavien tilojen 33 hehtaaria. Maatiloja on yhteensä 2 411 kappaletta, joista luomutiloja on 31. Alkutuotannon osuus työvoimasta on 8 %. Lypsylehmiä on maakunnassa yhteensä 17 533. Maitoa tuotettiin 136 miljoonaa litraa. Maatalousyrittämisen lisäksi lähes puolella tiloista on myös sivuelinkeinoja. Maatilojen tulot olivat yhteensä 247,8 miljoonaa euroa. 8 Piipahda QR-koodilla juukalaisen Väli-Mikkolan tilan navetassa
Maaseuturahastosta tukea yrittämiseen Pohjois-Karjalaan ohjautui vuoden 212 aikana yhteensä 91,2 miljoonaa euroa tukea maatilojen, maaseutuyritysten ja yleiseen maaseudun kehittämiseen. Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi maaseudun pienyritystukia 75 eri kohteeseen yhteensä 4,9 miljoonan euron verran. Toimialoittain tukea myönnettiin eniten matkailu-, bioenergia- ja palvelualoille. Uusia työpaikkoja syntyi vuoden 212 aikana yhteensä lähes 1. Viime vuonna ELY-keskus myönsi maatilainvestointitukea 1,6 miljoonaa euroa 44 eri kohteeseen, lisäksi sukupolvenvaihdos tehtiin 28 maatalousyrityksessä. Investointituella ja korkotukilainoilla saatiin aikaan yhteensä 7,7 miljoonan euron maatilainvestoinnit maakuntaan. Euroissa eniten maatilainvestointeja tehtiin Liperissä, Juuassa ja Kiteellä. Nopeat yhteydet ovat yritystoiminnan edellytys Maaseutu- ja maatalousyrittämisen sekä asumisen edellytyksenä on toimiva tietoliikenneyhteys. Laajakaistayhteyksiä rakennetaankin Pohjois-Karjalaan ripeää vauhtia. Valokuituhanke on vireillä Juuassa, Lieksassa ja Nurmeksessa. Nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat yritystoiminnan ja etätyön tekemisen sekä erilaiset ratkaisut esimerkiksi palvelutuotannossa. Lisäksi kylien arvostus ja kiinnostavuus sekä kiinteistöjen arvo nousevat laajakaistayhteyden myötä. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on tukenut laajakaistan rakentamista maakunnassa neljään eri kohteeseen. Maaseuturahastosta laajakaistan rakentamista on tuettu Lieksa-Nurmes välille, Liperin Komperoon jätevesihankkeen yhteydessä sekä Rääkkylän että Valtimon kuntien alueille. Viestintäviraston rahoittamia kohteita ovat Ilomantsin ja Kontiolahden laajakaistahankkeet. Innolla eteenpäin Vasta valmistuneessa Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelmassa, vuosiksi 214 maaseudun vahvuuksiksi nähdään yrittämisen ja maatalouden lisäksi luonnonvarojen kestävä ja älykäs hyö- dyntäminen, puhtaat vesistöt, paikallisesti tuotettu ruoka, maaseutuyrittämisen uudet mahdollisuudet, bioenergiatuotanto ja yhteisöllisyys. Visiona pohjoiskarjalaisella maaseudulla tulevalle ohjelmakaudelle harva asutus nähdään voimavarana tuotetaan paikallista energiaa sovelletaan paikallista reilua kauppaa ilmastomyönteiset päätökset ja teot ovat arkipäivää tuotetaan paikallisesti jalostettuja luomu-elintarvikkeita on vahva ja myönteinen imago luonnonvarat jalostetaan itse yhteiskunnalliset yritykset tuottavat palveluja Pekka Tahvanainen Maaseutu ja energia yksikön päällikkö Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähteet: MTK Pohjois-Karjala/Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushankkeen Välipuintia-julkaisu, www.aducate.fi/tule. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen maaseuturahaston vuosikatsaus 212, www.maakaista.fi. 9
