HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ 3. MAALISKUUTA 2015
Muutosvarauksin Herra Tasavallan Presidentti ja Rouva Jenni Haukio, Teidän Ylhäisyytenne, Hyvät naiset ja herrat, Herra Presidentti, Kiitos ystävällisistä tervehdyssanoistanne. Kuningatar ja minä arvostamme aina vierailujamme Suomeen ja sitä suurta vieraanvaraisuutta ja lämpöä, jolla meidät täällä otetaan vastaan. Olen vieraillut Suomessa lukuisia kertoja. Tämä on viides valtiovierailuni maahanne ja jokainen vierailu on ollut hyvin mieleenpainuva. Joka kerta olen oppinut jotain uutta. Minulla on myös ollut etuoikeus tutustua viiteen Suomen tasavallan presidenttiin, joista Kekkonen oli ensimmäinen. Kohta kolme vuotta sitten meillä oli ilo tutustua myös Teihin, herra Presidentti ja rouva Haukio, valtiovierailullanne Ruotsissa. Sen jälkeen olemme tavanneet useita kertoja, niin Ruotsissa kuin täällä Suomessakin. Siksi Kuningatar ja minä olemme erityisen iloisia, että saamme olla täällä tänään. Lukuisat vierailumme Suomeen eivät ole sattumaa. Maidemme välillä on läheinen ja erityinen suhde. Perhesiteitä on paljon ja ne ilmenevät konkreettisesti. Maidemme väliset verkostot ulottuvat laajalle ja lisäävät osaltaan sitä läheisyyden tunnetta, jonka koemme monella eri alalla, varsinkin elinkeinoelämän ja kulttuurin parissa. Vuosien saatossa monet lahjakkaat suomalaiset ovat antaneet panoksensa ruotsalaisen yhteiskunnan kehitykseen. Vuosina 1939 1944 maahamme saapui monia sotalapsia. Myös 1960- ja 1970-luvuilla monet muuttivat Ruotsiin ja myötävaikuttivat suuressa määrin Ruotsin teollisuuden ja elinkeinoelämän kasvuun. He antoivat panoksensa Ruotsin kasvavaan hyvinvointiin. Me kiitämme heitä tästä.
Nykyään arvioidaan, että runsaalla kahdeksalla prosentilla Ruotsin väestöstä on suomalaiset sukujuuret, kun palataan kolme sukupolvea ajassa taaksepäin. Jos palaamme vielä pidemmälle, voimme melko suurella varmuudella todeta, että monen ruotsalaisen juuret ovat Suomessa. Se, että yhä useammat nuoremman sukupolven edustajat haluavat vaalia suomen kieltään, on asia, joka meitä Ruotsissa ilahduttaa ja johon me rohkaisemme. Yhteenkuuluvuudellemme on hyvin arvokasta, että Ruotsissa puhutaan suomea, mutta myös, että Suomessa puhutaan ruotsia. Tällä on suuri merkitys, varsinkin maidemme elinkeinoelämän yhteistyötä ajatellen. Elinkeinoelämä onkin se ala, jolla Ruotsi ja Suomi ovat ehkä tiiviimmin nivoutuneet yhteen. Molemminpuoliset investointimme ovat merkittävät. Suomalaiset ja ruotsalaiset yritykset ovat monesti olleet eteviä samoilla aloilla ja siksi myös kilpailijoita. Tämä on johtanut moniin sulautumiin, joissa yhteinen voima on ollut varteenotettava vaihtoehto. Ajan myötä on syntynyt myös muita yhteistyön muotoja, jotka kaikki vahvistavat kykyämme pitää puoliamme yhä globalisoituneemmassa maailmassa. On myös tosiasia, että olemme toistemme tärkeimpiä vientimaita. Ruotsi ja Suomi toimivat yhdessä poistaakseen jäljellä olevia rajaesteitä. Samalla kehitetään myös käytännönläheisempää rajat ylittävää yhteistyötä. Tornion ja Haaparannan kaupungit ovat esimerkki siitä, että yhteistyö ei juuri tunne rajoja. Nykyään kaupungeilla on yhteinen matkakeskus ja jääpallojoukkue sekä valtakunnan rajat ylittävä golfkenttä. Suomalaista kekseliäisyyttä ja innovaatiovoimaa seurataan Ruotsissa suurella mielenkiinnolla. Marraskuussa vierailin Suomessa Ruotsin Kuninkaallisen insinööritieteiden akatemian valtuuskunnan johtajana. Vieraillessani Aalto-yliopistossa ja eri yrityksissä havaitsin nuorekasta tarmoa ja vaikuttavaa yritteliäisyyttä.
