HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA REGIONAL GENERALPLAN FÖR VATTENFÖRSÖRJNING PÅ HIISI - OMRÅDET

Uudenmaan ympäristökeskus Nylands miljöcentral Uudenmaan liitto Nylands förbund Lohjan, Karkkilan ja Karjaan kaupungit Vihdin, Pohjan, Siuntion, Sammatin, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan kunnat Lojo, Högfors och Karis städer Vichtis, Pojo, Sjundeå, Sammatti, Nummi-Pusula och Karislojo kommuner HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA REGIONAL GENERALPLAN FÖR VATTENFÖRSÖRJNING PÅ HIISI - OMRÅDET K&R Kiuru & Rautiainen Oy OSA V / DEL V Tiivistelmä Sammanfattning 24.10.2005

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 2/28 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 4 2 NYKYISET JÄRJESTELMÄT 6 2.1 Yleistä 6 2.2 Vedenhankinta ja jakelu 6 2.3 Jätevesien johtaminen ja puhdistaminen 7 2.4 Lietteenkäsittely 7 2.5 Vesihuollon organisaatiot ja talous 7 3 SUUNNITTELUALUEEN ENNUSTEET JA TAVOITTEET 8 3.1 Ennusteet 8 3.2 Vedenhankinnan ja -johtamisen tavoitteet 9 3.3 Viemäröinnin ja jätevesien käsittelyn tavoitteet 10 3.4 Lietteenkäsittelyn tavoitteet 10 3.5 Organisaatiot ja talous 10 4 VEDENHANKINNAN JA JAKELUN KEHITTÄMIS- VAIHTOEHDOT 11 4.1 Yleistä 11 4.2 Vedenhankintavaihtoehtojen vertailu 11 4.3 Karjalohja 12 4.4 Nummi-Pusula 12 4.5 Sammatti 13 4.6 Lohja ja Vihti 14 4.6.1.Pitkän tähtäimen vaihtoehtoinen vedenhankinta 14 4.6.2 Lohjan ja Vihdin varavedenhankinnan kehittäminen pintavettä käyttämällä 15 5 JÄTEVESIEN JOHTAMISEN JA KÄSITTELYN KEHITTÄMIS- VAIHTOEHDOT 16 5.1 Yleistä 16 5.2 Jätevesien johtamisen ja käsittelyn vaihtoehtojen vertailu 16 5.3 Nummi-Pusulan, Karjalohjan ja Sammatin jätevesien käsittely 16 5.3.1. Kehittämisvaihtoehdot 16 5.3.2 Jätevesien johtamisen ja käsittelyn vaihtoehtojen vertailu 17 5.4 Lohjan, Vihdin ja Karkkilan jätevesien käsittely 18 5.4.1. Kehittämisvaihtoehdot 18 5.4.2 Jätevesien johtamisen ja käsittelyn vaihtoehtojen vertailu 19 5.5 Lohjan hulevesien käsittelyn kehittäminen 20 5.6 Siuntion sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto ja käsittely 20

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 3/28 6 PUHDISTAMOLIETTEEN KÄSITTELYN KEHITTÄMIS- VAIHTOEHDOT 21 6.1 Yleistä 21 6.2 Kehittämisvaihtoehdot 21 6.3 Puhdistamolietteen käsittelyn vaihtoehtojen vertailu 21 6.4 Pienien puhdistamoiden käsittelyvaihtoehdot 21 7 YLEISSUUNNITELMA 22 7.1 Yleistä 22 7.2 Vedenhankinnan ja pohjavesien suojelun kehittämissuunnitelma 23 7.3 Jätevedenkäsittelyn ja viemäröinnin kehittämissuunnitelma 24 7.4 Lietteenkäsittelyn kehittämissuunnitelma 25 7.5 Organisaatioiden kehittämissuunnitelma 25 7.6 Toimenpideohjelma 26 7.7 Rahoitussuunnitelma 27 KARTTALUETTELO Nro Kartta Paperikoko KR-275-8 Suunnitellut vesi- ja viemärilinjat A3

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 4/28 1 JOHDANTO Hiiden alueen vesihuollon yleissuunnittelun tavoitteena on selvittää alueen vedenhankinnan sekä jätevesien johtamisen ja käsittelyn tulevat kehittämis- ja investointitarpeet näkökulmana erityisesti kuntien yhteistyön kehittäminen. Suunnittelussa otetaan huomioon myös suunnittelualueen ulkopuoliset vesihuollolliset ratkaisut. Vedenhankinnan osalta tavoitteena on parantaa vedenhankinnan varmuutta. Jätevesien käsittelyn ja johtamisen yhtenä tavoitteena on saada haitat purkuvesistöissä myös alueellisesti mahdollisimman pieniksi. Tässä tiivistelmässä (osaraportti V) on esitetty Hiiden alueen vesihuollon yleissuunnitteluprosessin tuloksena syntynyt yleissuunnitelma. Tiivistelmän alussa on kuvattu suunnitteluprosessin aikaisemmat vaiheet: nykytilanteen kuvaus, tavoitteiden asettaminen, ennusteiden laskenta sekä suunnitteluvaihtoehtojen muodostaminen ja vertailu. Tiivistelmässä on esitetty työryhmän ehdotukset alueen kuntien vesihuollon, puhdistamolietteen sekä vesihuolto-organisaatioiden kehittämissuunnitelmiksi, toimenpideohjelma ja rahoitussuunnitelma. Ehdotuksen tavoitteena on lisätä yhteistyötä kuntien kesken ja antaa pohjaa yhteisten ratkaisujen löytämisessä niin vesihuollossa kuin organisaatioiden kehittämisessäkin. Ehdotus toimii vain yhtenä ratkaisuvaihtoehtona sulkematta pois muita suunnitelmassa tarkasteltuja vaihtoehtoja tai mahdollisia muita esiin tulevia ratkaisuja. Tiivistelmän liitekartassa on esitetty työryhmän ehdotus yleissuunnitelmaksi vedenhankinnan ja jätevesien johtamiseksi ja puhdistamiseksi vuoteen 2030 asti. Yleissuunnittelutyössä valmistuneet osaraportit ovat: 1 Perusselvitykset 2 Ennusteet ja tavoitteet 3 Suunnitteluvaihtoehdot ja vertailu 4 Yleissuunnitelma Suunnittelualueesta kartta-aineistot ovat liitteinä osaraporteissa 1, 3 ja 4. Osaraportit on toimitettu yhteistyöosapuolten käyttöön. Vesihuollon alueellisen yleissuunnitelman ovat tilanneet Uudenmaan ympäristökeskus ja Uudenmaan liitto yhdessä suunnittelualueen kuntien kanssa. Suunnittelutyöhön on osallistunut seuraava ohjausryhmä: Marketta Virta, Uudenmaan ympäristökeskus Kari Vaitomaa, Uudenmaan ympäristökeskus Aino Tamsi, Uudenmaan ympäristökeskus Ilkka Juva, Uudenmaan ympäristökeskus Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan Liitto Pentti Laakkonen, Lohjan kaupunki Markku Kytäjä, Karkkilan kaupunki Henrik Westerlund, Karjaan kaupunki

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 5/28 Tapio Lankinen, Vihdin vesihuoltolaitos Kukka-Maaria Luukkonen, Pohjan kunta Nina Turpeinen, Sammatin kunta Markku Kärkkäinen, Siuntion kunta Jyrki Uusitalo, Nummi-Pusulan kunta Kari Vismanen, Karjalohjan kunta (31.3.2005 saakka) Katja Erätuli-Keskinen, Karjalohjan kunta (1.4.2005 13.6.2005) Veijo Kiimamaa, Karjalohjan kunta (13.6.2005 lähtien) Ossi Jokinen, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry. Erja Vaarala, Hiiden Pilotti Juho Kähkönen, M-real Kirkniemi (31.8.2005 saakka) Maria Mäntymäki, M-real Kirkniemi (1.9.2005 lähtien) Petri Niemi, UPM-Kymmene Konsultin edustajina suunnittelutyöhön ovat osallistuneet: Risto Saarinen, Econet Engineering Oy Jyri Rautiainen, Kiuru & Rautiainen Oy Anna Mikola, Kiuru & Rautiainen Oy Teemu Vehmaskoski, Kiuru & Rautiainen Oy Teemu Heikkinen, Kiuru & Rautiainen Oy