Rakentamiselle täysi kymppi Rakentamisen (F) liikevaihto kasvoi maakunnassa alkuvuodesta 1,4 %. Samaan aikaan muualla Suomessa alavireinen kehitys jatkui vuoden ensimmäisellä puoliskolla liikevaihdon supistuessa 4,1 %. Pohjois-Karjalassa myös alan henkilöstömäärä kasvoi yhteensä hyvät 6,8 % vuotta aiemmasta. Lukua voidaan pitää kiitettävänä, kun otetaan huomioon, että viime vuoden kokonaisluvuksi summautui,2 % lasku henkilöstömäärässä. Rakennussektoria työllistävät tällä hetkellä ja lähivuosina useat rakennusinvestoinnit sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Näkyvimpiä näistä ovat mm. John Deeren alihankkijoiden toimittajapuisto ja +1,4% Valion Joensuun tehtaan investoinnit, Fortumin pyrolyysilaitos, uusi oikeus- ja poliisitalo, Joensuun Penttilänrannan asuinalue, useat keskustan rakennuskohteet, keskussairaalan laajennus ja Joensuun kehätien jatkohanke. Merkittäviä investointeja on käynnissä ja vireillä myös Keski-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa: muun muassa Stora Enson Kiteen sahan yhteyteen tuleva pellettitehdas, Porokylän leipomo, Niiralan rajanylityspaikan kehittäminen ja Zander Portin kylpylä Kolilla. Rauno Jussila viestintäpäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Rakentamisen liikevaihto Vuoden 213 ensimmäisellä puoliskolla puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistuksen toimialojen (162+31) liikevaihto nousi muutaman alavireisten vuoden jälkeen. Nousu oli tosin vaatimaton 1,7 % päätyen 52,8 miljoonaan euroon tarkastelun ajanjaksona. Toimialan vienti nousi alkuvuonna,7 miljoonaan euroon, kun se vuosi sitten vastaavana ajanjaksona oli 2 miljoonaa euroa eli nousua kertyi 13,3 %. Henkilöstömäärä laski samalla ajanjaksolla 1,2 %. Joensuun seutukunnassa toimiala kasvoi 6, %, liikevaihdon ollessa 41,9 miljoonaa euroa, Pielisen Karjalassa kasvu oli 5,3 % ja liikevaihto vastaavasti 4,3 miljoonaa euroa. Keski-Karjalassa toimiala jatkoi hiipumistaan, laskua oli 21,6 %. Euromääräisesti laskua oli lähes 2 miljoonaa euroa ja liikevaihto päätyi 6,3 miljoonaan. Keski-Karjalan laskuun syynä on huone-, toimistoja keittiökalusteiden heikko menekki alkuk_f Sahateollisuus vuoristoradassa Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen toimialan (161) vuoristorata jatkui edelleen. Vuonna 21 toimialan kasvu oli hurjat 4 %, mutta jo seuraavana vuonna jarrutettiin 2,3 % kasvuun ja vuonna 212 oltiin miinuksella 8,2 %. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla toimialan liikevaihto nousi 7 % ollen 153,4 miljoonaa euroa, kun edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona liikevaihtoa kertyi 143,4 miljoonaa euroa. Alkuvuosi on siis ollut toimialalla vaihteeksi kasvun aikaa ja positiivisen suuntauksen odotetaan jatkuvan lähinnä Aasian yhä kasvavan kysynnän ansiosta. Myös vienti Keski-Euroopan maihin on piristynyt. Kotimaassa sahatavaran kysyntä laskee lähinnä rakentamisen vähyyden vuoksi. Positiivista on kuitenkin se, että lähinnä Yhdysvaltain rakentamisen innokkuus ja Aasian hyvä kysyntä nostavat sahatavaran yksikköhintoja. Mänty-, kuusi- ja koivutukin kantohintojen viimevuotinen lasku on pysähtynyt ja hinnat ovat nousseet keskimäärin 3-4 % ja ovat vuoden 211 tasolla. Seutukunnittain tarkasteltuna toimialan alkuvuoden kasvuluvut olivat hyvin samansuuntaiset. Huolimatta liikevaihdon piristymisestä alan henkilöstömäärä kuitenkin laski 8,9 %. Toimialan vienti nousi 88,1 miljoonaan euroon, jolloin kasvua oli 7,8 %. +7,% 1 euroa 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol F) 1 / kk 27 28 29 21 211 212 213 