OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ LIITE 3 Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN VÄLISET NEUVOTTELUT VUONNA 2012 Pvm Aika Yliopisto Kokoushuone VKO 19 Ma 7.5. klo13-16 Helsingin yliopisto Kalevala Ti 8.5. klo 10-12 Aalto-yliopisto Kalevala klo 14-16 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kalevala Ke 9.5. klo 10-12 Jyväskylän yliopisto Kalevala klo 14-16 Tampereen yliopisto Kalevala To 10.5. klo 10-12 Tampereen teknillinen yliopisto Kalevala klo 14-16 Oulun yliopisto Kalevala Pe 11.5. klo 10-12 Lapin yliopisto Kalevala VKO 20 Ma 14.5. klo 13-15 Itä-Suomen yliopisto Kalevala Ti 15.5. klo 10-12 Turun yliopisto Kalevala klo 14-16 Vaasan yliopisto Kalevala Ke 16.5. klo 10-12 Åbo Akademi Kalevala klo 14-16 Svenska handelshögskolan Kalevala VKO 21 Ma 21.5. klo 10-12 Taideyliopisto (Sibelius Akatemia, Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia) Kalevala Kaikki yliopistojen neuvottelut pidetään opetus- ja kulttuuriministeriössä, Meritullinkatu 10.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ LIITE 4 Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö ALUSTAVA EHDOTUS YLIOPISTOJEN TUTKINTOTAVOITTEIKSI SOPIMUSKAUDELLE 2013 2016 Tutkintojen alakohtainen mitoitus perustuu vuosien 2011 2016 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnoksen linjauksiin, korkeakouluille annettuihin palautteisiin ja korkeakouluissa tehtyyn rakenteelliseen kehittämistyöhön. Lisäksi on otettu huomioon kansallisen ennakoinnin tuottama tieto koulutustarpeesta, ikäluokkakehitys, läpäisyn parantaminen sekä tutkintototeuma vuosina 2008 2010. Sopimuskaudella 2013 2016 yliopistoista valmistuvat alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittajat ovat jo aloittaneet opintonsa. 1. Yliopistojen ylemmät korkeakoulututkinnot Ministeriön alustava ehdotus yliopistojen ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteeksi sopimuskaudelle 2013 2016 (keskiarvo) on 15 000 tutkintoa aiemman vuosien 2010 2012 tavoitteen 14 893 sijaan. Tavoitteen nostoon vaikuttavat erityisesti opintojen läpäisyn parantamiseksi ja keskeyttämisen vähentämiseksi tehdyt toimenpiteet. Alakohtaisesti tavoitteet jakautuisivat seuraavasti: Ylemmät korkeakoulututkinnot Tutkintototeuma Tavoite OKM:n ehdotus 2008 2010 2010 2012 2013 2016 2008 2009 2010 keskiarvo Teologinen 315 165 206 229 223 225 Humanistinen 3 065 1 340 1 626 2 010 1 915 1 850 Taideteollinen 339 243 252 278 255 260 Musiikkialan 301 105 123 176 150 150 Teatteri ja tanssiala 122 54 58 78 60 60 Kasvatustieteellinen 2 568 944 1 202 1 571 1 655 1 800 Liikuntatieteellinen 181 101 114 132 115 135 Yhteiskuntatieteellinen 2 426 963 1 089 1 493 1 400 1 300 Psykologian 268 129 190 196 220 210 Terveystieteiden 563 284 287 378 363 340 Oikeustieteellinen 644 337 470 484 480 530 Kauppatieteellinen 3 791 1 175 1 584 2 183 2 025 2 150 Luonnontieteellinen 3 092 922 1 235 1 750 1 825 1 825 Maatalous metsätieteellinen 638 136 279 351 300 300 Teknillistieteellinen 2 708 2 812 4 753 3 424 3 010 2 860 Lääketieteellinen 510 582 656 583 600 665 Hammaslääketieteellinen 69 85 85 80 105 140 Eläinlääketietieteellinen 53 60 68 60 60 60 Farmasian 102 65 82 83 100 100 Kuvataidealan 70 33 25 43 32 40 YHTEENSÄ 21 825 10 535 14 384 15 581 14 893 15 000