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 6/28 2 NYKYISET JÄRJESTELMÄT 2.1 Yleistä Suunnittelualueeseen kuluu Lohjan, Karkkilan ja Karjaan kaupungit sekä Vihdin, Pohjan, Sammatin, Siuntion, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan kunnat. Alueella asuu yhteensä noin 98 000 asukasta, joista 75,1 % taajamissa ja 24,9 % haja-asutusalueilla. Taulukossa 2.1 on esitetty alueen kuntien asukasmäärät sekä vesihuoltolaitoksien vesijohtoon ja viemäriin liittyneet asukkaat. Alueella lähes 76 % asukkaista on liittynyt vedenjakeluun ja noin 73 % viemäriin. Taulukko 2.1 Vesi- ja viemärilaitoksiin liittyneet asukkaat 31.12.2003. Kunta Laitoksiin liittyneet Asukasmäärä Vesilaitos Viemärilaitos Karjaa 8 990 7480 7370 Karjalohja 1 494 670 670 Karkkila 8 764 7665 7660 Lohja 36 004 30047 30 047 Nummi- 5 937 2850 1960 Pusula Pohja 5 004 4000 3800 Sammatti 1 239 730 550 Siuntio 5 158 1918 1700 Vihti 24 954 18716 17568 Yhteensä 97 544 74 076 71 325 2.2 Vedenhankinta ja jakelu Suunnittelualueella on runsaat pohjavesivarat. Merkittävimmät esiintymät kuuluvat Salpausselän pohjavesiesiintymään. Kaikki vesihuoltolaitokset alueella käyttävät pohjavettä. Alueella pumpataan vedenjakeluun yli 5,5 miljoonaa m 3 vettä vuodessa, josta noin 84 % laskutetaan. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi suurta järveä, Lohjanjärvi ja Hiidenvesi. Vesistöt ovat merkittäviä virkistyskäytön kannalta. Lisäksi Lohjanjärvi toimii teollisuuden raakavesilähteenä sekä Lohjan kaupungin varavesilähteenä. Hiidenveden vettä voidaan Hiidenvesi-tunnelissa johtaa Vantaanjokeen Helsingin varavedeksi. Viimeksi näin toimittiin vuonna 2001, kun Päijänne-tunnelia korjattiin. Alueen vesistöjä käytetään lisäksi maatalouden kasteluvetenä. Jokivesistöistä Mustionjoki (Karjaanjoki) on kansainvälisestikin ainutlaatuinen ja arvokas simpukkalajistonsa takia. Mustionjoessa on vuollejokisimpukan pääesiintymä maailmassa. Etelässä alue rajoittuu Suomenlahteen. Erityisesti Pohjanpitäjänlahti on kuormitusherkkä vuonomaisuutensa ja pysyvän kerrostuneisuutensa vuoksi. Kunnallisten laitosten vedenhankinta perustuu suunnittelualueella pääosin kuntien omiin vedenottamoihin. Ylikunnallisia vedenhankintaa on seuraavasti : Karjaan ja Pohjan talousvesiverkostot on liitetty yhteen. Karjaan Vesi myy vettä joillekin kiinteistöille Pohjan kunnan puolella.

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 7/28 Nummi-Pusulan kunnasta on joitakin kiinteistöjä liittynyt Karkkilan kaupungin verkostoon. Siuntion Pikkalassa joitakin asukkaita on liittynyt Kirkkonummen puolella sijaitsevan entisen Nokian Kaapelitehtaan pintavedenottamon verkostoon. Perusselvitysraportissa (osa 1) on esitetty nykytilanne yksityiskohtaisesti kunnittain. 2.3 Jätevesien johtaminen ja puhdistaminen Yhdyskuntajätevesien puhdistaminen perustuu tällä hetkellä suunnittelualueella täysin kuntien omiin jätevesienpuhdistamoihin. Alueen 11 vesihuoltolaitoksen jätevedenpuhdistamolla puhdistetaan yhteensä yli 6,5 miljoonaa m 3 jätevettä vuosittain, josta noin 60 % on laskutettua. Sammatin ja Karjalohjan kirkonkylissä on omat puhdistamot. Nummi-Pusulan jätevedet käsitellään Saukkolan puhdistamossa. Karjaan jätevesiä käsitellään tällä hetkellä Pohjan kunnan puolella Karjaan-Pinjaisten puhdistamolla sekä Mustion puhdistamolla. Pohjan kunnan jätevedet Pinjaisten taajamaa lukuun ottamatta käsitellään Gumnäsin puhdistamolla. Rakenteilla on Pohjan kunnan ja Karjaan uusi keskuspuhdistamo, joka tulee korvaamaan nykyiset puhdistamot. Siuntion kunta on jo tehnyt päätöksen jätevesien johtamisesta Kirkkonummen kautta Espoon Suomenojalle. Vihdissä jätevesiä käsitellään Nummelan ja Kirkonkylän puhdistamoilla. Lohjan kaupungin jätevedet käsitellään Peltoniemen ja Pitkäniemen puhdistamoilla. Lisäksi Lohjalla on teollisuuden jätevedenpuhdistamoita: M-realin Kirkniemen puhdistamo sekä Loparexin puhdistamo Pitkäniemessä. 2.4 Lietteenkäsittely Jätevesilietteitä käsitellään tällä hetkellä alueella useassa kunnassa. Lohjalla, Karjaalla ja Siuntiossa on kompostointialue. Vihdin lietteet seostetaan Nummelan puhdistamon alueella turpeeseen. Nummi-Pusulan lietteet kuljetetaan kompostoitavaksi Forssaan ja Karkkilan liete kuljetetaan sakeutettuna Helsingin Viikinmäkeen käsiteltäväksi. Lisäksi Kirkniemen tehtaalla syntyy biolietettä, jonka käsittelyä ja hyötykäyttöä tulisi kehittää. Loparexin tehtaalla syntyy kuitulietettä, jonka hyödyntämisestä tehdas huolehtii. 2.5 Vesihuollon organisaatiot ja talous Suunnittelualueella toimii yhdeksän kunnallista vesihuoltolaitosta, joista kuusi on kunnallisia liikelaitoksia ja kolme kunnan kirjanpidosta laskennallisesti eriytettyä yksikköä. Lisäksi alueella toimii noin 25 vesiosuuskuntaa, jotka jakelevat juomaveden pienelle liittyjäjoukolleen. Kaikkiaan osuuskuntien asiakkaina on noin 1100 asukasta, ja muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ne hankkivat vetensä kunnallisilta laitoksilta ostamalla. Kunnallisilla laitoksilla on henkilöstöä kaikkiaan noin 58 henkilötyövuoden verran. Yksittäisen organisaation koko vaihtelee puolesta henkilötyövuodesta yli kuuteentoista. Vuoden 2004 tilinpäätösten valossa laitokset voidaan taloudellisen menestymisensä perusteella jakaa kolmeen ryhmään. Terveellä pohjalla ovat Lohjan ja Karjaan laitokset. Noin nollakannattavuuteen pääsevät Karkkila, Siuntio, Vihti ja Pohja.

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 8/28 Selvästi alikatteisina toimivat Karjalohja, Nummi-Pusula ja Sammatti. Taloudellinen tuloksellisuus on alueella selvässä riippuvuussuhteessa toiminnan tehokkuuteen, johon taas päästään helpoimmin laitostoiminnan suuremmalla mittakaavalla ja tiheämmällä yhdyskuntarakenteella. 3 SUUNNITTELUALUEEN ENNUSTEET JA TAVOITTEET 3.1 Ennusteet Väestön suunnittelualueella ennustetaan kasvavan lähes 25 % vuoteen 2030 mennessä. Nykyiset taajama- ja kyläalueet tulevat tiivistymään ja asukasmäärä niissä kasvamaan. Uusia alueita pyritään toteuttamaan niin, että ne täydentävät nykyistä rakennetta. Samanaikaisesti kesäasutuksen määrä kasvaa jonkin verran koko alueella. Kesämökkien määrän ennustetaan kasvavan noin 5 %. Yhä suurempi osa ns. kesäasunnoista on lähes ympärivuoden käytössä ja niiden varustetaso on korkea. Hajaasutusalueella asuu vuonna 2004 noin 25 % suunnittelualueen väestöstä (n. 25 000 as). Vuonna 2030 haja-asutusalueella arvioidaan asuvan n. 21 % väestöstä. Liittymisasteen vesijohtoon ennustetaan kasvavan koko alueella 86 %:iin. Ennusteissa oletetaan taajamien liittymisasteen nousevan lähes 100 % ja uusia liittyjiä tulee erityisesti, kun nykyisiä verkostoja laajennetaan kylämäisiin asukaskeskittymiin. Vedenkulutuksen oletetaan nousevan suunnittelualueella noin 30 % vuoteen 2030 mennessä. Ominaisvedenkulutuksen on oletettu pysyvän kussakin kunnassa nykyisen kaltaisena. Vedenkulutusennusteessa on huomioitu myös elinkeinojen ja teollisuuden vedentarve. Kuvassa 3.1 on esitetty suunnittelualueen kokonaisasukasmäärän ja vesijohtoverkostoon liittyneiden asukkaiden sekä vedenkulutuksen kehityksen ennusteet. 140 000 120 000 20 000 Asukasta 100 000 80 000 60 000 40 000 15 000 10 000 5 000 Vedenkulutus (m3/d) 20 000 0 2005 2010 2020 2030 kokonaisasukasmäärä vesijohtoon liittyneet vedenkulutus 0 Kuva 3.1: Ennuste väestön, vesijohtoon liittyneiden ja vedenkulutuksen kehittymisestä v. 2030 asti.

