ELÄMÄ &VALO ROMANILÄHETYSLEHTI N:O 2/2009 5,50 euroa Unto Kemlin: Mies, jonka sydän sykkii romaneille Lahdessa avattiin toimintakeskus romaneille Kahvia ja lähetystyötä Tyytyväinen mieli
Pääkirjoitus Tässä numerossa 20 sisällys nro 2 2009 4 Mies, jonka sydän sykkii romaneille 4 hyviä uutisia 10 Tyytyväinen mieli 12 PUUTTUUKO JOTAIN? FOTTILAKO TÉI? Miestenpiiri syventää ystävyyttä arjen keskellä 14 Elämä ja Valo ry:n täyttäessä tänä vuonna 45 vuotta, on lupa katsella ja muistella asioita menneisyyteen. Menneisyyteen katsoessa huomaa, että tänään puuttuu jotain. Tätä ei välttämättä huomaa kiireisessä ja toimintarikkaassa maailmassa, mutta aikoinaan romanityön historiassa se on ollut todella merkittävä asia. Tämän puuttuessa nykyinen hengellinen romanityö on mielestäni kärsinyt tappion. Emme voisi tänä päivänä iloita monista hengellisistä hedelmistä ja työn tuloksista, jos tämä lenkki työssä ei olisi aikoinaan toiminut. Monet varmaan miettivät kuumeisesti, että mikähän tuo puuttuva asia on. Romanityöhän voi hyvin ja menee voimallisesti eteenpäin. Tärkeä puuttuva asia liittyy työntekijöihin. Missä ovat valtaväestön romanityöntekijät? Aikoinaan, ilman heidän sydämensä paloa ja rakkautta romanikansaa kohtaan, työn eteneminen romanien parissa olisi ollut paljon, paljon hitaampaa. Jumala kutsui työmiehiä ja naisia, jotka kuulivat kutsujan äänen ja tottelivat sitä. Toki on hienoa, että tänä päivänä romanien keskuudesta löytyy vastuunkantajia, jotka ovat jatkaneet viestikapulan viemistä eteenpäin. Uskon kuitenkin, että vielä tänäänkin Jumala kutsuu työntekijöitä romanien pariin myös valtaväestön parista. Kuulevatko he kutsujan äänen? Uskaltavatko he vastata? Annetaanko heille mahdollisuuksia toimia armoituksessaan? Rainer Lindeman D iviba ta Jang staggos föddila aka bere stavarde o pang to bere. Kaan hin lova te dikkel ta te minsavel paalune saaki. Ka ame dikkaha paalal, ame hajuvaha te amengo buttiatta fottila iek saaka. Ame na dikkaha douva, ka meen hin astiba ta buut buttiako tßeeriba, bi sigide aro romano buttiako historia douva hin sas horttas fuortuno saaka. Ka dauva saaka fottila, aka diivesko devlikaano romano buttia hin mango d intata d eelo narvaleske. Ame na vojuvahas aka diives aa en lo ane devlikaane heldenna ta buttiako sikibosta, ke dauva saaka aro amengo buttia na sigide sas horttas baaro. Buut tumenna kaan fani tenkavena drouves, so douva fottibosko saaka aa ela. Romano buttia d iivela latßes ta d ala naalal d orales. Fuortuno fottibosko saaka hin buttiboskiiren. Kai aa ena gaaje, koon sigide tßerte romano buttia? Sigide uutan lengo d esko jang ta kamliba kajo romaseelen, buttia naalal d aaben romaseelengo ma kar aa elas aa tas hortas ukkarno. Deevel khaardas buttiako gaaje, d eene ta d uuja, koonen khunle Khaariboskiiresko lyija ta passade dooles. Horttas hin latßo, te aka diives romanseelengo ma kar hin buttiboskiiren, koonen hin traatide naalal devlikaano romanobuttiaha. Bi me passaa, te panna akadiives Deevel khaarela niina gaajengo buttiboskiiren aro romanobuttia. Khunnenako joon khaariboskiiresko lyija? Tromuvenako joon te phennen eija. Dahako ame lenge thaan te tßeeren buttia lengo nisjensa? Rainer Lindeman risiba/käännös: Tuula Åkerlund 30 Kristillinen romanityön lehti Ilmestyy 5 kertaa vuodessa 45. vuosikerta Julkaisija ja kustantaja: Elämä ja Valo ry. Päätoimittaja: Rainer Lindeman info@elamajavalo.fi 040-7000 134 Toimitussihteeri: Jukka Mäkinen jukkatapiomakinen@gmail.com Julkaisumateriaali: Elämä ja Valo lehti PL 85 32701 HUITTINEN info@elamajavalo.fi Pankkiyhteys ja lahjoitukset: Nordea 111930-109322 Taitto/Kuvien käsittely: Valfrid Åkerlund /GRAFIMUS OY Toimitus: Tuula Åkerlund, Sari Lindeman, Keijo Svart, Aila Svart, Jukka Mäkinen, Valfrid Åkerlund ja Rainer Lindeman Kansikuva: Romanijuhlat Keravalla kesäkuussa 1973. Musisoimassa ranskalaisia romaniveljiä. Asiakaspalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: 040-7000 134 info@elamajavalo.fi kts. palvelukortti s. 36 Tilaushinnat: Kestotilaus, Suomi ja Pohjoismaat 25,00 euroa Kestotilaus, muut maat 27,00 euroa Vuositilaus, (5 nroa) Suomi ja Liikemies sai elämälleen uuden suunnan 20 pietari ihmisten kalastaja 18 Terveiset pietarsaaresta 23 Toimintakeskus romaneille 24 Minun todistukseni 27 Kerro tämä kaikelle kansalle 28 Ystävyyden iltoja ja lähetystyötä Rovaniemellä 30 Kesän telttakierros 33 Pohjoismaat 27,00 euroa Vuositilaus, muut maat 29,00 euroa Lahjatilaus, ((5 nroa) Suomi ja Pohjoismaat 25,00 euroa Lahjatilaus, muut maat 27,00 euroa ISSN 0781-058X Painopaikka: PK-Paino Oy, Tampere 2 elämä ja Valo 2/2009 elämä ja Valo 2/2009 3
Teksti: Jukka Mäkinen Valokuvat: Rainer Lindeman Turkulainen evankelista Unto Kemlin täyttää ensi syksynä 68 vuotta ja näihin vuosiin mahtuu monenlaista, niin hyvää kuin huonoakin. Parasta elämä on Unton mielestä ollut, kun hän on saanut olla Jumalan suunnitelmissa, toimia Herran elovainioilla. Turkulainen Unto Kemlin Mies, jonka sydän sykkii romaneille Romanityö on minulle edelleen sydämen asia Mies on kutsumukseltaan evankelista, ja toimii nimenomaan romanien parissa. Minä koen, että Jumala lähetti minut lähetystyöhön romanien pariin ja vielä nimenomaan Suomessa. Siinä mielessä olen kokenut sen lähetystyöksi, koska romanikulttuuri on niin erilainen kuin valtaväestön kulttuuri, jota minä edustan. Unto on ollut mukana romanityössä jo vuosikymmeniä ja on nähnyt asioiden muuttuvan. Olin Elämä ja Valon hallituksessa mukana 70- luvun alussa. Silloin ei seurakunnissa vielä osattu arvostaa romanien parissa tehtävää työtä. Seurakunnat eivät olleet niin avoimia kuin tänä päivänä, eikä romaneja ollut seurakunnissa 50 luvulla kuin kourallinen. Unto ei ollut ensimmäinen suvussaan, jolle romanit oli laskettu sydämelle, vaan kaikki sai alkunsa jo hänen äidistään. Äitini rakasti romaneja, mutta ei se silti ollut itsestään selvyys, että minäkin sain heidät sydämelleni. Tulin uskoon vuonna 1957 ja minulla oli heti halu palvella Jumalaa jossakin työmuodossa. Eräässä kotikokouksessa Kalle Svarts ilmoitti, että heille voi koska vaan tulla pitämään kokouksia. Siinä hetkessä avautui Untolle työsarka. Näin ilmestyksen, missä makedonialainen mies sanoi: Tulkaa yli ja auttakaa meitä. Tajusin, että minut on kutsuttu tekemään työtä romanien parissa. Perhe tukena Seurakunta ei heti lämmennyt asialle, vaikka Unto pitikin romanikokouksia. Eräs mies sanoikin Untolle, että työmuotoa ei mielletä seurakunnalliseksi, koska Untoa ei ole julkisesti siunattu siihen työhön. Unto meni juttelemaan asiasta