Helsingin Yrittäjät Aluejärjestöraportti
Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä 15.2.-20.3.2016 välisenä aikana. Ensimmäinen kutsu lähettiin 15.2. Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa (24.2., 7.3. ja 14.3.). Tulosten raportointi: Tässä raportissa esitetään aluejärjestön tulos sekä koko maan tulos vuodelta 2016. Alueen tulokseen on laskettu kaikki alueen yrittäjiltä saadut vastaukset. Raportissa esitetyssä kuntavertailussa on kaikkien niiden kuntien tulos, jossa vastauksia on ollut 10 tai enemmän. Kuntaraportit toimitetaan kaikkiin niihin kuntiin, joissa vastauksia on ollut 5 tai enemmän. 2
Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/4 Vastaajamäärät tässä raportissa esitettyjen tulosten osalta ovat: koko maa, N=6347 alue, Helsingin Yrittäjät, N=370 Alla olevassa taulukossa on esitetty tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali vuoden 2016 frekvenssituloksen (%-arvot) osalta. Taulukossa on myös vastaavat virhemarginaalit keskiarvotuloksille (asteikolle 4-10). Vastaajia (N) Lähetysmäärä (lkm) Vastaus-% Virhemarginaali %-luvulle Virhemarginaali keskiarvolle Helsinki 370 5 765 6,4 % + 5,1 %-yksikköä Koko maa 6 347 81 358 7,8 % + 1,2 %-yksikköä + 0,31 asteikkoarvoa + 0,08 asteikkoarvoa 3
Tutkimuksen taustat ja toteutus 3/4 Koko maan, alueen sekä alueen kuntien vastaajamäärät 2016 ja 2014 ovat seuraavat: Vastaajia 2016 (N) Vastaajia 2014 (N) Koko maa 6 347 4 356 Helsinki 370 216 4
Tutkimuksen taustat ja toteutus 4/4 Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla 4-10. Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. kunnan viestintä ja tiedottaminen 4. koulutus ja osaaminen 5. kunnan hankintapolitiikka 6. kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7. seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia vastaajat arvioivat yhteensä 30 väittämällä 5-portaisella asteikolla (asteikko -2 +2). Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan 5
Raportin lukuohje Aluejärjestön tulos on esitetty %-arvoina Aluejärjestön keskiarvotulos 2016 Koko maan keskiarvotulos 2016 6
Kokonaisarvosana
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Helsinki, N=370) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Aluejärjestö 2016 6,3 Aluejärjestö 10 16 25 33 13 21 2014 Koko maa 6,4 2016 2014 4 5 6 7 8 9 10 8
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta Alueet Keskiarvot 4-10 Koko maa Koko maa Savo (N=356) Pohjois-Karjala (N=239) Keski-Suomi (N=339) Etelä-Pohjanmaa (N=480) Satakunta (N=313) Keski-Pohjanmaa (N=215) Varsinais-Suomi (N=571) Etelä-Karjala (N=158) Rannikko-Pohjanmaa (N=90) Häme (N=227) 7,1 6,8 6,9 7,0 6,9 6,8 6,8 7,0 6,8 6,8 6,5 6,5 6,8 Kainuu (N=135) Pääkaupunkiseutu (N=337) Pirkanmaa (N=642) Pohjois-Pohjanmaa (N=311) Etelä-Savo (N=277) Lappi (N=279) Päijät-Häme (N=251) Uusimaa (N=579) Helsinki (N=370) Kymi (N=178) 6,8 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 6,4 6,3 6,4 6,3 6,2 2016 2014 9
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 10-kunnat, joiden tulos parantunut Keskiarvot 4-10 Koko maa Erotus v. 2016-2014 Sipoo (Uusimaa), N=22 Puumala (Etelä-Savo), N=13 Nivala (Keski-Pohjanmaa), N=19 Leppävirta (Savo), N=25 Kalajoki (Keski-Pohjanmaa), N=26 Salla (Lappi), N=10 Siikalatva (Pohjois-Pohjanmaa), N=11 Laukaa (Keski-Suomi), N=19 Lieto (Varsinais-Suomi), N=24 Hamina (Kymi), N=20 5,4 5,9 6,2 5,9 6,5 6,4 6,8 6,3 6,4 6,2 7,3 7,5 7,5 7,4 7,5 7,1 7,2 7,5 8,2 1,4 1,3 1,0 1,0 0,9 0,9 0,8 0,8 0,7 0,7 2016 2014 10