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 9/28 Liittymisaste viemäriin jää hieman alhaisemmaksi, 84 %:iin. Puhdistamolietteiden määrä tulee nousemaan johtuen ennen kaikkea lainsäädännön muutoksista hajaasutusalueiden jätevedenkäsittelyn vaatimuksissa. Uusia alueita viemäröidään puhdistamoiden piiriin ja toisaalta sako- ja umpikaivolietteiden määrä lisääntyy. Jätevesimäärän on laskettu nousevan vuoteen 2010 asti hieman, mutta laskevan vuosien 2010-2020 välillä mm. vuotovesien vähentämistoimenpiteiden johdosta. Kokonaisuudessaan jätevesien tuotto nousee suunnittelualueella vuosien 2005-2030 välillä noin 5 %. Kuvassa 3.2 on esitetty suunnittelualueen kokonaisasukasmäärän ja viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden määrän sekä jäteveden tuoton kehityksen ennusteet. 140 000 25 000 120 000 20 000 100 000 Asukasta 80 000 60 000 15 000 10 000 Jäteveden tuotto (m3/d) 40 000 5 000 20 000 0 2005 2010 2020 2030 kokonaisasukasmäärä viemäriin liittyneet jäteveden tuotto 0 Kuva 3.2: Ennuste väestön, viemäriin liittyneiden ja jätevedentuoton kehittymisestä v. 2030 asti. 3.2 Vedenhankinnan ja -johtamisen tavoitteet Suunnittelualueella on tätä suunnitelmaa varten asetettu tavoitteeksi, että vedenhankinnan kapasiteetti on riittävä vuoden 2030 ennustetulle kulutukselle ja vesihuoltolaitosten verkostoihin liittyneiden varavedenhankinta voidaan järjestää sataprosenttisesti. Erityistilanteiden kapasiteettia tarkastellaan kunnittain siinä tilanteessa, että mikä tahansa kunnan pääpohjavesialueista jouduttaisiin sulkemaan. Vedenhankinnan turvaamiseksi ja arvokkaiden pohjavesivarojen suojelemiseksi on tällä alueella erityisen tärkeää tunnistaa ja arvioida pohjavettä uhkaavat riskit ja suunnitella toimenpiteet niiden poistamiseksi tai minimoimiseksi. Pohjavesien suojelussa on tavoitteena säilyttää luonnontilaiset pohjavedet entisellään ja parantaa ihmisen toiminnan vuoksi huonontuneita pohjavesiesiintymiä.

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 10/28 3.3 Viemäröinnin ja jätevesien käsittelyn tavoitteet Tässä suunnitelmassa kullekin alueen puhdistamolle käytetään omia puhdistustavoitteita purkuvesistön hyvän tilan ylläpitämiseksi tai saavuttamiseksi vesipuitedirektiivin periaatteiden mukaisesti huomioiden purkuvesistön nykyinen tila ja ominaisuudet sekä puhdistamon aiheuttaman pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta. Puhdistamokohtaiset puhdistustavoitteet on esitetty osaraportissa 2 taulukossa 3.3.2. Esitetyt tavoitteet on muodostettu seuraavien yleisten periaatteiden mukaisesti: orgaanisen aineen kuorma lähtevässä vedessä < 10 mg BHK 7 (ATU) /l kokonaisfosfori lähtevässä vedessä o < 0,5 mg/l puhdistamoilla, joilla vastaanottavan vesistön tila on hyvä ja puhdistamon osuus kokonaiskuormituksesta on pieni. o < 0,3 mg/l puhdistamoilla, joilla vastaanottavan vesistön tila on tyydyttävä ja puhdistamon osuus kokonaiskuormituksesta ei ole suuri. o < 0,1 mg/l puhdistamoilla, joilla vastaanottavan vesistön tila on huono ja puhdistamon osuus kokonaiskuormituksesta on suuri. ammoniumtypen poisto < 4 mg/l alle 10 000 AVL:n puhdistamoilla. kokonaistypen poisto > 70 % yli 10 000 AVL:n puhdistamoilla. Jäteveden hygieenisen laadun parantaminen, jos purkuvesistö on virkistyskäytön kannalta tärkeä. Vesihuoltolaitosten tulee jatkaa toimintaansa jätevesiverkostoa ja puhdistamoja kuormittavien vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi. Toimintavarmuutta parannetaan sekä pumppaamoilla että jätevedenpuhdistamoilla. Viemäriverkostossa ei saa tapahtua lainkaan käsittelemättömän jäteveden päästöjä vesistöihin, eikä pohjavesiin. 3.4 Lietteenkäsittelyn tavoitteet Ympäristöministeriön valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden mukaan lietteenkäsittelyssä pyritään vähentämään lietteen määrää vähintään 10 %. Lietteen hyötykäyttöä pyritään lisäämään siten, että vähintään 90 % lietteestä hyötykäytetään. Yhteistyötä teollisuuden kanssa pyritään lisäämään. Kaikki lietteenkäsittelyn laitosratkaisut edellyttävät riittävän lietemäärän käsittelyä keskitetysti. Näin ollen tavoitteena alueella on aikaansaada yhteinen keskitetty lietteenkäsittelylaitos kaikille alueen lietteille. Alueen vesihuoltolaitosten tavoitteena on myös lopettaa oma lietteenkäsittely ja ostaa lietteenkäsittely palveluna. 3.5 Organisaatiot ja talous Vesihuollon organisaatioiden osalta tavoitteita ovat Hiiden alueen kaikille laitoksille: teknisen osaamisen pitäminen ja edelleen kehittäminen riittävä mittakaava toimintavarmuuden takaamiseksi tilaajatoimintojen tehostaminen toiminnan jatkuvuuden turvaaminen eläkkeelle jäämisten yhteydessä. Laitosten talouden osalta tavoitteita ovat: kustannusten kattaminen kokonaisuudessaan pitkällä aikavälillä kuluttajille kestävä ja kohtuullinen hinnoittelupolitiikka verkostosaneerauksen riittävän rahoituksen turvaaminen kokonaiskannattavuuden parantaminen.

