Uppsala kevät 2013
Sisällysluettelo 1. Valmistautuminen vaihtoon... 3 2. Matkustaminen ja saapuminen... 3 3. Yleistä Uppsalasta... 4 4. Kurssit... 4 4.1 International Marketing (15 ECTS)... 5 4.2 Marketing, consumers and companies (7,5 ECTS)... 5 4.3 Organisational Behaviour (7,5 ECTS)... 6 5. Vapaa-aika... 7 5.1 Asuminen... 7 5.2 Hotel Uppsala... 7 5.3 Muut asumisvaihtoehdot... 7 5.4 Nationit... 8 5.5 Yleinen hintataso... 8 6. Lopuksi... 9 7. Mitä vaihtokokemus opetti?... 9 2/9
1. Valmistautuminen vaihtoon Valmistautuminen Ruotsiin lähtöön ei vaadi paljon, moniin muihin maihin verrattuna. Paperityötä oli kuitenkin jonkun verran (leargning agreement, kurssien valinta, jne.), mutta siitä selvisi muutaman tunnin työllä. Uppsalan yliopisto ei vaatinut mitään erityisiä papereita. Sen sijaan papereiden ajoissa palauttamista painotettiin paljon, jotta pääsisi haluamilleen kursseille ja saisi asunnon. Lukukausi alkoi 21. Tammikuuta ja päättyi 7. Kesäkuta. Itse suoritin viimeisen kokeeni toukokuun lopussa. 2. Matkustaminen ja saapuminen Matkustaminen Uppsalaan on todella helppoa Arlandan lentokentän kautta. Lento Arlandaan kestää lentokoneesta riippuen 40-60 minuuttia ja kaupunki sijaitsee itseasiassa lähempänä lentokenttää kuin Tukholma. Matka kentältä Uppsalaan kesti bussilla n. 40 min ja maksoi 90kr tai 100kr (10-12e) riippuen ostiko lipun etukäteen vai bussista. Juna olisi ollut hieman nopeampi vaihtoehto, mutta myös kalliimpi 160kr. Ensimmäisten päivien aikana oli mahdollista käydä hakemassa itselleen welcome package, joka sisälsi enemmän ja vähemmän hyödyllistä tavaraa ja esitteitä tulevasta. Paketti sisälsi muun muassa simkortin, orientaatioviikon ohjelman ja karttoja. Paketin sisältö ei kuitenkaan ole kaikille sama, ainakaan sim-kortin osalta. Sain ensiksi itselleni sim-kortin johon ei kuulunut internettiä ja sen lisääminen olisi ilmeisesti maksanut yli 20 euroa kuukaudessa. Onnistuin kuitenkin myöhemmin saaman kaveriltani Soneran sim-kortin, johon internet kuului ilmaisena (max. 500 mega/kk), joten sen saamista kannattaa ainakin yrittää mikäli älypuhelimen sattuu omistamaan. Sijainti. Piste A = Arlandan lentokenttä. Piste B = Uppsala Uppsalan yliopisto tarjoaa kaikille mahdollisuuden saada oma buddy, jonka pitäisi olla sinua vastassa asemalla ja tutustuttamassa kouluun ja kaupunkiin (Business opiskelijat saavat buddynsa ilman erillistä hakemusta). Idea on hyvä, mutta itse en koskaan edes tavannut omaa buddyani hänen ollessa matkoilla saapuessani Uppsalaan. Buddysystem järjestää myös tapahtumia ja matkoja esimerkiksi Tukholmaan. 3/9
3. Yleistä Uppsalasta Uppsala on Ruotsin neljänneksi suurin kaupunki ja siellä asuu noin 140 000 ihmistä. Näistä yli 40 000 on opiskelijoita, joten Uppsalaa voi kutsua todelliseksi opiskelijakaupungiksi. Kaupungin keskusta on suhteellisen pieni ja sen läpi kävelee noin viidessä minuutissa. Kaupungissa pyöräily on suosittua ja pyörällä pääsekin kätevästi paikasta toiseen. Suosittelen pyörän tai bussikortin ostamista mikäli et asu keskustassa. Uppsalan yliopisto on perustettu vuonna 1477 ja se on pohjoismaiden vanhin. Tuomiokirkko