TES:260101 Sisäasiainministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS Sopimuskaudeksi 16.2.2005-30.9.2007
2 SISÄLLYSLUETTELO sivu nro I II III YLEISET MÄÄRÄYKSET 1.1 Työehtosopimuksen soveltamisala 4 1.2 Työsuhteen alkaminen 4 1.3 Käyttäytyminen työssä 5 1.4 Työsuhteen päättyminen ja lomautus 5 TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET 2.1 Säännöllinen työaika 6 2.2 Lauantaityökorvaus 6 2.3 Hätätyö 6 2.4 Varallaolo 6 PALKKAUS 3.1 Palkkaperusteet 7 3.2 Palkanmaksu 7 3.3 Palvelusvuosilisät 8 IV V VI VII VIII ERINÄISET LISÄT JA KORVAUKSET 4.1 Kylmän seudun lisä 10 4.2 Luottamusmiespalkkio 11 4.3 Ruokaraha 11 4.4 Korvaukset työvälineiden käytöstä 11 SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 5.1 Terveystarkastukset 12 5.2 Terveyden- ja sairaanhoito 12 5.3 Vaikeasti sairaan lapsen hoito 12 5.4 Työturvallisuus 13 5.5 Suojavaatetus 13 5.6 Ammattiyhdistyskoulutus 13 TYÖNTUTKIMUKSET JA RATIONALISOINTI 6.1 Menetelmä ja aikatutkimukset 14 TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN 7.1 Luottamusmiehet 14 7.2 Asiamiehet 14 7.3 Erimielisyyksien ratkaiseminen 14 7.4 Työnseisauksen estäminen 15 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN SEKÄ ALLEKIRJOITUSMERKINNÄT 8.1 Sopimuksen voimassaoloaika 15 8.2 Sopimuksen irtisanominen 16 8.3 Allekirjoitusmerkinnät 16
2 sivu nro IX LIITTEET 9.1 Kaikille maksettavat lisät ja korvaukset 17 9.2 Palkkaliite numero 1 17 9.3 Palkkaliite numero 2 18 9.4 Palkkaliite numero 3 19 9.5 Palkkaryhmittely 20
3 I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1.1 Työehtosopimuksen soveltamisala 1.1.1 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan sisäasiainministeriön ja sen alaisten virastojen ja laitosten yksityisoikeudellisessa työsuhteessa oleviin työntekijöihin. 1. 1.2 Tässä työehtosopimuksessa tarkoitettuun henkilöstöön sovelletaan pääsopijaosapuolten eli valtiovarainministeriön ja Akava-JS ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Valtion Yhteisjärjestö VTY ry:n sopimusmääräyksiä tämän työehtosopimuksen osana. 1.2 Työsuhteen alkaminen 1.2.1 Työntekijän ottaa työhön se työnantajan edustaja, jonka tehtäviin tämä määräykseen perustuen kuuluu. 1.2.2 Työntekijän kanssa tehdään toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslain 2 :n mukaisilla perusteilla. 1.2.3 Työntekijälle on työsopimusta tehtäessä todistettavasti ilmoitettava, onko työsopimus toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen. Milloin työsopimus on määräaikainen, työntekijälle on samalla ilmoitettava työkauden pituus joko kalenteriajan tai työsuorituksen keston mukaan tahi muutoin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla. 1.2.4 Työntekijän työsopimuksessa on mainittava työtehtävät, työpaikka, työpaikkakunta, noudatettava työaika, työn aloittamisaika sekä ammattinimike ja palkkaehdot. Työsopimus tehdään kirjallisesti. 1.2.5 Työsopimusta tehtäessä on työntekijälle ilmoitettava, että hänellä on oikeus kääntyä luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen puoleen ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa kirjalliset työsopimukset ennen niiden allekirjoittamista. 1.2.6 Työntekijän työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jona työntekijä sopimuksen mukaisesti ryhtyy työhön.
4 1.3 Käyttäytyminen työssä Työntekijän tulee suorittaa työnsä huolellisesti noudattaen työsopimuksessa sovittua työaikaa sekä työturvallisuuden edellyttämää varovaisuutta. 1.4 Työsuhteen päättyminen ja lomautus 1.4.1. Työnantajan sanoessa irti työsopimuksen noudatetaan alla mainittuja työsuhteen kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja: - 1 kuukautta työsuhteen kestettyä enintään yhden vuoden - 2 kuukautta työsuhteen kestettyä enintään 5 vuotta - 3 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta, mutta enintään 9 vuotta - 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 9 vuotta, mutta enintään 12 vuotta - 5 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta, mutta enintään 15 vuotta - 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 15 vuotta. 1.4.2 Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika: - 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden - 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut enintään 10 vuotta - 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 10 vuotta. 1.4.3 Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomisaikaa työsopimuksessa mainitun kalenteriajan täytyttyä tai sovitun työn tultua suoritetuksi. 1.4.4 Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä. Työnantajan on suoritettava irtisanominen kirjallisesti. Työntekijälle on ilmoitettava syy työsuhteen päättymiseen. Kaikissa työnantajan suorittamissa työsuhteen irtisanomis- ja purkutapauksissa sekä lomautuksen yhteydessä on asiasta ilmoitettava työntekijäin luottamusmiehelle.
