Jätelautakunta 16.1.2014/ 1 Periaatteet ja menettelytavat jätemaksun kohtuullistamiseen ja perimättä jättämiseen sekä jäteastioiden tyhjennysvälin harventamiseen Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Jätemaksun kohtuullistaminen tai perimättä jättäminen... 2 2.1. Jätehuollon perusmaksun perimättä jättäminen... 2 2.2. Aluekeräyspisteen jätemaksun kohtuullistamisen harkinta... 2 2.2.1. Vakituisen asunnon aluekeräyspisteen jätemaksun kohtuullistaminen... 3 2.2.2. Vapaa ajan asunnon aluekeräyspisteen jätemaksun kohtuullistaminen... 3 2.2.3. Aluekeräyspisteen jätemaksun perimättä jättäminen... 4 3. Jäteastioiden tyhjennysvälin harventaminen... 4 3.1. Alueen jätehuoltomääräykset... 4 3.2. Jäteastioiden tyhjennysvälin harventamisen harkinta vakituisissa asunnoissa... 4 3.3. Jäteastioiden tyhjennysvälin harventamisen harkinta vapaa ajan asunnoissa... 5 4. Päätöksentekomenettely... 5 4.1. Toimivalta... 5 4.2. Hakeminen... 6 4.3. Jätemaksun kohtuullistamishakemuksen käsittely viranomaisessa... 6 4.4. Jäteastioiden tyhjennysvälin käsittely viranomaisessa... 6 4.5. Valitusosoitus ja jatkotoimenpiteet... 6
2 1. Johdanto Periaatteiden ja menettelytapojen luominen jätemaksujen kohtuullistamista ja perimättä jättämistä sekä jäteastioiden tyhjennysvälin harventamista varten on tarpeellista monesta syystä. Yhtenäiset linjaukset takaavat alueen kuntalaisille yhtenäisen kohtelun ja antavat tietoa hakijoille jätehuoltoviranomaisen päätöslinjasta. Lisäksi niiden tarkoituksena on nopeuttaa hakemusten ja muistutusten käsittelyä. 2. Jätemaksun kohtuullistaminen tai perimättä jättäminen 2.1. Jätehuollon perusmaksun perimättä jättäminen Koko Päijät Hämeen jätelautakunnan alueella on käytössä kiinteistökohtainen jätehuollon perusmaksu eli ekomaksu. Ekomaksu (Jätelain 646/2011 78 mukainen perusmaksu) laskutetaan kaikista käytössä tai käytettävissä olevista vakituisista ja vapaa ajan asunnoista, riippumatta syntyvän jätteen määrästä. Ekomaksulla ei rahoiteta jätteen määrään perustuvia jätteenkuljetusja käsittelykuluja eli päivittäisjätehuoltoa vaan kiinteitä jätehuoltopalveluita (ekopisteverkosto, jäteasemat, jätepäivystys, vaarallisten jätteiden keräys ja jäteneuvonta), joita kiinteistöllä on mahdollisuus käyttää. Oikeuskäytännön mukaan ekomaksu voidaan periä kun palvelu on tarjolla eikä se edellytä palvelun käyttöä. Ekomaksua ei kohtuullisteta, mutta se voidaan jättää perimättä. Erityisiä syitä harkita perusmaksun perimättä jättämistä ovat: (1) Asuinrakennuksen haltija on laitoshoidossa. Hakemuksessa tulee osoittaa, että asunto ei ole laitoshoidon aikana kenenkään muun loma tai vakituisena asuntona. (2) Kiinteistön asuinrakennus on asumiskelvoton tai puretaan eikä asunnon haltijalla ole tarvetta jätehuoltopalveluihin. Asuinkelvottomuus voidaan osoittaa rakennusvalvonnan tai ympäristöviranomaisen lausunnolla tai valokuvilla. (3) Useampi saman omistajan asuinrakennusta muodostavat yhden kokonaisuuden tai pihapiirin, joka on yhden talouden käytössä. Perusmaksu peritään vain yhden asunnon osalta. 