puolestaan on Pohjoismaiden suurin ja se näkyy lähes kaikkialle kaupunkiin. Uppsalan vappu on käsite mitä paikalliset ja vaihtooppilaat odottavat ja hehkuttavat läpi koko kevätlukukauden. Vappuperinteisiin kuuluu muun muassa opiskelijoiden joenlasku omatekoisilla veneillä, shampanja qasquet (kuoharia suihkutellaan toisten päälle nationilla) ja Ekonomikum puistoon kokoontuminen. Loppujen lopuksi Uppsalan vappu ei kuitenkaan eroa Suomen vapusta merkittävästi, mutta kokemisen arvoista se silti on mikäli mietit vapun viettämistä Uppsalan ja Suomen välillä. Uppsalan yliopiston päärakennus Uppsalan läpi virtaa joki. Taustalla näkyy tuomiokirkko 4. Kurssit Kurssitarjonta kanditasolla oli kohtuullisen suppea. Itse valitsin ainoastaan vaihto-opiskelijoille tarkoitettuja markkinoinnin ja johtamisen kursseja. Nämä olivat Suomeen verrattuna todella helppoja ja vähän aikaa vieviä. Lisäksi tarjolla oli muutamia laskentatoimen ja johtamisen kursseja. Ruotsin kielisiä kursseja ei ainakaan suoraan ollut tarjolla, joten ilman erikseen kysymistä niitä ei ainakaan voinut valita. Ekonomikum 4/9
Opiskelu Uppsalassa on hyvin omatoimista ja tutkimuksen tekemiseen keskittyvää. Luentoja ei ole kovinkaan paljon ja niitä myös perutaan usein. Seminaarit puolestaan ovat suuressa roolissa. Niihin yleensä riittää muutaman minuutin (max. 5min) esiintyminen ja osallistuminen keskusteluun. Kirjoja ei kannata ostaa vaikka professori sanoisikin niiden hankkimisen olevan pakollista. Kirjoja käytetään suhteellisen vähän ja niitä pitäisi löytyä ainakin yksi kappale koulun kirjastosta. 4.1 International Marketing (15 ECTS) Valitsin kurssin hieman pelonsekaisen tuntein sillä kurssista ansaitsi peräti 15 opintopistettä. Kurssi osoittautui kuitenkin yhdeksi yliopisto urani helpoimmaksi kurssiksi, suurimmaksi osaksi sitä vetäneen professorin Nazeem Seyd-Mohammedin takia. Kurssiin kuului luentoja, seminaareja ja koe. Luentoja ei kuitenkaan ollut kuin muutama, professorin peruutettua osan. Seminaareja oli yhteensä neljä, kolme pienempää ja kurssin lopussa yksi pidempi kestoisempi (Final thesis). Kurssilla toimittiin 3-4 hengen ryhmissä ja jokaiseen seminaariin kirjoitettiin noin kolmen sivun tiivistelmä itse etsityistä artikkeleista. Loppuseminaariin kirjoitettiin noin kahdeksan sivun paperi, minkä aiheena sai olla oikeastaan mitä tahansa markkinointiin liittyvää (yritys, tuote, jne.). Lisäksi loppuseminaari oli tarkoitus yhdistää näihin aiempien seminaarien aiheisiin. Osa ryhmistä teki oikeaa tutkimusta ja yhdisti työhönsä esimerkiksi opiskelijakavereillaan teettämänsä kyselyn. Oman ryhmäni paperit eivät olleet kovinkaan kummoisia, mutta silti saimme seminaari töistämme kiitettävän arvosanan. Kaikki opiskelijat läpäisivät kokeen, siihen riitti vain osallistuminen, mutta kokeen kysymyksiin vastaaminen oikein, oli miltei mahdotonta. Koe sisälsi vain kaksi kysymystä ja vastaustilaa oli noin kolmen-neljän rivin verran. Nämä kysymykset olivat kuitenkin käsittämättömän vaikeita, eikä oikeita vastauksia löytynyt edes kirjasta (n. 1000 sivua). Tosin en usko, että kukaan oppilaista edes vaivautui kirjaa lukemaan. Lisäksi professori oli laittanut esille kurssin kotisivuille kolme aikaisempaa koetta, joissa kaikissa kysymykset olivat samoja. Näitä ei siis kuitenkaan lopulta kysytty. Hyviä puolia kurssissa oli, että siinä pääsi muutaman kerran harjoittelemaan esiintymistä vieraalla kielellä vaikka nämä esitykset eivät kauaa kestäneetkään. 