SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen Maaret Laakso
Ansiopäivärahan työvoimapoliittiset edellytykset Ansiopäivärahaa voi saada työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut 17 64 -vuotias kassan jäsen, joka on kokonaan työtön, jos hänen työsuhteensa on päättynyt joko irtisanomiseen tai määräaikaisen työsuhteen päättymiseen lomautettu joko toistaiseksi tai määräajaksi, kokoaikaisesti tai lyhennetylle työpäivälle tai työviikolle osa-aikatyössä tai satunnaisesti enintään kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä. sivutoiminen yrittäjä. Ansiopäivärahaa ei voi saada jäsen, joka ei ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi on päätoiminen yrittäjä on päätoiminen opiskelija on joutunut työttömäksi lakon tai työsulun takia
Jäsenyys- ja työssäoloehto vähint. 26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä olleille ja jäsenyysaikana 26 kalenteriviikon työssäoloehdon täyttäneille. Jos jäsenellä ei ole yhtään työssäoloehtoon luettavaa työviikkoa 29.12.2013 jälkeisellä ajalla, työssäoloehtoon vaaditaan 34 kalenteriviikkoa työtä. Työssäoloehto täyttyy, jos hakija on ollut ansiotyössä yhteensä 26 kal.vk viimeksi kuluneiden 28 kk aikana. Tätä 28kk tarkastelujaksoa voidaan pidentää hyväksyttävästä syystä enintään seitsemän vuotta. Hyväksyttäviä syitä pidennykseen ovat - sairaus ja aika, jolta henkilö on saanut osasairausajan palkkaa - aika, jolta henkilö on saanut alennettua sairausajan palkkaa (v. 2010) - laitoshoito, kuntoutus, asevelvollisuus, siviilipalvelus - päätoiminen opiskelu, vuorotteluvapaa - lapsen syntymä, enintään 3-vuotiaan lapsen hoito - yhdistelmä- tai palkkatukityöaika, jota ei lueta työssäoloehtoon - osallistuminen työ- ja elinkeinotoimiston kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun. Liitä selvitys hyväksyttävistä syistä päivärahahakemukseesi. Jäsenen on täytettävä uusi työssäoloehto, jos hän on poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta.
Omavastuuaika Työttömyyspäivärahaa maksetaan sen jälkeen, kun hakija on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa yhteensä viittä täyttä työpäivää vastaavan ajan. Omavastuuajan tulee täyttyä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuupäiviä voidaan ottaa enintään viisi päivää viikossa (ma-pe). Omavastuuaika asetetaan työttömyyden alkaessa sekä silloin, kun henkilö täyttää uudelleen työssäoloehdon (on ollut työssä 26vk edellisen työttömyyden jälkeen). Jos henkilö täyttää työssäoloehdon uudelleen kesken päivärahan enimmäisajan, ei uutta omavastuuaikaa kuitenkaan aseteta, jos omavastuuaika on jo vuoden sisällä kerran asetettu.
Soviteltu päiväraha Soviteltua päivärahaa eli päivärahaa, jossa on otettu huomioon saatu tulo, voidaan maksaa seuraavissa tapauksissa: Jäsen joka tekee osa-aikaista työtä (enint. 80% työaika). Jos osa-aikaisuus perustuu työntekijän aloitteesta tapahtuneeseen työajan lyhennykseen, päivärahaa ei kuitenkaan makseta. Jäsenen päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen takia. kokonaan työtön jäsen on vastaanottanut enintään kaksi viikkoa (14 päivää) kestävän kokoaikatyön. Jäsenellä on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä (ammatinharjoittaja). Lyhennettyä työpäivää tai työviikkoa tekevien työajan vähentyminen tarkastetaan kalenteriviikon pituisella tarkastelujaksolla. Osa-aikatyötä tai lyhyttä satunnaista työtä tekevien työajan lyhentyminen tarkastetaan joko neljän viikon tai yhden kuukauden sovittelujaksolla. Henkilön tulee olla aina työnhakijana TE-toimistossa olemassa olevasta työsuhteestaan huolimatta, jotta soviteltua päivärahaa voidaan maksaa.