5 1.4.5 Sen estämättä, mitä valtion pääsopijaosapuolten sopimusmääräyksissä on irtisanomissuojasta ja lomautuksesta määrätty, noudatetaan seuraavaa: työn vähetessä neuvotellaan ensin asian hoitamisesta työaikajärjestelyin. Ennen kuin työntekijä kuitenkaan irtisanotaan työn vähyyden johdosta, siirretään hänet mikäli mahdollista työpaikassaan ammattiaan vastaavaan tai muutoin hänelle soveltuvaan työhön. Tällöin on tehtävä uusi työsopimus. II TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET 2.1 Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika viikkotyössä on 6 tuntia 15 minuuttia - 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa Säännölliset työajat vahvistetaan tuntijärjestelmässä. 2.2 Lauantaityökorvaus 2.3 Hätätyö Työnantaja voi erityisistä syistä maksaa pääsopijaosapuolten määräykseen perustuvaa lauantaityökorvausta myös niille työaikalain 6 :n alaisille työntekijöille, jotka tekevät työaikalain 7 :ään rinnastettavaa jaksotyötä. PT: 5340, YK:05340 Hätätyötä voidaan teettää työaikalain 21 :ssä edellytetyin perustein. Hätätyö korvataan samoin perustein kuin ylityö. Milloin työnantajan on tehtävä työaikalain 21 :ssä määrätty ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle, on vastaava ilmoitus annettava myös asianomaiselle työsuojeluvaltuutetulle ja luottamusmiehille. 2.4 Varallaolo Varallaolosta sekä siitä suoritettavasta korvauksesta sovitaan erikseen. III
6 PALKKAUS 3.1 Palkkaperusteet 3.1.1 Täysin työkykyisten työntekijöiden palkat määrätään ajan perusteella laskettavana aikapalkkana, joka määräytyy ohjekuukausipalkan sekä tässä työehtosopimuksessa mainittujen lisien perusteella. 3.1.2 Sellaisiin työntekijöihin, joiden palkkoja ei ole tämän sopimuksen palkkaliitteessä määrätty, noudatetaan, mitä tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneiden kesken palkkojen määrittelystä erikseen sovitaan. Työnantaja ei ota käyttöön palkkaliitteessä mainitsemattomia nimikkeitä neuvottelematta siitä ensin työehtosopimuksen allekirjoittaneiden kesken. 3.1.3 Milloin työntekijä on tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve vaatii, hän on velvollinen suorittamaan muutakin työtä. Mikäli tilapäinen työ on alemmin palkattua, ei työntekijän palkkaa alenneta. Mikäli työntekijän työt tilapäisesti oleellisesti muuttuvat vähintään viikon ajaksi ja tämä tilapäinen työ on korkeammin palkattua, maksetaan työntekijälle tältä ajalta korkeampi palkka, ei kuitenkaan vuosilomasijaisuuden ajalta. Jos työntekijän palkka joudutaan laskemaan muista kuin vuosilomalaissa tarkoitetuista syistä, päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 163 ja kertomalla näin saadulla luvulla tehdyt työtunnit. PT: 5060, YK:05060 3.1.4 Osa-aikatyötä tekeville maksettava palkkamäärä on seuraava: 3.2 Palkanmaksu Toimen säännöllisen Palkka prosentteina työajan pituus/vrk täydestä palkasta 8 t 100 7 t 92 6 t 83 5 t 72 4 t 60 3 t 48 2 t 33 3.2.1 Työsuhteen päättyessä palkka on maksettava viivytyksettä. 3.2.2 Palkanmaksun yhteydessä annetaan työntekijälle selvästi luettava tarkistusliuska, josta palkkaukseen liittyvät perusteet ilmenevät.
7 3.3 Palvelusvuosilisät 3.3.1 Työehtosopimuksen piiriin kuuluville työntekijöille suoritetaan ohjekuukausipalkan lisäksi aikapalkkatyössä palvelusvuosilisää jäljempänä mainituin perustein. 3.3.2 Palvelusvuosilisään oikeuttavaksi palvelusajaksi luetaan - valtion palvelus virka- tai työsuhteessa ja Euroopan unionin jäsenvaltion julkishallinnon palvelus, jossa säännöllinen työaika keskimäärin on ollut vähintään 20 tuntia viikossa - samalla työalalla tapahtunut, sopimusmääräyksissä todettu palvelus, jossa säännöllinen työaika keskimäärin on ollut vähintään 20 tuntia viikossa. - Suomen Pankin ja kansaneläkelaitoksen - kunnan, kuntien keskusjärjestön tai kuntien yhtymän - evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnantoimiehtosopimusjärjestelmän piiriin kuuluvan valtionapulaitoksen tai sellaisen yksityisen yhteisön tai laitoksen, joka saa lain tai asetuksen nojalla tai harkinnanvaraista valtionapua yli puoleen palkkamenoistaan ja - valtion haltuun otetun rautatien, puhelinlaitoksen tai muun valtion haltuun otetun laitoksen tai toiminnan palvelus, jossa säännöllinen työaika on keskimäärin ollut vähintään 20 tuntia viikossa. 7.3.3 Mikäli viikkotyötuntien vähimmäismäärä ei jonkin osa-aikaisen palvelussuhteen osalta täyty, luetaan osa-aikatyöstä palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi se osuus, mikä vastaa osa-aikatyön suhteellista osuutta kyseistä tehtävää vastaavan kokoaikaisen tehtävän säännöllisestä työajasta. 3.3.4 Palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi luetaan aika, jolloin asianomainen on suorittanut asevelvollisuuttaan tai aseellisesta palveluksesta vapautettuna suorittanut aseetonta palvelusta taikka siviilipalvelusta siltä osin kuin viimeksi mainittu ei ylitä asevelvollisuuslaissa säädettyä yleistä 240 päivän palvelusaikaa tai palvellut suomalaisessa valvontajoukossa siitä annetun lain mukaisesti. 3.3.5 Valtion palvelukseksi katsotaan myös toimiminen kansanedustajana ja eduskunnan viran haltijana.
