Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Lauttakangas, Jämijärvi Varjostusvaikutukset Samir Abboud
Raportin otsikko ja kirjoittajat Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Lauttakangas - Varjostusvaikutukset Samir Abboud Kankaanpään kaupunki Tiivistelmä Raportissa esitetään Jämijärven Lauttakankaan alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston varjostusmallinnuksen tulokset. Alueelle suunnitellaan kuuden tuulivoimalan sijoittamista. Mallinnus on toteutettu kaavassa esitettävällä voimaloiden maksimikorkeudella 210 metriä. Paikka ja aika Kankaanpää 1. joulukuuta 2015 Projektipäällikkö Samir Abboud Asiatarkastus Ilmari Mattila POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKE 2
Sisällys 1 Johdanto... 5 2 Taustatietoja... 6 2.1 Varjon muodostuminen... 6 2.2 Välkkeen ohjearvot... 7 3 Varjostus-/välkevaikutusten mallinnusten lähtötiedot... 8 3.1 Maastoaineistot... 8 3.2 Turbiinityypit... 8 4 Varjostusmallinnuksen kuvaus... 8 4.1 Laskennan parametrit... 8 5 Mallinnuksen tulokset.9 6 Johtopäätökset...13 Viitteet... 20 LIITE 1: TILASTOJA SUOMEN ILMASTOSTA 1981-2010... 21 POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKE 3
Kuva 1: Karttakuva Lauttakankaan alueesta (pohjakartta Maanmittauslaitos 2015) POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKE 4
1 Johdanto Jämijärven kunta osana Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoituksen jatkohanketta on aloittanut tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen Lauttakankaan alueella. Tässä työssä on suoritettu tuulivoimaloiden aiheuttaman varjostuksen mallinnus. Mallinnus on toteutettu kuudella voimalalla ja kaavan mukaisella 210 metrin maksimikorkeudella. Mallinnuksessa havainnollistetaan teoreettisia varjostusvaikutuksia. Tällöin ei oteta huomioon puuston peitteisyyttä, pilvisyyttä tai ilmastollisia olosuhteita eikä välkettä aiheuttavaa voimalan pyörimistä. Laskennallisesti voidaan kuitenkin johtaa teoreettisista arvoista lähelle todellisia vaikutuksia olevat arvot. Ohjearvoja välkevaikutuksille Suomessa ei ole, mutta suunnittelussa suositellaan käytettäväksi kansainvälisesti käytössä olevia raja-arvoja. Suunnittelualue sijaitsee Jämijärven kunnassa Lauttakankaan alueella, jonka sijainti kartalla on esitetty kuvassa 1. Alueelle on suunnitteilla ohjeelliset rakennuspaikat yhdeksälle turbiinille, joihin on mallinnuksessa sijoitettu voimalat (sijoituskoordinaatit on esitetty taulukossa 1). Mallinnuksessa käytetyt paikat on merkittynä karttaan mustilla pisteillä, ja numerointi noudattaa taulukon 1 järjestystä. ETRS- Voimala (ID) TM35FIN 1 278777.97 6860900.01 2 278608.57 6861535.76 3 278926.41 6862071.31 4 278525.23 6862647.14 5 277817.48 6862796.72 6 277036.2 6863116.66 Taulukko 1: Voimaloiden sijainnit ETRS-TM35FIN koordinaatistossa. POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKE 5
2 Taustatietoja 2.1 Varjon muodostuminen Tuulivoimalaitoksen pyörivät lavat muodostavat liikkuvia varjoja kirkkaalla säällä. Yksittäisessä tarkastelupisteessä tämä koetaan luonnonvalon voimakkuuden vaihteluna, välkkymisenä. Pilvisellä säällä valo ei tule selkeästi yhdestä pisteestä ja siten lapa ei muodosta selkeitä varjoja. Valon ambivalenttisuus välke-efektin muodostumiseen vaikuttaa erityisesti kun ollaan kauempana voimalasta. Välkkymisen esiintyminen riippuu auringonpaisteen lisäksi auringon suunnasta ja korkeudesta, tuulen