Itä-Suomen aluekehityksen mittarit 28 Pentti Malinen Ohjelmajohtaja 28.11.28
ITÄ-SUOMEN ALUE JA ALUEKEHITYSMITTARIT 28 Itä-Suomen suuralue Maakuntaraja Kuntaraja Pohjois- Savo Etelä-Savo Vuoden 28 aluerajat Ylämaa Etelä-Karjala Lieksa Eno Kontiolahti Vieremä Kiuruvesi Sonkajärvi Valtimo Iisalmi Rauta- Nurmes Varpais-vaara Lapinjärvi Pielavesi lahti Nilsiä Juuka Keitele MaaninkaSiilin- Juan- Tervo järvi koski Kaavi Polvijärvi Vesanto Tuusniemi Karttula Kuopio Rautalampi Outokumpu Suonenjoki Leppävirta Liperi Pyhäselkä Joensuu Heinävesi Pieksämäki Varkaus Rääkkylä Tohmajärvi Savonranta Joroinen Enonkoski Kitee Rantasalmi Kerimäki Kesälahti Juva Savonlinna Mikkeli Sulkava Punkaharju Parikkala Ristiina Puumala Raut- Ruokolahti järvi Suomenniemi Savitaipale Imatra Joutseno Lemi Lappeenranta Luumäki Mäntyharju Pertunmaa Vaala Kangasniemi Hirvensalmi Kajaani Puolanka Paltamo Ristijärvi Suomussalmi Hyrynsalmi Sotkamo Kuhmo Kainuu Pohjois- Karjala Ilomantsi Tässä Tilastokeskuksen toimittamaan aineistoon perustuvassa katsauksessa Itä- Suomi on rajattu Itä-Suomen neuvottelukuntaan kuuluvien maakuntien mukaan Suuraluevertailuissa on kuitenkin käytössä NUTS2-luokittelun mukainen jako Mittareihin on valittu suppea joukko keskeisiä aluekehityksien mittareita ja niistä valittu alueen sisäistä ja ulkoista kehitystä arvioivia tarkastelunäkökulmia erityisesti haasteita
Väestönmuutokset maakunnittain 198-27 Etelä-Savo Pohjois-Savo Henkilöä 4 2-2 -4-6 -8-1 -1 2-1 4-1 6-1 8-2 -8-82 -84-86 -88-9 -92-94 -96-98 - -2-4 -6 Pohjois-Karjala Kainuu Henkilöä 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 -1 2-1 4-1 6-1 8-2 -8-82 -84-86 -88-9 -92-94 -96-98 - -2-4 -6 4 2-2 -4-6 Henkilöä Etelä-Karjala -8-8 -82-84 -86-88 -9-92 -94-96 -98 - -2-4 -6 Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Henkilöä 1 4 1 2 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 -1 2-1 4-1 6-1 8-2 -8-82 -84-86 -88-9 -92-94 -96-98 - -2-4 -6 Henkilöä 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 -1 2-1 4-8 -82-84 -86-88 -9-92 -94-96 -98 - -2-4 -6 Syntyneiden enemmyys Kokonaisnettomuutto Kokonaismuutos Huom! Erilaiset asteikot Väestön kokonaismuutos riippuu ns. luonnollisesta väestönlisäyksestä/ - vähennyksestä (syntyneet - kuolleet) ja muuttotaseesta Vuodesta 1995 lähtien Itä-Suomen alueella on kuollut väestöä enemmän kuin syntynyt Muuttotappio kiihtyi talouslamasta toipumisen vuosina ollen pahimmillaan 1998 ja sittemmin hitaasti vähentynyt Kokonaisuutena Itä-Suomi on menettänyt väestöä vuodesta 1992 lähtien Maakunnittaiset erot ilmenevät oheista kuvista
Väestöennuste kunnittain vuoteen 215 Kontiolahti Karttula Pyhäselkä Taipalsaari Liperi Siilinjärvi Maaninka Lappeenranta Kuopio Joensuu Pertunmaa Joutseno Lapinlahti Mikkeli Sotkamo Punkaharju Hirvensalmi Kaavi Leppävirta Suonenjoki Nilsiä Ristiina Lemi Savonlinna Kajaani Joroinen Ylämaa Kesälahti Iisalmi Eno Imatra Juva Varpaisjärvi Sonkajärvi Kerimäki Outokumpu Ruokolahti Juankoski Rautalampi Paltamo Pieksämäki Vieremä Luumäki Polvijärvi Enonkoski Tuusniemi Varkaus Kangasniemi Kiuruvesi Tohmajärvi Mäntyharju Suomenniemi Ristijärvi