8 3.3.6 Palvelusvuosilisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa otetaan 1.10.1979 jälkeisen palveluksen osalta huomioon kaikki ne kuukaudet, joiden aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä. Aikaa, jonka työntekijä on ollut poissa työstä saaden siltä ajalta palkkaa tai erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, taikka ollut lomautettuna enintään 30 päiväksi kerrallaan, ei vähennetä. Palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi ei kuitenkaan lueta palvelusaikaa, jonka perusteella asianomainen saa muulta työnantajalta taikka muun palveluksen perusteella valtion eläkettä. 3.3.7 Työnantajalla on lisäksi valtiovarainministeriön antamien soveltamisohjeiden perusteella mahdollisuus ottaa huomioon muu ko. työalalla työskennelty aika. 3.3.8 Palvelusvuosilisää suoritetaan siten, että I II III IV V VI palvelusvuosilisä 1 palvelusvuoden jälkeen on 5 prosenttia ohjepalkasta (prosenttikerroin 5) palvelusvuosilisä 4 palvelusvuoden jälkeen on 5 prosenttia ohjepalkan ja I palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosenttikerroin yhteensä 10,25) palvelusvuosilisä 8 palvelusvuoden jälkeen on 5 prosenttia ohjepalkan, I ja II palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosenttikerroin yhteensä 15,76) palvelusvuosilisä 11 palvelusvuoden jälkeen on 4,5 prosenttia ohjepalkan, I, II ja III palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosenttikerroin yhteensä 20,97) palvelusvuosilisä 15 palvelusvuoden jälkeen on 3,5 prosenttia ohjepalkan, I, II, III ja IV palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosenttikerroin yhteensä 25,21) ja palvelusvuosilisä 18 palvelusvuoden jälkeen on 2 prosenttia ohjepalkan, I, II, III, IV ja V palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosenttikerroin yhteensä 27,71). PT: 2420, YK:02420 3.3.9 Edellä kohdassa 3.3.7 edellytetyn lisäksi työnantaja voi valtiovarainministeriön antamien soveltamisohjeiden perusteella, palvelusvuosilisän vuosisidonnaisten osuuksien enimmäismäärää (27,71 %) tällä kuitenkaan ylittämättä, suorittaa palvelusvuosilisän harkinnanvaraisena osuutena enintään 10 prosenttia asianomaisen ohjepalkan ja kulloistenkin vuosisidonnaisten palvelusvuosilisien yhteismäärästä. PT: 2455, YK:02455
9 3.3.10 Työntekijän asiana on tarvittaessa esittää selvitys palvelusvuosilisän maksamiseen oikeuttavista perusteista. 3.3.11 Palvelusvuosilisää suoritetaan työntekijälle edellytysten täyttymistä lähinnä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Lisää voidaan suorittaa myös takautuvasti, ei kuitenkaan vuotta pidemmältä ajalta ennen hakemusta. IV ERINÄISET LISÄT JA KORVAUKSET 4.1 Kylmän seudun lisä 4.1.1 Työntekijälle, jonka vakinainen asunto ja koti sijaitsee Suomessa ja jonka työnsuorituspaikka sijaitsee kohdassa 4.1.2 mainitulla alueella, maksetaan erityistä kylmän seudun lisää jäljempänä ilmenevin perustein edellyttäen, että yhdenjaksoinen työskentely alueella kestää vähintään yhden kuukauden. 4.1.2 Kylmän seudun lisän maksamisen perusteena oleva alue jaetaan kahteen vyöhykkeeseen seuraavasti: I vyöhykkeeseen kuuluvat Kajaanin, Kemin, Kemijärven, Kuhmon, Lieksan, Nurmeksen, Rovaniemen ja Tornion kaupungit sekä Hyrynsalmen, Iin, Ilomantsin, Kemin, Kiimingin, Kuivaniemen, Kuusamon, Paltamon, Pellon, Posion, Pudasjärven, Puolangan, Ranuan, Ristijärven, Rovaniemen, Simon, Sotkamon, Suomussalmen, Taivalkosken, Tervolan, Utajärven, Vaalan, Valtimon, Yli-Iin, Ylikiimingin ja Ylitornion kunnat. II vyöhykkeeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnat. 4.1.3 Lisä suoritetaan prosentteina asianomaisen työntekijän jäljempänä 4.1.4 kohdassa tarkoitetusta henkilökohtaisesta aikapalkasta seuraavasti: I vyöhyke neljä (4) prosenttia henkilökohtaisesta aikapalkasta II vyöhyke kahdeksan (8) prosenttia henkilökohtaisesta aikapalkasta. 4.1.4 Tässä kohdassa tarkoitettuun henkilökohtaiseen aikapalkkaan luetaan