Kehittämissuunnitelmaluonnoksessa esitetty yliopistojen aloittajatavoite on 19 955. Vuonna 2010 yliopistoissa oli uusia opiskelijoita 19 988. Kehittämissuunnitelman aloittajatavoitteet on asetettu nuorisoikäluokan koulutukselle. 2. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot Ministeriön alustava ehdotus yliopistojen alempien korkeakoulututkintojen tavoitteeksi sopimuskaudelle 2013 2016 (keskiarvo) on 14 000 tutkintoa aiemman vuosien 2010 2012 tavoitteen 13 815 sijaan. Vuonna 2010 yliopistoissa oli uusia alempaa korkeakoulututkintoa suorittavia opiskelijoita 15 553. 3. Yliopistojen tohtorintutkinnot Ministeriön alustava ehdotus yliopistojen tohtorintutkintotavoitteeksi sopimuskaudelle 2013 2016 (keskiarvo) on 1 600 tohtorin tutkintoa. Sopimuskaudella 2010 2012 tavoitteena oli 1 624 tohtorin tutkintoa. Yliopistot ovat uudistaneet tutkijankoulutuksen rakenteita ja menettelyitä, minkä odotetaan näkyvän jatkotutkintojen aiempaa nopeampana suorittamisena. Tavoitteen nostaminen ei ole tarpeellista ja painopistettä tulee siirtää tieteellisen tai taiteellisen jatkotutkinnon jälkeisen tutkijanuran kehittämiseen. Tohtorintutkinnot Tutkintototeuma Tavoite OKM:n ehdotus 2008 2010 2010 2012 2013 2016 2008 2009 2010 keskiarvo Teologinen 18 21 24 21 22 22 Humanistinen 140 133 124 132 139 133 Taideteollinen 10 8 15 11 12 12 Musiikkialan 14 18 12 15 11 11 Teatteri ja tanssiala 2 2 1 2 4 2 Kasvatustieteellinen 74 83 80 79 84 85 Liikuntatieteellinen 4 9 5 6 7 7 Yhteiskuntatieteellinen 118 122 120 120 126 126 Psykologian 23 26 26 25 25 27 Terveystieteiden 57 54 49 53 38 33 Oikeustieteellinen 22 15 25 21 26 28 Kauppatieteellinen 92 111 86 96 108 105 Luonnontieteellinen 318 337 309 321 355 349 Maatalous metsätieteellinen 55 42 33 43 45 43 Teknillistieteellinen 274 333 312 306 329 325 Lääketieteellinen 249 283 240 257 237 237 Hammaslääketieteellinen 13 20 20 18 22 22 Eläinlääketietieteellinen 16 7 14 12 12 12 Farmasian 27 18 22 22 20 20 Kuvataidealan 1 0 1 1 2 1 YHTEENSÄ 1 527 1 642 1 518 1 561 1 624 1 600
4. Yliopistojen opettajankoulutuksen tavoitteet (suomen- ja ruotsinkielinen koulutus) Opettajankoulutuksen valmistumistavoitteet perustuvat Opettajat Suomessa 2010 -julkaisussa (Opetushallitus 2011) kuvattuun opettajien kelpoisuus- ja ikärakennetilanteeseen sekä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen koordinoimassa opettaja- ja opettajankoulutustarve-ennakoinnissa esitettyihin tarvearvioihin. Tavoitteissa on otettu huomioon meneillään olevan sopimuskauden tavoitteiden toteutuminen. Oppilaanohjauksen/opinto-ohjauksen tavoitteiden määrittelyssä on otettu huomioon vuonna 2011 käynnistyneet lisätoimenpiteet (n. 200 opiskelijaa). Ministeriö tarkistaa tarvittaessa tavoitteita seuraavan valtakunnallisen opettajatiedonkeruun jälkeen. Ministeriö kiinnittää yliopistojen huomiota varhaiskasvatuksen ja erityisopetuksen henkilöstön saatavuusongelmiin ja luokanopettajatarpeiden kasvuun. Humanistisella koulutusalalla opettajatarpeiden kasvua on englannin kielessä. Muissa humanistisen koulutusalan oppiaineissa opettajatarpeet vähenevät. Opettajaryhmä Tavoite Tavoite vuosina 2013-16 2010-2012 vuodessa keskimäärin Lastentarhanopettajat 370 500 Luokanopettajat 800 900 Eritysopetus - erityislastentarhanopettajat 100 100 - erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 500 500 Humanistiset oppiaineet 500 460 Luonnontieteelliset oppiaineet 380 350 Uskonto (ev.lut., ort., muut uskonnot), filosofia, psykologia 40 40 Oppilaanohjaus/opinto-ohjaus 130 130 Käsityö 80 70 Kotitalous 70 70 Liikunta, terveystieto 170 100 Musiikki 35 40 Kuvataide 50 40 Ruotsinkielinen