johtavan pastorin kanssa ja lopputuloksena oli, että Unto Kemlin siunattiin romanityöhön omasta pyynnöstään. Siitä työ kuitenkin lähti avautumaan yhä enemmän. Jokainen ymmärtää, että kun Unto teki leipätyönään postinjakajan hommia 41 vuotta, evankeliumin julistaminen romanien parissa oli jostain pois. Ei se olisi onnistunut ollenkaan, ellei vaimoni Terttu olisi ymmärtänyt minun kutsumustani. Terttu hoiti lapsiamme Artoa, Tuijaa ja Maijaa ja rukoili myös minun puolesta. Sellainen se työnjako meillä oli. Aika ajoin lehdistökin on huomioinut romanit. Unto tutkii lehtileikettä 1980-luvun alusta. Ihan ongelmatonta elämä ei tälläkään tavalla ollut, Unto myöntää itkeneensä monet itkut perheensä takia. Liian monta kertaa jätin Tertun hoitamaan yksin perhettä. Aitoutta kunnioitetaan Untolle on tultu sanomaan, että jos sinä kerran teet romanityötä lähetystyönä, niin mikset ole opetellut romanikieltä. Miehen mielestä siihen ei ole ollut tarvetta, eivätkä Suomen romanit läheskään kaikki puhu romanikieltä, mutta suomea osaavat kaikki. Muutenkin minä olen voinut olla romanityössä aivan oma itseni, ei minun ole tarvinnut yrittää muuttua romaniksi. Minua on kunnioitettu ihan tällaisena kuin olen. Uskon näin, että jos olisin yrittänyt olla jotain muuta kuin olen, ihmisten sydämet olisivat sulkeutuneet. Aitoutta kunnioitetaan aina. Sitä paitsi on Unto puhunut romanikieltä parikin kertaa. Loimaalla pidetyillä työntekijäpäivillä siunasin edesmennyttä Olavi Lindemania ja puhuin samalla kieltä, jota en itse ymmärtänyt. Vasta jälkeenpäin Olavi kertoi minun puhuneen kansainvälistä romanikieltä pitkät pätkät. Puheessani olin käsitellyt asioita, jotka olivat Olaville ajankohtaisia ja joita minä en voinut tietää. Vaatimaton alku Silti ei aluksi ollut ollenkaan yksinkertaista voittaa romanien luottamusta. Edesmenneet Kusti ja Aini Lindeman olivat siinä suurena apuna. Kustin kanssa Unto kierteli romanimökkejä ja luottamus syn- Elämä ja Valo 5/2008 Elämä ja Valo 5/2008
Täällä Turussa on työssä niin hyviä veljiä, että minun ei tarvitse olla kuin vanhempana veljenä ohjaamassa. Mutta vaikka en olekaan enää niin aktiivisesti mukana, on romanityö minulle edelleen sydämen asia. Minua on kunnioitettu ihan tällaisena kuin olen Ilman rukousta ei ole mitään Unto Kemlin muistuttaa, että ilman rukousta ei hengellisessä työssä tapahdu mitään todellista. Siksi hän arvostaa tosi korkealle ihmisiä, jotka rukoilevat romanien ja romanityön puolesta. Voi olla korkea koulutus ja hyvä puhetaito, mutta jos ei ole rukousta, kaikki on turhaa. Esirukous on auttanut minuakin jaksamaan. Unto muistelee sitä elämänsä vaihetta, jolloin hän oli niin väsynyt, että päätti lopettaa romanityön tekemisen kokonaan. Sain kuitenkin sisäiseen maailmaani pakottavan tarpeen lähteä Varissuolle Iitan ja Sandran luokse. He rukoilivat puolestani ja siunasivat minua käsien päälle panemisen kautta. Siitä sain uutta voimaa ja jaksoin eteenpäin. Unto painottaa, että jos hänen kutsumuksensa ja näkynsä romanityöstä ei olisi tullut Jumalalta, hän ei olisi jaksanut näitä vuosikymmeniä tässä työssä. n Ei se olisi onnistunut ollenkaan, ellei vaimoni Terttu olisi ymmärtänyt minun kutsumustani. Terttu hoiti lapsiamme Artoa, Tuijaa ja Maijaa ja rukoili myös minun puolesta. tyi. Opittiin tietämään, että näille miehille voi puhua vaikeistakin asioista, ne eivät heiltä vuoda kenellekään. Romanimökit olivat siihen aikaan pieniä ja huonokuntoisia. Onneksi Unto Kemlin oli tottunut pieniin oloihin itsekin. 1960-luvun alussa oli Turussa herätystä romanien parissa ja Turun vapaakirkossa järjestetyillä romanijuhlilla tuli uskoon mm. Kalle Svarts. Sitten kokouksia jatkettiin meillä, eikä sitä tilaa todellakaan ollut juuri sen enempää kuin romanimökeissäkään. Neliöitä oli yhteensä kolmetoista ja ensimmäisessä kokouksessa oli 63 henkeä. Niin ahdasta oli, että kun puhuja nousi puhumaan, hän ei pystynyt liikkumaan mihinkään suuntaan, muistaa Unto. Siitä lähtien meillä järjestettiin kotikokouksia säännöllisesti ja romaneja oli mukana kymmeniä. Vuosien varrella on sattunut monenlaista, niin voittoja kuin tappioitakin. Jos on ollut surua, on ollut huumoriakin. Unto muistelee, miten rukoushuoneella pidetyillä romanijuhlilla väki pelästyi sydänjuuriaan myöten. Lastenvaunuista pamahti pyörä ja väki luuli jonkun ampuneen. Seurauksena oli melkoinen sekasorto ja kokouksen johtajalla oli täysi työ saada tilanne rauhoittumaan. Unto Kemlin on sitä mieltä, että työn kannalta asiat ovat hyvällä mallilla. Turun helluntaiseurakunta suhtautuu romanityöhön erittäin myönteisesti. Ja romanityölle on tekijöitä. Unto tutkii kuvia romanijuhlilta 1970-luvulta yhdessä Jukka Mäkisen kanssa. Elämä ja Valo 5/2008 Elämä ja Valo 5/2008
Elämä ja Valo -lehden 45-juhlavuoden johdosta tämän vuoden lehdissä julkaistaan kirjoituksia vanhemmista Elämä ja Valo -lehdistä. Oheinen aukeama on ilmestynyt vuoden 1965 lehdessä numero 1. 8 elämä ja Valo 2/2009 elämä ja Valo 2/2009 9
Romanien koulutuskeskus käynnistyi Helsingin Diakoniaopisto ja Seurakuntaopisto ovat aloittaneet yhteistyön romanien kouluttajana. Romanien koulutuskeskus käynnistyi 2. huhtikuuta Diakonissalaitoksella pidetyllä seminaarilla. Tsetanes Yhdessä -seminaarin suojelijana toimi Tasavallan Presidentti Tarja Halonen. Helsingin Diakoniaopisto ja Järvenpäässä toimiva Seurakuntaopisto haluavat osallistua romanien yhteiskunnallisen aseman parantamiseen käynnistämällä yhteistyön romanien kouluttajana. Tavoitteena on romanien yhdenvertaisuuden ja osallisuuden vahvistaminen, romanikulttuurin säilyminen sekä luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden tukeminen pääväestön ja romanien kesken. Yhteistyössä romanijärjestöjen ja toimijoiden sekä viranomaisten kanssa kehitetään uusia toimintamalleja romanien kouluttautumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Keskus vaikuttaa aktiivisesti ennakkoluuloihin ja asenteisiin erityisesti oppilaitoksissa ja työelämässä mutta myös yhteiskunnassa laajemmin. Romaniväestö on Suomessa toiminut pitkään koulutusmahdollisuuksiensa parantamiseksi. Romanilasten ja -nuorten esi- ja perusopetusta on kehitetty, aikuisväestön koulutustasoa nostettu ja toisen asteen koulutuksen merkitystä korostettu. Kuitenkin tämä merkittävä kehittämistyö on vielä alussa. Romaninuorten ja -aikuisten tilannetta leimaa koulutuksen puutteista johtuva heikko asema työmarkkinoilla. Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja työelämässä on edelleen kielteisiä asenteita romaniväestöä kohtaan ja keinot ovat riittämättömiä puuttua syrjäyttävään kehitykseen. Romanien koulunkäynnin tukeminen vaatii kaikilla koulutusasteilla erityisiä järjestelyjä ja tukitoimia. Tämä edellyttää romanikulttuurin syvällistä tuntemista ja tiivistä yhteistyötä romaniväestön ja pääväestön kesken. Helsingin Diakoniaopistossa ja Seurakuntaopistossa on jo vuosia koulutettu romaneja ja toteutettu hankkeita, joilla on edistetty heidän työllistymistään ja ehkäisty syrjäytymistä. Nyt käynnistyvässä koulutusyhteistyössä romanien koulutukseen ja työhön ohjautumista tehostetaan, heille tarjotaan uusia koulutusmahdollisuuksia ja tuetaan muita toimijoita romanityössä. Keskuksen ohjaus- ja neuvontapiste sijaitsee Helsingin Kalliossa osoitteessa Alppikatu 2 A. Koulutustoiminta tapahtuu oppilaitosten tiloissa Helsingissä ja Järvenpäässä, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä. Romano Miritsin lähetysaika ja yhteystiedot muuttuvat! Ylen Radio 1:n ohjelmistoon kuuluva Romano mirits lähetetään 2009 alusta alkaen sunnuntaisin klo 17.45 18.00, sekä Yle Areenassa. Aiemmin ohjelma kuultiin tiistaiiltaisin. Romano mirits on ikkuna romaniasioihin ja romanien arkeen meillä ja muualla. Ohjelma sisältää ajankohtaista tietoa ja haastatteluja sekä romanikieliset uutiset. Vuoden 2009 alusta alkaen ohjelmaa toimittaa Tuovi Putkonen ja sen tuottaa radion Asiaohjelmat. Tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja toiveita ohjelman aiheiksi voi lähettää osoitteeseen tuovi.putkonen@yle.fi tai Romano mirits/tuovi Putkonen, PL 58, 00024 Yleisradio Puhelimitse Tuovi Putkosen tavoittaa numerosta 040-506 3572 A Tunnusta tarvitsevasi Jeesusta. Kukaan ei tule Taivaallisen Isän luo muutoin kuin Jeesuksen kautta. Hän kuoli sovittaakseen syntisi. Hän nousi kuolleista ja elää ollakseen aina Sinun Vapahtajasi. B Tunnusta rikkomuksesi Jumalalle Jokainen ihminen on rikkonut Jumalan tahdon ja elää erossa Hänestä. Jeesukseen uskova voi pelotta tunnustaa syntinsä ja rikkomuksensa, sillä Jeesus on syntisten ystävä. Voit rukoilla vaikkapa seuraavin sanoin: Taivaallinen Isä. Tiedän, että olen rikkonut Sinua vastaan ja poikennut Sinun tahdostasi. Uskon, että Jeesus on kuollut minun puolestani ja että Hän sovitti minun syntini. Tahdon antaa koko elämäni Jeesukselle ja kääntyä Hänen avullaan synneistäni. Jeesus on minun Herrani ja Vapahtajani. Aamen. C Jokainen, joka uskoo Jeesukseen, saa synnit anteeksi Uskoontulo ei ole tunteen, vaan uskon asia. Sinulla on lupa ja etuoikeus tunnustaa uskosi.raamattu sanoo: Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt Hänet kuolleista, olet pelastuva. D Tutustu Raamattuun ja toisiin uskoviin Lue Raamattua ja opettele henkilökohtaisesti tuntemaan, millainen Jeesus todella on ja mitä Hän sanoo. Etsi ystäviä, joiden kanssa voit jakaa löytösi. Taivaallinen Isä tahtoo, että Hänen lapsensa löytävät itselleen hengellisen kodin, jossa he voivat kasvaa ja vahvistua. Saatat kuulla monia mielipiteitä ja eri näkemyksiä seurakunnista, kasteesta ja muista kysymyksistä, mutta älä unohda, että Sinulla on aina mahdollisuus tutkia asioita omasta Raamatustasi. 10 elämä ja Valo 2/2009 elämä ja Valo 2/2009 11
Tyytyväinen mieli on pitopöytä Mainonta on nykyajan ilmiöistä yksi näkyvimmistä. Näkyvyytensä vuoksi se johtaa ihmisten ajatuksia ja kulutustottumuksia, valitettavan usein myös harhateille. Erilaisten ravinto-oppaiden, -kurssien ja terveyttä edistäviä elämäntapoja mainostavien ohjeiden viidakossa tulee miettineeksi mikä loppujen lopuksi on sellaista viisautta sisältävää ohjeistusta, että annetut ohjeet eivät seuraavassa tutkimuksessa muuttuisi? Hyvä on perehtyä elämäntapoja parantaviin ohjeisiin, mutta vielä hyödyllisempää on perehtyä Jumalan Sanan antamiin neuvoihin. Silloin hyvä ei tule parhaan viholliseksi. Mainonnan ohjeistuksilla saatetaan etsiä helpotusta, kun tuntemattomaan epämiellyttävään olotilaan haetaan ratkaisua. Ihmisten kaivatessa levollisuutta ja rauhaa, monenlaiset markkinamiehet lähtevät liikkeelle tarjoten ratkaisuksi mitä ihmeellisimpiä reseptejä. Ajatukset harhailevat ja mietityttää, mikä näistä tarjolla olevista vaihtoehdoista olisi se mihin tarttua? Vai olisiko sittenkin niin, että minusta itsestäni löytyy ratkaisu, kunhan pohdin asioita tarpeeksi kauan? Löytämisen halun ollessa vilpitön, etsimisen ja ajatukset voi suunnata tiedossa olevaan, mutta ei välttämättä käytössä olevaan lähdemateriaaliin - Raamattuun. Raamatusta löytyy selkeä ja jokaisen löydettävissä oleva tyytyväisyyden lähde. Jeesus sanoi heille: Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa. 1) Raamatun teksti avautuu siihen tutustumisen myötä. Vähän kerrallaan, pääasia on tutustumisen tärkeys. Jeesus lupasi jäähyväispuheessaan opetuslapsille, että Hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti. 2) Syntimme on sovitettu ja lunastussumma on maksettu. Lunastustyön arvoa ei saa kumotuksi minkäänlainen filosofia, eivät tieteelliset tutkimukset, eivätkä ihmisten omat uskonnolliset mielipiteet. On vain yksi tie Isän luokse Jeesus! Ilo on tyytyväisyyden ilmentymä Elämään kuuluu monet asiat ja tilanteet, joista voimme sanoa nämä eivät ole miellyttäviä. Murehtimalla asiat eivät yleensä muutu, joten voimme toimia tehokkaammalla tavalla. Voimme viedä tarpeemme tiettäväksi rukouksessa Jumalalle. Voimme luottaa siihen, että Hän toimii parhaaksemme. Rukousvastauksista kiitos kuuluu Hänelle, jolla on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Kiittää tulee silloinkin, kun vastaus ei ole toiveemme mukainen. Raamatussa puhutaan eri yhteyksissä niistä ominaisuuksista, joissa uskovan tulisi kasvaa ja tuottaa Hengen hedelmää. Rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. Kaikkea edellä mainittua pitäisi löytyä uskovan elämässä. Voiko olla totta? Totta, mutta miten on minun kohdallani? Kysymys joka on aiheellinen jokaisen uskovan kohdalla. Muun muassa Paavali nostaa edellä mainitut ominaisuudet esille eri yhteyksissä. Ilo on yksi ominaisuuksista johon Paavali kiinnittää huomiota. Iloitkaa siitäkin huolimatta, että ilon kestävyys saattaa olla koetuksella monta kertaa. Miten voin olla iloinen, kun? Kirjoittaessaan filippiläisille, Paavali kehotti heitä kestäväisyyteen, yksimielisyyteen ja iloon Herrassa. Samalla hän toi esille ilonsa siitä, että häntä autettiin ajallisissa tarpeissa. Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanon, iloitkaa. 3) Mietin, todennäköisesti monen muun kanssa miten voin iloita silloin, kun on erilaisia vaikeuksia, sairautta, murhetta uskosta osattomista läheisistä ja monta muuta murhetta tuottavaa asiaa? Paavali ei kehottanut iloitsemaan elämän tilanteista, vaan iloitsemaan Herrassa ja siitä, että saa olla Herran oma. Raamatusta välittyy selkeä ohje Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi. 4) 1) Jh 6:35. 2) Jh 14:16. 3) Fil 4:4. 4) Fil 4:6. Kari J. Heinonen 12 Elämä ja Valo 2/2009 Elämä ja Valo 2/2009 13