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 20-kunnat, asukasluku yli 50 000 Keskiarvot 4-10 Koko maa Koko maa Seinäjoki (Etelä-Pohjanmaa), N=82 Kuopio (Savo), N=105 Vaasa (Rannikko-Pohjanmaa), N=61 Jyväskylä (Keski-Suomi), N=121 Espoo (Pääkaupunkiseutu), N=179 Vantaa (Pääkaupunkiseutu), N=143 Mikkeli (Etelä-Savo), N=88 Lappeenranta (Etelä-Karjala), N=62 Joensuu (Pohjois-Karjala), N=68 Hämeenlinna (Häme), N=83 7,1 6,8 6,8 6,4 6,8 6,8 6,3 6,5 6,5 Oulu (Pohjois-Pohjanmaa), N=116 Turku (Varsinais-Suomi), N=137 Salo (Varsinais-Suomi), N=71 Tampere (Pirkanmaa), N=186 Lahti (Päijät-Häme), N=99 Helsinki (Helsinki), N=370 Rovaniemi (Lappi), N=59 Pori (Satakunta), N=88 Kouvola (Kymi), N=90 Kotka (Kymi), N=43 6,5 6,4 6,4 6,5 6,4 6,2 6,4 6,2 6,4 6,5 6,3 6,4 6,3 6,5 6,3 6,3 6,2 5,9 6,0 6,2 2016 2014 11
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 10-kunnat, asukasluku 10 50 000 Keskiarvot 4-10 Koko maa Lieto (Varsinais-Suomi), N=24 Kaarina (Varsinais-Suomi), N=42 Ilmajoki (Etelä-Pohjanmaa), N=30 Alavus (Etelä-Pohjanmaa), N=36 Lempäälä (Pirkanmaa), N=38 Pirkkala (Pirkanmaa), N=23 Kerava (Uusimaa), N=27 Kalajoki (Keski-Pohjanmaa), N=26 Siilinjärvi (Savo), N=27 Ylöjärvi (Pirkanmaa), N=54 7,0 7,1 6,9 8,2 7,5 8,0 7,9 8,0 8,1 7,7 7,7 7,6 7,6 7,6 7,5 7,5 7,5 7,6 7,5 2016 2014 12
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 10-kunnat, asukasluku alle 10 000 Keskiarvot 4-10 Koko maa Keitele (Savo), N=16 Muurame (Keski-Suomi), N=24 Ilomantsi (Pohjois-Karjala), N=16 Merikarvia (Satakunta), N=18 Karstula (Keski-Suomi), N=13 Pielavesi (Savo), N=12 Rautalampi (Savo), N=15 Ruokolahti (Etelä-Karjala), N=15 Pyhtää (Kymi), N=16 Paltamo (Kainuu), N=10 8,6 8,7 8,5 8,6 8,3 8,0 8,2 8,1 8,1 8,1 7,8 7,7 7,6 8,0 7,6 7,5 7,6 2016 2014 13
Kokonaisarvosanat osa-alueittain
Mittariston koonti osa-alueittain (Helsinki, N=370) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Elinkeinopolitiikka ja resurssit 9 12 27 36 13 2 6,4 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 12 17 30 28 11 2 6,2 6,5 Kunnan viestintä ja tiedottaminen 9 12 24 32 17 41 6,5 Koulutus ja osaaminen 7 11 19 39 20 31 6,8 Kunnan hankintapolitiikka 13 19 29 29 10 6,1 6,3 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri 10 18 21 34 14 3 6,3 Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 12 16 27 38 7 6,2 4 5 6 7 8 9 10 Aluejärjestö Koko maa 15
Mittariston koonti osa-alueittain (Helsinki, N=370) Keskiarvot 4-10 Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 6,4 6,2 6,2 6,5 6,9 6,1 6,1 6,3 6,5 6,2 6,4 2016 2014 16
1 Elinkeinopolitiikka ja resurssit
Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Helsinki, N=370) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä 7 16 59 17 1-0,1 0,1 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 12 28 50 10-0,4-0,1 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita 10 27 48 14 1-0,3-0,1 Kunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät 13 33 45 8 2-0,5-0,3-2 -1 0 1 2 Aluejärjestö Koko maa 18
2 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys
Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys (Helsinki, N=370) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa 13 32 44 9 2-0,5-0,3 Kunnan päätöksenteko on nopeaa yritysten kannalta 22 36 36 5-0,7-0,4 Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä 21 32 37 10-0,6-0,3 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa 21 33 38 7 1-0,7-0,4-2 -1 0 1 2 Aluejärjestö Koko maa 20
3 Viestintä ja tiedottaminen
Viestintä ja tiedottaminen (Helsinki, N=370) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä 14 27 43 15 1-0,4-0,2 Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena yritys- ja asuinpaikkana 9 19 38 29 4 0,0 0,1-2 -1 0 1 2 Aluejärjestö Koko maa 22
4 Koulutus ja osaaminen
Koulutus ja osaaminen (Helsinki, N=370) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö 5 10 53 28 4 0,2 0,2 Oppilaitokset kunnassa kannustavat yrittäjyyteen 6 9 45 35 5 0,2 0,3 Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen 6 11 52 27 3 0,1 0,1 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman saamista yrityksiin 13 19 54 12 2-0,3-0,3-2 -1 0 1 2 Aluejärjestö Koko maa 24
