Vasemmiston valtuustoryhmän kommentit, tiivistelmä



Samankaltaiset tiedostot
Omat vai ulkoistetut palvelut?

INTEGRAATIO RATKAISUNA SOSIAALI- JA

Esipuhe. Kiitämme lämpimästi kaikkia vastaajia. Helsingissä Vappu Taipale puheenjohtaja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry sekä

KESKI-SUOMEN SOTE 2020

LÄNSI-POHJAN SOTE- YHTEISTOIMINTA-ALUE SELVITYS

Hyvinvointipalvelut. Kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksilöllisiin tilanteisiin. Tampereen kaupunki

LAUSUNTOLUONNOS KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11 LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI

KANNATTAAKO JULKISTEN HYVINVOINTI- PALVELUJEN TUOTANTO ULKOISTAA YKSITYISELLE SEKTORILLE?

PALVELUSETELIoPAS oiminnan kehittäminen JyVäSkyLäSSä PALVELUSETELIT

Sosiaali- ja terveysministeriö Suomen Kuntaliitto

Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Hanna Heinonen, Antti Väisänen ja Tiia Hipp. Armfeltintie 1, Helsinki puh.

Kuntien vanhuspalvelujen kilpailuttamiskokemuksia

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana

Tällaista se on hoitoalan todellisuus

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki

kirsti mäensivu ulla rasimus opas nuorten ohjaus- ja palveluverkostoille

Mikkelin Seudun Sosiaali- ja terveystoimi SOTE-hankinnoissa noudatettavat periaatteet Palvelujen hankinnan periaatteet -työryhmä

Kunnat turbulenssissa Millainen on tulevaisuuden kunta? Tulevaisuuden kunta asiantuntijatyöryhmän keskustelupaperi

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus

Selvitys Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista

JULKISTEN PALVELUJEN UUDET TUOTANTOTAVAT

DIALOGINEN YHTEISTYÖ JA OSALLISTAMINEN VERKOSTOSSA

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Nuorisotakuu - uusi tapa toimia. Kunnille suunnatun kyselyn tuloksia

Kuntien henkilöstö, tehokkuus ja kuntakoko

Palveluseteli tuetun työllistämisen palveluissa Esiselvitys perusturva- ja terveyslautakunnalle

SOTE EI KORJAA PALVELUITA

Ostat tai myyt, meille kannattaa soittaa!

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu

Transkriptio:

Vasemmiston valtuustoryhmän kommentit, tiivistelmä Palvelulinjaukset on luotava talouden, mutta myös henkilöstön ja kuntalaisten kannalta kestävällä tavalla. Myös johtamiseen on kirjattava tulosvastuut. Esityksestä puuttuu asiantuntijoiden oma eli työntekijöiden kehittämistyö, ja siinä on sekaisin mitättömiä, kalliiksi käyviä säästöjä ja toisaalta suuria yksityislinjavetoja. Toisin kuin esityksessä annetaan ymmärtää, kuntapalvelujen yksityistämistrendi on jo ohi. Kustannusvertailussa kilpailevien esitysten ja niiden perusteiden tulee olla vertailukelpoisia keskenään. Tuottavuus ja vaikuttavuus tulee arvioida yhdessä. Taloudellisuus näkyy vasta kokonaisvaikutuksia tarkastelemalla ja joskus viiveellä. Esityksessä ehdotettu henkilökohtainen budjetti on sanahelinää. Se lisää byrokratiaa ja eriarvoisuutta, jos budjetti perustuu kunnan omaan tuotantoon ja tarvittava palvelu on hankittava yksityiseltä. Se on kalliimpaa, ja jättää nimenomaan heikoimmassa asemassa olevat heitteille. Koko esityksessä ratkaisevaa on se, mitä ovat lähipalvelut. Niitä ovat autottomien ihmisten, pitkäaikaissairaiden, kuntoutujien, työttömien, ikääntyneiden ja lapsiperheiden palvelutarpeet. Malliksi Vasemmisto esittää keskittämisen sijaan porrastettua mallia, esim. kouluterveydenhoitoa ja lähiterveyspalveluita yhdistämällä. Kunnan tulee keskittyä ydintoimintoihin, yhteiskuntavastuulla. Koko esityksessä tarvitaan lisää konkretiaa: kuka, kenelle ja miksi tekee jotain. Esimerkiksi Tilapalvelun tai tukipalveluiden osuus kustannuksista puuttuu kokonaan. Palvelulinjaustyö tulee tehdä tiiviisti taloustoimikunnan kanssa, koskien koko konsernia. Vain eri sektoreiden yhteistyöllä saa kestäviä säästöjä: kehittäminen voi olla keskittämistä taloudellisempaa. Kehittämistyöhön asiantuntijoita ovat työntekijät, jotka eivät ole voineet riittävästi vaikuttaa esitykseen. Esityksestä puuttuvat kokonaan resursseina merkittävä koulutettujen ja osaavien eläkkeelle jäävien joukko, asukastoiminta ja kaupunginosatoiminta. Edelleenkin suuri rahallinen kysymysmerkki, sisäilmaongelmat, puuttuvat esityksestä. Ne koskettavat jokaista toimintasektoria merkittävinä korjaus-, väistötila, rakennus- ja terveyskustannuksina. Ne tulisi kartoittaa koko konsernia koskevana talouskriisinä, ja selvittää nopeasti valtion tukitoimet.