Teksti: Allan Palm Valokuvat: Miestenpiiri syventää ystävyyttä arjen keskellä Tänä päivänä maailma tarjoaa ihmiselle mitä erilaisimpia houkutuksia. Ihmiset ovat itsekkäitä, oman kunnian ja voiton pyytäjiä. Kodin hyvät kasvatusmateriaalit ovat kärsineet suuren inflaation ja on menetetty jotain todella tärkeää ja arvokasta. Tämä tietoisuus avasi silmämme rukoilemaan ja etsimään näitä henkilöitä, jotka ovat menettäneet seurakuntayhteyden, ovat kahden tien kulkijoita. Tämä asia on haastava. Miten heidät saadaan jälleen mukaan seurakuntayhteyteen? Kaaleet tarvitsevat tänä päivänäkin yksinkertaisia ja käytännöllisiä neuvoja ja opetusta, jotta he ymmärtävät mitä on tulla ja olla uskossa. Miten uutta elämää tulisi elää? Totta kai tässä maailmassa on eletty ennenkin, mutta nyt tarvitaan tukea ja ohjausta elämään siinä Kristukseen uskovana, Jumalan lapsena. Miten ymmärretään uudestisyntyminen, josta alkaa uusi elämä Jeesuksen kanssa. Se ei ole uutta elämää jos meidän asenteemme ei ole muuttunut myös arkipäivän asioissa, tekemisissä ja suunnitelmissa. Jos elämme niin kuin ennenkin ja sanomme olevamme uskovaisia, ajattelemmeko koskaan ristiriitaa sanojemme ja tekojemme välillä. Raamatussa sanotaan, että usko ilman tekoja on kuollut. Me olemme pelastettuja ainoastaan Jumalan suuresta armosta ja armosta meidän tulisi oppia elämään uutta elämää. Raamattu todistaa, että vanha on kadonnut ja uusi on tullut sijaan. Miesten piirin toiminta on vahvasti sitoutunut Jumalan Sanaan. Siellä käsitellään ja keskustellaan arkipäivän erilaisista asioista esim. isyydestä, miehisyydestä, perhearvoista ja periaatteista, siunaus, bisnes jne. Saamme niihin erilaisia näkökulmia, koska olemme erilaisia ihmisiä. Kaiken kuitenkin perustamme Raamattuun. Miestenpiirin toiminnan tarkoitus on oppia tuntemaan enemmän toisiamme ja Jeesusta. Tämän toiminnan kautta olemme kokeneet kuinka se on myös yhdistänyt meitä toisiimme arjen keskellä. Olemme käsitelleet illoissa myös vaikeita kysymyksiä vihasta, katkeruudesta ja anteeksiantamattomuudesta. Jumalan armon ja rakkauden avulla olemme pyrkineet nostamaan esiin myös asioita, jotka ovat kipeitä ja arkoja. Olemme huomanneet, kuinka Jumala on saanut siunata meitä. Olemme saaneet oppia ymmärrystä 14 Elämä ja Valo 2/2009 Elämä ja Valo 2/2009 15
Rembrandt, Tuhlaajapojan paluu Tuhlaajan kotiinpaluu ja sääliä toisiamme kohtaan. Jumalan sanan totuus ja anteeksiantamus on kaiken perusta. Näin matka voi jälleen jatkua. Jumalan tavoite on tehdä meistä ehjempiä, jotta me voimme palvella ja rohkaista toisiamme. Meidän tehtävämme on olla lohdutuksena toisillemme matkalla taivaaseen. Me täällä Tampereella olemme kokeneet nämä illat arvokkaina, ja rohkaisemme sinuakin aloittamaan samantyyppiset illat omalla paikkakunnallasi. Saat nähdä, miten Jumala toimii arjen keskellä ja pitää huolta omistaan. Ihmisten erilaisuudesta huolimatta ystävyys syvenee ja itsetunto eheytyy. Me voimme olla Jumalan armosta kaaleita, elää ja asioida tässä yhteiskunnassa, kasvattaa lapsemme niiden arvojen ja periaatteiden mukaan, jotka nousevat Raamatusta. HEI! Jumala tuli minun elämääni suuren hädän ja ahdistuksen keskelle. Elämäni oli ollut vailla merkitystä ja tyhjää. Jotain puuttui elämästä. Ympärillä oli sairautta, surua ja murhetta. Koin tämän kaiken suurena tuskana, ajattelin mikä aiheuttaa tämän? Minulta puuttui rakkaus, se rakkaus, joka antaa anteeksi. Rakkaus, joka ei hylkää meitä ja antaa meille iankaikkisen elämän. Minun elämässä on tänä päivänä Jeesus. Hän on tie, totuus ja elämä. Rakastetaan yhdessä meidän Jumalaamme, ja kävellään toistemme rinnalla. Täällä Tampereella meillä toimii miesten piiri. Eli kokoonnumme kerran viikossa jonkun kotona musiikin, hengellisen sanan ja rukouksen kanssa. Tuomme sinne myös meidän arkipäivän elämäämme. Siellä voimme jakaa asioita ja olla niissä mukana. On ihana asia kun saamme olla toistemme rinnalla ja näin saamme palvella Herraamme Jeesusta Kristusta. Siunattua kevättä täältä Tampereelta toivottaa Valde Åkerlund Herra, neuvo minulle tiesi, opeta minulle polkusi. Johdata minua totuutesi tiellä ja opeta minua, sillä sinä olet minun pelastukseni Jumala. Sinua minä odotan kaiken päivää. Muista laupeuttasi, Herra, ja armoasi, sillä ne ovat olleet hamasta iankaikkisuudesta. Älä muista minun nuoruuteni syntejä, älä minun rikoksiani; muista minua armosi mukaan, hyvyytesi tähden, Herra. (Ps. 25:4-7) Oi, Jeesus mestari, tulen sun luoksesi, ristin juurehen laskeudun. Annathan anteeksi kaikki mun erheeni, vaikka en sitä mä ansaitsekaan, armoosi yksin turvaudun vaan. Kaikki ne kallihit aarteet mi omisti, maailman teillä ne tuhlasin pois. Vaan Isä rakkahin, armahdit lastasi, tuhlaajan lailla luoksesi sun, tulin niin armon sain luonasi sun. Sormuksen sormeeni, laittoi hän kultaisen. Näin sinetöi minut taas lapsekseen, vanhurskaan vaattehen, päälleni pukien, syntini kaikki anteeksi sain. Nyt matkaa tehdä taas saan lapsenaan. Ystävä rakkahin, kuka sä lienetkin, jos vaikka paljonkin rikkonut oot. Jos nöyrryt eteensä, anteeksi antaa Hän, rikkeesi kaikki ne pois pyyhitään, tuntoosi rauhan sä saat kestävän. Aili Lindeman Motala, Ruotsi 16 Elämä ja Valo 2/2009 Elämä ja Valo 2/2009 17
osa 2 Tarina ja hahmottelu: Mikael Mäkinen Kuvitus ja väritys: Veli Loponen jatkuu... 18 Elämä ja Valo 2/2009 Elämä ja Valo 2/2009 19