2.2. Aluekeräyspisteen jätemaksun kohtuullistamisen harkinta Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella peritään jätetaksan mukaisena julkisoikeudellisena maksuna aluekeräyspistemaksua tai kiinteistökohtaisen keräyksen maksuja. Jätemaksua ei ole pääsääntöisesti mahdollista kohtuullistaa kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piirissä olevilta hakijoilta. Tällaisen hakijan on mahdollista keskeyttää jätteenkeräys jätetaksan 5 mukaisesti. Jätelain (646/2011) nojalla kaikkien asuin ja vapaa ajan kiinteistöjen on oltava kunnan järjestämän jätehuollon piirissä. Jätelain 78 :n mukaan kunnan on kannettava järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä tehtävistä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi jätemaksua, jonka jätteen haltija on 80 :n mukaan velvollinen maksamaan. Jätemaksut määrätään Päijät Hämeen jätelautakunnan hyväksymän jätetaksan mukaisesti. Jätelain 81 :n mukaan, mikäli jätetaksan mukaista jätemaksua on pidettävä kohtuuttoman suurena tai pienenä, maksu voidaan maksuvelvollisen hakemuksesta tai viranomaisen aloitteesta
3 määrätä jätetaksasta poiketen tai jättää perimättä, ottaen huomioon jätteen määrä, kunnan järjestämän jätehuollon palvelutaso ja jätteen tuottajan tai kiinteistön haltijan 41 :n 2 tai 3 momentin mukaisesti järjestämä jätteen käsittely tai kuljetus. Jos jätemaksu määrätään jätetaksasta poiketen, maksuperusteiden on oltava tasapuolisia ja kohtuullisia. Jätehuoltomääräysten mukaan jätteenpoltto on kielletty, eikä sitä voida katsoa jätelain tarkoittamaksi omatoimiseksi käsittelyksi. Päijät Hämeen alueen jätetaksassa on huomioitu biojätteen erittely, eikä kompostointi täten ole peruste jätemaksun kohtuullistamiselle. Vapaa ajan kiinteistöllä syntyvien jätteiden kuljettaminen vakituisen asunnon jäteastiaan ei ole peruste jätemaksun kohtuullistamiselle, koska jätemaksu on kiinteistökohtainen. Myös korkein hallinto oikeus on päätöksellään (T1793, 2.7.2007) muun muassa linjannut, ettei jätteiden vieminen vakituisen asunnon jäteastiaan ole peruste jätemaksun alentamiselle, koska kyseessä ei ole jätelain 81 :n tarkoittama jätteen omatoiminen käsittely ja kuljetus. Vaikka vapaa ajan kiinteistö saattaa olla varsin pitkiä aikoja käyttämättömänä, on jätehuoltojärjestelmän oltava valmiina ottamaan syntyviä jätteitä vastaan siinä vaiheessa kun rakennus taas otetaan käyttöön. Tästä aiheutuu kunnalliselle jätehuollolle todellisia kustannuksia. Korkeimman hallinto oikeuden (T1793, 2.7.2007) linjausten mukaan jätelain 81 :ssä mainittua jätemäärän poikkeuksellista vähäisyyttä arvioitaessa ratkaisevana seikkana voidaan pitää sitä, että kiinteistöä käytetään tai se on käytettävissä tavanomaiseen loma asumiseen. Käytettävissä olevalla kiinteistöllä syntyvän jätteen määrää ei voida pitää poikkeuksellisen vähäisenä. Jätelaki ei tunne sosiaalisten perusteiden huomioimista maksujen määräytymisperusteena. 2.2.1. Vakituisen asunnon aluekeräyspisteen jätemaksun kohtuullistaminen Vakituisen asunnon jätemaksua voidaan harkita kohtuullistettavaksi seuraavissa tapauksissa: (1) Kiinteistö on pois asumiskäytöstä yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta esimerkiksi laitoshoidon tai ulkomailla asumisen vuoksi. (2) Ainoa asukas asuu pääsääntöisesti (esimerkiksi arkipäivisin) toisella paikkakunnalla. (3) Asukkaan jätehuolto on erittäin vaikeasti tavoitettavissa: aluekeräyspisteeseen on kohtuuttoman pitkä matka ja aluekeräyspiste ei ole kotimatkan tai asiointimatkan lähellä. Asukkaan tulee hakemuksessa osoittaa, miten kiinteistön jätehuolto on järjestetty jätelain ja jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Kohtien (1) ja (2) tapauksissa jätemaksun kohtuullistamisen määrää harkitaan tapauskohtaisesti ja Kohdan (3) tapauksessa jätemaksua kohtuullistetaan 40 %:iin kyseisestä maksuluokasta. Jos asiakkaan kiinteistön sijainnin perusteella toisen kunnan aluekeräyspiste olisi helpommin saavutettavissa, asiakas ohjataan toisen yhtiön asiakkaaksi. 