suunnasta ja siten roottorin asennosta sekä tarkastelupisteen etäisyydestä tuulivoimalaitokseen. Jotta varjo voimaloista voi syntyä, on voimalan peitettävä vähintään 20 % auringosta. Varjon muodostuminen on riippuvainen auringon säteilyn voimakkuudesta. Auringon säteilyn määrä laskee jyrkästi, kun korkeuskulma laskee alle 30 asteen. Tällöin myös erilaiset heijastukset (ambivalenssi) vaikuttavat erityisesti välkkeen muodostumiseen. Valon heijastuneisuus on pilvisellä säällä 100 %, puolipilvisellä 70 % ja kirkkaalla säällä 30 %. Etelä-Suomessa aurinko kohoaa keskipäivällä yli kolmenkymmen asteen kevätpäivänseisauksen ja syyspäivän tasauksen välisenä aikana. Talvisin, kuten tiedämme, auringon paisteen intensiteetti on alhainen ja selkeän varjon muodostuminen kauempana varjostavasta kohteesta on vähäistä. Marras-tammikuun välisenä aikana säteilyn keskimääräinen intensiteetti tippuu alle 120 W/m², mitä käytetään mm. Saksassa raja-arvona teoreettisen välkevaikutusten muodostumisessa. Auringonsäteilyn voimakkuus tai auringonpaistetunnit talvikaudella huomioidaan todellisia varjostusvaikutuksia määriteltäessä varovaisemmin kuin esimerkiksi Saksassa käytössä olevan ohjeistuksen mukaan. 1 Auringon paisteen lisäksi välkevaikutuksen muodostuminen vaatii sen, että voimaloiden lavat pyörivät. Todellisia vaikutuksia määriteltäessä oletetaan, että voimaloiden lavat ovat pysähdyksissä noin 10 % ajan. Todellisia varjostusvaikutuksia arvioitaessa otetaan huomioon auringon säteilyn voimakkuuteen vaikuttavat tekijät: pilvisyys, ilmankosteus ja paistekulma. Pilvisyys on Suomessa runsasta varsinkin syksyllä ja talvella. Pilvisiä päiviä, jolloin vähintään 80 % taivaankannesta on pilvien peitossa, on kaikkina kuukausina yleensä enemmän kuin selkeitä (enintään 20 % taivaankannesta 1 Update of UK Shadow Flicker Evidence Base, Department of Energy and Climate Change https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/48052/1416-update-uk-shadow-flickerevidence-base.pdf POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKE 6
pilvien peitossa) tai osittain pilvisiä päiviä. Eniten selkeitä päiviä esiintyy toukokesäkuussa, vähiten marras-joulukuussa. Keskimääräinen pilvisyys on 2 maailmalaajuisesti on 70 %. Real case mallinnuksessa ei painoteta vuodenajan vaihteluja vaan käytetään pilvisyydelle keskiarvoa 70 %. Varjon/välkkeen muodostumiseen ja intensiteettiin tietyssä kohteessa (etenkin metsäisillä alueilla) vaikuttaa puuston peitteisyys, mikä voidaan tarkemmassa tarkastelussa huomioida, mutta ei mallintaa. Peitteisyys vaikuttaa sekä varjon muodostumiseen että välkevaikutuksen voimakkuuteen. Peitteisyys joko muodostaa yhtenäisen esteen voimalasta syntyvälle varjolle tai hieman läpäisevän pinnan, jolla on varjon koherenttia kuvaa rikkova vaikutus. Mitä kauemmaksi voimaloista siirrytään, on välkettä vaikeampi erottaa. Tällöin myös varjostusta läpäisevät peitteet, esim. puusto, vaikuttavat mahdollisuuksiin havaita voimaloista syntyvää varjon liikettä eli välkettä. 