1 POHJOIS-SAVON LIITTO Liite MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄLLE TIEDOKSI SAATETTAVAT HANKKEET 15.10. 5.11.2013 Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaan 2007 2013 hyväksytyt hankkeet Green Business konseptit / Ylä-Savon Kehitys Oy Tukimuoto: yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Rahoittaja: Pohjois-Savon ELY-keskus Hankkeelle haettu EU + valtion tuki on 115 392 ja kokonaiskustannukset 144 240. Hankkeelle esitetty EU + valtion tuki on 114 270 (80 %) ja kokonaiskustannukset 142 840. Teemoina projektin toteuttamisessa ovat Green Business konseptin luominen, kansainvälistyminen, alihankinnan ja sopimusvalmistuksen lisääminen ja muiden liiketoimintaverkostojen luominen. Puu 2020- ohjelman työryhmissä yhdeksi vaihtoehdoksi esitettiin veturiyritysten myyntikanavien hyödyntämistä kansa välistymisessä. Green Business-konsepti tavoittelee puualan yhteistyötä yhteisen brändin alla. Perinteisesti puualalla on vähän liiketoimintaverkostoja ja alihankinta ja sopimusvalmistus ovat osin kehittymättömiä. Teknologiateollisuudesta omaksuttuja malleja voidaan soveltaa myös puualan yritysverkoston kehittämisessä. Puuala toimialana antaa myös mahdollisuuden poiketa teknologiateollisuuden malleista. Hanke on ns. pilottihanke laitteistohankintojen suhteen, mutta pidemmän aikavälin tähtäin, tulevina vuosina, tulee olemaan edelleen vahvempaan ympäristöprosessien, prosessiteknologian ja vesiosaamisen vahvistamiseen, mm. laitteistojen, t&k:n ja koulutusjärjestelmien osalta. Hakemuksen kohteena olevan hankkeen arvioidaan edistävän merkittävästi alueen pienten ja keskisuurten yritysten perustamista, laajentamista ja kehittämistä. Maantieteellistä kohdealuetta ei ole rajattu nimenomaan Pohjois-Savoon, mutta se muodostaa luontevan kokonaisuuden. Hakija itse toimii Ylä- Savossa, jonka painoarvo tässä projektissa lienee käytännössä muuta maakuntaa suurempi. Rahoitettava toiminta kohdistuu yritystoiminnan kannalta tarpeellisiin selvityksiin ja erityisesti yritysten yhteistyön edistämiseen. Hankesuunnitelmassa ns. veturiyritysmallin käyttö on hyvin vahvasti esillä. Hanke ei sisällä erillistä rahan käyttöä yrityskohtaisiin kehittämistoimenpiteisiin. Tarvittaessa yritykset hakevat rahoitusta omilla hakemuksillaan. Puu- ja biomassojen prosessointilaboratorion varusteluhanke / Itä-Suomen ylipisto Teema: energia- ja ympäristöteknologia Hankkeelle haettu EU + valtion tuki on 535 622 ja kokonaiskustannukset 595 135. Hankkeelle esitetty EU + valtion tuki on 505 865 (85 %) ja kokonaiskustannukset 595 135. Projektin tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa uusi puu- ja biomassojen prosessointilaboratorio, varustaa se toiminnan vaatimilla laitteilla, testata sekä ottaa laboratorio käyttöön. Projektissa hankitaan mm. uuttolaite, kannettava NMR laite karkeaan seulontaan, kannettava molekyylien mittalaite (IR), vetykaasun ja metaanin mittauslaitteet ja anturit sekä massaspektrometri oheislaitteineen. Laitteistohankintojen osuus budjetista on 510 000. Laitteistolla päästään selvittämään puu- ja biomassojen nestemäisiä, kaasumaisia ja hiilijakeita. Erottelun jälkeen jakeita jalostamalla voidaan edistää puu- ja biomassojen monipuolista
hyödyntämistä, niihin perustuvien keksintöjen ja tuotteiden kehittämisellä (lääkkeet, elintarvikkeet, kosmetiikka), yhdessä yritysten ja muiden verkostoon kuuluvien toimijoiden kanssa. Puu- ja biomassojen prosessointilaboratorio rakennetaan Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampukselle Melania rakennuksen ns. Piipputilaan. Puun hidaspyrolyysitekniikan teolliset sovellukset biojalostuksessa projektissa hankitut laitteistot sijoitetaan myös tähän samaan tilaan. Projekti tukee Itä-Suomen yliopiston rehtori Kalervo Väänäsen alulle panemaa Wood Materials Science koulutusohjelmaa ja puumateriaalitieteen tutkimus- ja kehitystoiminnan käynnistämistä Pohjois-Savossa. Biojalostuslaboratoriota hyödyntävät useat Itä-Suomen yliopiston laitokset: sovellettu fysiikka, SIB Labs, kemian laitos, ympäristötieteen laitos, farmasian laitos, lääketieteen laitos, biologian