10 - ohjepalkka - mahdolliset työkohtaiset lisät - palvelusvuosilisä. Henkilökohtaiseen aikapalkkaan ei lueta - tiettyyn työtuntiin kohdistuvia vuoro-, ilta- ja yötyölisiä, likaisen tai raskaan työn lisiä eikä muitakaan olosuhdelisiä, - muita palkkaan sisältyviä erilliseriä, jotka maksetaan joko palkanmaksukausittain toistuvasti tai epäsäännöllisesti. 4.1.5 Kylmän seudun lisä suoritetaan samansuuruisena sekä aika- että suorituspalkkatyössä. PT: 2460, YK:02460 4.2 Luottamusmiespalkkio 4.3 Ruokaraha Luottamusmiehelle maksetaan erillisenä luottamusmiespalkkiona 84,05 euroa kuukaudessa. Milloin luottamusmiehen varamies hoitaa työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luottamusmiehen estyneenä ollessa hänen tehtäviään vähintään kahden viikon jakson, maksetaan korvaus ko. kuukauden ajalta luottamusmiehen sijasta hänen varamiehelleen. PT: 4258, YK:04258 Jos kiinteän työpaikan työntekijä työnjohdon määräyksestä joutuu matkustamaan vähintään kahden kilometrin päähän työpaikastaan ja viipyy matkalla vähintään kaksi tuntia ja on tämän takia estynyt ruokailemasta vakinaisessa ruokailupaikassaan varsinaisella ruokailuajalla, maksetaan hänelle, ellei hän ole oikeutettu päivärahaan, ruokarahaa, joka suuruudeltaan vastaa valtion matkustussäännön mukaista ateriakorvausta. Jos matka tehdään paikalle, josta hänen asunnolleen on vähemmän kuin kaksi kilometriä, ei ruokarahaa suoriteta. PT: 7360 4.4 Korvaukset työvälineiden käytöstä Työnantaja on velvollinen pitämään työntekijäin käytettävissä tarvittavat työvälineet. Jos työntekijä työnantajan vaatimuksesta käyttää työssä omia vakiotyökalujaan on hän oikeutettu saamaan tästä korvauksena 3 % niiden arvosta kuukaudessa. Ennen kuin korvausta maksetaan on työkalut
11 luetteloitava ja arvioitava päivän hintaan. Kussakin tapauksessa näiden omien työkalujen käytöstä on tehtävä erillinen sopimus. V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 5.1 Terveystarkastukset Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen työnantajan velvollisuudeksi säädetystä sekä yrittäjän ja muun omaa työtään tekevän työterveyshuollosta annetun valtioneuvoston päätöksen (950/94) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisen työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys laissa nuorista työntekijöistä (998/93) ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä terveyshuoltolain (743/78) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman viraston tai laitoksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja korvauksen myös välttämättömistä matkustamiskustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Nämä matkakustannusten korvaukset maksetaan työntekijöiden matkakustannusten korvaamisesta kulloinkin voimassa olevien sopimusmääräysten mukaisesti. 5.2 Terveyden- ja sairaanhoito Terveyden- ja sairaanhoidon suhteen noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa valtiovarainministeriön päätöstä valtion työntekijäin terveydenhuoltoon liittyvien kustannusten korvaamisesta ja sairausloman hakemisesta. 5.3 Vaikeasti sairaan lapsen hoito Työntekijä, jonka lapsi sairastaa vaikeasti sairaan lapsen sairaanhoito- ja kuntoutusavustuksesta vanhemmille annetun valtioneuvoston päätöksen (47/88) 3 :n 1 momentin tarkoittamaa vaikeaa sairautta tai kyseisen päätöksen 4 :n tarkoittamassa tapauksessa hänen alle 6-vuotias lapsensa sairastaa, voi olla poissa työstä osallistuakseen VNp:n 3 :ssä ja 4 :ssä tarkoitettuihin lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen taikka 5 :ssä
12 tarkoitetulle sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille tai muuhun ao. pykälässä tarkoitettuun kuntoutustoimintaan. Työntekijän on sovittava poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. 5.4 Työturvallisuus 5.4.1 Työntekijän on noudatettava työturvallisuuden edellyttämää varovaisuutta. Hänen on ilmoitettava työnantajalle käytössään tai hoidettavissaan olevissa koneissa ja laitteissa tahi työ- ja suojeluvälineissä havaitsemistaan vioista tai puutteellisuuksista, joista saattaa aiheutua tapaturman tai sairastumisen vaara. Työntekijän tulee noudattaa työnantajan antamia ohjeita sekä käyttää säännösten ja määräysten edellyttämiä, työnantajan hänen käyttöönsä asettamia suojavälineitä ja laitteita. 5.4.2 Työsuojelun valvonnan ja siinä noudatettavan yhteistoiminnan järjestämiseksi ovat tämän sopimuksen osapuolet solmineet yhteistoimintasopimuksen. 5.5 Suojavaatetus 5.5.1 Työnantaja kustantaa työntekijöille tarpeellisen suojavaatetuksen. Suojavaatetuksen huollosta ja huoltokorvauksesta sovitaan erikseen. 5.5.2 Suojavaatetuksen tarpeellisuuden ja uusimisen tiheyden sekä mahdollisen erityissuojavaatetuksen eri ammattiryhmille selvittävät paikallisesti työnantaja ja luottamusmies. 5.5.3 Likaisissa, märissä tai kylmissä töissä annetaan työntekijöiden käyttöön työn suorituksen ajaksi erityinen suojavaatetus, johon tarpeen mukaan kuuluvat kumisaappaat, kumikäsineet sekä suojapuku. 5.6 Ammattiyhdistyskoulutus Sisäasiainministeriö määrittelee vuosittain ne koulutustilaisuudet, jotka katsotaan ammattiyhdistyskoulutukseksi.