Savitaipale Kitee Parikkala Savonranta Keitele Ilomantsi Rantasalmi Suomussalmi Vesanto Heinävesi Puumala Rautavaara Juuka Sulkava Pielavesi Kuhmo Rääkkylä Nurmes Hyrynsalmi Puolanka Lieksa Rautjärvi Tervo Vaala Valtimo Maakunnat: Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Suuralueet: Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Ahvenanmaa -2, -,8-1,1-1,1-1,4-1,5-1,5-1,9-2, -2,3-2,5-2,6-2,6-3,7-3,7-3,8-4,1-4,2-4,6-4,6-4,6-4,8-5,3-5,4-5,4-5,4-5,8-6,4-6,5-6,8-6,8-6,9-7,2-7,2-7,2-7,3-7,4-7,6-7,7-7,9-7,9-8,8-9,2-9,8-1,2-1,5-1,5-1,6-1,8-11, -11,3-11,5-11,8-11,8-12,1-12,2-12,2-12,8-13,8-14,4-14,4-14,6-14,6-16,1-15, -1, -5,2-5, -1,3-2,5-1,3-1,7-2,2 1,5 1,4 1,1 1,,6,5,3,1, 2,9 2,7 2,8 2,9 4,3 7,6 7,2 6,8 6,6 6,1 6,2 14,7, 5, 1, 15, 2, Väkiluvun muuttos vuodesta 27 (enn.), (%) Lähde: Tilastokeskus/Väestöennusteet Vuoden 28 kuntarajat Väestöennuste peilaa viimeisten vuosien kehitystrendit väestörakenteeseen suhteutettuna tuleville vuosille Tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaan seuraavien 8 vuoden aikana koko maassa väkiluku kasvaa 2,9 % Itä-Suomi on ainoa suuralue, jolla väki vähenee; ennusteen mukaan väheneminen koskee kaikkia Itä- Suomen maakuntia Vain 15 itäsuomalaisen kunnan väkiluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 215 Suurimmillaan kunnittainen väestötappio voi olla 15 %:n luokkaa
Demografinen huoltosuhde-ennuste kunnittain vuoteen 22 Rautavaara Puumala Vesanto Valtimo Sulkava Kangasniemi Pielavesi Rautjärvi Savonranta Parikkala Enonkoski Hyrynsalmi Lieksa Punkaharju Savitaipale Nurmes Puolanka Vaala Hirvensalmi Rautalampi Mäntyharju Juuka Kesälahti Luumäki Ilomantsi Heinävesi Kuhmo Rääkkylä Suonenjoki Keitele Varpaisjärvi Ylämaa Pieksämäki Tervo Rantasalmi Tuusniemi Kaavi Sonkajärvi Ristijärvi Kerimäki Kitee Ruokolahti Suomenniemi Juva Pertunmaa Eno Suomussalmi Outokumpu Maaninka Kiuruvesi Polvijärvi Juankoski Nilsiä Leppävirta Ristiina Tohmajärvi Paltamo Imatra Taipalsaari Savonlinna Joroinen Varkaus Vieremä Lapinlahti Iisalmi Sotkamo Joutseno Kajaani Karttula Liperi Siilinjärvi Mikkeli Pyhäselkä Lemi Kontiolahti Lappeenranta Joensuu Kuopio Maakunnat: Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savop Pohjois-Karjala Kainuu Suuralueet: Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Ahvenanmaa,64,64,61,61,61 1,4 1,4 1,3 1,,99,99,99,98,97,96,96,96,95,95,93,93,93,93,92,92,91,91,9,9,9,89,89,89,89,89,89,88,88,88,87,86,86,86,85,85,85,85,85,85,84,84,84,84,84,83,83,83,83,82,82,79,79,77,77,77,77,76,75,75,74,73,73,72,72,71,71,7,7,7,73,8,72,73,78,69,75,7,66,65,,2,4,6,8 1, 1,2 Demografinen huoltosuhde on alle 15- vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden määrä suhteessa yhtä työikäistä kohti Negatiivisen väestökehityksen ja väestörakenteen samanaikaisen vanhenemisen vuoksi huoltosuhde muuttuu hyvin nopeasti epäedulliseen suuntaan Vuonna 22 Itä-Suomen huoltosuhteen ennustetaan olevan,75 (koko maassa,65) Trendit koskevat koko Suomea ja Eurooppaa, mutta Etelä-Savossa ja Kainuussa on ennusteen mukaan vuonna 22 heikon huoltosuhde koko maassa Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä (15-64-vuotias) kohti Lähde: Tilastokeskus/Väestöennusteet Vuoden 28 kuntarajat