Iskukykyisillä puunjalostajilla etsikkoaika 3 25 2 15 1 5 indeksi (21 = 1) vuonna. Alan liikevaihto maakunnassa on vuositasolla reilu +1,7% 1 miljoonaa euroa, kun parhaimpina vuosina toimialan liikevaihto oli peräti 165 miljoonaa. Pohjois-Karjalassa toimialalle odotetaan kasvua, sillä kun suuret toimijat supistavat tuotantoaan muualla Suomessa, syntyy maakunnan osaaville ja iskukyisille toimijoille uusia mahdollisuuksia. Puutuotteiden kysyntä on pääosin kytköksissä rakentamisen kehittymiseen. Kotimaassa asuntorakentaminen vähenee vielä viimevuodestakin. Rakentamisessa tarvittavien jalostetumpien puutuotteiden kysyntä kasvaa viennillä mm. Aasiaan ja muutamiin Keski-Euroopan maihin. Tapani Mikkonen yritysasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1
Paistouunit kuumana Pielisen Karjalassa Maakunnan elintarvikeala (1-12) jatkoi alkuvuodesta hyvää kehitystään päätyen 3,4 % kasvuun. Erityisen ilahduttavaa on Pielisen Karjalan pyrähdys peräti 8,6 %:iin. Joensuun seudulla alan kasvu oli 3,1 %. Luvut ovat sikälikin ilahduttavia, että Suomessa päästiin vastaavana aikana 2 % kasvuun. Kiitos Pielisen Karjalan kiihdytyksestä kuulunee mm. alueen suurille leipomoille, jotka ovat investoineet rajusti viime aikoina. Pielisen Karjalassa elintarvikealan suuria työllistäjiä ovat mm. Porokylän leipomo, Pielispakari, Nurmeksen kala, Perhekokki, Nurmeksen Filetuote, Lieksan laatuherkut ja Lieksan leipomo. Seutukunnittain tarkasteltuna puolen vuoden liikevaihto jakautui seuraavasti; Joensuun seutukunta n. 8 miljoonaa, Pielisen Karjala n. 12 miljoonaa ja Keski-Karjala n. 6 miljoonaa. 1 euroa 1 euroa 3 25 2 15 1 5 4 3 2 1 k_1-12 Elintarviketeollisuuden liikevaihto Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 1-12) 1 / kk 27 28 29 21 211 212 213 Puun sahauksen, höyläyksen ja k_161 kyllästyksen liikevaihto Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 161) 1 / kk 27 28 29 21 211 212 213 Alan työpaikkojen osalta tuorein käytettävissä oleva tilas- +3,4% to, maakuntaliiton teollisuusyritysrekisteri, on viime vuodelta. Tuolloin elintarviketeollisuus työllisti 113 työntekijää ja kasvu edellisvuodesta oli peräti 6 %. Suurimmat kasvut olivat Nurmeksessa ja Outokummussa. Pohjois-Karjalassa elintarvikeala on tasaisen varma suorittaja. 2-luvulla alan liikevaihto on ollut jatkuvassa kasvussa lukuun ottamatta kahta miinusmerkkistä vuotta. Kun vuonna 2 alan liikevaihto oli n. 111 miljoonaa, oli se viime vuonna kasvanut jo n. 194 miljoonaan. 2 175 15 125 1 75 5 25 2 15 1 5 indeksi (21 = 1) indeksi (21 = 1) Rauno Jussila Kiviteollisuudessa hiljainen kevät Pohjois-Karjalan kiviteollisuuden liikevaihto on laskenut vuodesta 28 ja viime vuonna se jäi ensimmäistä kertaa 2-luvulla alle 5 miljoonan euron. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla liikevaihtoa kertyi alle 2 miljoonaa euroa, joka on pienin puolivuotisliikevaihto tällä vuosituhannella ja ennakoi koko vuoden muodostuvan vielä edellisvuotta heikommaksi. Maakunnan kivituotteiden valmistuksen (237) liikevaihto laski 17,2 % vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja liikevaihdon lasku kiihtyi toisella neljänneksellä 18,9 prosenttiin. Kokonaisuudessaan kivituotteiden valmistuksen liikevaihto laski 18,2 % vuoden ensimmäisellä puolikkaalla verrattuna alkuvuoteen 212. Lähes puolet maakunnan kiviteollisuuden liikevaihdosta on viime vuosina tullut viennistä. Viime vuoden aikana vienti