2.2 Välkkeen ohjearvot Suomessa ei ole raja-arvoja tai suosituksia koskien tuulivoimaloista aiheutuvaa välkevaikutusta tai sen mallintamista. Ympäristöhallinnon ohjeen 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu mukaan Suomessa välkkeen vaikutusten arvioinnissa on suositeltavaa käyttää apuna muiden maiden suosituksia: Saksa Korkeintaan 30 tuntia vuodessa teoreettisessa maksimitilanteessa Korkeintaan 30 minuuttia päivässä teoreettisessa maksimitilanteessa Mikäli voimalan automaattinen säätely on käytössä, todellinen vilkkumisvaikutus tulee rajoittaa korkeintaan 8 tuntiin vuodessa Ruotsi Teoreettisessa maksimitilanteessa vilkkumisvaikutus korkeintaan 30 tuntia vuodessa. Todellinen vilkkumisvaikutus saa suositusten korkeintaan 8 tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä On hyvä huomioida, että jos mallinnustuloksia verrataan näihin ohjearvoihin/suosituksiin, tulisi mallinnuksen metodit olla täysin kyseisessä maassa käytössä olevien metodien kanssa yhtenäiset. Esimerkiksi eroavaisuuksia tuottavat käytetyt mallinnuskorkeudet ja -tavat. Mallinnus voidaan suorittaa ns. green house moodilla (360 astetta) tai käyttämällä simuloitua ikkunapintaa (mittaus 180 astetta). 2 Ilmatieteen laitos. https://ilmasto-opas.fi POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKE 7
3 Varjostus-/välkevaikutusten mallinnusten lähtötiedot 3.1 Maastoaineistot Alueen maanpinnan korkeuserot on saatu Maanmittauslaitoksen korkeusmallista. Korkeusdatan resoluutio on 10 m ja tarkkuus 0,5-2 m. Suunniteltuja turbiineja lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat alueen pohjois- ja etelälaidoilla n. 750-1000 metriä voimalasta. Lähellä olevat rakennukset ovat vakituisia asuinrakennuksia. Muutamia lomarakennuksia sijaitsee noin puolentoista kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta. (aineisto Maanmittauslaitos 2015) 3.2 Turbiinityypit Mallinnus on tehty turbiinityypillä, mikä vastaa kaavan mahdollisia maksimi dimensioita eli TH 210 m. Voimalan mitat ovat HH 144 m ja TH 210 m. 4 Varjostusmallinnuksen kuvaus 4.1 Laskennan parametrit Varjostusmallinnus on suoritettu WindFarmer 5.0.10 ohjelmalla [1, 8]. Mallinnus kuvaa teoreettista varjostusvaikutusta perustuen auringon sijaintiin ja korkeuteen suhteessa tuulivoimaloihin ja maanpinnan korkeuteen. Malli ei ota huomioon sääolosuhteita tai sitä että pystyykö ihminen havainnoimaan kohteessa välkkeen. Eli malli kuvaa teoreettisesti mahdollisti syntyvää varjoa. Reseptorit tai mittauspisteet ovat kahden metrin korkeudella ja mittausdata kerätään ns. green house moodilla eli 360 astetta mittauspisteen ympäristössä. Kansainvälisiin raja-arvoihin viitattaessa mittaus yleensä tapahtuu ikkunan korkeudelta ja ainoastaan 180 astetta mittauspisteestä ikkunan avautumisen suuntaan. Selvityksessä esitetyt mallinnukset kuvaavat siis välkevaikutusta avonaisessa kohdassa esim. pihamaalla. Mallinnuksessa ei huomioida rakennusten lisäksi muita peitteisyyttä aiheuttavia eli vaikutuksia vähentäviä kohteita kuten puustoa. Mallinnus on suoritettu kahdessa vaiheessa, missä ensimmäiseksi mallinnetaan tilanne, jossa voimaloiden lavat ovat aina 180º suhteessa POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKE 8
aurinkoon ja missä ei oteta mitään varjostusta vähentäviä vaikutuksia huomioon (worst-case). Tämän jälkeen kohteissa, joille varjostusvaikutuksia vuositasolla voisi tämän mallin mukaan yli 8 tuntia vuodessa syntyä, tarkastellaan varjostusvaikutuksia tarkemmalla mallilla. Tässä tarkastelussa huomioidaan tuulen suunta (lapojen asento) ja nopeus, sääolot kuten pilvisyys ja auringon paisteen voimakkuus. Tuulennopeus kuten myös muut suomen sääolosuhteiden vaikutukset määritellään laskennallisesti. Mallinnuksen jälkeen on tarkasteltu vielä peitteisyyden vaikutusta varjojen muodostumiseen kohteessa. POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKE 9