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 11/28 4 VEDENHANKINNAN JA JAKELUN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT 4.1 Yleistä Vedenhankinnan osalta suunnitteluperusteena on varmistaa yhdyskuntien vedenottamoiden ja vesilaitosten kapasiteetin riittävyys normaalioloissa vuoden 2030 ennustetulla vedenkulutuksella. Erityistilanteiden kapasiteettia tarkastellaan kunnittain siinä tilanteessa, että mikä tahansa kunnan pääpohjavesialueista jouduttaisiin sulkemaan. Suunnitteluvaihtoehdoissa lähtökohtana on, että tällaisessakin tilanteessa kaikkien taajamien vedenhankinta on järjestettävissä sataprosenttisesti. Tällainen kapasiteettireservi mahdollistaa vedenottamoiden säästeliään käytön normaalitilanteessa, mikä edesauttaa veden laadun säilymistä hyvänä. Vuodelle 2030 lasketun kapasiteettitarkastelun perusteella Lohja, Karjaa ja Siuntio pystyvät turvaamaan vedenhankinnan ja -jakelun sataprosenttisesti myös pääpohjavesialueen ollessa pois käytöstä. Vihtiin ollaan rakentamassa vedenjakelua turvaavaa yhdysvesijohtoa Lohjalle. Vihdin ja Lohjan vesivarat sijaitsevat kuitenkin alueella, jossa on runsaasti asutusta, teollisuutta sekä tiestöä ja liikennettä. Karkkilassa ollaan rakentamassa uutta vedenottamoa. Pohjan kunnassa saavutetaan 96 %:n varavedenhankintakapasiteetti. Pohjan kunnasta on myös yhteys Karjaan verkostoon. Lisäksi kunnassa on suunniteltu varavedenhankintaa imeyttämällä järvivettä harjuun tekopohjaveden tuottamiseksi. Nummi-Pusulassa saavutetaan vain 46 % palvelutaso Keräkankareen vedenottamon ollessa pois käytöstä. Karjalohjan ja Sammatin kunnissa ei ole lainkaan korvaavaa pohjavesialuetta. Karjalohjan Pukkilanharjun pohjavesialueella on kolme ottamoa. Sammatin kunta saa vastaavasti vetensä Sammatin pohjavesialueen kahdelta ottamolta. Näin ollen vedenhankintavaihtoehtojen suunnittelutarve rajoittuu Nummi-Pusulan, Karjalohjan ja Sammatin vedenhankinnan varmistamiseen. Lisäksi esitetään pitkäntähtäimen vaihtoehtoja Lohjan ja Vihdin vedenhankinnan kehittämiseksi siten, että vedenotossa ei olla riippuvaisia yksinomaan riskialttiiden pohjavesialueiden vedestä. Muiden kuntien osalta asiaa käsitellään siinä määrin, kuin se liittyy näiden vaihtoehtojen käsittelyyn. 4.2 Vedenhankintavaihtoehtojen vertailu Vedenhankintavaihtoehtojen investointi- ja käyttökustannuslaskelmat on esitetty osaraportissa 3. Investoinnit on jaettu annuiteettimenetelmällä 5 % korkokannalla vuosittaisiksi kustannuksiksi. Osaraportin 3 taulukoissa on esitetty myös vuosittaiset käyttökustannukset sekä vuosittaiset vertailukustannukset eri vaihtoehtojen välille. Vedenhankinnan ja jakelun vaihtoehtojen kokonaisvertailussa on tarkasteltu myös laadullisia tekijöitä. Kokonaisvertailussa on huomioitu seuraavat asiat: - investointi-, käyttö- ja vertailukustannukset - pohjavesialueiden riskiluokitus - ratkaisun toimintavarmuus ja veden laadun säilyminen verkostossa

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 12/28 - uudet alueet, jotka saadaan vedenjakelun piiriin - yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset - yhteistoiminnan kehittäminen 4.3 Karjalohja - VE 1 Uusi ottamo Härjänvatsan pohjavesialueelle I-luokan pohjavesialue sijaitsee noin 3 km keskustaajamasta koilliseen. - VE 2 Yhdysvesiputki Pohjan kuntaan Fiskarsiin Etäisyys on noin 10 km. Matkalla on jonkin verran kiinteistöjä, jotka voidaan liittää vesijohtoon (yhteensä noin 164 kiinteistöä). Jos Karjalohjan jätevedet viemäröidään Åminneforsin puhdistamolle, vesijohto voidaan laittaa samaan kaivantoon. - VE 3 Yhdysvesiputki Karjaan Mustioon Etäisyys on noin 12,5 km. Matkalla on jonkin verran kiinteistöjä, jotka voidaan liittää vesijohtoon. Karjalohjan jätevedet voidaan viemäröidä Åminneforsin puhdistamolle myös Mustion kautta ja vesijohto voidaan laittaa samaan kaivantoon. Taulukko 4.1 Karjalohjan vedenhankintavaihtoehtojen kustannusvertailu. Kustannusvertailu VE 1 VE 2 VE 3 Investointikustannukset yhteensä ( ) Käyttökustannukset yhteensä( /a) Vertailukustannukset yhteensä ( /a) 383 000 665 000 575 000 16 716 87 317 73 860 45 318 132 433 113 731 Vertailukustannus ( /vesi-m 3 ) 0,36 1,06 0,91 Vaihtoehdon 2 (Yhdysvesijohto Pohjaan) hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että suunnitellun yhdysvesijohdon varrella on varsin paljon kylämäistä asutusta, joka näin saataisiin vedenjakelun piiriin (erityisesti Antskogin kylä Pohjan kunnassa). Toisaalta pitkään siirtolinjaan liittyy aina riskejä veden laadun säilymisen ja toimintavarmuuden suhteen. Härjänvatsan pohjavesialueen veden laatuun sisältyy riskejä mm. sen vuoksi, että alueella sijaitsee kaatopaikka. Aluetta ei ole kuitenkaan luokiteltu riskipohjavesialueeksi vesipuitedirektiivityön alustavan määrittelyn yhteydessä (myöh. riskialue). Alustavien tutkimusten mukaan alueen antoisuus on kuitenkin pienempi kuin pinta-alan perusteella laskettu arvioitu antoisuus. Huomioitavaa on myös, että Pohjan kunnan ja Karjaan pohjavesialueet ovat riskialueita. 4.4 Nummi-Pusula - VE 1 Uusi vedenottamo Mykämäen alueelle I-luokan pohjavesialue sijaitsee noin 2 km Pusulan taajamasta lounaaseen alueella, jolla on jo vesijohtoa. Vaihtoehtoisesti uusi vedenottamopaikka voi löytyä myös Keräkankareen alueelta. - VE 2 Uusi vedenottamo Sammatin kunnan alueelle Sammatin pohjavesiesiintymään Laaja I-luokan pohjavesialue sijaitsee Sammatin taajaman kohdalla. Alue on luokiteltu riskialueeksi. Nummen taajaman ja Sammatin välillä on jonkin verran asutusta (noin 130 kiinteistöä) sekä uuden E18-tien liittymät, jotka voidaan liittää vesijohtoon.

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 13/28 - VE 3 Yhdysvesijohto Somerolle Jakkulan vedenottamon verkostoon. Ottamo ottaa vetensä I-luokan pohjavesialueelta, jonka arvioitu antoisuus on 6500 m 3 /d. Rinnakkainen yhdysvesijohto (DN 160) rakennetaan vedenottamolta saakka. Taulukko 4.2 Nummi-Pusulan vedenhankintavaihtoehtojen kustannusvertailu. Kustannusvertailu VE 1 VE 2 VE 3 Investointikustannukset yhteensä ( ) Käyttökustannukset yhteensä ( /a) Vertailukustannukset yhteensä ( /a) Vertailukustannus ( /vesim 3 ) 660 000 987 500 535 000 23 184 31 753 79 495 72 778 103 614 115 444 0,31 0,44 0,49 Kaikki kolme vaihtoehtoa olivat laadullisten tekijöiden valossa hyvin tasavertaisia. Vaikka Mykämäen alueetta ei ole määritetty riskialueeksi, on alue suurelta osalta peltoviljelyssä ja alueella on mm. huoltoasema ja asfalttiasema. Vaihtoehtoisesti Keräkankareen alueelta voi löytyä alue, joka olisi riittävän etäällä nykyisestä ottamosta. Uuden ottamon rakentamista Sammattiin voidaan pitää hyvänä vaihtoehtona, koska suunnitellun yhdysvesijohdon varrella on varsin paljon asutusta, joka näin saataisiin vedenjakelun piiriin. Uuden E18-tien liittymien alueelle on lisäksi kaavoitettu paljon uutta. Vesijohto ja viemäri joudutaan rakentamaan näille alueille joka tapauksessa. Toisaalta Sammatin pohjavesialue on riskialue. 4.5 Sammatti - VE 1 Uusi vedenottamo Karjalohjan Härjänvatsan alueelle. I-luokan pohjavesialue sijaitsee noin 1,5 km päässä Lohilammen vesijohtolinjan päästä. Jos Karjalohja alkaa myös käyttää Härjänvatsan aluetta vedenhankintaan, voidaan ottamo ja käsittelylaitos rakentaa yhteiseksi. - VE 2 Yhdysvesijohto Nummi-Pusulaan Etäisyys Sammatin keskustaajamasta Nummi-Pusulan verkkoon on 7,5 11,5 km riippuen valitusta linjausvaihtoehdosta. Matkalla on jonkin verran kiinteistöjä, jotka voidaan liittää vesijohtoon (noin 130 kiinteistöä). Lisäksi uuden E18-tien varteen on tulossa teollisuutta sekä kaksi liittymää. - VE 3 Yhdysvesijohto Lohjalle Karstun kylän kautta Etäisyys Sammatin keskustaajamasta Lohjan verkkoon on noin 10 km. Matkalla on jonkin verran kiinteistöjä, jotka voidaan liittää vesijohtoon (noin 100 kiinteistöä). Jos Sammatin jätevedet johdetaan Lohjalle, voidaan vesijohto laittaa samaan kaivantoon. Vaihtoehdon 2 (Yhdysvesijohto Nummi-Pusulaan) etuna on se, että suunnitellun yhdysvesijohdon varrella on varsin paljon asutusta, joka näin saataisiin vedenjakelun piiriin. Uuden E18-tien liittymien alueelle on lisäksi kaavoitettu paljon uutta pienteollisuutta ja liiketoimintaa. Vesijohto ja viemäri joudutaan rakentamaan näille alueille joka tapauksessa. Härjänvatsan pohjavesialueen veden laatuun sisältyy riskejä mm. sen vuoksi, että alueella sijaitsee kaatopaikka. Aluetta ei ole kuitenkaan