TeksTi: Jukka Mäkinen ValokuVaT: RaineR lindeman Mertsti on ollut nuoresta pojasta lähtien kova tekemään töitä. Tänään hänen tehtäviin kuuluu kahden firman pyörittäminen. Liikemies Mertsi Lindeman sai elämälleen uuden suunnan Mertsi Lindeman on auralainen liikemies, jolle lama on osoittautunut siunaukseksi. Miehellä on kaksi liikeyritystä, vaihtoautoliike ja metalliromuliike. Romun hinta kuitenkin romahti ja se antoi kiireiselle miehelle aikaa ajatella sielunsa iankaikkisuutta. Hengelliset asiat olivat sikäli tuttuja, että hän oli nuorena poikana tunnustava kristitty, kävi jopa uskovaisten kasteella 90-luvun alussa. Kävi kuitenkin niin, että usko ei kantanut sen pidemmälle, mutta ei hän taivasasioista kokonaan eroon päässyt. Ja kun uskovaisella Tanja Manner-Lindemanilla vielä oli miehen uskoontulo jatkuvana rukousaiheena, niin ei ihme, että hengelliset asiat alkoivat taas kiinnostaa. Itse asiassa ne nostivat päätään jo parin viime vuoden aikana, mutta Mertsi ei antanut niille tilaa. Työnsin ne taka-alalle ja ajattelin miettiväni niitä sitten joskus myöhemmin. Tiesin kyllä, että joudun ratkaisemaan suhteeni Jeesukseen jossakin vaiheessa. Kun mies sitten vietti jälleen kerran kosteaa iltaa kotonaan parin kaverin kanssa, niin juhlat saivat oudon käänteen. Mertsin ajatuksiin tuli, että nyt hän tulee uskoon. Sanoin kavereille, että tämä on sitten viimeinen ilta näissä merkeissä. Tämä loppuu tähän. Toiset käsittivät Mertsin puheen väärin ja pelästyivät. Ajattelivat toisen puhuvan kuolemastaan. Siitä ei tosiaan ollut kyse. Älä puhu sellaisia, he sanoivat. Siinä vaiheessa puin ajatukseni sanoiksi ja totesin, että minä tulen uskoon. Sitten sanoin sen uudelleen, tällä kertaa vielä kovemmin. Mertsille alkoholi merkitsi aika paljon, hän piti sen mausta ja sen vaikutuksesta. Viimeisen puolen vuoden aikana tilanne kuitenkin muuttui. Sanoin Tanjallekin, että alkoholi on alkanut maistua pahalta. Tanja, joka oli tullut uskoon jo 15 vuoden iässä, piti sitä tietysti rukousvastauksena. Se oli Tanjalle siinäkin mielessä rukousvastaus, että hän oli nimenomaan rukoillut, että viina alkaisi maistua Mertsistä pahalta. Sanoista tekoihin Seuraavana aamuna Mertsi ryhtyi sanoista tekoihin. Kotona oli alkoholia kymmeniä litroja, ja sitä hän alkoi nyt tuhota. Osan kaadoin viemäriin, osan veivät kaverit. Lopulta jäljellä oli kolme noin viiden litran pulloa kaapin päällä. Ajattelin ensin jättää ne sinne koristeeksi, mutta tulin sitten siihen tulokseen, että sellaiset koristeet eivät sovi uskovaiseen kotiin. Soitin uskovaiselle sedälleni jo silloin yöllä. Seuraavana päivänä soitin uudelleen ja mietin etukäteen, että oliko tämä ottanut humalaisen puheet tosissaan. Hän oli kuitenkin tajunnut heti, että en pelleillyt. Nyt oli tosi kyseessä. Mertsi Lindeman pelkäsi uskonratkaisua tehdessään, että hän ei pääse tupakasta eroon, mutta niin vaan jäi sauhuttelukin Jeesuksen tullessa sydämeen asumaan. Asiat loksahtelivat paikalleen ja nyt tiedän olevani matkalla taivaaseen. Siellä saan viettää iäisyyteni. Mertsi Lindeman ja Tanja Manner-Lindeman ovat löytäneet hengelliseksi kodikseen Auranmaan Lähetysseurakunnan. Siellä he ovat jo saaneet todistaa uskostaan. Seurakunnan työntekijä Seppo Mäkipää muistaa nähneensä Tanjan seurakunnan tilaisuuksissa muutamia kertoja ja Mertsinkin kerran ennen tämän uskoontuloa. Tosin silloin Mertsi oli todella sulkeutuneen oloinen, eikä häneen oikein saanut mitään kontaktia. Rukous varmaan pehmitti miehen sydämen ja seurakunnan puolesta Lampisen harri alkoi pi- 20 elämä ja Valo 5/2008 elämä ja Valo 5/2008 21
Fanni Långström yhdessä ystävänsä Irja Nylundin (vas.) kanssa. Haluan tervehtiä jokaista Elämä ja Valo lehden lukijaa Psalmi 73 sanoilla: Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi. (Ps. 73:28) Mertsin elämä on muuttunut. Siitä iloitsevat Tanja sekä Ramona tytär. Hevoset ovat aina olleet Mertsin sydäntä lähellä. tää Mertsiin yhteyttä. Liedon Lähetysseurakunta yhdistyi Auranmaan helluntaiseurakunnan kanssa 2.4.2008. Näin syntyi Auranmaan lähetysseurakunta. Oli se riemullinen hetki, kun Mertsi jatanja astuivat rukoushuoneen ovesta sisälle torstai-illan rukouskokoukseen. Mertsin silmistä näki, että nyt oli jotain todellista tapahtunut. Seppo Mäkipää iloitsee Mertsin ja Tanjan mukaan tulosta sikälikin, että se on antanut uutta potkua tuoreelle seurakunnalle. Saatiin uutta kipinää koko touhuun. Mertsi Lindeman katselee luottavasti tulevaisuuteen, Uskon, että Jumala johdattelee meidät juuri sille paikalle, mikä on meille tarkoitettu, sanoo Mertsi ja hymyilee valoisasti. Tiesin kyllä, että joudun ratkaisemaan suhteeni Jeesukseen jossakin vaiheessa. Soitin uskovaiselle sedälleni jo silloin yöllä Asiat loksahtelivat paikalleen ja nyt tiedän olevani matkalla taivaaseen n Terveiset Pietarsaaresta Jumalalla on kaikki mahdollisuus meidän jokaisen elämässä. Sillä Hänellä ei ole mahdottomia tapauksia. Olen saanut seurata Herraa useita vuosia, tuntea kuinka Hän on neuvonut Sanansa kautta, ohjannut askeleeni. Palvelustehtäväni on rukoilla ja olla mukana seurakunnan kuorossa. Koen, että ihmiselämään sisältyy ilon ja riemunkin aikoja. Meillä on oikeus olla kiitolliset niistä. Elämän kudokseen sopivat sekä kirkkaat että tummat värit. Parhaimmatkin ilot ovat sittenkin rajoitettuja ja hetkellisiä. Sillä niihin on kätketty sammumisen varjo, mutta Pelastuksen riemu on taivaan lahja. Tuo lahja on laskettu sydämiimme Isän rakkauden kautta. Tämä kestää matkassamme vaikeinakin päivinä, sillä tie on valaistu perille saakka. Riisutustuulissakin se on turvallinen. Matkan varrella käyn tervehtimässä Irja sisarta. Tässä yhdessä muistelemme monia elämän hetkiä. Katsokaa, minkäkaltaisen rakkauden Isä on meille antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita me olemmekin. Sentähden ei maailma tunne meitä, sillä se ei tunne häntä. Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. (Joh. 3:1-2) Siunaten ja terveisin Fanni Långström, Pietarsaari 22 Elämä ja Valo 5/2008 Elämä ja Valo 2/2009 23
Lahteen avattu toimintakeskus romaneille Uusi toimintakeskus huolissaan syrjäytymisestä Teksti: Rainer Lindeman Valokuvat: Rainer Lindeman ja Keijo Baltzar Lahdessa on avattu romanien oma toimintakeskus, Romano Tseer. Huhtikuun alussa pidettiin toimintakeskuksen avajaisia. Elämä ja Valo ry. on nähnyt tärkeäksi työmuodoksi ehkäistä romanien syrjäytymistä. Toimintakeskuksen toiminnassa pyritään huomioimaan mahdollisuuksien mukaan eri ikäryhmät. Lapsille järjestetään mm. läksyparkki-, kielikylpy- ja kerhotoimintaa. Vanhemmat voivat osallistua ompelu- tai kokkikerhon toimintaan. Toimintakeskuksessa on mahdollisuus myös kohdata ystäviä, surffailla netissä, lukea päivän sanomalehtiä, pelata biljardia jne. Toimintakeskuksen palkattuina työntekijöinä toimivat Hellevi Hedman-Valentin (vas.) ja Monica Hedman. Kahvi lorisee ja keittiössä on päällä täysi suhina. Romanien toimintakeskus on valmis avaamaan ovensa Lahden Nikulassa. Entinen syrjääntyneiden majapaikka on ehostettu uuteen uskoon. Projektikoordinaattori Hellevi Hedman- Valentin iloitsee, että jo remontin aika- na toimintakeskuksen tavoitteet alkoivat toteutua. Yksi suurimmista haaveistamme oli, että saisimme nuoria innostumaan ja motivoitumaan koulutuksesta ja työelämästä. Meillä oli kuusi poikaa työharjoittelussa, jotka vanhempien työntekijöiden ohjauksessa remontoivat koko Toimintakeskus syntyi tarpeeseen Toimintakeskus on saanut myös oppisopimuspaikan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajalle. Lahden kaupungin toimesta opiskelua suorittaa Keijo Baltzar. Lahden sosiaalijohtajan Risto Kajasteen mielestä uusi paikka on tervetullut, sillä kaupunki on huolissaan romaniväestön syrjäytymisvaarasta. Huoli on ihan ilmeinen. Koulumenestys tahtoo olla jokusilla heikko ja peruskoulu jää monelta kesken. Tästä on lyhyt tie syrjäytymiseen, pohtii Kajaste. Keskuksen toiminta pyrkii olemaan monipuolista: ATK-kursseja ikääntyneemmille, eri ammattialojen esittelyjä nuorille, lapsiparkki ja pelitilaa. Ovet ovat auki myös valtaväestölle. Muurit kaatuvat kun ihmiset saavat tietää vieraasta kulttuurista. On vaikea talon. Heistä kaksi lähtee suorittamaan keskeytynyttä peruskoulua loppuun, iloitsee Hellevi Hedman-Valentin. Osa toimintakeskuksen rakennusvaiheen talkooväestä. Toimintakeskus tarjoaa toimintaa ja yhdessäoloa kaiken ikäsille. 