ammatillinen opettajankoulutus (ÅA) 50 5. Muuta huomioon otettavaa Opetus- ja kulttuuriministeriö ei aseta tavoitteita erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkintojen sekä erikoiseläinlääkäreiden kokonais- tai alakohtaisille määrille. Kansainvälistymisstrategian tavoitteista on jääty. Ministeriö ei pidä tarkoituksenmukaisena asettaa sopimuskaudelle 2013-2016 korkeampia tavoitteita kuin kaudella 2010-2012. Ministeriön alustava ehdotus yliopistojen ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrälle on 8 950 ja Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrälle (vaihdon kesto yli 3 kk) 11 200. Vuonna 2010 ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä oli 7 809 ja vaihto-opiskelijoiden määrä 10 444.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ LIITE 5 Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö OHJEET YLIOPISTOJEN ERILLISRAPORTOINNISTA 1. Raportointi toimenpiteistä työurien pidentämiseksi Hallitusohjelmassa on paljon linjauksia opintojen nopeuttamiseksi ja työurien pidentämiseksi. Huomiota kiinnitetään erityisesti opiskelijavalintojen uudistamiseen. Hallitusohjelman mukaan opiskelijavalinnassa päävalinnat tulee varata hakijoille, joilla ei ole aiempaa vastaavan tasoista tutkintoa tai opinto-oikeutta. Opiskelijat valitaan pääsääntöisesti nykyistä laajempiin koulutusalakokonaisuuksiin, alakohtaiset erot huomioiden. Luodaan joustavia siirtymämahdollisuuksia korkeakoulujen sisällä ja välillä mm. erillisvalintoja kehittämällä. Näillä keinoin puretaan hakijasuma vuosikymmenen loppuun mennessä. Opiskelijavalintojen uudistamisen vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon ja koulutuksen periytyvyyteen arvioidaan. Hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö kerää tietoa jo tehdyistä ja päätetyistä toimenpiteistä opiskelijavalinnan uudistamiseksi ja opintoprosessien kehittämiseksi. Korkeakoulujen tulee raportoida keskeiset vuosina 2010 2011 toteutetut toimenpiteet työurien pidentämiseksi sekä analysoida niiden vaikuttavuutta. Korkeakoulujen toimittamaa aineistoa käsitellään sopimusneuvotteluissa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja koulutuksesta vastaavien vararehtoreiden tapaamisissa. Raportoinnissa käytetään seuraavaa jaottelua: Korkeakoulututkintojen kehittäminen ja opiskelijavalinnan uudistaminen 1. Mitä rakenteellisia muutoksia korkeakoulututkinnoissa on toteutettu ja mihin muutoksilla tähdätään? Onko korkeakoululla suunnitelmia kandidaatti-, maisteri- ja tohtorivaiheen koulutustarjonnan muuttamisesta ja valintojen kehittämisestä? 2. Miten tarjonnassa ja valinnoissa otetaan huomioon mahdollisuudet tutkintojen osien suorittamiseen tarvittaessa koko tutkinnon sijasta? 3. Onko tutkintojen mitoitusta ja kuormittavuutta tarkasteltu ja millaisiin toimenpiteisiin tarkastelu on johtanut? 4. Valitaanko opiskelijat entistä laajempiin kokonaisuuksiin? Miten tämä vaikuttaa hakukohteiden määrään? 5. Miten opiskelijavalinnan perusteita on uudistettu nopeuttamaan koulutukseen pääsyä ja edistämään opintoihin sitoutumista? Missä määrin valinnat toteutetaan ilman erillistä valintakoetta? Onko määrä lisääntynyt? Miten arvioidaan hakijaa, jolla ei ole sisäänpääsyyn vaadittavan oppiaineen tai oppiaineryhmän arvosanaa? 6. Miten korkeakoulujen sähköisen yhteishaun käyttöönottoon on valmistauduttu? 7. Miten korkeakoulu on pyrkinyt vähentämään päävalintojen roolia opintojen uudelleen suuntaamisen väylänä?