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 14/28 määritetty riskialueeksi. Huomioitavaa on myös, että Lohjan pohjavesialueet ovat riskialueita. Toisaalta myös Lohjan suunnalla on kylämäistä asutusta, joka tulisi saada vedenjakelun piiriin. Taulukko 4.3 Sammatin vedenhankintavaihtoehtojen kustannusvertailu. Kustannusvertailu VE 1 VE 2 VE 3 Investointikustannukset yhteensä ( ) 191 000 330 000 500 000 Käyttökustannukset yhteensä ( /a) 10 149 28 203 44 379 Vertailukustannukset yhteensä ( /a) 25 271 52 206 79 879 Vertailukustannus ( /vesi-m 3 ) 0,42 0,86 1,32 4.6 Lohja ja Vihti 4.6.1. Pitkän tähtäimen vaihtoehtoinen vedenhankinta Vuodelle 2030 lasketun kapasiteettitarkastelun perusteella Lohja pystyy turvaamaan vedenhankinnan ja -jakelun sataprosenttisesti myös pääpohjavesialueen ollessa pois käytöstä. Vihtiin ollaan rakentamassa vedenjakelua turvaavaa yhdysvesijohtoa Lohjalle. Vihdin ja Lohjan vesivarat sijaitsevat kuitenkin alueella, jossa on runsaasti asutusta, teollisuutta sekä tiestöä ja liikennettä. Suunnitelmassa on etsitty pitkäntähtäimen vaihtoehtoja Lohjan ja Vihdin vedenhankinnan kehittämiseksi siten, että vedenotossa ei olla riippuvaisia yksinomaan riskialttiiden pohjavesialueiden vedestä. - VE 1 Yhdysvesijohdot Vaihtoehdossa 1 Lohjan ja Vihdin nykyistä vedenhankintaa turvataan edelleen rakentamalla yhdysvesijohtoja Siuntioon, Karjaalle ja Karkkilaan. Yhdysvesijohto Lohjan ja Vihdin välille on jo rakenteilla. Lohjan Tytyrin kaivoksen vettä käytetään lisäksi. - VE 2 Uudet pohjavedenottamot Vaihtoehdossa 2 Lohjan ja Vihdin Salpausselän pohjavedenottamoiden korvaavaksi vesilähteeksi otetaan riskittömämpiä pohjavesialueita lähialueilta. Mahdollisia pohjavesialueita ovat: Keräkankare Nummi-Pusulassa (3000 m 3 /d) Siuntion Gårdskulla (1200 m 3 /d). Vihdin pohjoisosassa tutkimattomia alueita (n. 2000 m 3 /d) Karkkilassa useita alueita (n. 2000 m 3 /d) Tekopohjavesi (esim. Lehmijärvi) Vertailukustannuksiltaan selvästi edullisin on vaihtoehto 2 (0,22 /m 3 ). Vaihtoehdon 1 vertailukustannukset ovat noin kaksinkertaiset verrattuna vaihtoehtoon 2. Investointikustannuksiltaan vaihtoehto 1 on selvästi edullisempi. Vaihtoehdossa 1 riskinä on, ettei lähialueiden pohjavesialueitakaan voida käyttää, jos Lohjan ja Vihdin omat alueet syystä tai toisesta ovat pilaantuneet. Vaihtoehdossa 2 vain Keräkankareen aluetta ja Vihdin pohjoisosaa voidaan pitää merkittävästi riskittömämpänä kuin Lohjan

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 15/28 ja Vihdin nykyisiä pohjavesialueita. Vaihtoehdon 2 alueiden veden laadusta ja antoisuudesta ei myöskään ole varmuutta, koska alueita ei ole riittävästi tutkittu. 4.6.2. Lohjan ja Vihdin varavedenhankinnan kehittäminen pintavettä käyttämällä Lohjan vedenhankinnassa erityistilanteissa korvaavaksi vesilähteeksi otetaan Lohjanjärven vesi. Tehostamalla Tytyrin pintavesilaitosta aktiivihiilisuodatuksella ja desinfioinnilla saadaan laadultaan pohjaveteen verrattavissa olevaa talousvettä. Laitoksen tuotto riittää kattamaan Lohjan vedentarpeen varavesilaitoksena myös vuonna 2030. Vihdissä nykyiset pohjavedenottamot voidaan tarvittaessa korvata käsittelemällä Hiidenvesi-tunnelin vettä. Tunnelin vesi on osaksi pohjavettä ja osaksi Hiidenveden järvivettä. Jos Helsinki ottaa vettä tunnelista, on vesi kuitenkin käytännössä kokonaan pintavettä. Vihtiin rakennetaan uusi käsittelylaitos, jonka kapasiteetti on 4000 m 3 /d. Laitoksen prosessiyksiköt ovat kemiallinen saostus, flotaatiosuodatus, aktiivihiilisuodatus, UV-desinfiointi, hiilidioksidin lisäys, alkalointikemikaalin lisäys, jälkiklooraus. Taulukko 4.4: Vihdin ja Lohjan pintavesivarajärjestelmien investointikustannukset. Investointikustannukset ( ) Lohja Vihti Rakenteet 200 000 960 000 Koneistot 350 000 640 000 yhteensä 550 000 1 600 000 Investoinnin vuosikustannus /vesi-m 3 0,013 0,085 Käyttökustannuksissa tulee huomioida, että varalaitoksena toimivia pintavesilaitoksia täytyy käyttää säännöllisesti, vähintään päivä kuukaudessa, jotta ne pysyvät toimintakunnossa. Vihdin osalta pintaveden käyttöä Hiidenvesi-tunnelista ei voida pitää suositeltavana vaihtoehtona. Pintavesilaitoksen rakentaminen ja jatkuva käyttö pelkästään varavesilaitoksena on huomattavasti kalliimpaa ja resursseja vaativampaa kuin vedenhankinnan turvaaminen yhdysvesijohdoilla.

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 16/28 5 JÄTEVESIEN JOHTAMISEN JA KÄSITTELYN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT 5.1 Yleistä Nykyiset puhdistamot ovat pääosin saavuttaneet voimassaolevat lupaehdot ja ovat kapasiteetiltaan riittäviä. Suunnittelutyötä varten asetettuja vuoden 2030 puhdistustavoitteita ei kuitenkaan saavuteta alueen millään nykyisellä puhdistamolla. Suunnittelutyössä on jätevesien osalta keskitytty Lohjan, Vihdin ja Karkkilan sekä Nummi-Pusulan, Karjalohjan ja Sammatin käsittelyn tehostamiseen, koska Siuntion jätevesiä ei 2030 enää puhdisteta alueella ja Karjaan-Pohjan rakenteilla olevan yhteispuhdistamon voidaan olettaa riittävän vuoteen 2030 saakka. Karjaan-Pohjan yhteispuhdistamon osalta toimenpide-ehdotuksia tehdään ainoastaan mahdollisten uusien puhdistamolle viemäröitävien jätevesien osalta. Lohjan keskuspuhdistamovaihtoehdoissa huomioidaan yhteiskäsittelyn mahdollisuus teollisuusjätevesien kanssa. Vaihtoehdot on muodostettu erikseen Nummi-Pusulan, Karjalohjan ja Sammatin osalta sekä Lohjan, Vihdin ja Karkkilan osalta. 5.2 Jätevesien johtamisen ja käsittelyn vaihtoehtojen vertailu Jätevesien johtamisen ja käsittelyn vaihtoehtojen investointi- ja käyttökustannuslaskelmat on esitetty osaraportissa 3. Investoinnit on jaettu annuiteettimenetelmällä 5 % korkokannalla vuosittaisiksi kustannuksiksi. Osaraportin 3 taulukoissa on esitetty myös vuosittaiset käyttökustannukset sekä vuosittaiset vertailukustannukset eri vaihtoehtojen välille. Jätevesien johtamisen ja käsittelyn vaihtoehtojen kokonaisvertailussa on tarkasteltu myös laadullisia tekijöitä. Kokonaisvertailussa on huomioitu seuraavat asiat: - investointi-, käyttö- ja vertailukustannukset - päästöjen arvioidut vaikutukset purkuvesistöissä - purkupaikkojen määrä - puhdistamon sijoituspaikka - ratkaisun toimintavarmuus - uudet viemäröitävät alueet - sako- ja umpikaivolietteiden vastaanoton ja käsittelyn järjestäminen - yhdyskuntarakenteellinen vaikutus - mahdollisuus rakentaa vesijohto yhdessä viemärin kanssa. 5.3 Nummi-Pusulan, Karjalohjan ja Sammatin jätevesien käsittely 5.3.1. Kehittämisvaihtoehdot - VE 0+ Nykyisten puhdistamoiden saneeraus ja laajennus Saukkolan puhdistamo vuonna 2015 (ilmastuksen laajennus, hienokuplailmastus, hiekkasuodatus, UV, linko, automaatio, instrumentointi)