4.2 Marketing, consumers and companies (7,5 ECTS) Kurssi oli pitkälti samankaltainen (professorista lähtien) kuin International Marketing, mutta työmäärä oli hieman vähäisempi. Kurssi sisälsi kaksi normaalia seminaaria ja 5/9
loppuseminaarin. Luentojakin oli tarkoitus olla, mutta professorimme peruutti ne. Osa näistä korvattiin ryhmätapaamisella jatko-opiskelijan kanssa, mikä auttoi loppututkimuksen tekemisessä. Tällä kurssilla kaikki opiskelijat olivat jo läpäisseet kurssin ennen kokeen suorittamista. Itse kuitenkin osallistuin kokeeseen pelkästä mielenkiinnosta. Koe osoittautui lähes yhtä vaikeaksi kuin International Marketingin koe. Se sisälsi kaksi kysymystä, jotka tällä kertaa olivat poimittu kahden ryhmän seminaarien aiheista. Näiden kyseisten ryhmien oppilaat olivat todennäköisesti ainoat, joilla oli jonkinlainen käsitys oikeista vastauksista. Kurssin työmäärä oli omaan kouluumme verrattuna mitätön ja arvosana painoittui vahvasti lopputyöhön. Positiivista kurssissa kandivaiheen opiskelijalle oli akateemisen tutkimuksen tekemisen harjoittelu, oikeanlaisesta rakenteesta ja sisällöstä kyselyn tekemiseen. 4.3 Organisational Behaviour (7,5 ECTS) Kurssi oli ainoa suorittamistani kursseista, jonka voi edes jollain tavalla sanoa vastanneen työmäärää verrattuna opiskeluun Suomessa. Tälläkin kurssilla toimittiin kolmen hengen tiimeissä ja kurssin opiskelijat oli jaoteltu kahteen ryhmään. Näin seminaareissa oli vain 15 opiskelijaa kummassakin ryhmässä. Kurssilla ei ollut lainkaan luentoja, mutta se sisälsi peräti seitsemän seminaaria. Näihin jokaiseen tuli kirjoittaa noin kahden sivun pituinen paperi, joka tiivisti ennalta määrätyn artikkelin, käsitteli sen yhteyksiä kurssikirjaan ja kertoi tiimin omista kokemuksista. Lisäksi jokaisella kerralla yksi ryhmistä toimi chair tiiminä, jolloin kirjan kappaleiden esitteleminen ja koko seminaarin johtaminen oli ryhmän vastuulla. Jokaiseen seminaariin oppilaiden piti keksiä omia koekysymyksiä, joista lopulta itse koe muodostui. Näitä kysymyksiä keksittiin 3-4 per tiimi, joten lopulta kysymyksiä oli 200+, joista kokeeseen valikoitui 24 kappaletta. Näin ollen koe ei ollut mahdottoman vaikea mikäli siihen jaksoi hieman panostaa. Kokonaisuudessaan tämä oli mielestäni mieleenkiintoisin ja parhaiten organisoitu käymistäni kursseista. 6/9
5. Vapaa-aika 5.1 Asuminen Asunto Uppsalasta löytyi vaivattomasti yhden lomakkeen täyttämisellä. Vaihtoehtoja oli 5-6, joista parissa oli mahdollisuus omaan keittiöön ja kylpyhuoneeseen. Valitsin näistä Hotel Uppsalan, joka tarjoaa majoitusta opiskelijoille kahdessa kerroksessa. Myöhemmin kuulin muilta suomalaisilta ettei asunnon löytäminen ollut heille yhtä helppoa. Syytä tähän en tiedä, mutta ainakin minulle yliopisto painotti asunnonhakulomakkeiden ajoissa palauttamista. 