3-49 -vuotiaiden miesten kuolleisuus seutukunnittain 25-27 Kehys-Kainuun sk 5,4 Pieksämäen sk Keski-Karjalan sk 4,3 4,2 Pielisen Karjalan sk Ylä-Savon sk Kajaanin sk 3,9 3,9 3,7 Koillis-Savon sk Varkauden sk Juvan sk Sisä-Savon sk Savonlinnan sk 3,3 3,2 3,1 3 3 Mikkelin sk Kuopion sk Imatran sk Länsi-Saimaan sk Lappeenrannan sk Joensuun sk 1 2 2,7 2,7 2,6 2,5 2,5 2,5 2,4 3 4 5 6 7 Sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat ja syrjäytyminen kasaantuvat alueellisesti Ilmiötä voi mitata usealla tavalla: kuvassa indikaattorina on miesten varhaisen kuolleisuuden vaihtelu Itä-Suomessa tilanne on maan keskimääräistä huomattavasti heikompi ja ongelma kärjistyy syrjäisimmillä seutukunnilla Kuolleet, promillea 3-49-vuotiaista miehistä. Vuosien keskiarvo Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot
Aluetilinpidon arvonlisäys asukasta kohti seutukunnittain 26* Lappeenrannan Imatran Kuopion Varkauden Joensuun Mikkelin Kajaanin Savonlinnan Pieksämäen Ylä-Savon Keski-Karjalan Pielisen Karjalan Kehys-Kainuun Juvan Koillis-Savon Sisä-Savon Länsi-Saimaan 27 95 27 525 24 93 24 639 23 57 22 466 21 213 2 675 2 615 18 14 17 643 16 418 15 812 15 135 14 649 Alkutuotanto 14 627 14 37 13 471 Teollisuus ja rakentamine Palvelutoimialat Bruttokansantuote asukasta kohti on EU:n alue- ja rakennepolitiikan kohdentamisen ja seurannan keskeisin mittari Arvonlisäyksen taso ( /as.) ja rakenne vaihtelevat huomattavasti Itä-Suomen sisällä -> Itä-Suomenkin alueet ovat toiminnallisesti erikoistuneita 5 1 15 2 25 3 35 *ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/Aluetilinpito Euroa/asukas
Bruttokansantuote asukasta kohti 2-26, EU = 1 15 14 13 12 11 1 9 8 EU27 = 1 SUURALUEET 7 6 2 21 22 23 24 25 26* Itä-Suomi Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suom 15 EU27 = 1 MAAKUNNAT 14 13 Etelä-Karjala 12 Etelä-Savo 11 Pohjois-Savo 1 Pohjois-Karjal 9 Kainuu 8 7 6 2 21 22 23 24 25 26* *ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/Aluetilinpito Alueellisten tuotantoerojen kaventuminen (konvergenssi) on koheesiopolitiikan perustavoite Itä-Suomen aluetulon taso (BKT/asukas) on pysynyt tällä vuosikymmenellä alle 9 %:ssa EU:n keskiarvosta -> ero EU:in keskitasoon ei ole supistunut Suomen kansantalouden sisällä ei myöskään erojen tasoittumista ole juuri tapahtunut; Etelä-Karjalan taso on jopa alentunut
Työttömyysaste maakunnittain 199-27 Työttömyysaste on sosiaalisen koheesion keskeinen mittari Työttömyyden kehitystrendi on ollut kaksijakoinen: lamavuosina kaikkien alueiden ja koko maan työttömyysaste nopeasti kohosi talouden nousukaudella työttömyys alene ensin ja nopeimmin taloudellisesti vahvoilla alueilla myönteisestä yleiskehityksestä huolimatta alueelliset työttömyyserot ovat säilyneet huomattavan suurina