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 17/28 Karjalohjan puhdistamo vuonna 2015 (uusi bioroottori, kalkkialkalointilaitteet, automaatio ja instrumentointi) Sammatin puhdistamo vuonna 2010 (ilmastuksen laajennus, UV, puhdistamorakennus, automaatio, instrumentointi). - VE 0++ Nykyisten puhdistamoiden saneeraus ja laajennus käsittelemään myös sako- ja umpikaivolietteiden kuorma Sako- ja umpikaivolietteet, jotka tällä hetkellä kuljetetaan muualle, käsitellään puhdistamoilla. Tämä edellyttää puhdistamoilla suurempia laajennuksia, sillä lietteiden kuorma tulee olemaan merkittävä osa kuormituksesta. Puhdistamoiden saneeraus kuten vaihtoehdossa 0+. - VE 1 Siirtoviemäri Åminneforsin puhdistamolle Puhdistamolle voidaan johtaa Karjalohjan ja Sammatin jätevedet (VE 1a) tai lisäksi myös Nummi- Pusulan jätevedet (VE 1b). Siirtoviemäri linjataan Sammatin, Lohilammen, Karjalohjan ja Antskogin kylän kautta siten, että mahdollisimman paljon kyläasutusta saadaan liitettyä viemäriin (164 liittyjää). Siirtoviemärin pituus Nummi-Pusulasta Åminneforsiin on noin 45 km. - VE 2 Siirtoviemäri Lohjalle Nummi-Pusulan jätevedet tuodaan omassa viemärissä Pohjois-Lohjalle Kisakallion linjan kautta Lohjan verkostoon.. Matkalla on noin 60 kiinteistöä, jotka voidaan liittää viemäriin. Siirtoviemärin pituudeksi tulee noin 14 km. Sammatti ja Karjalohja viemäröidään omassa siirtolinjassaan Myllykylän ja Karstun kautta. Siirtoviemäri Sammatti-Paloniemi on noin 10 km. - VE 3 Kolmen kunnan yhteispuhdistamo Puhdistamo sijoitetaan nykyisen Karjalohjan puhdistamon paikalle. Käsitellyt jätevedet johdetaan Lohjanjärveen Karjalohjanselälle. Sammatin jätevedet viemäröidään nykyiseltä puhdistamolta Karjalohjalle. Nummi-Pusulan jätevedet viemäröidään Saukkolan puhdistamolta Sammatin kautta Karjalohjalle. 5.3.2. Jätevesien johtamisen ja käsittelyn vaihtoehtojen vertailu Taulukko 5.1: Kustannusvertailu kolmen kunnan osalta yhteensä (Karjalohja, Nummi-Pusula ja Sammatti). Investointi yhteensä ( ) VE 0+ VE 0++ VE 1 VE 2 VE 3 1 457 000 1 837 000 2 198 000 1 625 000 3 330 000 Käyttökustannukset yhteensä ( /a) Vertailukustannukset yhteensä ( /a) Vertailukustannukset ( /jätevesi-m 3 ) 264 000 303 000 448 000 414 000 173 000 401 000 468 000 583 000 511 000 429 000 1,02 1,04 1,49 1,30 0,95 Vertailukustannuksiltaan edullisimmat vaihtoehdot ovat 3 (Yhteispuhdistamon rakentaminen) sekä vaihtoehdot 0+ ja 0++ (Nykyisten puhdistamoiden saneeraus ja laajennus). Vaihtoehdon 1 (Siirtoviemäri Åminneforsiin) vertailukustannukset ovat kuitenkin vain noin 50 % suuremmat ja vaihtoehdon 2 (Siirtoviemäri Lohjalle)

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 18/28 kustannukset noin 30 % suuremmat. Investointikustannuksiltaan vaihtoehto 3 on kallein. Edullisin on vaihtoehto 0+. Kustannuksissa ei kuitenkaan ole suuria eroja vaihtoehtojen välillä. Sammatin ja Lohjan välillä (Karstu) sekä Nummi-Pusulasta suunnitellun linjan varrella (Vaihtoehto 2) on varsin paljon kylämäistä haja-asutusta sekä joitakin pienpuhdistamoita, jotka saataisiin viemäröinnin piiriin. Kuntien kehityssuunta on myös lähinnä Lohjaan päin. Myös vaihtoehdon 1 (Siirtoviemäri Åminneforsiin) hyvänä puolena on kyläasutuksen liittäminen siirtoviemäriin. Toisaalta jätevesikuormitusta Pohjanpitäjänlahteen ei tulisi lisätä. Pitkiin siirtoviemäreihin liittyy aina riski jätevesipäästöistä ja hajuhaitoista. Jätevedenpuhdistuksen keskittämistä voidaan perustella sillä, että pienien yksiköiden ylläpito ja kehittäminen ei ole tehokasta. Kuormitustarkastelusta nähdään, että vaihtoehdon 2 aiheuttama lisäkuormitus esim. Lohjanjärven Aurlahteen on pieni (2-5 %) verrattuna nykyiseen jätevesikuormaan. Pohjanpitäjänlahdella osuus jätevesikuormasta on orgaanisen aineen osalta suurempi (10-15 %) ja ravinteiden osalta samalla tasolla. Vaihtoehdossa 3 (Uusi yhteispuhdistamo) nykyisen Karjalohjan purkupaikan pistekuormitus verrattuna nykytilanteeseen orgaanisen aineen osalta kaksinkertaistuu, fosforikuorma pysyy nykyisellä tasolla ja ammoniumtyppikuorma puolittuu. 5.4 Lohjan, Vihdin ja Karkkilan jätevesien käsittely 5.4.1. Kehittämisvaihtoehdot - VE 0+ Nykyisten puhdistamoiden saneeraus ja tehostaminen Lohjan Pitkäniemen puhdistamo vuonna 2025 (ilmastuksen laajennus, jälkisuodatus, UV) Lohjan Peltoniemen puhdistamo vuonna 2025 (jälkisuodatus) Nummelan puhdistamo vuonna 2025 (ilmastuksen laajennus, jälki- DN, saostus, jälkisuodatus, UV) Vihdin kirkonkylän puhdistamo vuonna 2015 (ilmastuksen laajennus) Karkkilan puhdistamo vuonna 2020 (ilmastuksen laajennus, jälkisuodatus, UV) - VE 1 Kolme puhdistamoa Vihdin Kirkonkylän jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Nummelan puhdistamolle, jota tehostetaan. Siirtoviemärin pituus on noin 7 km. Etelä-Lohjalle rakennetaan uusi puhdistamo, jossa käsitellään Pitkäniemen ja Peltoniemen jätevedet. Karkkilan puhdistamo säilyy paikallaan ja sitä saneerataan ja laajennetaan kuten vaihtoehdossa 0+. - VE 2 Jätevesien johtaminen Espooseen Vihdin ja Karkkilan jätevedet johdetaan Espoon Suomenojalle. Siirtoviemäri Nummelasta Kolmperään on noin 18 km. Karkkilan jätevedet johdetaan Olkkalan ja Vihdin kirkonkylän kautta Nummelaan. Siirtoviemärin pituus on noin 13 km. Lohjan jätevedet käsitellään yhä Lohjalla. - VE 3 Keskuspuhdistamo Lohjalle. Puhdistamolle voidaan johtaa Lohjan ja Vihdin jätevedet (VE 3a) tai lisäksi myös Karkkilan jätevedet (VE 3b). Karkkilan jätevedet johdetaan Olkkalan ja Vihdin kirkonkylän kautta