Opintoprosessien kehittäminen sekä opinto- ja uraohjaus 8. Minkälaisia toimia on tehty opinnoissa ohjaamisen ja uraohjauksen kehittämiseksi? 9. Miten työllistymistä seurataan ja tuetaan? 10. Onko aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytäntöjä yhdenmukaistettu korkeakoulun sisällä ja/tai alakohtaisesti? 11. Mitä opiskelukyvyn parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä korkeakoulussa on toteutettu (ml. opiskelijaliikunta)? 12. Miten pitkittyviin opintoihin puututaan? 13. Onko ensimmäisen vuoden opiskelijoihin kohdistettu erityisiä toimenpiteitä? 2. Raportointi toimenpiteistä kansainvälistymisstrategian tavoitteiden edistämiseksi Ministeriö järjestää kansainvälistymisstrategian toimeenpanon seurantaseminaarin keväällä 2012 Helsingissä. Korkeakouluilta pyydetään seminaarin toteuttamiseksi lyhyttä selvitystä kansainvälistymisstrategian toteutumisen pääkohdista omassa korkeakoulussaan. Selvityksessä pyydetään raportoimaan: 1. Arvio kansainvälisen toiminnan nykytilasta omassa korkeakoulussa 2. Korkeakoulun merkittävimmistä kansainvälisen toiminnan kehittämistoimista 3. Korkeakoulun kansainvälisen toiminnan tukipalveluista sekä 4. Korkeakoulun kansainvälisen toiminnan seurannan toimeenpanosta ja käytetyistä indikaattoreista. 3. Raportointi toimenpiteistä tutkimustulosten hyödyntämiseksi Muuttuva toimintaympäristö, muun muassa Tekesin TULI-ohjelman loppuminen ja Tekesin uuden strategian toimeenpano ovat haaste korkeakoulujen tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle ja niitä tukevien palveluiden järjestämiselle. Hallitusohjelman mukaan talouden kasvun ja elinkeinorakenteen uudistumisen kannalta keskeistä pitkällä aikavälillä ovat panostukset perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen sekä kehittämiseen. Hallitusohjelman mukaisesti teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden integroitua kehittämistä sekä kaupallistamista ja käyttöönottoa tulee vauhdittaa. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti korkeakouluille luodaan yhteisiä yritysten kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön muotoja ja lisätään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen niiden erilaisia profiileja tukevaa tutkimusyhteistyötä. Korkeakoulujen toimittamaa aineistoa käsitellään sopimusneuvotteluissa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja tutkimuksesta vastaavien vararehtoreiden tapaamisissa. Nykytilan kartoittamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää korkeakouluja raportoimaan tutkimustulosten hyödyntämisestä ja tutkimus- ja innovaatioyhteistyön tukimuodoista. 1. Miten tutkimus- ja innovaatiopalvelut on organisoitu korkeakoulun sisällä? 2. Mikä rooli yhteistyöorganisaatioilla on ko. palveluiden järjestämisessä? 3. Miten tutkimus- ja innovaatiopalveluiden asemoituminen ja mahdolliset kehitystarpeet vaikuttavat yliopiston strategiaan? 2