5.2 Hotel Uppsala Hotel Uppsala sijaitsee aivan keskustassa ja lähellä kaikkea tarpeellista (nationit, kaupat, jne). Pisin kävelymatkani oli Ekonomikumiin (paikallinen kauppakorkeakoulu) joka sijaitsee noin kahden kilometrin päässä. Asuminen Hotel Uppsalassa maksoi 3900 kruunua (450-480 kruunua), halvimpien paikkojen maksaessa 3000 kruunua. Monet muut vaihtoopiskelijat valittivat hotellin huonosta palvelusta opiskelijoita kohtaan, mutta itseäni tämä ei haitannut. Huoneen internet yhteys oli ainoa asia mikä olisi voinut olla parempaa. Tämä ongelma haittasi melkein kaikkia, mutta siihen ilmeisesti on tulossa parannusta tulevaisuudessa. Nettiä pystyi kuitenkin useimmiten käyttämään opiskeluun, surffailuun ja skypeen, mutta esimerkiksi youtube videoiden katsomisessa oli usein ruuhka-aikoina ongelmia. Keittiö Hotel Uppsalasta. Paistaminen oli kielletty herkän palovaroittimen takia, mutta melkein kaikki asukkaat vain peittivät varoittimen paistamisen ajaksi Tutustuminen muihin asukkaisiin kävi helposti heidän koputellessa oveeni jo ensimmäisten iltojen aikana. Suurin osa heistä oli saapunut Uppsalaan jo syksyllä. Tutustuminen muihin Hotel Uppsalassa on kuitenkin varmasti vaikeampaa kuin solukämpässä asuttaessa, joten kannattaa olla itsekin aktiivinen. Opiskelijoilla oli myös tapana laittaa nimilappu oven ulkopuolelle tutustumisen helpottamiseksi. 5.3 Muut asumisvaihtoehdot Muita asumisvaihtoehtoja olivat ainakin Flogsta, Kantorsgatan ja Rackabergsgatan. Näissä kaikissa asutaan soluissa, missä keittiö ja kylpyhuone ovat jaettuja. Parhaimmalla paikalla näistä sijaitsee Rackarbergsgatan, aivan Ekonomikumin vieressä. Flogsta sijaitsee oikeastaan kaukana kaikesta, mutta se on myös suurin opiskelija-asuntoloista. Siellä järjestetään lähestulkoon joka päivä käytäväbileitä, joten se ei todennäköisesti sovi ihmisille, jotka etsivät omaa rauhaa. 7/9
Kantorsgatan vaikutti mukavalta eikä keittiön ja kylpyhuoneen jakaminen vaikuttunut ulkopuolisen silmin ongelmalliselta, ainoana miinuksena tässäkin tapauksessa oli sen sijainta. Kantorgatan sijaitsee noin 15 minuutin pyöräilyn päässä Uppsalan keskustasta ja 20 minuutin päässä Ekonomikumista, joten pyörän tai bussin käyttö on välttämätöntä. 5.4 Nationit Uppsala tarjoaa loistavat lähtökohdat opiskelija elämään. Lähestulkoon kaikki keskittyy nationeihin, jotka ovat ikään kuin osakuntia. Näitä Uppsalasta löytyy kaikkiaan 13 ja jokaiselta löytyy oma rakennuksensa. Nationeilla on omat pubinsa, kahvilansa, aktiviteettien tarjontaa ja joillain myös oma yökerhonsa. Työntekijöinä toimivat opiskelijat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta (esim. Järjestyksenvalvojat). Myös vaihto-opiskelijat voivat halutessaan työskennellä nationeilla. Päästäkseen sisään nationeille tulee olla opiskelija ja myös jonkun nationin jäsen. Jäsenyys maksaa n. 250-300 kruunua. Opiskelija voi valita minkä tahansa nationin ja halutessaan voi olla jäsen useammassakin. Nationit tarjoavat omille jäsenilleen alennuksia mm. sisäänpääsyistä ja nation kannattaakin valita sen mukaan missä uskoo itse eniten käyvänsä. Itse valitsin Värmlandsin, lähinnä