Me toivomme, että monet näistä aikaansaavista henkilöistä kohtaavat samanhenkisiä ihmisiä Ruotsissa ja ruotsalaisessa elinkeinoelämässä. Siksi olen ilolla pannut merkille ne monet valtiovierailun yhteydessä järjestettävät tilaisuudet, jotka pyrkivät tuomaan yhteen suomalaisia ja ruotsalaisia nuoria. Odotan myös innolla mahdollisuutta itse osallista joihinkin näistä. Monella alalla on suurta potentiaalia uudelle elinkeinoelämän yhteistyölle maidemme välillä. Te, herra Presidentti, olette monesti painottanut pohjoismaisen tavaramerkin merkitystä. Tämä on asia, josta sekä Suomi että Ruotsi voivat hyötyä ja johon liittyen voimme myös tehdä yhteistyötä. Suomessa on myös paljon muuta, joka kiinnostaa meitä Ruotsissa. Torstain vierailumme Lappeenrannan ammattikorkeakoulussa tulee olemaan antoisa. Tämä on koulumuoto, jota meillä Ruotsissa ei samalla tavalla ole. Tuon vierailun lisäksi juuri Itä-Suomi on alue, jonka haluamme oppia tuntemaan paremmin. Haluamme laajentaa yhteyksiämme myös niihin osiin Suomea, joissa Ruotsia ei ehkä tunneta niin hyvin ja joissa ruotsin kieltä ei käytetä niin laajalti. Muun muassa tästä syystä olemme perustaneet uuden konsulaatin Lappeenrantaan. Runsaan viikon kuluttua on tullut kuluneeksi 75 vuotta talvisodan päättymisestä. Tämä tullaan huomioimaan monella eri tavalla, ja se on meille erityisenä muistutuksena suomalaisten sankarillisesta panoksesta Neuvostoliiton laajentumisen pysäyttämiseksi. Suomalaisten vastarinta herätti kunnioitusta myös Moskovassa, ja sen seurauksena Suomi säilytti itsenäisyytensä ja siteensä Pohjolaan. Ruotsissa moni otti Suomen asian vahvasti omakseen, ja 8 000 vapaaehtoista ilmoittautui ase kädessä auttamaan maatanne. Myös materiaalinen apu oli huomattavaa. Kaikki tämä kuitenkin kalpenee niiden uhrausten rinnalla, joita Suomen kansalta vaadittiin. Ruotsissa tunnemme
edelleen kiitollisuutta suomalaisten urhoollisuudesta ja siitä vastarinnasta, jota suomalaiset osoittivat. Sillä oli mitä suurin merkitys koko Pohjolan, eikä vähiten Ruotsin, turvallisuudelle. Viimeisen vuoden aikana molemmat maamme ovat saaneet huomata, että emme eläkään niin turvallisessa maailmankolkassa kuin ehkä olemme luulleet ja toivoneet. Sillä, että meillä on lähellämme hyviä ystäviä ja naapureita, on suurempi merkitys kuin aikoihin. Tämä on antanut maidemme lähentymiselle yhä enemmän pontta. Jo jonkin aikaa jatkunut puolustusyhteistyömme on syventynyt entisestään. Silti myös Euroopan unionin puitteissa on tilaa yhteistyön lisäämiselle. Yhdessä saamme äänemme paremmin kuuluville Euroopan muissa pääkaupungeissa. Yhteneväiset arvomme ja syvälle juurtuneet demokraattiset perinteemme antavat meille velvollisuuden ja mahdollisuuden vaikuttaa EU:n kehitykseen. Herra Presidentti, Maidemme väliset siteet jatkuvat vahvoina. Niitä ei voi kuitenkaan pitää ikuisena itsestäänselvyytenä. Sekä Ruotsissa että Suomessa naapurimaamme ja yhteisen historiamme tuntemus on vähentynyt. Nykyisiä vahvoja verkostoja on nuorennettava ja laajennettava maantieteellisesti. Vanhemman sukupolven vastuulla on huolehtia siitä, että myös nuoret voivat hyötyä maidemme välisestä läheisyydestä. Näillä sanoilla Kuningatar ja minä haluamme kiittää mahdollisuudesta jälleen kerran tehdä valtiovierailu Suomeen. Odotamme saavamme myötävaikuttaa juuri yhteyksiemme laajentamiseen ja syventämiseen maanne kanssa. Pyydän saada nostaa maljan Teille, herra Presidentti ja rouva Haukio, Suomen tasavallalle ja Suomen kansalle. Maljanne.