24 Elämä ja Valo 2/2009 Elämä ja Valo 2/2009 25
Juhani eriksson Minun todistukseni ymmärtää vierasta kulttuuria, vaikka se on ollut keskuudessamme vuosisatoja, jos siitä ei tiedetä mitään. Ennakkoluulot ovat voimakkaita, tuumii Hellevi Hedman-Valentin. Olen kokenut monta kertaa, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Meidänkin puolelta on parantamisen varaa. Nyt lähdetään yhdessä eteenpäin! Nikulan Romano Tseer- romanien talo haluaa myös säilyttää ja elvyttää romanikulttuuria. Yksi keino tähän on romaninkieliset kielikylvyt lapsille. Ko- keneemmat lupaavat myös opettaa nuoremmille perinteisiä käsityötaitoja. Lahtelaiset ottaneet toimintakeskuksen omakseen Maaliskuun lopulla Nikulan toimintakeskuksessa vietettiin toiminnan esittelyiltaa Lahden seudun romaneille. Illassa oli mukana noin 50 henkilöä. Mukana oli sekä nuorempaa että vanhempaa väkeä ja tunnelma oli kotoinen. - Saadaan olla Jumalalle kiitollisia, kun olemme saaneet tällaisen oman toimintakeskuksen, oli erään romanivanhuksen kommentti. Jo toimintakeskuksen rakennusvaiheessa viime syksyn aikana talkoolaisten suuri määrä osoitti, että keskus on lahtelaisten oma juttu. Remonttia tehtiin innolla ja tunnelma oli positiivinen. - Olemme kauan aikaa toivoneet ja rukoilleet tällaista mahdollisuutta Lahden alueelle. Nyt se on totta. Uskomme, että saamme kokea mahtavia ja siunattuja hetkiä Nikulassa, iloitsee toimintakeskuksen vetäjä Hellevi Hedman- Valentin. n Kun kuulen nimen juhani Eriksson, minulle tulee ensimmäiseksi mieleen miehekäs laulunääni ja ehdottomasti kappale Savimaja. Siinä esityksessä on jotain ajatonta ja koskettavaa. Sitä samaa on myös Erikssonista kertovassa kirjassa Minun todistukseni. Kirja on monella tapaa rohkaiseva, erityisesti se rohkaisee rukoilemaan ja luottamaan siihen, että kun Jumala kutsuu johonkin tehtävään, niin hän antaa myös voiman sen suorittamiseen. Minulle oli yllätys se, kuinka monessa asiassa Eriksson on ollut vuosien varrella mukana. Ei turhaan lue kirjan takakannessa, että hän on ollut Lähettäjänsä uupumaton todistaja. Hän on antanut panoksensa niin vankila-, romani-, katulähetys-, kuin Lapissa tehtävälle työlle. Ehkä parhaiten hänet tunnetaan laulajana. Eriksson rukoilikin jo poikasena Jeesus, tee minustakin laulaja, joka voi lohduttaa ja koskettaa jonkun sydäntä. Siinäkin asiassa Jumala kuuli Erikssonin rukoukset. Kirjassaan hän kertoo joidenkin laulujensa synnystä. Kirjassa on monia ihmeellisiä tapahtumia hänen elämänsä varrelta. Rehellisesti hän kertoo niin voitoistaan kuin tappioistaankin. Elämä ei aina ole ollut helppoa, mutta Jeesuksen avulla hän on jaksanut eteenpäin. Kirja lähtee liikkeelle Juhanin lapsuusvuosista ja seuraa hänen elämäänsä aina nykyhetkeen saakka. Kirja on helppolukuinen ja sen koskettavin kohta on eittämättä se, kun mies löytää yhteyden elävään Jumalaan. Uskovaisen kodin lapsena hän tietysti oli kuljettanut tietoisuuden Jumalasta mukanaan silloinkin, kun ei ollut kulkenut Hänen yhteydessään. Kutsu romanityöhön tuli niin ihmeellisellä tavalla, että minun on pakko lainata tähän kappale suoraan hänen kirjastaan. Oli kevät 1963. Kesken kaiken touhun kuulin valokuvausateljeessani Herran äänen, joka sanoi: Lähde liikkeelle. Tunsin hänen äänensä, joten panin heti ateljeeni oven lukkoon ja läksin. Käynnistettyäni autoni kysyin Herralta, mihin suuntaan minun pitäisi lähteä. Kuulin hänen selvästi nauraen sanovan minulle: Tämähän on yksisuuntainen tie. Niinpä niin, kaikkea minä nyt sitten kyselenkin! Läksin siis ajamaan. Heti seuraavassa risteyksessä minun käskettiin kääntymään vasemmalle. Ajoin siis ohi torin, ohi Asemakadun, Kilpisenkadun ja Gummeruksenkadun, ja sitten Cygnaeuksenkadun kulmassa Herra sanoi: Tästä alas. Ehdin ajaa noin neljäkymmentä metriä, kun näin kadulla vanhan Herran palvelijan Eeli Jokisen. Pysäytin autoni hänen viereensä. Hän oli ihmeissään ja sanoi: Vastahan minä juuri pyysin Herralta autoa ja miestä, joka voisi minua auttaa romanijuhlien järjestämisessä! Pitäisi kerätä kaupoista ruokatavarat, joita olen kerjännyt juhlia varten ja viedä ne vapaakirkkoon ja sieltä viedä patjoja Bethel-rukoushuoneelle romanien yöpymistä varten. Sanoin Eelille: Minä olen se mies, olen valmis palvelemaan sinua, Herran patriarkka. (Minun todistukseni, Juhani Eriksson, Päivä Oy, 2008) Tämä on vain yksi esimerkki Jumalan ihmeellisestä johdatuksesta Juhani Erikssonin elämästä. Kirjasta henkii vankka luottamus Jumalan johdatukseen elämän eri vaiheissa. Kirjaa on vaikea laskea kädestään kesken lukemisen, eikä se johdu niinkään tekstistä, joka toki on sujuvasti kirjoitettu, vaan sen mielenkiintoisesta sisällöstä. Kirjaa on saatavilla erikoishintaan Elämä ja Valo ry:n nettikaupasta (www. elamajavalo.fi) Jukka Mäkinen 2 elämä ja Valo 2/2009 elämä ja Valo 2/2009 2