5 Hankintapolitiikka
Hankintapolitiikka (Helsinki, N=370) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita 22 28 43 51-0,7-0,4 Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta 15 22 53 9 1-0,4-0,1 Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla 21 26 47 5-0,6-0,5 Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esimerkiksi jakamalla hankinnat pk-yrityksille sopiviin 24 33 39 4-0,8-0,6 Kunta tekee pienhankinnat huomioiden erityisesti paikalliset yritykset (pienhankinnat = hankinnat joita ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) 26 27 41 5-0,7-0,4 Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista 24 25 46 5-0,7-0,4-2 -1 0 1 2 Aluejärjestö Koko maa 26
6 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri
Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Helsinki, N=370) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 14 29 39 17 2-0,4-0,2 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet 20 24 44 11 1-0,5-0,1 Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista 23 26 41 9 1-0,6-0,2 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista 20 26 46 8-0,6 0,0 Kunta huolehtii liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 20 21 38 19 2-0,4-0,2-2 -1 0 1 2 Aluejärjestö Koko maa 28
7 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta
Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Helsinki, N=370) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Seudullinen kehittämisyhtiö tai - yhteistoiminta tukee yritysten toiminnan kehittämistä 11 21 59 8 1-0,4-0,1 Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta ja palvelut tunnetaan yrityksissä 17 25 53 41-0,5-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 15 24 55 6-0,5-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään 18 25 51 6-0,5-0,3-2 -1 0 1 2 Aluejärjestö Koko maa 30
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (Helsinki, N=370) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 69 73 Kunnan hankintapolitiikka 42 46 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri 36 34 Elinkeinopolitiikka ja resurssit 35 41 Aluejärjestö Koulutus ja osaaminen 23 31 Koko maa Kunnan viestintä ja tiedottaminen 29 30 Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 18 25 32
Tausta-aineistoa
Suomen Yrittäjät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 63 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien valtuustoissa yli 1 300 34
Suomen kunnat Suomessa on 313 kuntaa, joista Manner-Suomessa sijaitsee 297kuntaa. 47 35 20 20 001-50 000 10 001-20 000 yli 50 000 kpl asukasta 134 alle 5 000 77 5 000 10 000 Lähde: kunnat.net, kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan 1.1.2016 35
Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa
Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 581 0,9% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 535 5,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) 15 608 93,4% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 264 234 Yhteensä 282 958 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014 37
Yritysten henkilöstö 35% 25% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 346 382 Pienyritykset (10 49 hlöä) 301 857 18% 22% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 247 058 Suuryritykset (250 hlöä) 481 703 Yhteensä 1 377 000 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 38
Yritysten liikevaihto 16,4% 43,4% 17,9% 22,3% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 63 mrd Pienyritykset (10 49 hlöä) 69 mrd Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 86 mrd Suuryritykset (250 hlöä) 167 mrd Yhteensä 385 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 39