Työmarkkinoille tulevat ja niiltä poistuvat ikäluokat 198-24 18 Henkilöä 16 14 12 1 8 6 4 2 198-85 -9-95 2-5 -1-15 -2-25 -3-35 24 12 Henkilöä 1 8 6 4 2 2 15 1 5 Etelä-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Kainuu 198-85 -9-95 2-5 -1-15 -2-25 -3-35 24 25 Henkilöä Pohjois-Savo 18 Henkilöä 16 14 12 1 8 6 4 2 1 8 6 4 2 198-85 -9-95 2-5 -1-15 -2-25 -3-35 24 12 Henkilöä 198-85 -9-95 2-5 -1-15 -2-25 -3-35 24 Huom! Erilaiset asteikot 21-25-vuotiaat 59-63-vuotiaat Lähivuosien työllisyyden kehitys tulee poikkeamaan aikaisemmasta merkittävästi työmarkkinoilta alkaa poistua kiihtyvällä vauhdilla ihmisiä; muutos käynnistynyt 25 paikkeilla vuosien1995-25 aikana työmarkkinoilta poistuvat ja tulevat ikäluokat ovat olleet samaa suuruusluokkaa Vuonna 21 ja siitä vuosia eteenpäin työvoimasta poistuva ikäluokka on maakunnissa 3 6 henkeä suurempi kuin vastaava nuori työikään tuleva ikäluokka 198-85 -9-95 2-5 -1-15 -2-25 -3-35 24 Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 26 Maakunnat: Etelä-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Savo Suuralueet: Pohjois-Suomi Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Ahvenanmaa 59 185 259 364 369 526 615 Yritykset Julkinen sektori+yvt* Korkeakoulusekto 1 37 1 92 * yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Lähde: Tilastokeskus/Tutkimus- ja kehittämistoiminta 1 37 1 261 2 4 6 8 1 1 2 1 4 1 6 Euroa/asukas Osaamisperusteiseen elinkeinopolitiikkaan on Suomessa panostettu runsaasti; t&k-rahoituksen alueellinen taso mittaa näitä panostuksia T&k-rahoituksen suhteellisessa jakautumisessa Itä-Suomi poikkeaa selvästi muusta maasta Erityisesti yritysten panostukset t&k-toimintaan ovat erittäin pienet verrattuna muihin suuralueisiin
Ulkomaalaisten yöpymiset majoitusliikkeissä maakunnittain 1995-27 2 Yöpymisvuorokaudet 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-KarjalaKainuu 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Lähde: Tilastokeskus/Liikenne ja matkailu Itä-Suomi on menettänyt suhteellista asemaansa matkailualueena viimeisen kymmenen vuoden aikana Vuodesta 1997 Lapissa ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset ovat kaksinkertaistuneet Itä-Suomessa kasvu on 5 % Matkailun merkitys näkyy myös lentoliikenteen kehityksessä, joka on Lapissa kasvanut ja määrällisesti suurempi kuin Itä- Suomessa (ei kuvassa)
Valtionosuus kuntien talousarviossa 28 Rautavaara Vesanto Puolanka Valtimo Hyrynsalmi Vaala Ilomantsi Ristijärvi Rääkkylä Pielavesi Savonranta Rantasalmi Juuka Kaavi Rautalampi Kiuruvesi Suomussalmi Tuusniemi Puumala Varpaisjärvi Nurmes Heinävesi Kangasniemi Tohmajärvi Sulkava Tervo Polvijärvi Kesälahti Lieksa Pertunmaa Sonkajärvi Keitele Paltamo Parikkala Kuhmo Suonenjoki Enonkoski Karttula Savitaipale Hirvensalmi Juankoski Lapinlahti Maaninka Vieremä Juva Nilsiä Kerimäki Eno Outokumpu Liperi Rautjärvi Mäntyharju Pyhäselkä Joroinen Suomenniemi Kitee Leppävirta Pieksämäki Luumäki Punkaharju Sotkamo Lemi Ylämaa Iisalmi Joensuu Ristiina Ruokolahti Kontiolahti Varkaus Savonlinna Mikkeli Kajaani Imatra Joutseno Siilinjärvi Kuopio Lappeenranta Taipalsaari Maakunnat: Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Suuralueet: Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Ahvenanmaa 847 797 3 271 3 22 3 159 3 28 2 969 2 968 2 855 2 831 2 722 2 72 2 691 2 653 2 624 2 616 2 59 2 555 2 545 2 537 2 537 2 514 2 512 2 476 2 444 2 