13 VI TYÖNTUTKIMUKSET JA RATIONALISOINTI 6.1 Menetelmä ja aikatutkimukset Työpaikoilla järjestettävien menetelmä- ja aikatutkimusten on katsottava tarkoittavan paitsi työn tuloksen, myös työntekijöiden ansioiden parantamista. Niiden johdosta ehkä tapahtuvat muutokset töiden järjestelyssä eivät kuitenkaan saa aiheuttaa työntekijöiden ylirasittumista eivätkä vaikuttaa haitallisesti heidän ansiotasoonsa. Työntutkimussuunnitelmat on ennakolta esitettävä paikalliselle luottamusmiehelle tai tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneelle työntekijäjärjestölle. Luottamusmiehelle on varattava mahdollisuus työpaikalla perehtyä menetelmä- ja aikatutkimusten suoritustapaan sekä niiden perusteella toimeenpantuihin uudistuksiin etenkin palkkojen järjestelyissä. Työntekijälle on ilmoitettava häneen välittömästi kohdistuvasta tutkimuksesta. VII TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN 7.1 Luottamusmiehet 7.2 Asiamiehet Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen järjestön ammattiosastoilla on oikeus asettaa työpaikalle työpaikan työntekijöistä luottamusmies. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen työntekijäjärjestön asiamiehellä on oikeus tämän sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työajalla työpaikalla ilmoitettuaan käynnistä työpaikan työnantajan edustajalle. Asiamiehellä on oikeus saada ne asiatiedot, jotka ovat hänelle tarpeen työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi. 7.3 Erimielisyyksien ratkaiseminen 7.3.1 Jokaisen työntekijän tulee häntä itseään erikoisesti koskevassa työasiassa ensin kääntyä esimiehensä puoleen. 7.3.2 Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään kaikkea viivytystä välttäen selvittämään ensi tilassa työnantajan edustajan
14 ja paikallisen luottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla, joihin on myös tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneella työntekijäjärjestöllä oikeus osallistua. 7.3.3 Jos edellä tarkoitetuissa neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. Tämän jälkeen asia voidaan saattaa sisäasiainministeriön ja tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen järjestön kesken selvitettäväksi. Jommankumman osapuolen esittäessä asiasta neuvotteluja, ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä. 7.3.4 Siinä tapauksessa, etteivät sopimuspuolet ole voineet sopia syntyneistä erimielisyyksistä, asia voidaan, ellei keskustason neuvotteluja katsota aiheellisiksi, saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. 7.4 Työnseisausten estäminen Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun tai saartoon tai niihin verrattaviin toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat tämän sopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittavat tämän sopimuksen muuttamista. VIII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN SEKÄ ALLEKIRJOITUSMERKINNÄT 8.1 Sopimuksen voimassaoloaika Tämä työehtosopimus on voimassa 16 päivästä helmikuuta 2005 lukien 30 päivään syyskuuta 2007 saakka edellyttäen, että valtiovarainministeriön henkilöstöosasto on sen hyväksynyt. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta irtisanota vähintään kuusi (6) viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. Valtiovarainministeriön ja pääsopijajärjestöjen välisen tarkistamissopimuksen irtisanomisella tulee samalla irtisanotuksi tämä työehtosopimus. 8.2 Sopimuksen irtisanominen
15 Jos sopimus irtisanotaan, on toiselle sopimuspuolelle viimeistään uutta työehtosopimusta koskevia neuvotteluja aloitettaessa ja joka tapauksessa ennen sopimuksen voimassaoloajan päättymistä annettava kirjallinen ehdotus työehtosopimukseen tarkoitetuiksi muutoksiksi. 8.3 Allekirjoitusmerkinnät Tätä sopimusta on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta, joista kumpikin osapuoli saa yhden kappaleen. Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2004 Sisäasiainministeriö Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry
16 LIITTEET 9.1 Kaikille maksettavat lisät ja korvaukset Palkkaliitteisiin 1, 2 ja 3 sijoitetuille työntekijöille suoritetaan tässä työehtosopimuksessa mainittujen palvelusvuosilisien, kylmän seudun lisän, ruokarahan, luottamusmiespalkkion, työkalukorvauksen ja palkkaliitteissä mainittujen lisien lisäksi seuraavat lisät ja korvaukset: 4. Likaisentyönlisä Likaisentyönlisänä suoritetaan 23,55 euroa kuukaudessa erittäin likaisesta työstä. Osapäivätyötä tekevälle maksetaan likaisentyönlisää työehtosopimuksessa mainittujen prosenttiyksiköiden osoittamassa suhteessa täydestä lisästä. PT: 3046, YK:03046 5. Siivouslisä Siivouslisänä maksetaan 10 prosenttia ohjetuntipalkasta laskettuna puhdistustyöhön käytetyiltä tunneilta sellaisille työntekijöille, joiden varsinaisiin tehtäviin ei kuulu siivous, mutta jotka joutuvat satunnaisesti tekemään tällaista työtä. PT: 5573, YK:05573 6. Erikseen sovittava korvaus Mikäli työntekijältä vaaditaan poikkeuksellisissa oloissa erityistä työpanosta, mahdollisesti suoritettavista korvauksista sovitaan erikseen osapuolten kesken. 7. Kielitaitolisä Työntekijälle, joka tehtävässään olisi oikeutettu valtion virkamiesten kielitaitolisään tai kielilisään, suoritetaan näitä lisiä siten kuin valtion virkamiesten kielitaitolisästä tai kielilisästä kulloinkin on voimassa. PT: 2071, YK:02071 9.2 Palkkaliite n:o 1 Tätä palkkaliitettä sovelletaan seuraaviin ammattinimikkeisiin, joiden perustaso ja ohjepalkka ovat 1.3.2004 lukien seuraavat: Palkkaryhmä Työnimike Perus- Ohjepalkka taso I kr. II kr. 101 Vartija 1267,55 1381,63 1343,60 104 Autonkuljettaja 1219,60 1329,36 1292,78 105 Talonmies 1267,55 1381,63 1343,60 108 Siivooja 1219,76 1329,54 1292,95 109 Tallimestari 1277,41 1392,38 1354,05