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 19/28 Nummelaan. Nummelasta jätevedet johdetaan Salpausselän eteläpuolella Etelä-Lohjalle. Siirtoviemärin pituus on 25 km. Lohjan osuus puhdistamon tulevan veden virtaamasta on 69 %, Vihdin 26 % ja Karkkilan 12 %. Vaihtoehdossa 3c myös Kirkniemen ja Loparexin jätevedet käsitellään keskuspuhdistamolla. Teollisuusvesien osuus kokonaisvirtaamasta on 58 %. - VE 4 Purkutunneli Suomenlahdelle Vaihtoehdossa 4 Karkkilan, Vihdin ja Lohjan sekä Kirkniemen ja Loparexin jätevedet käsitellään ja johdetaan purkutunnelissa Inkoon vesialueelle Suomenlahteen. Purkutunnelin pituus Etelä-Lohjalta on noin 25 km. Jätevesien käsittely voidaan tehdä keskuspuhdistamossa Etelä-Lohjalla (VE 4a) tai nykyiset puhdistamot voidaan säilyttää ja kultakin puhdistamolta käsitellyt jätevedet voidaan kerätä purkuputkeen (VE 4b). 5.4.2. Jätevesien johtamisen ja käsittelyn vaihtoehtojen vertailu Taulukko 5.2 Kustannusvertailu kolmen kunnan osalta yhteensä (Lohja, Vihti ja Karkkila). VE 0+ VE 1 VE 2* VE 3 (b) VE 4a VE 4b Investointi yhteensä 8 316 000 19 777 000 22 535 750 26 711 196 36 428 596 28 360 596 Käyttökustan nukset 3 978 516 2 647 3394 2 732 699 1 964 711 2 026 332 4 248 105 yhteensä /a Vertailukusta nnukset 4 739 828 4 162 375 4 293 323 3 867 065 4 510 829 6 189 285 yhteensä /a Vertailukusta nnukset 0,73 0,64 0,67 0,60 /jätevesi-m 3 * oletettu, että Lohjan puhdistamot yhdistetään ** teollisuus osallistuu vaihtoehtoon 4 0,70 (0,68)** 0,96 (0,95)** Vertailukustannuksiltaan vaihtoehdot ovat samalla tasolla. Ainoastaan vaihtoehto 4b (Hajautettu jätevesienkäsittely ja purkuputki Suomenlahteen) on noin 50 % vaihtoehtoja 1, 2, 3 ja 4a kalliimpi. Jos huomioidaan suunnittelun aikajänne ja vaihtoehtoihin liittyvät epävarmuudet, voidaan kustannusten todeta olevan samat muiden paitsi vaihtoehdon 4b kohdalla. Investointikustannuksiltaan vaihtoehto 4a on kallein. Edullisin investointikustannuksiltaan on vaihtoehto 0+. Vaihtoehdot 4a ja 4b ovat suositeltavia, jos Lohjanjärven vapauttaminen jätevesikuormasta katsotaan tärkeäksi. Jätevesikuormitus saadaan kokonaan pois vain, jos kuntien puhdistamoiden lisäksi teollisuus saadaan mukaan purkuputkihankkeeseen. Teollisuuden jätevesien orgaanisen aineen kuorma on noin kolminkertainen verrattuna yhdyskuntajätevesien kuormaan. Vaihtoehdossa 2 (Espoo) on tässä tarkastelussa oletettu, että Lohjan jätevesiä ei johdeta Espooseen. Johtamiselle ei kuitenkaan ole mitään estettä. Vaihtoehdoissa 0+ ja 1 jätevesikuormitus vesistöihin säilyy, joskin tehostamalla käsittelyä kuormitusta saadaan pienennettyä. Vihdin osalta vaihtoehdon 1 huono puoli on se, että kuormitus Siuntionjokeen lisääntyy. Myöskään vaihtoehtoa 3 ei voida pitää vesistön kannalta suositeltavana, koska se lisäisi jätevesikuormitusta Lohjanjärveen, Karjaanjokeen ja Pohjanpitäjänlahteen.

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 20/28 Espooseen johtamista voidaan pitää Vihdin kannalta parhaana vaihtoehtona. Nummela-Veikkola-Pohjois-Espoo -akseli tulee kehittymään voimakkaasti. Myös Lohjan jätevesien johtamista Espooseen tulee selvittää. Lohjan osalta valinta vaihtoehtojen välillä voidaan tehdä vasta, kun jätevesien kuormituksen vähentämisen vaikutuksia Lohjanjärveen on selvitetty tarkemmin. Lisäksi teollisuuden halukkuus osallistua purkuputkihankkeeseen on selvitettävä ensin. Jos purkuputkea ei toteuteta, jätevesien keskittäminen yhteen puhdistamoon (VE 1) Lohjalla näyttäisi suositeltavalta vaihtoehdolta. Näin vapautettaisiin Aurlahti hygieenistä haittaa aiheuttavalta jätevesikuormalta. 5.5 Lohjan hulevesien käsittelyn kehittäminen Pitkäniemen teollisuusalueen hulevesien on todettu sisältävän runsaasti lika-aineita alueella toimivan teollisuuden vuoksi. Lisäksi Lohjan keskusta-alueen hulevedet ovat ajoittain likaisia. Vedet johdetaan tällä hetkellä uimarannan läheisyyteen Aurlahdelle. Hulevesin käsittelyn kehittämiseksi tarkasteltiin kahta vaihtoehtoa: - VE 1 Käsittely Pitkäniemen puhdistamon vanhoissa altaissa - VE 2 Käsittely uudessa puhdistamossa Jos hulevesien vuosittainen vertailukustannus jaetaan Lohjalla käsitellyllä jätevesimäärällä, saadaan 0,02-0,03 /jätevesi-m 3. Hulevesien käsittelyn kustannusvaikutus jätevesimaksuun on siis varsin pieni. Käsittelyllä on suuri vaikutus erityisesti kesällä, jolloin vesistön virkistyskäyttö on suurinta. 5.6 Siuntion sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto ja käsittely Siuntion sulkiessa oman jätevedenpuhdistamonsa tulee kunnan sako- ja umpikaivolietteet ohjata uuteen paikkaan. Suunnitelmassa vertailtiin kahta vaihtoehtoa: - VE 1 Sunnanvikin sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottokeskus - VE 2 Sako- ja umpikaivolietteiden ohjaaminen naapurikuntien puhdistamoille Länsi-Siuntion, Lappersin ja Pohjois-Siuntion alueelta keskimääräinen kuljetusmatka on lyhyempi naapurikunnan puhdistamolle kuin Sunnanvikin alueelle. Kaakkois- Siuntion ja Störsvikin alueelta kuljetusmatka Inkoon puhdistamolle on noin 13 km pidempi kuin Sunnanvikin vastaanottoasemalle. Störsvikin alueella on jo kunnallinen viemäri. Kaakkois-Siuntion haja-asutusalueiden palvelutaso laskee ja kustannukset nousevat, jos Sunnanvikin vastaanottoasemaa ei toteuteta.

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 21/28 6 PUHDISTAMOLIETTEEN KÄSITTELYN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT 6.1 Yleistä Lietteen käsittelyvaihtoehdoissa on käsitelty erikseen suurien puhdistamoiden lietteitä (Lohja, Vihti, Karjaa-Pohja ja Kirkniemi). Suunnitelmassa tarkastellaan tilannetta, jossa kukin kunta ja Kirkniemi jatkavat lietteenkäsittelyä itse ( Vaihtoehto 0+) kuitenkin niin, että käsittelyn tasoa parannetaan vastaamaan kiristyviä vaatimuksia (=laitoskompostointi tai vastaava). Vaihtoehtoisesti isot puhdistamot voivat keskittää lietteenkäsittelyn yhteen laitokseen (Vaihtoehto 1). Pienien puhdistamoiden (Karkkila, Nummi-Pusula, Karjalohja ja Sammatti) osalta tarkastellaan oman lietteenkäsittelyn aloittamisen kustannuksia verrattuna lietteiden kuljettamiseen käsiteltäväksi muualle. 6.2 Kehittämisvaihtoehdot - VE 0+ Hajautettu käsittely Lietteen käsittelyä jatketaan kuten nyt siten, että useat alueen puhdistamoista huolehtivat käsittelystä itse. Teollisuuden lietteet käsitellään erikseen. Käytännössä käsittely toteutetaan rumpukompostoinnilla tai vastaavalla. - VE 1 Keskitetty käsittely Alueen puhdistamolietteet käsitellään keskitetysti. Myös teollisuuden lietteet (tärkein Kirkniemi 15 000 20 000 t biolietettä/a) käsitellään samassa alueellisessa käsittelylaitoksessa. Käytännössä käsittely toteutetaan rumpukompostoinnilla tai vastaavalla. Ennustettu lietemäärä: 37 200 m 3 /a. 6.3 Puhdistamolietteen käsittelyn vaihtoehtojen vertailu Lietteenkäsittelyn kustannukset ovat isossa yksikössä hieman pienemmät kuin pienessä yksikössä. Suurempi yksikkö mahdollistaa laajemman kirjon mahdollisia käsittelyvaihtoehtoja, jolloin käsittelyvaihtoehtoa valittaessa voidaan huomioida paremmin, mikä tekninen ratkaisu mahdollistaa parhaiten esim. lopputuotteen hyötykäytön. Keskitetyn käsittelyn etuja ovat myös se, että tarvitaan vain yksi lupaprosessi, ja se, että mahdolliset haju- ja viihtyvyyshaitat koskettavat vain yhden käsittelypaikan naapureita. Lopputuotteen tuotteistamisessa ja markkinoinnissa keskitetty ratkaisu tarjoaa varsin ilmeisiä etuja eikä markkinointia ja jakelua tulisi hajauttaa kuntien vastuulle. 6.4 Pienien puhdistamoiden käsittelyvaihtoehdot Pienien puhdistamoiden (Karkkila, Nummi-Pusula, Karjalohja ja Sammatti) lietteenkäsittelyvaihtoehtoina käsiteltiin aumakompostoinnin aloittamista oman puhdistamon yhteydessä tai kuljettamista käsiteltäväksi muualle joko kuivattuna tai sakeutettuna. Selvityksen perusteella sakeutettuna lietteen kuljettaminen on edullisempaa kuin investointi kuivaukseen ja kompostointikenttään, jos kuljetus etäisyys yhteen suuntaan on noin 40 km tai vähemmän. Kuivattuna lietettä on edullisempaa kuljettaa noin 80 km:n päähän verrattuna oman kompostointikentän perustamiseen.