sen joka perjantaisen yökerhon takia, johon jäsenet pääsivät sisään 20 kruunulla (muut 80kr). Olut nationeilla maksaa 19-35 kruunua, joten se on edullista verrattuna normaaleihin pubeihin ja clubeihin. Myös muut juomat ovat edullisia ja esim. Viinipullon saattaa saada lähes samaan hintaan kuin Systembolagetista (Ruotsin alko). Nationeista saa myös ruokaa ja sekin on suhteellisen edullista (burgeri n. 60kr). Nationit järjestävät myös paljon muuta toimintaa. Itse kävin muutaman kerran pelailemassa salibandya ja jalkapalloa. 5.5 Yleinen hintataso Ruotsin hintataso on tällä hetkellä korkeampi kuin Suomessa. Kannattaakin varautua hieman suurempiin ruokalaskuihin ja mikäli mahdollista, keskittää ruokaostokset Lidliin tai Whillysiin, jotka ovat kaupoista edullisimmat. Alkoholi Systembolagetissa on suurinpiirtein samaa hintaluokkaa kuin Suomessa, väkeviä juomia lukuunottamatta. Yleiset pubit ja clubit ovat puolestaan huomattavasti kalliimpia, mutta näissä ei tule nationeiden takia juurikaan käytyä. Matkustaminen bussilla ja junalla on myös kalliimpaa Suomeen verrattuna. Yksi bussimatka maksaa n. 3e matkan pituudesta riippumatta. Junamatka Tukholmaan on n. 10e luokkaa. Itse asuin aivan Uppsalan keskustassa, joten en joutunut bussia juurikaan käyttämään. 8/9
6. Lopuksi Uppsalaa voi suositella kaikille Ruotsiin vaihtoon lähtemisestä kiinnostuneille. Olen itse aikaisemmin viettänyt yhden International Weekin Lundissa ja kaupungit ovat hyvin lähelllä toisiaan, Uppsalan tosin ollessa hieman isompi. Nämä kaksi ovat ainoat yliopistot Ruotsissa, joilla on aiemmin mainittu nation systeemi käytössä. Nationit tekevät opiskelijan elämästä huomattavasti mukavamman, tarjoten erilaisia aktiviteetteja ja bileitä. En usko muissa Ruotsin kaupungeissa olevan yhtä hyviä lähtökohtia opiskelijaelämään kuin edellä mainituissa. Mikäli lähtisin vaihtoon uudestaan pyrkisin alusta asti olemaan entistä aktiivisempi erilaisten aktiviteettien löytämisen suhteen. Nationit tarjoavat tähän todella hyvän mahdollisuuden, mutta niidenkin aktiviteetit jäävät helposti löytämättä jos et niitä itse jaksa etsiä. Monet vaihto-oppilaat ovat kiinnostuneita matkustamiseen ympäri Eurooppaa ja aikaa tähän Uppsalassa riittää. Itse kävin ainoastaan Riikassa johon pääsee kätevästi yön yli kestävällä risteilyllä. 7. Mitä vaihtokokemus opetti? Suurin syy opiskeljavaihtoon lähtemiselleni oli englannin kielen parantaminen. Tämä onnistuikin hyvin ja koen nyt ennen kaikkea puhuvani englantia paremmin kuin ennen. Toinen tavoitteeni oli ruotsin kielen harjoittaminen. Tässä tavoitteessa en kuitenkaan onnistunut haluamallani tavalla. En oikeastaan päässyt tutustumaan ruotsalaisiin kuin muutaman kerran, koska kursseillani ja Hotel Uppsalassa ei ollut paikallisia, enkä kokenut kielitaitoni olevan riittävän hyvä kurssien ruotsiksi suorittamiseen. Englannin kielen lisäksi reilu neljä kuukautinen jakso opetti paljon muista kulttuureista ja erilaisista ihmisistä. Lukemani kirjallisuus kulttuurieroista ja niiden aiheuttamista ongelmista ei osoittautunut pelkäksi teoriaksi vaan nämä näkyivät hyvin erilaisten kulttuurien kohdatessa. 9/9