17 110 Hevostenhoitaja 1226,08 1336,43 1299,64 111 Kiinteistöesimies 1589,16 1732,18 1684,51 112 Huoltoasentaja 1545,94 1685,07 1638,70 Palkkaliitteeseen n:o 1 sijoitetuille työntekijöille suoritetaan tässä työehtosopimuksessa mainittujen lisien lisäksi seuraavat lisät: 1. Ammattipätevyyslisä Siivoojalle, joka on suorittanut ammatillisista pätevyystutkinnoista annetussa laissa tarkoitetun ammattitutkinnon siivoojan ammatissa, suoritetaan erityistä ammattipätevyyslisää 10,09 euroa kuukaudessa. PT: 2050, YK:02050 9.3 Palkkaliite n:o 2 Tätä palkkaliitettä sovelletaan seuraaviin ammattinimikkeisiin, joiden perustaso ja ohjepalkka ovat 1.3.2004 lukien seuraavat: Palkkaryhmä Työnimike Perus- Ohjepalkka taso I kr. II kr. 206 Tuotehoitaja 1316,31 1434,78 1395,29 207 Poliisin tekniikka- 1290,47 1406,61 1367,90 keskuksen ajoneuvojärjestelijä ja aseseppä 208 Poliisin tekniikka- 1139,92 1242,51 1208,32 keskuksen autonkuljettaja 209 HPL:n varastonhoitaja 1322,18 1441,18 1401,51 ja Poliisin tekniikkakeskuksen asemestari 210 Autonhuoltaja / 1137,35 1239,71 1205,59 huoltomies 211 Autonpesijä 1246,07 1358,22 1320,83 212 Varastonhoitaja 1372,83 1496,38 1455,20 1. Menetelmälisä Palkkaliitteen n:o 2 mainituissa nimikkeissä oleville autonpesijää lukuun ottamatta maksetaan 11,1 prosentin suuruinen menetelmälisä ohjekuukausipalkasta laskettuna. PT: 2320, YK:02320
18 9.4 Palkkaliite n:o 3 Tätä palkkaliitettä sovelletaan Poliisin tekniikkakeskuksen huolto- ja korjaustehtävissä olevaan autonasentajaan, automestarin apulaiseen ja varastomieheen. Perustaso ja ohjepalkka ovat 1.3.2004 lukien palkkaryhmittelyn vaatimusten mukaisesti seuraavat: Palkka- Perus- Ohjepalkka ryhmä taso I kr. II kr. 301 1057,01 1152,14 1120,43 302 1064,36 1160,15 1128,22 303 1072,40 1168,92 1136,74 304 1081,62 1178,97 1146,52 305 1099,23 1198,16 1165,18 Palkkaliitteeseen n:o 3 sijoitetuille työntekijöille suoritetaan työehtosopimuksessa mainittujen lisien ja korvausten lisäksi seuraavat lisät: 1. Urakkahinnoittelu Poliisin tekniikkakeskuksessa noudatetaan erikseen sovittua urakkahinnoittelua, joka koskee tässä palkkaliitteessä mainittuja asianomaisia työntekijöitä. Urakkatyönhinnoittelun tulee perustua työkohtaisiin tuntipalkkoihin ja olla sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee tavanomaisella urakkatyövauhdilla 20 % mainittuja tuntipalkkoja korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen ja työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa. PT: 0695 PT: 4553, YK:04553 2. Erikoisammattimiehen aikatyölisä Palkkaryhmään 305 kuuluvalle erikoisammattimiehelle, joka jatkuvanluontoisesti suorittaa vaativaa ja monipuolista työtä, jota ei voida tehdä urakalla, maksetaan erikoisammattimiehen aikatyölisää vähintään 25 % edellä mainituista ohjepalkoista. PT: 2150, YK:02150 3. Ulkotyölisä Ulkotyöntekijöille, jotka tilapäisesti suorittavat asennustyötä ulkosalla 1.10. 30.4. välisenä aikana maksetaan tehdyiltä työtunneilta erityistä lisää 0,22 euroa tunnilta. Mikäli korjaamossa jo aikaisemmin on maksettu ulkosalla tehdystä asennustyöstä erikoiskorvausta talvikuukausina, maksetaan tätä korvausta edelleenkin samansuuruisena lokakuun 1 päivän ja huhtikuun 30 päivän välisenä aikana. PT: 4367, YK:04367
19 4. Menetelmälisä Palkkaliitteen n:o 3 mainituissa nimikkeissä oleville maksetaan 11,1 prosentin suuruinen menetelmälisä ohjekuukausipalkasta laskettuna. PT: 2320, YK:02320 9.5 Palkkaryhmittely Palkkaliitteen n:o 3 mukaisia erilaatuisia töitä tekevät työntekijät jaetaan palkkaryhmiin seuraavasti: 1. Palkkaryhmä: Aputyöt, yksinkertaiset vaihetyöt ja näihin verrattavat muut tehdastyöt, joiden suoritukseen kykenee tehdastyöhön tottumaton taikka joiden suorittaminen ei edellytä pitkää käytännöllistä kokemusta. 2-3. Palkkaryhmät: Raskaat aputyöt, sekä vaativat vaihetyöt ja näihin verrattavat muut tehdastyöt, mitkä edellyttävät tiettyä kokemusta, työmenetelmän tuntemusta tai pitempiaikaista tottumusta työn suorittamiseen taikka jotka suoritetaan vaikeissa työolosuhteissa. Näihin ryhmiin kuuluvat myös varsinaisten ammattityöntekijäin apuna ammatissa kehittyäkseen työskentelevät työntekijät. Pöytäkirjamerkintä Työntekijät sijoitetaan palkkaryhmiin 2. ja 3. sen mukaan, ovatko useimmat seuraavista työn vaatimustekijöistä huomattavasti taikka erittäin suuressa määrin tunnusomaisia töille, joita he pääasiassa suorittavat, työn edellyttämä kokemus, tarkkuus ja vastuu sekä työn raskaus ja työolosuhteiden rasittavuus. Työntekijät,jotka tekevät töitä, joka kysyy tunnetusti suurempaa taitavuutta, tarkkuutta ja kokemusta kuin palkkaryhmään 3. kuuluvissa töissä vaaditaan, työn kuitenkaan olematta varsinaista ammattityötä, voivat saada palkkaryhmän 4. mukaisen palkan tämän silti oikeuttamatta määräajan jälkeen palkkaryhmän 5. palkkaan. 4. Palkkaryhmä: Ammattityöt, joiden tekijältä vaaditaan yli 3 vuoden työskentelyä ammatissa, jolloin oppilas- tai muu koulutusaika lasketaan ammatissaoloajaksi, siten kuin jäljempänä olevasta pöytäkirjamerkinnästä käy ilmi.