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 22/28 7 YLEISSUUNNITELMA 7.1 Yleistä Suunnittelualueella tarkasteltiin vedenhankinnan ja jakelun vaihtoehtoja Karjalohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan kunnissa, joissa erityistilanteiden vedentarvetta ei pystytä kattamaan nykyisillä vedenottamoilla pääasiallisen vedenottamon ollessa poissa käytöstä. Karjaan, Karkkilan, Pohjan, Siuntion, Lohjan osalta vedenhankinnan tilanne on niin hyvä, ettei kehittämistarpeita niiden kohdalla ollut. Vihdissä varavedenhankintaa on tarve pikaisesti tehostaa, mutta ratkaisut sen tekemiseksi ovat jo valmiina. Vihdin ja Lohjan vesivarat sijaitsevat alueella, jossa on runsaasti asutusta, teollisuutta sekä tiestöä ja liikennettä. Suunnitelmassa etsittiin pitkän tähtäimen vaihtoehtoja Lohjan ja Vihdin vedenhankinnan kehittämiseksi siten, että vedenotossa ei olla riippuvaisia yksinomaan riskialttiiden pohjavesialueiden vedestä. Jätevedenpuhdistamoiden kapasiteetti on tällä hetkellä riittävä. Suunnitelmassa lähdettiin siitä, että vuoteen 2030 mennessä kaikilla puhdistamoilla on nitrifikaatiovaatimus. Lisäksi fosforinpoistoa tehostetaan tarvittaessa ja käsitelty jätevesi hygienisoidaan, jos purkualueella on paljon virkistyskäyttöä. Suunnittelutyössä keskityttiin jätevesien osalta Lohjan, Vihdin ja Karkkilan sekä Nummi-Pusulan, Karjalohjan ja Sammatin käsittelyn tehostamiseen, koska Siuntion jätevesiä ei 2030 enää puhdisteta alueella ja Karjaan-Pohjan rakenteilla olevan yhteispuhdistamon voidaan olettaa riittävän vuoteen 2030 saakka. Lohjan keskuspuhdistamovaihtoehdoissa huomioitiin yhteiskäsittelyn mahdollisuus teollisuusjätevesien kanssa. Karjalohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan osalta vaihtoehtoina on käsitelty nykyisten puhdistamoiden saneerausta ja laajennusta, kolmen kunnan yhteispuhdistamoa Karjalohjalla, jätevesien johtamista Åminneforsin uudelle puhdistamolle tai jätevesien johtamista Lohjalle. Lohjan, Vihdin ja Karkkilan jätevesienkäsittelyn osalta vaihtoehtoina käsiteltiin nykyisten puhdistamoiden saneerausta ja laajennusta, keskittämistä kuntien sisällä niin, että Lohjan puhdistamot yhdistetään ja Vihdin kirkonkylän jätevedet johdetaan Nummelan puhdistamolle tai jätevesien johtamista Espooseen Vihdin ja Karkkilan osalta. Keskitettyinä ratkaisuina tutkittiin keskuspuhdistamoa Etelä-Lohjalla, keskuspuhdistamoa, josta rakennetaan purkuputki Suomenlahdelle tai ratkaisua, jossa lähes kaikki puhdistamot säilytetään, mutta käsitellyt jätevedet kootaan Suomenlahteen laskevaan purkuputkeen. Lietteenkäsittelyvaihtoehdoissa tarkasteltiin erikseen suurien puhdistamoiden lietteiden (Lohja, Vihti, Karjaa-Pohja ja Kirkniemi) keskitettyä käsittelyä verrattuna hajautettuun laitosmaiseen käsittelyyn. Pienien puhdistamoiden (Karkkila, Nummi- Pusula, Karjalohja ja Sammatti) osalta tarkasteltiin oman lietteenkäsittelyn aloittamisen kustannuksia verrattuna lietteiden kuljettamiseen käsiteltäväksi muualle. Lisäksi suunnittelutyössä pyrittiin kullekin kunnalle tarjoamaan työkaluja organisaatioiden edelleen kehittämiseksi syntyvien teknisten ratkaisujen perusteella. Pohjana on erilaisten yhteistoimintamallien yleinen kuvaus, ja yksittäisenä mutta

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 23/28 muillekin tarvittaessa sovellettavana painopisteenä on Karjaan ja Pohjan lähes väistämättä toteutuvan yhteistyöjärjestelyn vaiheiden kuvaaminen. 7.2 Vedenhankinnan ja pohjavesien suojelun kehittämissuunnitelma Vedenhankinnan kehittäminen Karjalohja, Sammatti ja Nummi-Pusula Karjalohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan varavedenhankinnan kehittämiseksi suositellaan yhdysvesijohdon rakentamista Lohjalle siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä. Hankkeen yleissuunnittelu aloitetaan vuonna 2006. Koska Karjalohjalla ja Sammatissa vedenhankinnassa on akuutti varmistamisen tarve, rakennetaan myös uusi vedenottamo Härjänvatsan alueelle, jos veden laatu ja antoisuus osoittautuvat hyviksi. Lohja Lohjalla ei ole akuuttia tarvetta kehittää varavedenhankintaa. Pitkällä tähtäimellä (50 vuotta) tulee kuitenkin tarvittaessa varautua korvaamaan Salpausselän vedenottamot. Vedenhankinnan kehittämiseksi Lohjalla suositellaan Tytyrin laitoksen kehittämistä edelleen, jotta tarvittaessa voidaan paremmin käsitellä myös pintavettä Lohjanjärvestä. Vihti Vihdin vedenhankintaa ei toistaiseksi ole turvattu erityistilanteissa. Vihdinkin vedenhankinta erityistilanteissa on turvattu sitten, kun uusi Lautojan vedenottamo ja yhdysvesijohto Lohjalle ovat valmiit. Pitkällä tähtäimellä (50 vuotta) tulee kuitenkin tarvittaessa varautua korvaamaan Salpausselän vedenottamot. Vedenhankinnan kehittämiseksi Vihdissä suositellaan yhdysvesijohdon rakentamista Espooseen. Yhdysvesijohto voidaan rakentaa samalla siirtoviemärin kanssa. Uusien alueiden liittäminen vesijohtoverkostoon Vesijohtoverkoston rakentamista suositellaan seuraaville alueille: - Nummi-Pusulan kunnan Ikkalan kylän vedenhankinta rakennetaan jatkamalla Karkkilan verkostoa Ikkalaan. - Nummi-Pusulan uuteen E18-tien liittymään rakennetaan vesijohto Sammatin verkostosta. - Pohjan kunnan Antskogin ja Manibackan kylät liitetään vesihuoltolaitoksen verkostoon. - Sammatin Haarjärvelle ja uuteen E18-tien liittymään rakennetaan vesijohto Sammatin verkostosta. Pohjavesien suojelun kehittäminen Pohjavesien suojelua alueella suositellaan kehitettäväksi niin, että ainakin riskialttiiksi luokitelluille I- tai II-luokan pohjavesialueille tehdään suojelusuunnitelma.