laitos ja metsätieteiden osasto. Prosessointilaboratorion toiminta ei ole päällekkäistä Mekrijärvellä tehtävän tutkimuksen ja tuotekehityksen kanssa, vaan monipuolistaa osaltaan Itä-Suomen yliopiston osaamista puu- ja biomassojen entistä tehokkaammassa hyödyntämisessä. Alueen yrityksistä toiminnassa ovat mukana : UPM, Green Fuel Nordic, Powerflute, Ponsse, Foster Wheeler, Hätälä, Berner, Momentive, BioSafe, Kiilto ja Fortum. Projekti tulee olemaan läheisessä yhteistyössä valmisteilla olevan ISBTK:n (Itä-Suomen Biojalostuksen Tutkimuskeskus ja Koelaitos) kanssa, jota UEF on suunnitellut yhteistyössä Navitas Kehitys Oy:n kanssa. Projekti on Backmanin työryhmän tuottama, hallitusohjelmaa tukeva, Katse pohjoiseen Itä- ja Pohjois- Suomen kehittämisohjelman mukainen hanke. Projekti tukee myös EU:n komission markkinoimaa Älykkään erikoistumisen strategiaa, joka on painopisteenä myös Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2014-2017. 2 Uusiutuvan energian talotekniikan oppimisympäristö / Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Teema: energia- ja ympäristöteknologia Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on 64 358 (85 %) ja kokonaiskustannukset 75 715. Projektissa luodaan pienimuotoinen uusiutuvan energian oppimisympäristö Ylä-Savon ammattiopiston tiloihin, yhteensovittaen hankinnat Toivalan oppimislaboratorion laitteistojen kanssa, jolloin yhteistyö lisääntyy ja monipuolistuu. Hankittavat laitteistot kytketään energiamittaus- ja etävalvontalaitteistoon, jolloin tietoja voidaan siirtää mm. Toivalan oppimislaboratorioon ja siellä olevista laitteistoista takaisin. Tämä tehostaa Toivalan oppimislaboratorion käyttöä ja laajentaa sinne tehtyjen investointien (705 000 ) hyödyntämistä Ylä-Savoon. Maalämpöjärjestelmien sekä aurinkovoiman että tuulivoimalaitteistojen avulla opetetaan sekä asennus- että huoltotöitä. Oppimisympäristö palvelee sekä ammatillisen koulutuksen opetusta että yritysten henkilöstön osaamisen kehittämistä. Tilaa voidaan käyttää myös yritysten uusien palvelutuotteiden kehittämisympäristönä.
Ylä-Savon ammattiopistossa järjestetään sekä rakentamisen että talotekniikan koulutusta ammatillisena perus- ja täydennyskoulutuksena. Lähivuosina yhä tärkeämmäksi osaamisalueeksi on noussut saneerausrakentaminen ja talotekniikassa uusien teknologioiden liittäminen jo olemassa oleviin LVI-järjestelmiin korjauskohteissa. Asiaan liittyvä koulutus YSAO:ssa koskee noin 400 opiskelijaa ja on hajautettu useisiin eri opintojaksoihin, mistä syystä EAKR-tuen avulla Siilinjärven Toivalaan luodun uusiutuvan energian oppimislaboratorion hyödyntäminen YSAO:n käytännön laitteisto-opetukseen on logistisista syistä hankalaa, eikä pelkkä teoriaopetus riitä. Koulutusta kehitetään sekä nuoriso- että täydennyskoulutuksessa usealla koulutusalalla mm. talonrakennustekniikassa, automaatiotekniikassa, sähkötekniikassa ja luonnonvaraalalla. 3 Areenainfra / Leppävirran kunta Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on 197 640 (50 %) ja kokonaiskustannukset 395 280. Hanke rahoitetaan sillä edellytyksellä, että Pohjois-Savon liitolla on käytettävissä :n myöntövaltuutta ja Leppävirta ryhtyy OKM:n avustuksen varmistuttua toteuttamaan varsinaista Areenaa. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Vokkolan matkailualueen ja Leppävirta Areenan laajentamiseen liittyvä perusrakenteen infrastruktuuria. Rakentaminen sisältää maanrakennustyötä, huoltotien tenniskentälle, maanalaista kuivatustekniikkaa, alueen kevyen liikenteen väylien päällystämistä rajatusti, pysäköintialueitten päällystyksen tarvittavilta osiltaan ja viheralueitten pohjatyöt siltä osin kuin on maanrakentamisen vuoksi välttämätöntä tehdä. Ko. perusrakenteen investointihanke liittyy oleellisesti Leppävirta Areenan rakentamiseen. Leppävirta areenan rakentaminen ei sisälly perusrakenteen investointihankkeen kustannuksiin mutta Areenan toteuttaminen on peruste perusrakenteen investoinnille. Osittain OKM-rahoituksella kustannettavaksi aiottu monitoimiareena sisältää monikäyttötiloja. Uudet tilat mahdollistavat suurten tilaisuuksien