2.2.2. Vapaa ajan asunnon aluekeräyspisteen jätemaksun kohtuullistaminen Vapaa ajan jätemaksua voidaan harkita kohtuullistettavaksi seuraavissa tapauksissa: (1) Jätteen määrä on poikkeuksellisen vähäinen. Jätteen määrä katsotaan vähäiseksi, jos vapaa ajan asunto on käyttämättä ja kiinteistöllä ei yövytä. Hakemuksessa tulee osoittaa,
4 että vapaa ajan asuntoa ei käytetä ja ettei vapaa ajan asunnolla ole muita käyttäjiä kuin hakija. (2) Asukkaan jätehuolto on erittäin vaikeasti tavoitettavissa: aluekeräyspisteeseen on kohtuuttoman pitkä matka, ja aluekeräyspiste ei ole kotimatkan tai asiointimatkan lähellä. Edellä mainituissa tapauksissa jätemaksua kohtuullistetaan 40 %:iin alueen alimmasta vapaa ajan asunnon jätetaksan mukaisesta maksuluokasta. Jos asiakkaan kiinteistön sijainnin perusteella toisen kunnan aluekeräyspiste olisi helpommin saavutettavissa, asiakas ohjataan toisen yhtiön asiakkaaksi. 2.2.3. Aluekeräyspisteen jätemaksun perimättä jättäminen Erityisiä syitä harkita maksun perimättä jättämistä ovat: (1) Kiinteistön haltija on laitoshoidossa. Hakemuksessa tulee osoittaa, että asunto ei ole laitoshoidon aikana kenenkään muun loma tai vakituisena asuntona. (2) Kiinteistön rakennus on asumiskelvoton tai puretaan eikä kiinteistön haltijalla tarvetta jätehuoltopalveluihin. Kiinteistön asuinkelvottomuus tai purku voidaan osoittaa rakennusvalvonnan tai ympäristöviranomaisen lausunnolla tai valokuvilla. (3) Useampi saman omistajan kiinteistöä muodostavat yhden kokonaisuuden tai pihapiirin, joka on yhden talouden käytössä. Jätemaksu peritään vain yhdeltä kiinteistöltä. 3. Jäteastioiden tyhjennysvälin harventaminen 3.1. Alueen jätehuoltomääräykset Päijät Hämeen jätelautakunnan alueella jätehuoltomääräysten mukainen pisin energiajäteastian tyhjennysväli Asikkalassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Myrskylässä, Pukkilassa, Padasjoella, Heinolassa, Nastolassa, Hollolassa ja Orimattilassa on 12 viikkoa. Lahdessa ja Sysmässä pisin tyhjennysväli on 8 viikkoa. Sekajäte(kaatopaikkajäte)astian pisin tyhjennysväli on 2 viikkoa mikäli biojätettä ei kompostoida kiinteistöllä. Mikäli biojäte kompostoidaan kiinteistöllä sekajäteastian (kaatopaikkajäteastian) pisin tyhjennysväli on energiajäteastian mukainen. 3.2. Jäteastioiden tyhjennysvälin harventamisen harkinta vakituisissa asunnoissa Tyhjennysvälin pituus harkitaan tapauskohtaisesti, pisin myönnettävä tyhjennysväli energiajätteelle on 26 viikkoa. Jos kiinteistöllä ei kompostoida, sekajäteastian tyhjennysväliä ei harvenneta. Jos kiinteistöllä kompostoidaan asianmukaisesti, sekajätteen (kaatopaikkajätteen) kuljetusväliä voidaan harventaa enintään 26 viikkoon. Jäteastian tyhjennysvälin harventamista voidaan harkita mikäli edellytykset 1 3 täyttyvät: (1) Jätteen määrä: Edellytyksenä harvennetun tyhjennysvälin myöntämiselle on, että syntyvän jätteen määrä on vähäinen, hyötyjätteet (paperi, kartonki, metalli, lasi) lajitellaan ja toimitetaan keräyspisteisiin. Kaikilla kiinteistöillä on oltava jäteastiat sekä seka(kaatopaikka) että energiajätteelle.