Ansiopäivärahan hakuohje Ilmoittaudu TE-toimistoon työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Päivärahahakemus löytyy sähköisestä ewertti Nettikassasta, jossa voit myös täyttää sen ja lähettää hakemuksen liitteineen t-kassaan. Hakemuksia saa myös työ- ja elinkeinotoimistosta. Tutustu hakemuksen täyttöohjeisiin ja hanki seuraavat liitteet: - kopio työsopimuksestasi, jos et ole sitä aiemmin esittänyt - kopio lomautusilmoituksesta, jos sinut on lomautettu - selvitys vuosilomasi ajankohdasta, jos sellainen osuu lomautusjaksolle - kopio muusta sosiaalietuudesta, jos saat sellaista esim. lasten kotihoidontuki - kopio viimeksi vahvistetusta verotuksesta, jos harjoitat sivutoimista yritystoimintaa - palkkalaskelma hakujaksolle kohdistuvista tuloista, jos teet esimerkiksi osa-aikatyötä.
Ansiopäivärahan määrä Ansiopäivärahan määrään vaikuttavat työssäoloehdon ajalta saadut tulot. Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja hakijan palkan mukaan määräytyvästä ansio-osasta ja mahdollisesta lapsikorotuksesta. Perusosa on 32,80 vuonna 2015. Ansio-osaa laskettaessa työssäoloehdon aikaisesta palkkatulosta vähennetään lomaraha, lomaltapaluuraha ja lomakorvaus sekä 4,28%, joka vastaa 60 % palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Jakamalla näin saatu kuukausipalkka 21,5:llä saadaan päiväpalkka. Ansio-osa on 45% em. tavalla lasketun päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Lapsikorotus on yhdestä alle 18-vuotiaasta lapsesta 5,29, kahdesta 7,77 ja kolmesta tai useammasta 10,02 /pv.
Ansiopäivärahan määrä jatkuu.. Täysi ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi enimmillään olla 90% päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta, kuitenkin vähintään lapsikorotuksilla korotetun peruspäivärahan suuruinen. Päivärahan määrä tulee uudelleen laskettavaksi työssäoloehdon uudelleen täyttyessä (26vk). Uusi päiväraha perustuu tällöin kuluneen 26 viikon tuloihin. Verotus Työttömyyskassan maksamat etuudet ovat ennakonpidätyksenalaista tuloa, josta työttömyyskassa toimittaa ennakonpidätyksen. Jäsenten ennakonpidätystiedot saadaan suoraan verottajalta verovuoden alussa.
Ansiopäivärahan saamisen estävät korvaukset ja etuudet Ansiopäivärahaa ei voi saada ajanjaksolta, jolloin jäsen - saa tai hänellä on oikeus saada työnantajan maksamaa irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta - saa tai hänellä on oikeus saada työnantajan maksamaa kokoaikatyön palkkaan perustuvaa vuosiloma-ajan palkkaa - on saanut työsuhteen päättyessä työnantajaltaan taloudellista etuutta, joka perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen tms. järjestelyyn - saa tai hänellä on oikeus saada äitiys-, isyys-, erityisäitiys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa - saa kuntoutusrahaa tai ansionmenetyskorvausta kuntoutusta koskevien säännösten perusteella - saa työnantajalta sairausajan palkkaa tai muuta vastaavaa korvausta kokoaikatyön perusteella - saa päivärahaa tai eläkettä täyden työkyvyttömyyden perusteella tai saa osa-sairauspäivärahaa
Työkyvyttömällä henkilöllä voi olla oikeus ansiopäivärahaan, jos seuraavat ehdot täyttyvät 1. Hänelle on maksettu KELAn sairauspäivärahan 300 päivän enimmäismaksuaika 2. Hänet on edelleen katsottu työkyvyttömäksi 3. Hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty. Mikäli henkilöllä on työsuhde voimassa, tarvitaan lisäksi työnantajan todistus siitä, ettei työnantajalla ole tarjota hakijan työkykyä vastaavaa työtä (mm. PPH/0-palkkatilanne). Hakijan tulee olla TE-toimistossa työnhakijana.