Kerro tämä kaikelle kansalle! Jumala ilmestyi minulle unessa kirkkaudessaan ja antoi mi- nulle profetaallisen sanoman. Ilmestys toi esille sen, että Hän, Jumala on tullut vihaiseksi ja surulliseksi tämän kansan menettelytapojen vuoksi, Hän odottaa meidän heräävän. Olin siinä unessa yksin, jossakin kirkkauden ja valon täyttämässä paikassa, siinä kirkkaudessa oli Jumala. Hän halusi kohdata minua ja sanoi ensimmäiset sanansa, jotka kuuluivat näin: Minä otan armoni pois teidän päältänne. Kun kuulin nuo sanat, niin tuntui kuin olisi koko maailma romahtanut altani. Suunnaton pelko ja häpeä valtasi koko olemukseni. Ajattelin heti omassa mielessäni, olenko tehnyt jotakin niin väärää, että Jumala tällä tavalla sanoi. Se Jumalan viha oli niin todellisen tuntuista, jotenkin vaan tunsin sen. Muistin, että olimme viimepäivinä puhuneet paljon tyttöjen kanssa Jumalan armosta, mitä se meidän mielestämme on ja mitä se meille merkitsee. Ei ollut sattumaa että Jumala juuri tästä tahtoi minulle puhua ja kauttani muille. Mieleni järkkyi kovasti ilmestyksen keskellä, sanoin Jumalalle näin: Älä ota meiltä armoasi vielä pois, miten me voidaan pelastu, jos meillä ei ole armoa? Ja jatkoin: Enkä ole vielä valmis, on vielä paljon pois jätettävää sellaista mikä ei kuulu sinun lapsellesi. Itkin lakkaamatta, koska ymmärsin, että jos Jumala nyt ottaa armonsa pois ja Jeesus hakee omansa kotiin, niin en välttämättä olisi siinä joukossa. Vaikka olen kantanut uskovan nimeä, en ole ollut kokosydäminen. Olin vielä kiinni jollakin tapaa maailmassa ja vetosin rukoillen Jumalaan. Kyselin myös miten käy niiden, jotka eivät vielä tunne Jumalaa? Eikö kaikille ihmisille tulisi kertoa Jeesuksesta ja julistaa evankeliumi koko maailmalle, ettei jäljelle jäisi yhtäkään joka ei olisi kuullut Jeesuksesta. Sitten kysyin entä minun perheenjäsenet, sukulaiset, läheiset ja ystävät? Anelin lisää armonaikaa meille kaikille ja vakuutin, että olen valmis tekemään ihan mitä vaan. Pyysin Jumalaa ottamaan käyttöönsä minua ja muita nuoria uskovia, sekä nostamaan niitä julistajia ja profeettoja, jotka tuovat esille Jumalan sanan totuutta. Että Jumala kaikkia meitä yhdessä lähettäisi elonpelloille etsimään eksyneitä takaisin ja voittamaan uusia sieluja. Myös pyysin varustamaan meitä uskovia tätä aikaa varten ja avaamaan meidän ymmärryksemme, joka on pimentynyt armon suhteen. Pyysin osoittamaan armon todellisuutta. Jumala kuunteli aikansa ja vastasi näin: Paljon te puhutte kyllä minun armostani, mutta ymmärrättekö te todellista merkitystä? Te käyttäisitte minun armoani omien mielihalujenne mukaisesti, niin kuin itse parhaaksi näette, niin kuin se teille sopii missä ja milloinkin. Tämä kansa on niin uppiniskainen ja välinpitämätön. Se ei taivu minun tahtooni hyvällä, siksi vihantuomioni on kohtaava tätä kansaa, ellei se tee parannusta. Ymmärrättekö te, että minä annoin ainokaisen Poikani teidän syntisten edestä, että teillä olisi iankaikkinen elämä Jeesuksen sovintoveren kautta. Näinkö palkitsette Vapahtajanne, ettekä käänny pois pahoilta teiltänne. Tuntui siltä kuin kaikki toivo olisi menetetty, eikä Jumala enää mieltänsä muuta meidän suhteen, vaan olemme tuhoon tuomittuja. Jatkoin unessa rukousta ja anelin Jumalaa antamaan meille vielä edes vähän aikaa, että voisin kertoa tästä sanomasta kaikille ja näin heräisivät unestaan ja tekisivät parannuksen. Ottaisivat uskon tosissaan, mikä meille on lahjana annettu. Tuon anomiseni jälkeen Jumala osoitti puheessaan aivan kuin leppymistään ja sanoi: Annan teille vielä vähän aikaa, mutta käyttäkää se aika oikein, sillä etsikkoaikanne päättyy pian. Silloin ne jotka minua huutavat totisesti en minä heitä enää kuule, sillä silloin on minun armoni päättyvä. Sen tähden on tärkeää, että ottaa kutsun vastaan, kun minä heitä tässä ajassa vielä kutsun. Älköön kukaan siirtäkö ratkaisuaan huomiseen, tuntiessaan kutsuni. Älköön kukaan ajatelko, että tulen uskoon kun se minulle parhaiten sopii. Sillä ette te ole minua valinneet, vaan minä valitsin teidät, jotta teidän osananne olisi iankaikkinen elämä. Siksi älkää kääntäkö selkäänne kun minä teitä kutsun, sillä kutsu ei ole ikuinen. Tuossa hetkessä syttyi riemu taas mieleeni ja sain kokea miten armahtavainen Jumala on meitä kohtaan antamalla meille vielä mahdollisuuden aikaa. Kiitin Jumalaa ja sanoin teen mitä täytyy, että sanomasi tulee ilmi ja tahtosi tapahtuisi. Kaiken jälkeen viimeiset sanat kuuluivat näin: Mene ja kerro tästä kaikelle kansalle. Ja Hän tahtoi antaa kehotuksen sanan uskoville erikseen: Tarkatkaa teitänne, miten te vaellatte. Vaeltakaa totuudessa ja pitäkää sydämenne puhtaana. Olkaa kestäviä uskossanne, sillä minä tulen pian. Samassa hetkessä heräsin ja olin kauhusta kankeana siitä mitä juuri olin nähnyt ja kuullut. Ymmärsin ja erotin, että se ei ollut mikään tavallinen uni, vaan suora sanoma Jumalalta, jonka sitten kirjoitin ylös kertoakseni siitä muillekin. Näin toteuttaakseni sen mitä olin hänelle luvannut. Sain unessa tämän ilmestyksen joulukuussa 2008. Kerroin siitä heti muutamille ystävilleni. Pariin kertaan kieltäydyin kertomasta tästä suuremmille joukoille arkuuteni takia, mutta kolmannella kerralla Jumala antoi ihmeellisen rohkeuden nousta kertomaan tästä näystä Olarin seurakunnassa 7.2.2009. Esille meno ei ollut helppoa ja tällaisen sanoman kertominen ei tehnyt siitä helpompaa, mutta Jumala otti täyden hallintavallan siinäkin tilanteessa enkä tuntenut enää arkuutta siinä hetkessä. Sen jälkeen koin syvän rauhan, se taakka mikä oli painanut siitä lähtien kun Sanoman sain, keveni. Ihmettelin kuinka Jumala juuri minun kauttani halusi tuoda tällaista esiin, onhan niitä julistajia. Ymmärsin, että herättääksensä kansaa, Hän voi puhua sille joka ei mitään ole. Kuitenkin taas kieltäydyin kertomasta arkuuteni tähden tästä kokouksissa ja taakka putosi harteilleni. Alkoivat myös itsesyytökset, miksi en voinut astua esille ja puhua, miksi minusta ei ole siihen? Rukoilin Jumalaa itsekseni, että osoita keino miten voisin välittää tämän sanoman eteenpäin tehokkaasti. Seuraavana päivänä tulin iltasella kotiin ja olin saanut sähköpostia, jossa kerrottiin, että jani Lindroos haluaisi kuulla tämän sanoman mahdollisimman pian ja välittäisi sen sitten lehteen suuremmille joukoille. Tämä viesti ja pyyntö kolahti heti, se oli suora Jumalan vastaus. Ja niin tämän siunaten halusin teille lukijat julkituoda. Lopuksi haluan kirjoittaa pari Raamatun paikkaa, mitkä ovat siunanneet minua tämän sanoman yhteydessä: Armosta Jumala on meidät pelastanut antamalla meille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin meistä, vaan se on Jumalan lahja. (Ef. 2: 8) Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää. (Joh. 15: 16) Kenenkään ei pidä väheksyä sinua nuoruutesi vuoksi. Näytä sinä uskoville hyvää esimerkkiä puheissasi ja elämäntavoissasi, rakkaudessa, uskossa ja puhtaudessa. (1 Tim 4: 12) Lopetan näihin jakeisiin ja toivon, että tämä sai teidät miettimään ja punnitsemaan asioita uudelleen. Pyritään siis tekemään täyttä totta ja kilvoitellaan uskossamme.. Siunausta kaikille. Ramona Helmi, Vantaa 28 elämä ja Valo 5/2008 elämä ja Valo 5/2008 29