Vasemmiston valtuustoryhmän yksilöidyt kommentit Palvelulinjaukset 2013-2016 -esitykseen http://www.jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/palvelulinjaukset 1. Palvelulinjausten lähtökohdista: Esitys kohdentuu nyt vain suorittavaan portaaseen. Johtamisellekin on kirjattava selkeät tulosvastuut. Poistuvan henkilöstön (200/v) tilalle työntekijöitä on etsittävä hallinnosta. Esityksen yksityistämistieto on vanhaa: esim. Iso-Britannia ja monet Suomen kunnista peruvat yksityistämistä sen kalleuden vuoksi. Kokonaisvaikutuksella voidaan laskea edullisuus, ei pelkällä hinnalla. Vain eri sektoreiden yhteistyöllä saa kestäviä säästöjä: kehittäminen voi olla keskittämistä taloudellisempaa, kuten vaikkapa neuvola- ja kouluterveydenhuollon laajentaminen. OIVA-keskus ja lastenhoito ovat hyviä esimerkkejä. Kustannusvertailussa kilpailevien esitysten ja niiden perusteiden tulee olla vertailukelpoisia keskenään. Tuottavuus on järjestäjälähtöinen tapa mitata palveluiden tarjontaa sen lisäksi tulisi keskittyä asiakaslähtöisyyden vuoksi myös palveluiden vaikuttavuuden arviointiin. Työntekijät huomauttavat, että osaoptimoinneista koituvat kustannukset eivät näy esityksessä. Esityksestä puuttuu asiantuntijoiden eli työntekijöiden kehittämistyö. Parhaat innovaatiot ja ymmärrys näistä ovat työntekijöillä: hallinnon tehtävänä on tukea tätä. Esityksessä jää usein epäselväksi kuka, kenelle ja miksi tehdään jotain. Esimerkiksi Tilapalvelun toiminnan vaikutus tai tukipalveluiden osuus (jossa oman työn osuuden olisi oltava väh. 30 %) kustannuksista puuttuu kokonaan. Palvelulinjaustyö tulee toteuttaa tiiviissä yhteistyössä taloustoimikunnan kanssa, koskien koko konsernia. Lakisääteisten palveluiden tarve ei vähene. Kunnan tulee keskittyä ydintoimintoihin, yhteiskuntavastuulla. Koko esityksen ensimmäiseen lauseeseen lisättäväksi ehdotetaan (lisäys kurs.) Palvelulinjauksissa käsitellään niitä periaatteita, joilla kaupungin palvelut järjestetään tulevaisuudessa talouden, henkilöstön ja kuntalaisten kannalta kestävällä tavalla toimintaympäristön muuttuessa. 2. Palvelulinjaukset Esityksen kohta 2. Avattava mitä tarkoittaa kiertoilmaus hyvinvointivastuu. Esityksen kohta 4. Lähipalveluiksi ei olla esityksessä määrittelemässä juuri mitään terveyspalveluita. Kuitenkin lähipalvelu määrittyy hyvin autottomien pitkäaikaissairaiden, kuntoutujien, työttömien, ikääntyneiden ja lapsiperheiden palvelutarpeiden perusteella.