kääntyi niukasti kasvuun vuodesta 27 jatkuneen alamäen jälkeen. Viime vuonna kiviteollisuuden viennin arvo oli miljoonaa euroa. Viidessä vuodessa (27 211) kiviteollisuuden viennin arvosta on hävinnyt puolet. Kivituotteiden vienti väheni alkuvuoden 213 aikana 15,8 % vuotta edeltävän ajan tasosta. Vientimarkkinoiden hidastuminen on puraissut erityisesti maakunnan tulisijateollisuuden liikevaihtoa. Kiviteollisuuden haastava tilanne on ollut maakunnassa nähtävissä kiviteollisuuden työpaikkojen vähenemisenä. Syksyn mittaan on aloitettu maakunnan suurimmassa kivituotteita valmistavassa yrityksessä taas uudet YT-neuvottelut, joilla haetaan kustannussäästöjä vaati- -18,2% vassa markkinatilanteessa. Tuukka Arosara projektipäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 11
Kiinteistöala jäljessä n kehityksestä Kiinteistöala (68) on ollut pitkän aikavälin tasaisen vahva kasvuala, jonka liikevaihto ei ole suuremmin heilahdellut suhdanteiden mukana vaan alan kehitystä ovat määrittäneet pidemmän aikavälin t. Ala kasvoi Pohjois-Karjalassa aina vuoden 21 loppuun n tahtia. Tuon jälkeen kiinteistöalan kehitys on kuitenkin ollut maakunnassa oleellisesti valtakunnallista heikompaa. Vuoden 213 alkupuolisko ei muodostanut tähän poikkeusta, sillä liikevaihdon kehitys (-1,6 %) jäi jälleen selvästi jälkeen valtakunnallisesta (5,6 %) kasvusta. Asuntokauppa kävi alkuvuonna viime vuotta nihkeämmin. Käytettyjen asuntojen kaupassa lasku vuodentakaiseen oli Pohjois-Karjalassa arvioiden mukaan jopa 3 % (Karjalainen 21.9.). Käytettyjen asuntojen osalta lukuihin voi vaikuttaa myös se, että yhä useampi myy asuntonsa itse ilman välittäjää. Välittäjäportaan merkityksen pienentyminen näkyy kiinteistöalan liikevaihdon kertymässä etenkin alueilla, joilla kauppa on muutenkin hiljaisempaa. Kiinteistökaupan suunta voi silti olla lähitulevaisuudessa ylöspäin, sillä asuntorakentaminen on suhteellisen vilkasta ja ainakin valtakunnallisesti asuntokauppa on jo syksyllä ollut selvästi piristymään -1,6% päin. Kaupassa pientä piristymistä Heikko taloustilanne ja kuluttajien ostovoiman hiipuminen ovat näkyneet kaupan toimialalla (G). Alalla kertyneen liikevaihdon kehityksessä on Pohjois-Karjalassa kuitenkin jo näkyvissä pienoista piristymistä. Vuoden 213 alkupuoliskoa kokonaisuutena katsottaessa kaupan liikevaihdon kehitys jäi maakunnassa kevyesti miinukselle (-,3 %). Jos kuitenkin katsotaan vuosineljänneksiä, kuluvan vuoden toinen neljännes päätti vuoden kestäneen alamäen ja kaupan liikevaihto kääntyi huhti-kesäkuussa 2,2 % kasvuun verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Toisaalta liikevaihdon kehitystä viiveellä seuraavan henkilöstömäärän kaksi edellistä vuotta kestänyt kasvu kääntyi alkuvuonna 213 laskuksi. Seutukunnista Pielisen Karjalan alkuvuoden kaupan kehitys (+6,9 %) oli selvästi muita seutuja myönteisempää. Trendi oli kuitenkin kaikille yhteinen eli kaupan toinen neljännes oli kaikissa kolmessa seutukunnassa ensimmäistä parempi. Kaupan kehitys oli Pohjois-Karjalassa ta myönteisempää. Valtakunnallisesti liikevaihto väheni alkuvuonna 5,4 %. Muutos oli negatiivinen sekä vuoden ensimmäisellä (-7,8 %) että toisella neljänneksellä (-3, %). Kaupan alaa koskee tosin sama huomio kuin montaa muutakin toimialaa: vertailuajankohtana eli viime vuoden alussa n luvut olivat vielä melko hyviä, meillä keskimääräistä heikompia. -,3% Koko maata koskevat tiedot antavat tarkemman