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liite 6 Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö YLIOPISTOJEN MAISTERIOHJELMAESITYKSET JA EU/ETA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SUUNNATTUUN LUKUKAUSIMAKSUKOKEILUUN SISÄLLYTETTÄVÄT VIERASKIELISET MAISTERIOHJELMAT Opetusministeriön asetus yliopistojen maisteriohjelmista Yliopistolain (558/2009) 7 :n 3 momentin mukaan yliopistojen koulutusohjelmista säädetään yliopiston esityksestä opetusministeriön asetuksella. Koulutusohjelmilla tarkoitetaan myös ylempään korkeakoulututkintoon johtavia alemman korkeakoulututkinnon tasoon pohjautuvia koulutusohjelmia, joihin on erillinen valinta eli ns. maisteriohjelmia. Yliopistolain tarkoittamista maisteriohjelmista säädetään yliopistojen maisteriohjelmista annetulla opetusministeriön asetuksella (joulukuu 2010), jolla kumottiin yliopistojen maisteriohjelmista 26.11.2008 annettu opetusministeriön asetus (767/2008). Asetuksella ei säädetä koulutuksesta, jota voidaan yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 3 :n mukaan järjestää yliopiston omalla päätöksellä koulutusohjelmana. Yliopisto voi myös toteuttaa täydentävän opiskelijavalinnan silloin, kun se haluaa rekrytoida esim. ulkomaalaisia opiskelijoita tai muita kuin pääaineopiskelijoita maisterivaiheen koulutukseen. Asetukseen on tarkoitus sisällyttää sellaiset yliopistojen maisteriohjelmat, joita ei voida toteuttaa yliopiston omalla päätöksellä koulutusohjelmana. Tällaisia ohjelmia voivat olla esimerkiksi uudet monitieteiset ja/tai kansainväliset, kotimaisten ja/tai kansainvälisten yliopistojen yhteistyössä toteuttamat ohjelmat. Uusien maisteriohjelmien tulisi tukea yliopistojen strategisia valintoja ja vahvuusalueita sekä korkeakoulujen välistä työnjakoa. Yliopistojen yhteistyönä toteutettavissa maisteriohjelmissa kaikkien tutkinnon antavien suomalaisten yliopistojen tulee esittää maisteriohjelmaa asetukseen. Yliopisto voi tehdä ehdotuksia myös asetuksesta poistettavista ohjelmista, mikäli ohjelmaa ei ole käynnistetty, sitä ollaan lakkauttamassa tai siinä ei ole opiskelijoita. Asetuksesta voidaan esittää poistettavaksi myös sellaisia ohjelmia, jotka voitaisiin toteuttaa yliopiston omalla päätöksellä. Esitykset vuonna 2013 alkaviksi maisteriohjelmiksi tulee tehdä KOTA-järjestelmässä olevalla maisteriohjelmat-lomakkeella 17.2. mennessä. Opetusministeriö muuttaa maisteriohjelmista annettua asetusta yliopistojen esitysten perusteella siten, että uusittu maisteriohjelma-asetus tulee voimaan 1.1.2013. Lukukausimaksukokeilu Yliopistolain (558/2009) 10 mukaan yliopistot voivat periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä opiskelijalta. Maksujen perimisen edellytyksenä on, että yliopistolla on apurahajärjestelmä, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksullisiin maisteriohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Maksua ei voida kuitenkaan periä Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselta eikä siltä, joka Euroopan yhteisön lainsäädännön tai Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaiseen. Maksua ei myöskään voida periä siltä, jolla on ulkomaalaislaissa (301/2004)