järjestämisen, joita voivat olla esimerkiksi messut, näyttelyt, konsertit, urheilutapahtumat, kokoukset ja seminaarit, jne. Monitoimiareenan sijainti on Vesileppiksen välittömässä läheisyydessä. Sen toimintaa organisoidaan yhteistyössä mm. Vesileppiksen kanssa. Esimerkiksi Leppävirran matkailualueen kehittyminen edellyttää uutta halli-investointia. Halli ja sen toiminta vahvistaa Pohjois.Savon matkailustrategian mukaisen Leppävirran matkailukeskittymän (Hotelli Vesileppis, Leppäkerttu Oy, Mansikkaharju Camping, hyvinvointi-, ohjelmapalvelu- ja mökkiyrittäjät) kehittymisen ja käyttöasteen- ja liikevaihdon kasvamisen sekä työpaikkojen lisääntymisen tai antaa tulevalle kehitykslele vähintään sen tarvitseman vipuvoiman. Perusrakenteen infran toteuttaminen parantaa alueen vetovoimaisuutta matkailu- ja muiden yritysten, työntekijöiden ja matkailijoiden näkökulmasta. Hanke parantaa myös yritysten toimintaympäristöä. Hanke tukee myös maakuntaohjelmaan kirjattuja tavoitteita mm. alueen matkailullisen vetovoiman kasvun kautta. Hankkeella on merkitystä myös maakunnan markkinoinnille, aluemarkkinoinnille ja yritysten omalle markkinoinnille ja liiketoiminnalle.
4 Nilsiän Tahkon keskustan virkistys- ja lähiliikunta-alueen rakentaminen / Kuopion kaupunki Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on 500 000 (50 %) ja kokonaiskustannukset 1 000 000. Hanke rahoitetaan sillä edellytyksellä, että Pohjois-Savon liitolla on käytettävissä :n myöntövaltuutta. Tällä hankkeella luodaan perusrakenne, jonka päälle rakennetaan virkistykseen ja liikkumiseen liittyviä toimintoja. Perusrakenteen toteuttamiseen kuuluu alueen kenttäalueiden pohjien rakentaminen, huoltotieverkoston, reitistön ja polkujen rakentaminen alueelle, lammen ja ojien ruoppaus sekä hulevesiviemärin toteuttaminen alueelle. Hulevesiviemäri on jatkossa osa Tahkon keskustan yritysalueiden vaatimia kuivatusjärjestelmiä. Perusrakenteiden kustannukset ovat miljoona euroa. Perusrakenteena toteutetun hankkeen päälle Kuopion kaupunki toteuttaa kenttäalueita ja muita aktiviteetteja, kuten liukuratoja, kuntoilupaikkoja ja frisbeegolfradan sekä alueen valaistuksen välittömästi perusteiden luomisen jälkeen. Lisäosien kustannuksiksi Kuopio arvioi 0,5 miljoonaa euroa. Sinänsä välttämättömät aktiviteettirakennelmat eivät ole mukana perusrakenteeksi esitettävässä hankesuunnitelmassa tai sen kustannuksissa. Kaupungin oma kehittämistyö on kuitenkin tärkeä peruste sille, että Tahkon aluetta tullaan kehittämään ja siihen investoimaan myös EU-tukien vipuvoiman jälkeen. Aktiviteettipuiston rakentaminen tukee Tahkon kehittymistä nykyistä ympärivuotisemmaksi matkailualueeksi. Ympärivuotisuudella on selvä yhteys alueen majoitus-, ravitsemus- ja muun palvelukapasiteetin tehokkaampaan käyttöön ja sitä kautta yritysten kannattavuuden parantumiseen. Alueen keskeisimmät hyötyjät ovat virkistys- ja ulkoilupalveluita tarjoavat yritykset. Infan kehittyminen näkyy niiden palvelutarjonnassa ja markkinoinnissa. Välillisesti hankkeesta hyötyvät myös alueen muut yritykset, kuten majoitus- ja ravintolapalveluja tarjoavat yritykset. Hanke avaa mahdollisuuksia myös alueen tapahtumien monipuolistamiseen ja osoittaa potentiaalisille yksityisille investoijille vähintäänkin sen, että Tahkon alue on vetovoimainen ja edelleen kehittyvä nykyaikainen ja tulevaan luotaava matkailukeskittymä. Perusrakenteen infra ja koko hankekokonaisuus luo edellytyksiä Pohjois-Savon maakuntaohjelman mukaiselle tavoitteelle, jossa Tahko on Pohjois-Savon ykköskohde matkailussa. Hanke on vuonna 2012 valmistuneen ja Pohjois-Savon liiton osarahoittamana laaditun Tahko 2030 kehittämissuunnitelman mukainen. Parhaillaan on laadittavana Tahkon osayleiskaava, joka vahvistaa ja tiivistää Tahkon ydinkeskustaa ja antaa mahdollisuuden Tahkon monipuoliseen kehittämiseen lähitulevaisuudessa. Yksityisten investointien houkuttelu on yksi Pohjois-Savon matkailustrategian tavoite, johon voidaan päästä vipuvaikuttamalla infraa julkisella tuella. Siksi perusrakenteen investoinnilla voidaan arvioida olevan merkittävää vaikutusta Tahkon kehittymiselle.