kuvan kaupan alan sisäisestä kehityksestä. Valtakunnallisesti kaupan toimialojen myynti laski vuoden alkupuoliskolla selvästi vähittäiskauppaa lukuun ottamatta. Tukkukaupassa laskua oli 3,1 % ja autokaupassa peräti 26,1 %. Vähittäiskaupan,8 % jäänyt kasvu merkitsee sekin reaalisesti jo pientä miinusta. Vaikka tämän vuoden aikana uutisoidut perinteisen kaupan merkittävien ketjujen ongelmat kertovat suhdanteita enemmän kulutuskäyttäytymisen muutoksista ja mm. verkkokaupan kasvusta, suhdanteetkin näkyvät. Ostoskorin sisältöä katsotaan ruokakaupassa nyt entistä tarkemmin puhumattakaan suuremmista ostoksista, joiden kohdalla työttömyyden lisääntyminen, ostovoiman hiipuminen sekä epävarmuus tulevasta vaikuttavat kulutukseen ja ostoksia lykätään parempiin aikoihin. Autojen myynti on hyytynyt pahasti, joskin autokaupan takkuilun taustalla on ostovoiman heikkenemisen lisäksi myös autoveron korotus keväällä 212. Korotus on osaltaan vähentänyt autojen myyntiä. Lisäksi korotuksen ennakointi kasvatti autokauppaa vuoden 212 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä sekin vaikuttaa siihen, että autokaupassa kuluvan vuoden tammi-kesäkuun luvut olivat selvästi viimevuotisia pienempiä. k_68 Kiinteistöalan liikevaihto k_g Kaupan alan liikevaihto 1 Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 68) 14 12 2 Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol G) 15 1 euroa 7,5 5 2,5 1 8 6 4 1 / kk 2 27 28 29 21 211 212 213 indeksi (21 = 1) 1 euroa 15 1 5 1 5 1 / kk 27 28 29 21 211 212 213 indeksi (21 = 1) Kimmo Niiranen maakunta-asiamies Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 12
Liike-elämän palvelujen kasvu hidastunut Liike-elämän palvelujen M+N (hallinto- ja tukipalvelutoiminta) vahva kasvu hidastui vuoden 212 kuluessa. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä toimialan kehitys painui jo pakkaselle (-2,4 %). Heti seuraava neljännes oli kuitenkin selvästi parempi (+6,4 %) joten vuoden ensipuolisko summautui 2,1 % plussan puolelle. Laajan toimialaryhmän erikseen seurattavalla alatoimialalla tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus liikevaihto laski (-1,7 %). Keski-Karjala, jossa liike-elämän palvelujen kasvu jatkui vuonna 212 vahvana, erottui myös tämän vuoden alkupuoliskolla kehityksellään (+12,2 %) muista maakun- nan seutukunnista. Joensuun seutukunnassa alan liikevaihdon kasvu oli 1,6 % ja Pielisen Karjalassa liikevaihto laski 1,5 %. Liike-elämän palvelujen henkilöstömäärä vähentyi maakunnassa hieman vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Lasku kuittautui kuitenkin toisen neljänneksen vastaavalla kasvulla, joten vuosipuolikkaan saldoksi muodostui henkilöstömäärän pysyminen ennallaan. Liike-elämän palveluihin kuuluvien toimialojen kehitys on sidoksissa kansainväliseen talouskehitykseen. Toimialaryppään sisällä on sekä suoremmin kv. kehitykseen linkittyviä aloja (mm. työvoimavuokraus etenkin teollisuuden osalta) että aloja, joiden kehitykseen vaikuttaa enemmänkin kuluttajien ostovoima (esimerkiksi matkatoimistopalvelut). Kun talousongelmat ovat pitkittyessään levinneet myös selkeästi kotimaisille tuotannonaloille ja kulutuskysyntään, ongelmilta eivät ole säästyneet mitkään liike-elämän palveluihin lukeutuvat alat. Kytkös merkitsee toisaalta sitä, että jos maailmantalouden orastava elpyminen saa jatkoa, liike-elämän palveluissa palattaneen vahvan kasvun +2,1% uralle. k_m+n