20 5. Palkkaryhmä Vaativat ammattityöt, joiden suoritusajalta vaaditaan edellisen palkkaryhmän edellyttämä koulutus, 5 vuoden työskentely ammatissa ja 22 vuoden ikä. Vastaa täysin aikaisempaa palkkaryhmän 4. määritelmää. Pöytäkirjamerkintä 1. (koskien palkkaryhmiä 4. ja 5.) Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työntekijän sijoittamisessa palkkaryhmiin 4. ja 5. noudatetaan seuraavia periaatteita. Samalla sopijaosapuolet toteavat, että esimerkit eivät peitä kaikkea ammatissa etenemisen ja ammattikoulutuksen yhdistelmiä, mutta ne antavat ohjeen myös käsiteltyjen esimerkkien ulkopuolella oleville tapauksille. A. Pääsy palkkaryhmään 4 T a p a u s 1 (ei ammattikoulutusta) Pääsy edellyttää 3 vuoden työskentelyä kyseessä olevaan ammattiin jatkuvasti ja monipuolisesti kehittyvissä töissä. Lähiammatissa työskentely otetaan huomioon siltä osin, kuin se on ko. tapauksessa kehittävää tarkoitettuun ammattiin oppimisessa. T a p a u s 2 (lyhyen kurssin suorittanut) Samoin kuin tapauksessa 1. kuitenkin sillä poikkeuksella, että kurssi lyhentää vaadittavaa kokemusaikaa siltä osin kuin se laatunsa, pituutensa ym. seikat huomioon ottaen on ammattia kehittävää. T a p a u s 3 (ammattikoulutuksena 2- tai 3-vuotinen yleinen ammattikoulu) Opetusohjelman mukaan hyväksytysti loppuun suoritetusta koulusta lasketaan puolet ammatissaoloaikaa korvaavaksi ajaksi. T a p a u s 4 (ammattikoulutuksena 4-vuotinen konepajakoulu) Opetusohjelman mukaan hyväksytysti loppuun suoritettu koulu lasketaan työssäoloajaksi. T a p a u s 5 (ammattikoulutuksena 2- tai 3-vuotinen yleinen ammattikoulu + 2-vuotinen konepajakoulu) Kouluaika otetaan huomioon ammatissaoloaikaa laskettaessa siten kuin tapauksien 3 ja 4 kohdalla on sanottu. T a p a u s 6 (ammattikoulutuksena oppisopimuskoulutus työpaikalla, 3- tai 4-vuotinen)
21 Suunnitelman mukaisesti ja hyväksytysti suoritettu oppisopimusaika lasketaan työssäoloajaksi, 4. palkkaryhmään siirto edellyttää kypsyyskokeen hyväksyttyä suoritusta. Kaikissa em. tapauksissa on edellytyksenä 4. palkkaryhmään siirtämiselle, että asianomainen työskentelee ammattimiestehtävässä ja että hän on kehittynyt siten, että hän pystyy tätä hoitamaan itsenäisesti. Huom: Tapausten 2-6 kohdalla mainituista kouluajoista ei kuitenkaan lasketa ammatissaoloajaksi yhteensä enempää kuin 4 vuotta. Ammatissaoloajaksi ei myöskään lasketa keskeneräiseksi jääneen koulun tai oppisopimuksen aikaa. B. Pääsy palkkaryhmään 5 edellyttää: T a p a u k s i s s a 1 3 (ei ammattikoulun suoritusta tai pelkkä yleinen ammattikoulu) Kahden vuoden työskentelyä ao. ammatissa ja ammattimiestehtävässä 4. palkkaryhmään pääsyn jälkeen. T a p a u k s i s s a 4 6 (konepajakoulun suoritus tai täydellinen oppisopimuskoulutuksen suoritus) Palkkaryhmään pääsyn jälkeen työskentelyä ao. ammatin ammattimiestehtävässä ajan, joka yhdessä ammattikoulutuksesta hyväksi lasketun ajan kanssa tekee 5 vuotta. Työntekijälle, joka iän perusteella siirtyy alemmasta palkkaryhmästä ylempään, maksetaan korotettu palkka seuraavan tilikauden alusta. Täytetystä ikävuodesta ilmoittaa työntekijä itse asianomaiselle työnjohtajalle, jolloin hänen on annettava todistus siitä, että ilmoitus on tehty. Muist. Tämän liitteen palkkamääräyksiä sovelletaan varsinaisiin konekorjausmiehiin muissakin työpaikoissa kuin varsinaisissa konekorjaamoissa.
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sisäasiainministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisen työehtosopimuksen allekirjoitustilaisuudesta. Aika: 9.12.2004 Paikka: Sisäasiainministeriö Läsnä: Sisäasiainministeriöstä neuvotteleva virkamies Edvard von Flittner. Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:stä sopimussihteeri Keijo Kaleva ja pääluottamusmies Ari Huuskonen. 1 Toimivalta Valtiovarainministeriö on kirjeellään 1.12.2004 3/2004 valtuuttanut hallinnonalan neuvotteluviranomaiset tekemään virastokohtaiset työehtosopimukset ja uudistamaan voimassa olevat sopimukset työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 29.11.2004 allekirjoittaman tulopoliittista sopimusta vuosille 2005 2007 koskevan neuvottelutuloksen johdosta ja mukaisesti, soveltaen sanottuun kirjeeseen sisältyviä, valtiovarainministeriön ja pääsopijajärjestöjen sopimia virastojen neuvotteluohjeita. 2 Työehtosopimuksen uudistaminen Osapuolet totesivat uudistavansa sopimuskaudelle 16.2.2005-30.9.2007 osapuolten 29.11.2002 tekemän työehtosopimuksen jäljempänä mainituin muutoksin. Voimassa oleva työehtosopimus lakkaa olemasta voimassa 15.2.2005. 3 Yleiskorotus Palkkoja korotetaan 1.3.2005 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 30,06 euroa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 1,9 prosenttia. Vuonna 2006 yleiskorotus 1.6. lukien on 1,4 prosenttia. 4 Liittoerä 2005 Yleiskorotuksen lisäksi palkkoja korotetaan 0,54 prosentin suuruisella sopimusalakohtaisella liittoerällä. Liittoerän käytöstä osapuolet sopivat 14.2.2005 mennessä. Mikäli liittoerän käytöstä ei saavuteta neuvottelutulosta 14.2.2005 mennessä, liittoerä maksetaan prosenttimääräisenä yleiskorotuksena.