5 (2) Jätteen käsittely: Kiinteistöllä ei polteta jätettä. Keräyspaperiksi soveltumatonta kuivaa paperia, pahvia ja kartonkia sekä kyllästämätöntä puujätettä voidaan polttaa pieniä määriä lämmityksen yhteydessä. Kompostori voi olla teollinen tai itse tehty. Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa ympäristölle tai terveydelle. (3) Jätteen säilytys: Tyhjennysväli on sellainen, että jätteistä ei aiheudu roskaantumista, hygieenistä haittaa kuten hajua tai terveydellistä vaaraa ja kertyvät jätteet sopivat keräysvälineisiin ja keräysvälineet voidaan aina sulkea. Keräysvälineisiin kerättävät jätteet eivät saa sisältää biojätettä tai muita pilaantuvia jätteitä. 3.3. Jäteastioiden tyhjennysvälin harventamisen harkinta vapaa ajan asunnoissa Jäteastioiden tyhjennysvälin pituus harkitaan tapauskohtaisesti, pisin myönnettävä tyhjennysväli energiajätteelle on 52 viikkoa. Jos kiinteistöllä ei kompostoida, sekajäteastian tyhjennysväliä ei harvenneta. Jos kiinteistöllä kompostoidaan asianmukaisesti, sekajätteen (kaatopaikkajätteen) kuljetusväliä voidaan harventaa enintään 52 viikkoon. Jäteastian tyhjennysvälin harventamista voidaan harkita mikäli edellytykset 1 3 täyttyvät: (1) Jätteen määrä: Edellytyksenä harvennetun tyhjennysvälin myöntämiselle on, että syntyvän jätteen määrä on vähäinen, hyötyjätteet (paperi, kartonki, metalli, lasi) lajitellaan ja toimitetaan keräyspisteisiin. Kaikilla kiinteistöillä on oltava jäteastiat sekä seka(kaatopaikka) että energiajätteelle. (2) Jätteen käsittely: Kiinteistöllä ei polteta jätettä. Keräyspaperiksi soveltumatonta kuivaa paperia, pahvia ja kartonkia sekä kyllästämätöntä puujätettä voidaan polttaa pieniä määriä lämmityksen yhteydessä. Kompostori voi olla teollinen tai itse tehty. Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa ympäristölle tai terveydelle. (3) Jätteen säilytys: Tyhjennysväli on sellainen, että jätteistä ei aiheudu roskaantumista, hygieenistä haittaa kuten hajua tai terveydellistä vaaraa ja kertyvät. (4) Kiinteistö on käytössä vain lyhyen ajan vuodesta, esimerkiksi kesäaikana. 4. Päätöksentekomenettely 4.1. Toimivalta Jätetaksan mukaisesta maksusta poikkeamisesta päättää jäteasiamies. Toimivallasta määrätään Lahden kaupungin teknisen ja ympäristötoimiala johtosäännön 6a 3 momentissa, 8 2 momentissa ja johtosäännön liitteen kohdassa jätemaksua koskevien muistutusten käsittely. Kunnallistekniikan johtaja on 18.10.2013/43 tehdyllä päätöksellä delegoinut jätemaksujen kohtuullistamista koskevat päätösvallan jäteasiamiehelle. Jäteasiamiehen ollessa poissa toimivaltainen viranomainen on kunnallistekniikan johtaja. Jäteastioiden tyhjennysvälin harventamisesta päättää jäteasiamies. Toimivallasta määrätään Teknisen ja ympäristötoimialan johtosäännön 6a 3 momentissa, 8 2 momentissa ja johtosäännön liitteen kohdassa "Kunnallisten jätehuoltomääräysten hyväksyminen ja jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen". Päijät Hämeen jätelautakunta on siirtänyt toimivallan jäteasiamiehelle päätöksessä 14.2.2013 3. Jäteasiamiehen ollessa poissa toimivaltainen viranomainen on kunnallistekniikan johtaja (14.11.2013/17 ).