Liike-elämän liikevaihto k_h Kuljetusten liikevaihto 1 euroa 3 25 2 15 1 5 Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol M+N) 1 / kk 2 15 1 5 indeksi (21 = 1) 1 euroa 3 25 2 15 1 5 Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol H) 1 / kk 15 1 5 indeksi (21 = 1) 27 28 29 21 211 212 213 27 28 29 21 211 212 213 Kuljetusalalla tasaisen kuoppaista Kuljetuksen ja varastoinnin toimialan (H) kasvuluvut jäivät pieniksi, mutta alan kehityksessä näkyi pientä piristymistä seurantajakson lopussa. Liikevaihdon osalta vuoden toinen neljännes (+3,7 %) oli vahvempi kuin ensimmäinen (+,5 %) ja henkilöstömäärä kasvoi toisella neljänneksellä ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Vuoden alkupuoliskon yhteenlaskettu liikevaihdon kasvu (+2,1 %) ylitti alan kasvun koko maan tasolla (+,7 %). Vaikka liikevaihto on sahannut pari vuotta melkein samalla tasolla, tilannetta voidaan pitää kohtuullisena. Talouden ylä- ja alamäet heijastuvat aina kuljetusalalle, joka on viime +2,1% vuosina saanut osansa myös teollisuuden rakenteellisista muutoksista. Viime aikoina kuljetusmääriä ovat pienentäneet maailmantalouden ongelmat ja kaupan hiljeneminen. Tulevaisuudessa kuljetusalan yrityksille on sekä henkilö- että tavaraliikenteen puolella luvassa sopeutumistarvetta. Alalla tulevat näkymään niin paljon puhuttaneet direktiivit mitta- ja massakorotuksineen kuin julkisen liikenteen kilpailutuksetkin. 13
Teleala ailahteli miinukselle Maakunnan televiestinnän, ohjelmistojen ja tietopalvelutoiminnan alojen (61-63) liikevaihdossa heilahdettiin alkuvuodesta lievästi,,1 %, miinuksen puolelle. Ala on ollut altis aaltoliikkeelle koko 2-luvun. Välillä on oltu 2 % kasvukiihdytyksessä ja heti kohta on käännytty 1 % laskuun. Henkilöstön rekrytointiin alkuvuoden liikevaihdon lievä notkahdus ei heijastunut, vaan päädyttiin 4,8 % lukemaan. Viime vuonna kokonaiskasvu henkilöstöpuolella oli 3 %. Alan viimevuotinen liikevaihto oli n. 133 miljoonaa, kun se kuluvan vuosituhannen huippuvuonna 28 kävi jo n. 146 -,1% miljoonassa. Nyt tarkastelussa olevalla alkuvuoden kuuden kuukauden jaksolla päästiin n. 64 miljoonan liikevaihtoon. Tästä yli 95 % tulee Joensuun seudulta. Rauno Jussila Telealan liikevaihto k_61-63 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto k_i 15 Pohjois-Karjala: liikevaihto (61-63) 15 16 Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol I) 2 1 euroa 1 5 1 / kk 1 5 indeksi (21 = 1) 1 euroa 12 8 4 1 / kk 15 1 5 indeksi (21 = 1) 27 28 29 21 211 212 213 27 28 29 21 211 212 213 Koli matkailun magneettina Majoitus- ja ravitsemistoiminnan (I) liikevaihto on kehittynyt myönteisesti ja ensimmäisellä vuosipuoliskolla kasvua oli Pohjois- Karjalassa 2,5 %. Koko maan kehitykseen verrattuna kasvu oli ripeämpää, sillä valtakunnallisesti liikevaihto kasvoi vain,9 %. Pohjois-Karjalassa alan liikevaihto oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 6,4 miljoonaa euroa. Matkailun kasvua kuvaa myös se, että kuluvana vuonna tullaan todennäköisesti ohittamaan vuosia tavoitteena ollut 5 yöpyjän raja. Lisäksi on hyvä huomata, että Pohjois-Karjalan vuosia erittäin vakaana pysynyt markkinaosuus on ollut hivenen nousussa. Matkailulukuja ovat kasvattaneet kotimaiset vapaa-ajan matkailijat ja Venäjältä saapuneet matkailijat. Majoitustilojen käyttöaste ja huoneiden keskihinnat ovat nousseet ja ne ovat hyviä merkkejä toimialan myönteisestä kehityksestä. Maakunnan