Ansiopäivärahaoikeuden kesto Ansiopäivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä. Mikäli työttömyys jatkuu pidempään, Kansaneläkelaitos maksaa työmarkkinatukea. Kun hakija on saanut päivärahaa 500 päivää, vaaditaan uusi 26 kal.viikon työssäolojakso uuden ansiopäivärahaoikeuden syntymiseksi. Työssäoloehtoon voi sisältyä työviikkoja myös edeltävältä 500 päivän maksuajalta, esimerkiksi osa-aikatyötä tai eripituisia kokoaikatyön jaksoja. Edellytyksenä on, ettei niitä viikkoja ole otettu edelliseen työssäoloehtoon mukaan. Soviteltu päiväraha kerryttää ansioturvan 500 päivän enimmäisaikaa. Käytännössä verrataan, kuinka montaa kokonaan työtöntä päivärahapäivää hakujaksolla maksettu soviteltu päivärahasumma vastaa.
Ansiopäivärahan kesto jatkuu.. Jos päivärahanhakijalla on työttömyyden alkaessa työhistoriaa alle 3 vuotta, on ansio-osan kesto 400 päivää ja viimeinen 100 päivää maksetaan peruspäivärahan suuruisena. Ansio-osan maksaminen voi lyhentyä työttömyyden kestäessä vielä 100 päivällä, jos työnhakija ensimmäisen 250 päivän aikana saa karenssin työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisen tai keskeyttämisen takia. Ansio-osan kesto voi siis olla 300, 400 tai 500 päivää.
Lisäpäiväoikeus Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa myös 500 päivän enimmäisajan jälkeen ns. lisäpäivinä seuraavissa tapauksissa: - Jäsen on syntynyt ennen v. 1950 ja täyttänyt 57v. ennen kuin 500 päivän enimmäismaksuaika täyttyy. Hän saa 500 pv lisäksi päivärahaa sen kuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 60v. Sen jälkeen hänellä on mahdollisuus hakea työttömyyseläkettä. - Jäsen on syntynyt 1950-54 ja täyttää 59v. ennen 500 pv:n täyttymistä. Lisäksi edellytetään, että hän on ollut enimmäisajan täyttyessä eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään 5v. viimeksi kuluneiden 20v. aikana. Päivärahaa maksetaan sen kuukauden loppuun saakka, jona hän täyttää 65v. - Jäsen on syntynyt 1955-56 ja täyttää 60v. ennen 500 pv:n täyttymistä. Lisäksi edellytetään, että hän on ollut enimmäisajan täyttyessä eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähint. 5 vuotta viimeksi kuluneiden 20v. aikana. Päivärahaa maksetaan sen kuukauden loppuun saakka, jona hän täyttää 65 v. - Jäsen on syntynyt 1957 tai sen jälkeen ja täyttää 61v. ennen 500 pv:n täyttymistä. Lisäksi edellytetään, että hän on ollut enimmäisajan täyttyessä eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Päivärahaa maksetaan sen kuukauden loppuun saakka, jona hän täyttää 65 vuotta
MUUTA HUOMIOITAVAA
KESÄKESKEYTYS Työsopimuksiin voi olla kirjattu teksti: työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät koulujen loma-aikoina Tämä tarkoittaa, että työnteon ja palkanmaksun keskeytymisestä on sovittu työsopimuksella. Vaikka keskeytyksestä on sovittu työsopimuksella, työnantajalla on työsopimuslain mukainen velvoite tarjota muuta vastaavaa työtä keskeytysajalle. Työnantajan velvoite tulee siitä, että työntekijä on vuositasolla osaaikatyöntekijä ja työsopimuslaki velvoittaa työnantajan aina tarjoamaan muuta työtä osa-aikatyöntekijöille. Korvaava työ voi olla mitä työtä vaan, mutta ensisijaisesti mahdollisimman lähellä omaa työnkuvaa.