5 Mallinnusten tulokset Teoreettisia maksimaalisia varjostusvaikutuksia kuvaavan mallinnuksen mukaan merkittävissä määrin välkevaikutuksia voi syntyä kahdellekymmenelle asuin- ja lomarakennukselle. Mallinnuksen perusteella välkevaikutuksia tulee tarkastella tarkemmin suhteessa alueen pohjois, länsi ja kaakon puolelle sijoittuville kiinteistöille. Kuva 1 Teoreettiset maksimaaliset välkevaikutukset worst case (voimala HH144xTH210 ja havainnointikorkeus 2 m) Tarkemmassa real case mallinnuksessa otetaan huomioon vallitseva tuulensuunta (lapojen suunta), pilvisyys ja tuulisuus. Tässäkään POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKE 10
mallinnuksessa ei pystytä ottamaan huomioon varjon ja välkkeen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä, kuten puuston peitteisyys tai valon ambivalenssi tai voimakkuus, jotka vaikuttavat varjon todelliseen muodostumiseen tai ihmisen mahdollisuuksiin havainnoida/erottaa välke kohteessa. Kuva 2 Todellisia varjostusvaikutuksia kuvaavan mallinnuksen tulokset (voimala HH144xTH210 ja havainnointipiste 2 m). POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKE 11
Taulukko 1 Tuulipuistoa lähimpien rakennusten paikkakoordinaatit Rakennus Etäisyys lähimpään turbiiniin (m) Itäkoordinaatti (m) Pohjoiskoordinaatti (m) Korkeus (m) 1 1018,7 279764,0 6861507,0 124,8 2 1148,4 279925,0 6860676,0 127,3 3 1138,4 277992,0 6860080,0 106,5 4 1179,5 277635,0 6860678,0 110,9 5 1111,0 277552,0 6861254,0 110,8 6 1714,8 277105,0 6860601,0 104,2 7 935,2 277248,0 6862025,0 121,1 8 1056,4 276562,0 6862184,0 112,9 9 1110,5 275939,0 6863180,0 113,0 10 1405,5 276107,0 6864166,0 113,1 11 1093,0 277050,0 6864215,0 120,4 12 852,7 278246,0 6863505,0 126,0 13 1457,1 279290,0 6863875,0 128,7 Todellisia varjostusvaikutuksia kuvaavan mallinnuksen perusteella seitsemälle rakennukselle varjostusvaikutukset olisivat lähellä tai yli 8 tuntia vuodessa. Neljässä kohteessa varjostusvaikutukset olisivat lähelle tai yli 10 tuntia vuodessa. Todellisten vaikutusten selvittämiseksi varjostusvaikutuksia tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin kolmelta kohteelta: kohde yksi joka sijaitsee kaakossa suhteessa voimaloihin, kohteella viisi puiston länsipuolella sekä kohteella 12 puiston pohjoispuolella. Tässä tarkastelussa on otettu huomioon tarkemmin ilmastolliset olosuhteet mm. kesä- ja talviajan vaihtelut sekä ilmakuvan perusteella arvioitu peitteisyyden vaikutus varjostuksen muodostumiseen kohteella. POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKE 12
Kohde 1 Maatalon pihapiiriin varjostusta voi muodostua neljältä voimalalta. Voimalat sijaitsevat etäisyyksillä 1,0-1,6 km kohteesta. Kokonaisvarjostusajaksi, ilman että peitteisyyttä otetaan huomioon, muodostuu 10 h/v. Kun kaukaisimman 1,6 km etäisyydellä sijaitsevan voimalan (4) teoreettinen vaikutus jätetään huomioimatta, varjostusvaikutus olisi kokonaiskestoltaan n. 9 h/v. Voimaloiden itäpuolella sijaitsevalla kohteella varjostusvaikutukset syntyisivät auringonlaskun aikaan, ollen kestoltaan 0-30 min vuorokaudessa. Kohde 1 (voimalat 1, 2, 3 ja 4) teoreettinen varjostusaika (min/kk) Pilvisyys Säteilyn voimakkuus Lapojen pyöriminen Real-case (tuntia /kk) tammikuu 0-70 % -60 % -10 % 0 helmikuu 340-70 % -30 % -10 % 1,071 maaliskuu 170-70 % -10 % -10 % 0,6885 huhtikuu 210-70 % 0 % -10 % 0,945 toukokuu 230-70 % 0 % -10 % 1,035 kesäkuu 390-70 % 0 % -10 % 1,755 heinäkuu 320-70 % 0 % -10 % 1,44 elokuu 20-70 % 0 % -10 % 0,09 syyskuu 310-70 % 0 % -10 % 1,395 lokakuu 430-70 % -20 % -10 % 1,548 marraskuu 0-70 % -60 % -10 % 0 joulukuu 0-70 % -70 % -10 % 0 Vuosi 9,9675 POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKE 13