majoitus- ja ravitsemistoiminnan yrityksistä 8 % sijaitsee Joensuun seudulla. Pielisen-Karjalassa liikevaihto kasvoi upeat 4, %, Joensuun seudulla vuositason kasvu on ollut 2,7 %. Matkailun kasvua on ollut erityisesti Kolilla. Kuluvana vuonna Kolin alueen kasvuvauhti on ollut ensimmäisellä neljänneksellä huikeat 5 % ja toisella 35,6 %. Myös henkilöstömäärä kasvoi Kolilla, mutta toki liikevaihtoa maltillisemmin - ensimmäinen neljännes 12 % ja toinen,2 %. Kasvuun on +2,5% vaikuttanut alueella toteutetut investoinnit ja aktivointihankkeet. Keski-Karjalassa liikevaihdon lasku oli 2,5 %. Alueella ei ole vielä vastaavia matkailukeskittymiä kuin muilla seutukunnilla. Alue on sen sijaan ns. mökkialuetta ja mökkimatkailun osalta tulokset eivät sisälly tässä esitettyihin lukuihin. Alan henkilöstön määrä kasvoi maakunnassa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna + 1,2 %. Seija Varis yritysasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14
Terveydenhuollossa kasvu hidastuu? Pohjois-Karjalan yksityisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen (Q) palkkasumma on kasvanut kiitettävillä prosenteilla koko 2-luvun. Alkuvuoden kasvuluku 5,7 % on hyvä, mutta toisaalta alan kasvu on selkeästi hidastumassa. Vielä vuonna 21 kasvuprosentti oli 11,2%, seuraavana vuonna luku oli 8,6 % ja viime vuonna enää 6,5 %. Euromääräisesti alkuvuosi tarkoitti n. 4 miljoonan palkkasummaa, kun esimerkiksi vuonna 25 oltiin puolet pienemmässä luvussa. Alan kehitystä kuvataan palkkasumman avulla, koska kattavia liikevaihtotietoja ei ole saatavilla. Yritysten palkkasumman kehityksen voidaan kuitenkin olettaa kuvaavan melko hyvin myös koko alan liikevaihdon muutoksia. +5,7% Rauno Jussila Kiina kirinyt viennissä kolmanneksi Pohjois-Karjalan viennin kasvattamiseksi on kolme reittiä. Jo vientiä harjoittavien yritysten viennin kasvattaminen, vielä kotimaan markkinoilla toimivien yritysten rohkaiseminen kansainvälisille markkinoille sekä uusien kansainvälisten yritysten tänne sijoittuminen. Täällä jo toimivien, isojen kansainvälisten yritysten kyljessä voisivat myös monet pienemmät yritykset kansainvälistyä. Uusien kansainvälisten yritysten saaminen maakuntaan on pidempi reitti. Pohjois-Karjalan valttikortit näiden investointien houkuttelussa liittyvät sijaintiimme ja vakaisiin olosuhteisiimme Venäjän kasvavien markkinoiden naapurissa, ainutlaatuisiin luonnonvaroihimme ja erityisosaamiseem- me. Ei ole kaukaa haettua, että jo lähivuosina tänne sijoittuu merkittäviä kansainvälisiä toimijoita esimerkiksi biotalouden tai fotoniikan osaamiskeskittymän vetämänä. Euroopan markkinoiden heikkoa tilannetta paikkaa kehitys kasvavilla markkinoilla. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vientikyselyn mukaan Kiinan vienti oli vuonna 212 vahvassa kasvussa ja Kiinasta oli tullut Saksan ja Ruotsin jälkeen jo kolmanneksi tärkein vientimaa pohjoiskarjalaisille yrityksille. Alkuvuosi 213 oli Pohjois-Karjalan vientiteollisuudelle varovaisen toiveikas, mutta toisaalta kehitys oli kaksijakoinen. Koko teollisuuden vienti kasvoi metsäsektorin vetämänä, sen sijaan metalli- ja kiviteollisuuden vienti notkahti. POHJOIS-KARJALAN VIENTI Vienti 1 Muutos 1.-6.213 1.