KESÄKESKEYTYS JA VUOSILOMIEN KERTYMINEN Koulunkäyntiohjaajan/avustajan työsopimuksella on voitu sopia työnteon ja palkanmaksun keskeytyksestä. Jos täyden lomanmääräytymiskuukauden ehdot (35h/14pv) eivät täyty, niin ei synny vuosilomaoikeutta ko. kalenterikuukaudelta. Perustuu siihen, että kesäkeskeytystä ei ole mainittu KVTES:n IV luvun Vuosiloma 4 :ssä (työssäolon veroinen aika). Siinä mainitaan ainoastaan lomautus. Se, että joissakin kunnissa yhden kuukauden kesäkeskeytys on rinnastettu lomautukseen, ei tee käytännöstä kaikkia kuntia velvoittavaa ilman nimenomaista sopimusmääräystä. Myöskään se, että esimerkiksi työttömyysajalta maksettavien päivärahojen suhteen kyseessä olisi lomautukseen rinnastettava aika, ei muuta asiaa vuosiloman ansainnan suhteen. Työtuomioistuin on antanut päätöksen 52/2003, jossa sovittaessa työnteon ja palkanmaksun keskeytyksestä työsopimuksella, kyse ei ole lomauttamis-tilanteesta, vaan muusta työsopimuksella sovittujen ehtojen mukaisesta menettelystä. HUOM! Kesäkeskeytyksestä ei voi sopia työsuhteen aikana (työsop:n muuttaminen) menettämättä työttömyysturvaa!
PERHEPÄIVÄHOITAJIEN TASAUSVAPAAT vs. VUOSILOMAT Työajan tasausvapaa ei ole työehtosopimuksen tai vuosilomalain tarkoittama työssäolon veroinen päivä. Jos tasausvapaita otetaan pitkissä jaksoissa, on huolehdittava, että jokaiseen kal.kuukauteen tulee (tosiasiallista) 35h/14 työpäivää. Muussa tapauksessa ei ko. kuukaudelta kerry vuosilomaa.
PERHEPÄIVÄHOITAJA ja TYÖNKESKEYTYS Mikäli kaikki lapset ovat poissa saman aikaisesti, niin työnantajan on tarjottava hoitajalle korvaavaa työtä, jos sitä on. Jos sitä ei ole, hoitajalle tulee vapaapäivä. Työnantaja ei voi pakottaa ottamaan vuosilomaa tai palkatonta. Käytännössä päivä syö jaksolta kertyviä työaikakorvauksia (= ei synny niin paljon uusia). Mikäli työnantaja tarjoaa korvaavaa työtä, mutta hoitaja ei ole halukas siirtymään muualle, joutuu hän hakemaan joko - työajan tasausvapaata - vuosilomaa - palkatonta vapaata Työnantaja päättää, myöntääkö jonkun näistä vai ei.
PERHEPÄIVÄHOITAJALTA EI VARATA HOITOPAIKKOJA (NOLLATUNTITILANNE) Mikäli perhepäivähoitajalta ei ole varattu yhtään hoitopaikkaa hänestä riippumattomista syistä, eikä työnantajalla ole osoittaa hänelle muuta työtä (työntarjoamisvelvoite), katsotaan tämä lomautusta vastaavaksi tilanteeksi. Oikeuttaa työttömyyskorvaukseen. Pitää ilmoittautua TE-keskukseen ensimmäisestä päivästä alkaen. Työnantaja kirjoittaa todistuksen, josta käy ilmi, ettei hoitajalle ole osoitettu lapsia, eikä hänelle makseta palkkaa hoitajasta riippumattomista syistä, eikä työnantajalla ole tarjota hoitajalle muuta työtä. Ansiopäivärahahakemukseen liitetään em. todistuksen lisäksi palkkatodistus yms.
TULEVIEN VUOSILOMIEN KÄYTTÄMINEN Tulevan kesän lomia Ei voi käyttää esim. syys- tai joululomien kohdalla. Vuosilomalaki ei mahdollista ansaintakauden vuosiloman pitämistä ennen vuodenvaihdetta. Vuodenvaihteen jälkeenkin ansaintakauden vuosiloman pitämisestä ennen lomakauden alkua (2.5.) on SOVITTAVA työntekijän kanssa. Työnantajalla on muutoin vuosiloman pitoajan määrittämisen ja vuosiloman vahvistamisen oikeus. Työntekijöiltä on kysyttävä toiveita. Työehtosopimuksen mukaan 65 % vuosilomasta tulee antaa lomakaudella (1.5.-30.9.). Työnantaja voi määrätä lomaan vain kahteen osaan, joita toisen kesälle 2.5-30.9 ja toinen tämän kauden ulkopuolelle. SOVITTAESSA loma voidaan jakaa useampaan osaan.