Peitteisyyden vaikutus Pihapiirin länsipuolelle avautuu avonainen peltomaisema. Pihapiiriä reunustavat piharakennukset ja puusto vaikuttavat varjon muodostukseen sekä lännessä että luoteessa sijaitsevien voimaloiden suunnista. Oletettavaa on, että piharakennukset ja pihapiiriä reunustava puusto estävät jonkin verran voimaloista syntyvän varjon vaikutusta itse piha-alueelle. Peitteisyys vaikuttaa etenkin voimaloista 3 ja 4 syntyviin varjostuksiin. Oletettavaa on, että todelliset varjostusvaikutukset jäävät alhaisemmiksi kuin 8 tuntia vuodessa, koska kokonaisvarjostusajasta yli 35 % aiheutuu voimaloista 3 ja 4. POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKE 14
Kohde 5 Kohde viisi sijaitsee tuotantoalueen länsipuolella. Kohteelle 5 varjostusvaikutukset syntyvät kolmelta voimalalta jotka sijaitsevat 1,1-1,6 km etäisyydellä. Voimaloiden länsipuolella sijaitsevilla kiinteistöillä varjostusvaikutukset ajoittuvat maalisja syyskuun väliseen ajanjaksoon ja varhaiseen auringon nousuun. Esimerkiksi kohteella 5 kesäaikaan (toukokuusta-elokuuhun) varjostusvaikutukset syntyvät klo 04:30-06:00 välisenä vuorokauden aikana. Kun peitteisyyttä ei oteta huomioon, kokonaisvarjostusaika on kohteessa 5 n. 11 h/v ja tämän naapurissa sijaitsevalla kiinteistöllä hieman tätä suurempi. Kohteen läheisyydessä sijaitsee myös kiinteistöjä joiden varjostusajat ovat yli kahdeksan tuntia vuodessa. Kun peitteisyys otetaan kaikissa länsipuolen kohteissa huomioon, varjostusajat jäävät alle Ruotsissa käytössä olevan ohjearvon 8 h/v. Kohde 5 (voimalat 1, 2 ja 3) teoreettinen varjostusaika (min/kk) Pilvisyys Säteilyn voimakkuus Lapojen pyöriminen Real-case (tuntia /kk) tammikuu 0-70 % -60 % -10 % 0 helmikuu 0-70 % -30 % -10 % 0 maaliskuu 230-70 % -10 % -10 % 0,9315 huhtikuu 120-70 % 0 % -10 % 0,54 toukokuu 690-70 % 0 % -10 % 3,105 kesäkuu 210-70 % 0 % -10 % 0,945 heinäkuu 650-70 % 0 % -10 % 2,925 elokuu 470-70 % 0 % -10 % 2,115 syyskuu 150-70 % 0 % -10 % 0,675 lokakuu 0-70 % -20 % -10 % 0 marraskuu 0-70 % -60 % -10 % 0 joulukuu 0-70 % -70 % -10 % 0 Vuosi 11,2365 POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKE 15
Peitteisyyden vaikutus Puiston länsipuolella varjostukselle eniten altistuvat rakennukset, kohde 5 ja sen viereinen lomarakennus, sijaitsevat suhteessa metsään siten, että suoria näkymiä voimaloihin ei näiden pihapiireistä synny. Todellisuudessa kiinteistöille ei siis metsän peitteisyyden johdosta synny varjostusvaikutuksia. Yli kilometrin etäisyydellä 210 metriä korkeiden voimaloiden osittainenkin visuaalinen havaitseminen vaatii yli 50 metriä pitkän avonaisen näkymän. Metsän peitteisyyden lisäksi yli kilometrin etäisyydellä jo pihapiirien puuston vaikutus varjon terävyyteen estää merkittävästi välke-efektin syntymisen. POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKE 16