6 4.2. Hakeminen Jätemaksun kohtuullistamista ja perimättä jättämistä sekä jäteastian tyhjennysvälin harventamista haetaan lomakkeilla. Hakemuslomakkeita on saatavilla internetissä Päijät Hämeen jätelautakunnan sivuilla, Lahden kaupungin teknisen viraston asiakaspalvelupisteessä tai sen voi pyytää jätehuoltoviranomaiselta. Hakemuksen voi toimittaa joko kirjeitse tai sähköpostilla ja se osoitetaan Päijät Hämeen jätelautakunnalle. Saapunut hakemus kirjataan sähköiseen järjestelmään. 4.3. Jätemaksun kohtuullistamishakemuksen käsittely viranomaisessa Jätelain (646/2011) 82 jätemaksun maksuvelvollisella on oikeus tehdä 14 päivän kuluessa jätelaskun saamisesta muistutus kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Hakemus katsotaan vireilletulleeksi hakemuksen lähetyspäivästä. Myöhässä tulleita hakemuksia ei käsitellä. Puutteellista hakemusta pyydetään täydentämään. Täydennykselle annetaan aikaa kuukausi. Jos on aihetta epäillä jätteiden asiatonta käsittelyä kiinteistöllä tai jos hakija ilmoittaa, että kiinteistöllä poltetaan jätettä, otetaan yhteyttä hakijan kunnan ympäristösihteeriin/ tarkastajaan. Päätöksen voimassaoloaika harkitaan tapauskohtaisesti. Myönteinen päätös on voimassa enintään kolme maksukautta tai siihen saakka kunnes olosuhteet kiinteistöllä muuttuvat. Päätös raukeaa ilman erillistä päätöstä jos olosuhteet muuttuvat. Kiinteistön omistajalla on velvollisuus ilmoittaa muutoksista jätteen synnyssä. Kielteinen päätös on voimassa siihen saakka kunnes olosuhteet kiinteistöllä muuttuvat. 4.4. Jäteastioiden tyhjennysvälin käsittely viranomaisessa Puutteellista hakemusta pyydetään täydentämään. Kuljetusyrittäjältä tarkistetaan, että hakija on liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Jos on aihetta epäillä jätteiden asiatonta käsittelyä kiinteistöllä tai jos hakija ilmoittaa, että kiinteistöllä poltetaan jätettä, otetaan yhteyttä hakijan kunnan ympäristösihteeriin/ tarkastajaan. Päätös tehdään määräaikaiseksi tai siihen asti kunnes jätteiden muodostumisessa tai käsittelyssä tapahtuu olennainen muutos tai jos kiinteistö vaihtaa omistajaa. Hakijan tulee ilmoittaa muutoksista välittömästi jätehuoltoviranomaiselle. 4.5. Valitusosoitus ja jatkotoimenpiteet Päätöksissä on 30 päivän valitusoikeus Kouvolan hallinto oikeuteen. Viranomainen voi korjata päätöstä oma aloitteisesti jälkikäteen hakijan hyväksi. Hakijalle kielteinen päätös toimitetaan kirjatulla kirjeellä ja hakijalle myönteinen päätös kirjaamattomalla kirjeellä. Jätemaksun kohtuullistamista koskevat päätökset lähetetään sähköpostitse tiedoksi laskun lähettäjälle. Jäteastian tyhjennysvälin harventamista koskevat päätökset lähetään sähköpostitse tiedoksi alueen yrittäjille. Jäteastian tyhjennysvälin harventamispäätöksiä ja jätemaksun kohtuullistamispäätöksiä ei aseteta nähtäville, eikä lautakunnalla ole niihin otto oikeutta. Päätökset annetaan tiedoksi jätelautakunnalle. Päätökset merkitään jätehuoltoviranomaisen rekisteriin.