Näitä ovat erityisesti kirjastopalvelut, koulu- ja perusterveydenhuolto, peruslaboratoriopalvelut, terveysseuranta ja neuvolapalvelut. Malliksi keskittämisen sijaan porrastettu malli, esim. kouluterveydenhoito ja lähiterveyspalvelut yhdistämällä. Kiitosta kohdille 7.,8., 10., 11., 12. ja 14. 3. Palvelukokonaisuuksien palvelulinjaukset Esityksen kohta 16. Kaupunginosatoiminnan tukeminen vaihtoehdoksi esimerkiksi viheralueiden tai uimarantojen hoidon tason laskemiselle. Museoiden maksuttomuus lisäsi museokaupan tuottoa ja kävijämääriä. Lisää tällaisia avauksia. Vähävaraisten kulttuuri- ja yleishyödyllisen yhteisöjen tilavuokrat tulevat byrokratiaa vaativista pienistä avustuksista. Niiden poistaminen on aktivoivaa ja ennaltaehkäisevää. Esityksen kohta 29. Päiväkotiverkon tarkastelussa on tärkeää, ettei varhaiskasvatuksen palvelujen saanti millään alueella vaarannu. Päiväkoti on ensisijaisesti lähipalvelu. Ensisijainen säästökohde on kotihoidon harkinnanvarainen kuntalisä. Tukimuoto on tehoton, koska se ei kanavoidu tulojen mukaan, ja juuri pienituloisilla tuen tarve on suurin. Tuki on muutettava tulosidonnaiseksi, ja myös siitä luopumista on syytä harkita, jos vaihtoehto on leikata päiväkodeista. Kerhotoiminnan maksuttomuus tukee säästöjä. Esityksen kohta 30. Kuntalaisten kannalta elintärkeistä harkinnanvaraisista palveluista (kuten kehitysvammaisten erityisopetus) tai hyvin toimivista ja kustannustehokkaista harkinnanvaraisista palveluista (kuten luontokoulu) säästäminen ei ole järkevää. Esityksen kohta 32. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulisi olla ideologiavapaata ja valvottua: se tulisi järjestää mahdollisuuksien mukaan kouluissa. Esityksen kohta 37. Lähiterveyspalvelujen keskittäminen Kyllöön tuottaisi merkittävän parkkiongelman, vaikeuttaisi lähipalveluja tarvitsevien elämää ja siirtäisi matkakustannusten ja ajankäytön myötä kohtuuttoman taakan kuntalaisille. Vastustamme ajatusta, edellytämme aluemallia ja järkevää aluejakoa, sekä monipalvelupisteiden kehittämistä. Esim. sosiaalipalveluiden keskittäminen keskustaan jättää niiden tarpeen osittain näkymättömiin. Koulujen palvelupisteiden edelleen kehittämistä tulee pohtia. Esityksen kohta 39. Terveyskeskuksen ulkoistamisesta on kokemuksia. Vastustamme. Esityksen kohdat 40. ja 41. Kannatetaan lämpimästi. Esityksen kohta 48. Vanhusten perhehoito sopii erityistapauksiin, kannattaa kehittää. Esityksen kohta 49. Vähäinen ja tilapäinen tarve saattaa silti olla taloudellisesti mahdoton taakka, siksi tällaisten tapausten ohjaaminen ensisijaisesti yksityiselle puolelle ei toimi. Esityksen kohta 50. Hyvä esimerkki siitä, miksi peruspalveluja on suojeltava. Esityksen kohta 51. Henkilökohtainen budjetti on sanahelinää. Malli on käytännössä osoittautunut jäykäksi ja byrokratiaa lisääväksi esim. Britanniassa. Lisäksi se on toiminut tavoitteitaan vastaan vähentämällä yksityisten palveluiden tarjontaa, joka ei muutenkaan

vastaa kysyntään, ja siten valinnanvapautta. Jos budjetti perustuu kunnan omaan tuotantoon ja tarvittava palvelu on hankittava yksityiseltä, se tarkoittaa käytännössä lisäkustannuksia. Tämä jättää heikoimmassa asemassa olevat, pienituloiset tai toimintakyvyltään rajoittuneet heitteille. Palvelusetelin tarkoitus on lisätä valinnanvapautta, mutta se lisää eriarvoisuutta palveluiden käyttäjien välillä, kun hyvin toimeentulevien ja toimintakykyisten valinnanvapaus on pienituloisia suurempi. Samasta syystä vastustetaan vahvasti esityksen kohtia 51. ja 57. Kiitetään kohtia 53. ja 54. Esityksen kohta 55. Jo nyt työnantajamallin byrokratia on raskas vammaisille, ja se on riskialtis malli. Palveluseteli on vain hyväkuntoisten väliaikainen väline poikkeustilanteessa. Ennenäkemätön joukko koulutettuja ja hyväkuntoisia ihmisiä on resurssia, jota ei ole nähty osaamisen ja tekemisen voimavarana. Yhteisöllisten voimavarojen käyttöä ei ole huomioitu, vaikka kolmas sektori on vahva toimija. Kommenttien perusteella asiantuntevin joukko eli työntekijät on hyödynnetty huonosti: aikaa kommentointiin on ollut vähän ja perehdytys täysin riittämätön. Työntekijöiden kommentit tulisi kerätä uudelleen ja antaa heille aikaa kunnollisten esitysten tekemiseen.