Kohde 12 Voimaloiden pohjoispuolelle sijoittuu yhteensä kahdeksan asuinkiinteistöä joilla teoreettiset varjostusvaikutukset ylittävät 30 h/v. Real-case mallinnuksen mukaan kohteita jotka altistuvat yli 8 tunnin varjostusajalle on kaksi kappaletta. Mallinnuksen mukaan kohde 12 altistuu varjostusvaikutuksille ajallisesti eniten. Mallinnuksen perusteella kohteeseen syntyisi varjostusta viidestä voimalasta, joista kaksi sijaitsee yli 1,5 km etäisyydellä kohteesta. Vaikutuksia mallinnuksen mukaan kohteelle syntyisi voimaloista 2, 3, 4, 5 ja 6. Voimaloiden pohjoispuolelle sijoittuvilla kohteilla mahdolliset varjostusvaikutukset syntyvät talvella syyskuun ja maaliskuun välisenä ajanjaksona. Kun todellisten mallinnusten tuloksia korjataan vuodenajallisilla painotuksilla, kohteessa 12 varjostusajaksi saadaan n. 9 h/v. Saatua tulosta voidaan pitää edustavana myös muiden kohdetta 12 voimaloista etäämmälle sijoittuvien kiinteistöiden osalta. Kun huomioidaan peitteisyyden vaikutus ja etäisyys kaukaisimmista voimaloista, voidaan sanoa että syntyvät varjostusvaikutukset eivät ylitä pohjoispuolen kiinteistöillä 8 h/v. On epätodennäköistä, että puiston pohjoispuolelle talviaikaan syntyisi varjoja voimaloiden sijaitessa yli 1,5 km etäisyyksillä. Kohde 12 (voimalat 2, 3, 4, 5 ja 6 ) teoreettinen varjostusaika (min/kk) Pilvisyys Säteilyn voimakkuus Lapojen pyöriminen Real-case (tuntia /kk) tammikuu 630-70 % -60 % -10 % 1,134 helmikuu 640-70 % -30 % -10 % 2,016 maaliskuu 310-70 % -10 % -10 % 1,2555 huhtikuu 0-70 % 0 % -10 % 0 toukokuu 0-70 % 0 % -10 % 0 kesäkuu 0-70 % 0 % -10 % 0 heinäkuu 0-70 % 0 % -10 % 0 elokuu 0-70 % 0 % -10 % 0 syyskuu 80-70 % 0 % -10 % 0,36 lokakuu 570-70 % -20 % -10 % 2,052 marraskuu 1030-70 % -60 % -10 % 1,854 joulukuu 170-70 % -70 % -10 % 0,2295 Vuosi 8,901 POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKE 17
Peitteisyyden vaikutus Kohteen 12 asuinrakennukselta ei avaudu näkymää etelän suuntaan. Puusto pihapiirissä ja sen läheisyydessä sekä piharakennukset luovat esteen varjostusvaikutusten syntymiselle voimaloista suoraan pihapiiriin tai asuinrakennukselle. Todennäköisesti kohteelle ei syntyisi varjostusvaikutuksia lainkaan. Pellon itäreunalla sijaitsevat piharakennukset todennäköisesti altistuvat voimaloista viisi ja kuusi syntyville vaikutuksille, mutta ajallisesti voimaloista syntyvät vaikutukset eivät ylitä 8 h/v nimellistä ohjearvoa. POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKE 18
6 Johtopäätökset Mallinnustulosten perusteella mahdollisia merkityksellisiä varjostusvaikutuksia syntyisi seitsemälle rakennukselle. Tarkemman tarkastelun perusteella, jossa huomioidaan ilmastolliset olosuhteiden sekä peitteisyyden vaikutus varjostuksen määrään ja voimakkuuteen, merkittäviä varjostusvaikutuksia Lauttakankaan tuulivoimapuiston lähiympäristössä asuin- ja lomakiinteistöillä ei esiinny. POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKE 19
Viitteet [1] Update of UK Shadow Flicker Evidence Base, Department of Energy and Climate Change https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/4 8052/1416-update-uk-shadow-flicker-evidence-base.pdf [2] Ilmatieteen laitos, Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010, Helsinki 2012 [3] Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi [7] Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012, Helsinki 2012 [8] WindFarmer v. 4.2 ja v. 5.0, Theory Manual, GL Garrad Hassan. POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKE 20
LIITE 1: TILASTOJA SUOMEN ILMASTOSTA 1981-2010 POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKE 21
POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKE 22