säädetty oikeus pysyvään oleskeluun Suomessa. Yliopistot voivat esittää sekä opetusministeriön asetuksessa maisteriohjelmista olevia ohjelmia että muita alemman korkeakoulututkinnon tasoon pohjautuvia käynnissä olevia koulutusohjelmia lukukausimaksukokeiluun, joka kestää vuoden 2014 loppuun saakka. Yliopiston tulee ottaa huomioon, että maksukokeilu ja sitä kautta mahdollisuus periä maksuja päättyy vuoden 2014 lopussa. Kaikki esitykset kokeiluun osallistuvista koulutusohjelmista tehdään KOTA-järjestelmässä maisteriohjelma-lomakkeella samassa aikataulussa kuin esitykset opetusministeriön asetukseen yliopistojen maisteriohjelmista. Lomakkeella tulee kuvata myös apurahajärjestelmä. Kokeiluun kuuluvista koulutusohjelmista säädetään opetusministeriön asetuksella. Maisteriohjelmat ja niiden tarkastelussa sovellettavat arviointikriteerit Mitä maisteriohjelmalla tarkoitetaan? Maisteriohjelmista annetun opetusministeriön asetuksen 2 :n mukaan: "Maisteriohjelmaksi nimitetään ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa, alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuvaa koulutusta, joka järjestetään koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta". Määritelmä tulee yliopistolaista ja käytännössä tämä tarkoittaa, että maisteriohjelmiin hakukelpoisiksi on määriteltävä soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai muun vastaavan tutkinnon tai opinnot kotimaassa tai ulkomailla suorittaneet. Maisteriohjelmat ovat erillisen opetussuunnitelman mukaisia ja usein monitieteisiä temaattisia tai ammatillisia kokonaisuuksia, joiden kautta on saavutettavissa sellaista lisäarvoa, jota yhden oppiaineen tai monitieteisen opintokokonaisuuden maisteriopinnot eivät tarjoa. Näin ollen normaalin opetussuunnitelman mukaisista maisteriopinnoista ei säädetä opetusministeriön asetuksella, vaikka nämä olisivat tietyn näkökulman tai linjan mukaan suunniteltuja kokonaisuuksia. Maisteriohjelmien laajuus on pääsääntöisesti 120 opintopistettä (tavoitteellinen suorittamisaika kaksi vuotta) tai erityisesti kansainväliseen käyttöön suunnatuissa ohjelmissa 90 opintopistettä (tavoitteellinen suorittamisaika 1,5 vuotta). Maisteriohjelma voidaan tutkijakoulun tapaan järjestää yliopistojen välisenä yhteistyönä. Maisteriohjelmien englanninkieliset nimet ovat opetusministeriön asetuksessa muodossa Master's Degree Programme in ( ). Tällä korostetaan sitä, että kyseessä on viralliseen ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutusohjelma, ei täydennyskoulutusohjelma. Maisteriohjelmien tarkastelussa sovellettavat arviointikriteerit 1. Ohjelman tavoitteet ohjelmalle asetetut osaamistavoitteet yhteistyö muiden kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen tai korkeakoulujen kanssa toteuttamistapa (monimuoto, virtuaali, osa-aika) laajuus opintopisteinä, vuotuinen sisäänotto valintamenettelyt, tuloväylät todistuksenantaja, muut vastuutahot 2. Koulutustarve perustelut koulutustarpeelle, ohjelman jatkuvuus
yhteydet työelämään ja tutkimukseen ohjelman alueellinen vaikuttavuus 3. Jatko-opintokelpoisuus ohjelman tuottama kelpoisuus tieteelliseen jatkokoulutukseen, alat, pääaineet 4. Ohjelman resurssit rahoituksen jatkuvuus ulkopuolinen rahoitus opetuksen ja opintojen ohjauksen henkilöresurssit muut resurssit: tvt, kirjastot, välineistö, hallinto tilat 5. Seuranta ja arviointi opiskelija- ja työelämäpalautejärjestelmä laadunvarmistusmenetelmät 6. Lisäksi vieraskielisistä ohjelmista (ml. joint degree) opiskelijarekrytointipohja opiskelijoiden ja opettajien kielitaidon tason varmennus