2 5 Palkkaliitteet 1.3.2003 Työehtosopimuksen palkkaliitteet, jotka sisältävät yleiskorotuksen 1.3.2005 on tämän pöytäkirjan liitteenä. 6 Liitto- ja tasa-arvoerä 2006 Vuonna 2006 toteutetaan 1.6. lukien 0,4 prosentin suuruinen liittoerä. Liittoerästä on osa varattu keskustasolla sovittavaksi. Liittoerästä valtiovarainministeriö antaa tarkemmat ohjeet vuoden 2006 korotusten ohjeistamisen yhteydessä. Vuonna 2006 toteutetaan 1.6. lukien myös tasa-arvoerä. Erä määräytyy siten, että naisten suhteellinen osuus sopimusalan kaikista palkansaajista kerrotaan luvulla 0,45. Näin saatuun lukuun lisätään alalla alle 1 782 euroa kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien suhteellinen osuus alan kaikista palkansaajista kerrottuna luvulla 0,15. 7 Pääluottamusmiesten korvaukset Pääluottamusmiehelle ansiomenetyksen korvauksen lisäksi luottamustehtävien hoitamisesta maksettava erillinen palkkio on 1.2.2003 lukien vähintään 48 euroa kuukaudessa. 8 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkio YK:04258, YK:04255 Luottamusmiehen erillinen palkkio on 1.3.2004 lukien 84,05 euroa kuukaudessa ja työsuojeluvaltuutetun erillinen palkkio 41,30 euroa kuukaudessa. 9 Valtion keskustason tarkistamissopimus Valtion keskustason tarkistamissopimus otetaan osaksi tässä tarkoitettua työehtosopimusta. Pöytäkirjamerkintä: Neuvotteluosapuolet selvittävät sopimuskauden aikana mahdollisuudet virkasuhteistaa tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat työntekijät lukuun ottamatta Poliisin tekniikkakeskuksen palveluksessa olevia työntekijöitä, joiden osalta vastaavasti selvitetään tarkoituksenmukaisin järjestelmä, jolla heidän palvelussuhteensa ehdot määrätään tämän sopimuskauden jälkeen. 10 Voimassaolo
3 Tällä pöytäkirjalla uudistettu osapuolten välinen työehtosopimus on voimassa 16 päivästä helmikuuta 2005 lukien 30 päivään syyskuuta 2005 saakka. Sen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommalta kummalta puolen irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. Valtiovarainministeriön ja pääsopijajärjestöjen välisen tarkistamissopimuksen irtisanomisella tulee samalla irtisanotuksi osapuolten välinen työehtosopimus. Tämä pöytäkirjan mukaan uudistettu työehtosopimus tulee voimaan edellyttäen, että valtiovarainministeriö on sen tarkastanut ja hyväksynyt. 11 Tarkastus ja hyväksyminen Tämä pöytäkirja katsotaan sopijapuolten allekirjoituksilla 9 päivänä joulukuuta 2004 tulleen tarkastetuksi ja hyväksytyksi. SISÄASIAINMINISTERIÖ VALTION JA ERITYISPALVELUJEN AMMATTILIITTO VAL ry.
Liite työehtosopimuspöytäkirjaan 9.12.2004 HELMI/Info KIINTEÄ PALKKATAULUKKO 01.03.2005 LUKIEN SOPIMUS 260101 PALKKALIITE 1 RYHMÄ PERUSTASO KALLUESLUOKKA 1 KALLEUSLUOKKA 2 101 1297,61 1414,39 1375,47 104 1249,66 1362,13 1324,64 105 1297,61 1414,39 1375,47 108 1249,82 1362,30 1324,81 109 1307,47 1425,14 1385,92 110 1256,14 1369,19 1331,51 111 1619,35 1765,09 1716,51 112 1576,00 1717,84 1670,56 PALKKALIITE 2 RYHMÄ PERUSTASO KALLUESLUOKKA 1 KALLEUSLUOKKA 2 206 1346,37 1467,54 1427,15 207 1320,53 1439,38 1399,76 208 1169,98 1275,28 1240,18 209 1352,24 1473,94 1433,37 210 1167,41 1272,48 1237,45 211 1276,13 1390,98 1352,70 212 1402,89 1529,15 1487,06 PALKKALIITE 3 RYHMÄ PERUSTASO KALLUESLUOKKA 1 KALLEUSLUOKKA 2 301 1087,07 1184,91 1152,29 302 1094,42 1192,92 1160,09 303 1102,46 1201,68 1168,61 304 1111,68 1211,73 1178,38 305 1129,29 1230,93 1197,05 Taulukko sisältää: yleiskorotus 30,06 /1,9 %
Tämä Internet-teksti ei ole virallinen versio, eikä Valtiokonttori tai sopimuksen antaja vastaa tietojen oikeellisuudesta eikä tietojen käytön aiheuttamista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Hakemistosivulle Valtiokonttori 2005. Aineistoa ei saa julkaista ilman sopimuksen antajan tai Valtiokonttorin lupaa. Ylläpitäjä: Hallinnon ohjaus Siltasaarenkatu 18 20 A PL 18 00054 Valtiokonttori puhelin (09) 772 51, faksi (09) 7725 744 sähköposti: marjukka.kallio@valtiokonttori.fi