5 Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelmaan 2007 2013 hyväksytyt hankkeet Kansainvälinen kesäkoulu ja kv-tutortoimintamalli monipuolisuutta / Savon koulutuskuntayhtymä Rahoittaja: Pohjois-Savon ELY-keskus Hankkeelle haettu EU + valtion tuki on 122 456 ja kokonaiskustannukset 153 070. Hankkeelle esitetty EU + valtion tuki on 111 473 (80 %) ja kokonaiskustannukset 139 343. Rahoituksen ehtona on, että Pohjois-Savon ELY-keskuksella on käytettävissä riittävä myöntövaltuus. Oppilaitosten on kansainvälistymisasioissa palveltava myös alueen elinkeinoelämää, mutta kielten opiskelu ja kielten todellinen käytännön tarve eivät kohtaa. EK:n selvityksen mukaan työpaikoilla tarvitaan entistä monipuolisempaa kielitaitoa, mm. venäjän, portugalin, espanjan, ranskan ja kiinan osaajia. Myös OKM:n kehittämissuunnitelman mukaan vieraiden kielten opiskelu oppilaitoksissa on painottunut liiaksi englannin kieleen. Projektimme tavoitteena on lisätä opiskelijoiden kiinnostusta muihin kieliin ja kulttuureihin, kehittää kieli- ja kulttuurivalmennusta sekä tehostaa ammatillisen ja lukiokoulutuksen vieraiden kielten opetusta ja kansainvälisyyteen liittyvää yhteistoimintaa. Projektissa hyödynnetään Itä-Suomen lukiotyön kansainvälistyminen -selvityshanketta, jonka mukaan lukioiden kansainvälistymisen keskeisiä tavoitteita ovat kielitarjonnan monipuolisuuden varmistaminen, oppilaitosten Venäjä-osaamiskeskuksen perustaminen Itä-Suomeen sekä kotikansainvälistymisen lisääminen ja monikulttuurisuuden edistäminen. Suurimpana haasteena nähdään lukiokoulutuksen rahoitukseen lähivuosina kohdistuvat merkittävät leikkaukset, minkä vuoksi kieliohjelma ja muut kv-toimenpiteet joudutaan toteuttamaan yhä pienemmillä resursseilla. Projektimme tukee lukioita tavoitteiden saavuttamisessa, säästää resursseja ja vastaa alueen elinkeinoelämän osaamistarpeisiin. Projekti tukee myös SAKKYn strategiaa ja avoimen ammattiopiston ajatusta, joka mahdollistaisi opiskelijalle erilaisten yksilöllisten opintopolkujen rakentamisen (kansainvälisyys, yrittäjyys, kestävä kehitys, monialaisuus, joustava liikkuminen opintojen välillä yms.). Hanke edistää koulutuksen kansainvälistymistä, parantaa opiskelijaliikkuvuutta ja tiivistää kansainvälistä oppilaitosyhteistyötä. Hankkeen toimenpitein parannetaan osaavan ja kielitaitoisen työvoiman saatavuutta alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjeman 2007 2013 hylättävät hankkeet Ei hanke-esityksiä. Itä-Suomen ESR-toimenpideohjelman 2007 2013 hylättävät hankkeet Ei hanke-esityksiä.