442 2 42 2 414 2 47 2 46 2 44 2 38 2 332 2 324 2 324 2 295 2 286 2 276 2 175 2 141 2 139 2 138 2 114 2 69 2 29 1 967 1 943 1 861 1 848 1 842 1 88 1 85 1 8 1 797 1 778 1 765 1 757 1 736 1 727 1 683 1 638 1 631 1 618 1 599 1 528 1 481 1 461 1 348 1 341 1 33 1 292 1 255 1 24 1 238 1 214 1 125 1 15 1 1 248 1 176 1 65 1 64 1 445 1 723 1 595 1 375 1 899 1 863 3 516 Valtionosuuksien kautta tasataan voimakkaasti kuntien ja sitä kautta (suur)alueiden välisiä talouseroja Itä-Suomen lisäksi Pohjois- ja Länsi-Suomen kuntien saamat valtionosuudet ovat huomattavat Kuntakohtainen vaihtelu Itä- Suomessa on huomattavaa Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa valtion osuuksien taso kuntien talousarvioissa on suurin 1 2 3 4 Vuoden 28 kuntarajat Lähde: TilastokeskusJulkinen talous Euroa/asukas
Kuntien lainakanta 26 Savonranta Mikkeli Puolanka Punkaharju Vaala Varkaus Paltamo Rautavaara Kontiolahti Ristiina Ristijärvi Suonenjoki Imatra Kangasniemi Kerimäki Nilsiä Vieremä Rautalampi Keitele Hyrynsalmi Kajaani Juva Lappeenranta Rantasalmi Rääkkylä Liperi Siilinjärvi Lapinlahti Eno Vesanto Mäntyharju Kiuruvesi Joroinen Savonlinna Varpaisjärvi Juankoski Pyhäselkä Kesälahti Ruokolahti Tohmajärvi Puumala Pieksämäki Joensuu Kuhmo Tervo Outokumpu Pielavesi Kuopio Suomussalmi Sonkajärvi Joutseno Ylämaa Taipalsaari Ilomantsi Kitee Karttula Iisalmi Suomenniemi Sulkava Lieksa Nurmes Kaavi Pertunmaa Heinävesi Maaninka Hirvensalmi Sotkamo Leppävirta Polvijärvi Rautjärvi Enonkoski Savitaipale Parikkala Juuka Lemi Luumäki Tuusniemi Valtimo Maakunnat: Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Suuralueet: Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Ahvenanmaa 2 654 2 598 2 513 2 496 2 443 2 328 2 299 2 275 2 235 2 141 2 5 1 971 1 969 1 887 1 825 1 824 1 744 1 7 1 615 1 63 1 62 1 569 1 532 1 511 1 52 1 455 1 435 1 48 1 338 1 33 1 312 1 213 1 159 1 145 1 128 1 126 1 91 1 33 993 978 955 918 912 99 94 888 883 855 852 842 834 814 781 743 726 717 74 631 571 489 466 461 418 412 398 31 263 181 167 138 137 1 189 1 7 1 312 1 426 1 464 1 473 1 3 1 339 1 464 1 874 1 874 5 1 1 5 2 2 5 3 3 5 4 2 168 3 15 3 484 Kuntatalouden tilan hahmottaminen on vaikeaa johtuen kuntien erilaisesta tulopohjasta ja menojen rakenteesta, johon sijainti- ja rakennetekijät vaikuttavat sekä itse kuntatalouden hoidosta; kuntien lainakanta on yksi indikaattori kunnan talouden kokonaistilasta Kuntien lainakanta asukasta kohti vaihtelee kunnittain erittäin paljon Itä-Suomessa vaihteluväli on 35 euroa Itä-Suomen kuntien velkataakka keskimäärin on maan keskiarvon (1464 /as.) alapuolella maakunnista vain Etelä-Savossa kuntien velan määrä on maan keskitasoa suurempi Euroa/asukas Lähde: TilastokeskusJulkinen talous Vuoden 27 kuntarajat
LISÄTIETOJA TULKINNOISTA Pentti Malinen Ohjelmajohtaja ITÄ-SUOMI -OHJELMA Linnankatu 18 A 7 871 Kajaani gsm 4 555 2878 pentti.malinen@kainuu.fi http://rakennerahastot.ita-suomi.fi/ alueportaali/www/fi/muu_yhteist yo/index.php TILASTOISTA Leena Jäntti Suunnittelija TILASTOKESKUS Oulun aluepalvelu Kirkkokatu 16 91 Oulu puh (8) 535 1412 gsm 5 31 2738 leena.jantti@tilastokeskus.fi