Ystävyyden iltoja ja lähetystyötä Rovaniemellä Jeesus kutsui opetuslapsiaan ystävikseen ja siten tunnusti omankin tarpeensa saada ystäviä ja kokea ystävyyden tuomaa siunausta. Lieneekö Rovaniemen seurakunnassa joka viikon lauantai-illoin järjestettävä Ystävyyden ilta saanut innoituksensa Jeesuksen sanoista, vai oliko se vain Valentinin Juhanin ja Hellevin esille tuoma ajatus, josta tämä siunauksellinen toiminta lähti liikkeelle? Ystäviä, laulua, jopa karaokea, kahvia ja Jumalan Sanan julistusta - siinä ainekset joista Ystävyyden illat muodostuvat. Iltaan osallistuvien määrä on vaihdellut paljon. Joskus seurakunnan ruokasali on niin täynnä väkeä, että eipä juuri enempää mahtuisi ja sitten seuraava lauantai tilanne voi olla aivan toinen. Kuitenkin Markku Lilleberg ja Kari Grönfors, jotka ovat illoista päävastuuta kantaneet, ovat uskollisesti jatkaneet illasta toiseen. Aitoa ja todellista ystävyyttä Jumalan antama siunaus on illoissa parhaimmillaan tullut esiin siinä kun joku on uskaltautunut niissä pyytämään Jeesusta elämänsä Herraksi. Silloin on yhdessä saatu iloita siitä, että taivastien pää löytyi ja tällä tiellä kulkevien määrä taas kasvoi yhdellä ihmisellä. Samoin on saatu iloita niiden kohdalla, jotka julistetun Sanan voimasta ovat kokeneet uudistumista uskossaan. Ystävyyttä ja yhteyttä on tietysti vahvistanut myös yhdessä rukoileminen ja toisten esirukoustarpeisiin yhtyminen. Elämän taakkojen kantaminen yhdessä on mitä aidointa ja todellisinta ystävyyttä. Kun sitten vielä rukousaiheet muuttuvat tätä kautta kiitosaiheiksi Jumalalta saadusta avusta niin mikäs sen parempaa! Ystävyyden illoissa väkeä on mukana runsaasti. Kahvimaksut Holmokin rukoushuoneen hyväksi. Kahvia juomalla kirkko Ukrainaan Illat siis ovat pyrkineet vastaamaan osallistujien tarpeisiin ja heidän sisäisen elämänsä vahvistumiseen. Kun tätä vahvistumista sitten on tapahtunut, niin aivan luonnollisena seurauksena tästä vastuunkantajat ovat olleet valmiita jakamaan saamaansa siunausta eteenpäin. Yhdeksi jakamisen kanavaksi on muodostunut Veikko Hekkalan tekemän Yhdelle vähimmistä -lähetystyön tukeminen Ukrainassa. Rahallista tukea on voitu lähettää Ukrainaan järjestämällä seurakunnassamme jumalanpalvelusten kirkkokahvituksia. Ystävyyden illan kahvinkeittäjät olivat heti valmiita ottamaan vastuuta Uskolliset kahvinkeittäjät, Sinikka Flink (vas.), Susanna Flink, Satu Hagert ja Maija Lindgren. Kari Grönfors (vas.), Esa Pikkumäki, Markku Lilleberg. Markku ja Kari ovat Ystävyyden iltojen vastuunkantajia. 30 Elämä ja Valo 2/2009 Elämä ja Valo 2/2009 31
näistä sunnuntaikahvituksista. Seurakuntalaisten kahvimaksuilla on tuettu Hekkalan organisoimaa työtä Ukrainassa. Näin seurakunta on saanut kahvia juomalla rakentaa ukrainalaiseen Holmokin kylään rukoushuonetta. Tämän siunauksen toteutumiseen on tarvittu palvelualttiita ihmisiä, jotka ovat antaneet aikaansa, leiponeet, järjestäneet kahvituksen, siivonneet ja olleet jo heti valmiita seuraavan kahvituksen järjestämiseen. Rovaniemellä koettu siunaus on tuonut siunauksen Holmokin kylään. Nyt Ukrainan pienessä romanikylässä siunataan palvelualttiita Rovaniemen romaneja ja kiitetään heistä Jumalaa. Saakoon Rovaniemen romanien esimerkki rohkaista muuallakin Suomessa palvelemaan omassa seurakunnassa. Tällainen palvelutyö mahdollistaa siunauksen leviämisen kaikkialle maailmaan lähetystyön menestymisen kautta. Esa Pikkumäki Rovaniemen Helluntaiseurakunnan pastori Kahvia ja lähetystyötä Kari Grönfors soitti minulle syksyllä 2008 ja kysyi haluaisimmeko olla mukana lähetystyössä. Kari ehdotti, että ottaisimme kerran kuussa kahvinkeittovuoron kotiseurakunnassamme. Hänen ajatuksensa oli, että kahvituksesta kerätty vapaaehtoinen uhri käytettäisiin Veikko Hekkalan työn tukemiseen. Koin heti, että haluan olla mukana tässä työssä ja uskalsin luvata, että muutkin innostuvat. Kuten arvasin Maija Lindgren ja Sinikka Flink olivat heti valmiita tarttumaan toimeen kanssani. Ajattelemme, että jos näin vähällä voi olla mukana lähetystyössä, niin kannamme ilolla sen vastuun. Työmuodon ei tarvitse olla mikään suuri, mutta sen vaikutus on suuri siellä minne apu menee. Haluaisimme rohkaista muitakin seurakuntia tarttumaan tilaisuuteen. Työmuotoja, joilla lähetystyötä voi tukea on monia. Pienistä asioista syntyy suuria. Sanasta lähetystyö tulee ensimmäisenä mieleen, että pitää lähteä jonnekin kauas. Mutta lähetystyössä voi olla mukana pienillä teoilla omassa kotiseurakunnassa. Olemme nyt olleet mukana Yhdelle vähimmistä -työssä. Haluamme kiittää Rovaniemen helluntaiseurakuntaa tästä mahdollisuudesta. Kiitämme myös Kari ja Anne Grönforsia, jotka tukevat tätä työtä taloudellisesti. Olemme iloisia siitä, että Veikko Hekkala toimii lähetystyössä Jumalan valtakunnan menestymiseksi ja voimme häntä näin tukea. Tekemämme työ on tuottanut hyvin tulosta ja olemme tyytyväisiä siihen, että Herra on näin siunannut. Satu Hagert Paras on edessä telttakierros 2009 4. 7.6. Mikkeli, Katusoihdut -lauluryhmä, Juhani Tuominiemi, Seppo Ärling 11. 14.6. Kuopio,Henry Hedman, Viljo R. Koivisto, Henry Zitron ja Katusoihdut-lauluryhmä 17. 21.6. Keuruu, Iso Kirja juhannustapahtuma 25. 28.6. Pietarsaari, Tom Bollström, Kyösti Lindeman 9. 12.7. Ylivieska, Juhani Valentin, Henry Zitron 16. 19.7 Raahe, Juhani Valentin, Henry Zitron 23. 26.7. Rauma, Taisto Bollström 30.7. 2.8. Forssa, Henry Nyman, Jussi Asp, Henry Zitron 6. 9.8. Hyvinkää, Feija Friman, Leonard Leukku Stenroos, Jussi Asp Sunnuntain kahvit on juotu: vasemmalta Anne Grönfors, Satu Hagert, Maija Lindgren, Sinikka Flink ja Anneli Lilleberg. 13. 16.8. Järvenpää,Erkki Lindeman, Tuula ja Valfrid Åkerlund, Seppo Ärling 32 Elämä ja Valo 2/2009 Elämä ja Valo 2/2009 33
Hallituksen jäsenten ja toimihenkilöiden kotipaikat Rehellistä ja elämänmakuista kerrontaa Minun TodisTukseni Juhani Eriksson Tunnetun vapaakirkollisen julistajan, laulajan ja lauluntekijän elämänvaiheita, jotka todistavat Jumalan todellisuudesta. TilaukseT: Elämä ja Valo ry puh. 040 7000134 tai info@elamajavalo.fi Tarjous 19 Hinta 23 ROMANIPÄIVÄ 9.5.2009 Elämä ja valo 100x90.indd 1 13.3.2009 10:21:08 Espoon helluntaikirkossa (Luomanportti 8) Markku Tuppurainen, Romanikuoro, seurakunnan ylistysryhmä ja solistit. TERVETULOA! ROMANIPÄIVÄ 25.5.2009 Forssan vapaaseurakunnassa (Hämeentie 15) Klo 12.00 Tulokahvit Klo 13.00 Raamattutunti Klo 14.30 Ruokailu Klo 16.00 Musiikki ja todistuskokous ELÄMÄ JA VALO -JULKAISUJA TUKEE Vierailevana puhujana laulaja evankelista Tom Bollström. Lisäksi mukana Taito Lehmusta, Pekka ja Eila Murtolahti, Hannu Hietaniemi. Musiikkia, esirukouspalvelu ym. Kaikki tervetulleita! 3 elämä ja Valo 2/2009 elämä ja Valo 2/2009 3
Elämä ja Valo 2/2009 37