-6.212 1 % Teollisuus (tol C) 538 799 53 1 8 789 1,7 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (161) 88 178 81 786 6 392 7,8 Puutavaran valmistus (tol 16+31) 11 837 11 758 9 79 8,9 Puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus (162 +31) 74 2 7 2 67 13,3 Muovituotteiden valmistus (2) 51 5 5 956 269,5 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (237) 8 934 1 614-1 68-15,8 Metalliteollisuus (tol 24-3 + 33) 187 66 214 951-27 345-12,7 Metallituotteiden valmistus (tol 25) 37 729 38 933-1 24-3,1 Jarno Turunen Kuvat Lieksalainen komposiittiyritys Joptek valmistaa mm. loistoristeilijöiden parvekkeita ja hyttiovia. Työn alla on yrityksen historian suurin tilaus, joka on ranskalaiselta telakalta. (kuva Joptek Oy Composites) John Deeren Joensuun tehdas maailman suurin metsäkonetehdas juhli viime vuonna 4-vuotistaivaltaan. (kuva John Deere) Stora Enson Uimaharjun sellutehtaalla koivusta ja haavasta tehty liukosellu menee Aasiaan suurille tekstiilinvalmistajille. (kuva Stora Enso Oyj) 15
Maakuntaliiton löydät nyt myös Facebookista www.facebook.com/pkmaakuntaliitto Venäjän ja EU:n välisen viisumivapauden vaikutuksia selvitetään Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoima ennakointihanke POKETTI selvittää mahdollisen viisumivapauden vaikutuksia maakunnan elinkeinoelämälle. Selvityksen tavoitteena on arvioida laajasti mahdollisen viisumivapauden vaikutuksia matkustajamääriin ja uusiin palvelutarpeisiin, joita lisääntyvä matkailu synnyttää maakunnassa. Viisumivapaus on viime aikoina herättänyt suurta mielenkiintoa ja eri alueilla on laadittu omia selvityksiä ja arvioita mahdollisen viisumivapauden vaikutuksista. Pian valmistuvassa selvityksessä on oleellisena pyrkimyksenä ollut alueellisten vaikutusten arviointi Pohjois- Karjalan näkökulmasta. Niiralan rajanylityspaikalla rajanylitysten määrä on kymmenkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja viime vuonna Niiralassa ylittyi 1,5 miljoonan matkustajan raja. Matkustajamäärien on arvioitu kasvavan tasaisesti tulevaisuudessa myös ilman mahdollista viisumivapautta, mutta toteutuessaan viisumivapaus jopa kaksinkertaistaisi rajanylitykset lyhyessä ajassa. Nyt tekeillä olevassa raportissa selvitetään kansainvälisiä kokemuksia viisumivapauden sosiaalisista ja aluetalousvaikutuksista. Selvityksessä lasketaan venäläismatkailun nykyiset aluetalousvaikutukset Pohjois-Karjalalle sekä arvioidaan matkailutulossa mahdollisen viisumivapauden myötä tapahtuvat muutokset. Selvityksen toteuttaa FCG Konsultointi Oy ja raportti julkistetaan marraskuun 6. päivä. Raportti ja sen aineistot tulevat ennakointiportaaliin www.poketti.fi julkistamisen jälkeen. Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/poketti-hanke Päätoimittaja: Rauno Jussila Tilastoaineisto: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Aineistojen käsittely, taulukot ja kuviot: Tuukka Arosara ja Hanna Silvennoinen, POKETTI-hanke Graafinen suunnittelu ja taitto: Laura Jussila Kuvat: Mari Voutilainen/Maakaista.fi (s.1, 8, 9), Mikko Makkonen/Sanomalehti Karjalainen (s. 2), Abloy Oy (s. 6), Pekka Turtiainen (s. 7), Laura Jussila (s. 1), Rauno Jussila (s. 11), Stock.XCHNG (s. 12-13), Stockvault (s. 13, 14), Markku Tano (s. 14), MorgueFile (s. 16) Painatus: Kopijyvä Oy Painosmäärä: 1 6 kpl Ilmestyminen: kaksi kertaa vuodessa ANNA PALAUTETTA www.poketti.fi/ anna-palautetta PALAUTETTA ANNA Julkaisu on luettavissa myös sähköisesti: www.poketti.fi/t, www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto, www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala, www.josek.fi, www.keti.fi, www.pikes.fi