S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Savonlinnan kaupunki Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015 P26984P001
1 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 TUTKIMUSALUE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA TUTKIMUSAINEISTO... 2 3 TEHDYT TUTKIMUKSET... 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMET... 6 Liitteet 1 Putkikortit ja kairaustulokset 2 Antoisuuspumppaustulokset 3 Vesinäytteiden analyysitulokset 4 Raportti vedenjohtavuusmittauksista (Pöyry Finland Oy) 5 Tutkimuskartta
2 SAVONLINNAN KAUPUNKI KERIMÄEN HÄLVÄN POHJAVESITUTKIMUKSET VARMA-VESI 1 YLEISTÄ Savonlinnan veden toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on suorittanut pohjavesitutkimuksia Kerimäen Hälvän pohjavesialueella. Työn tavoitteena oli selvittää Hälvän pohjavesialueen luoteisosan vedenhankintamahdollisuuksia (kuva 1.). Tutkimus on osahanke Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamaa VARMA- VESI projektia, jossa ovat mukana Savonlinnan kaupunki, Enonkosken kunta sekä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2 TUTKIMUSALUE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA TUTKIMUSAINEISTO Muodostuman luoteisosa on deltamainen harjulaajentuma, joka rajoittuu soihin ja moreeniselänteisiin. Kaakkoinen Kaakkoharjui on selväpiirteinen korkeaharjanteinen pitkittäisharju. Arvio koko pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 1200 /m³d. Puruveden vedenkorkeuden vaihtelu säätelee pohjaveden tasoa. Alue on pääosin metsätalouskäytössä, mutta rannoille on kaavoitettu myös asutusta. Alueella ei vielä ole pohjavedenottamoita. Hälvän pohjavesialuetta on tutkittu aiemmin vuonna 2006 Etelä-Savon ympäristökeskuksen toimesta, kuva 1 (Etelä-Savon ympäristökeskus. Itä-Savon pohjavesitutkimukset 2006 Savonlinnan ja Kerimäen alueella. 5.12.2006). Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti, Hälvän pohjavesialueen luoteisosa.
3 3 TEHDYT TUTKIMUKSET Kairaukset ja havaintoputkien asennus Aiemmassa tutkimusvaiheessa alueella tehtiin runsaasti kairauksia ja asennettiin kolme pohjavesiputkea, 12/06, 13/06 ja 17/06. Havaintopisteet sijaitsevat alueella, joka sopii parhaiten vedenhankintaan. Pisteessä 12/06 Suomen Pohjavesitekniikka Oy on tehnyt ominaisantoisuusmäärityksiä. Maastokäynnillä 24.3.2015 tarkasteltiin mahdollisuuksia kaivonpaikkatutkimuksille ja mahdolliselle imusarjapumppaukselle. Muodostuman luoteisosalla ei ole juuri mahdollisuuksia vedenhankintaan. Aikaisemman tutkimusvaiheen (2006) kairaustulosten perusteella maakerrospaksuudet ovat hyvin pienet eikä pohjavettä käytännössä todettu. Kaakkoharjun osalta maakerrospaksuudet ovat puolestaan huomattavan suuret ja alue on erittäin vaikeakulkuinen porauskalustolle. Olemassaolevista havaintoputkista mitattiin maastokäynnin jälkeen pohjaveden pinta ja putken syvyys. Alueella kairattiin ja asennettiin havaintoputket FCG1 ja FCG2 pisteen 12/06 tuntumaan (kuva 2). Putkikortit ja kairaustulokset ovat liitteessä 1. Kuva 2. Tutkimusohjelma Antoisuuspumppaus pisteessä FCG1 Antoisuuspumppauksessa tuotto vaihteli 20 40 l/min. Paras tuotto oli tasovälillä 7,5 9,5 metriä maan pinnasta. Tutkimuspisteen antoisuutta voi pitää vaatimattomana.
4 Pisteestä otettiin kaksi vesinäytettä. Veden happipitoisuus oli 7,6 8,7. Raudan ja mangaanin määrät olivat pieniä. Vesi sisälsi hyvin vähän typpiyhdisteitä ja kemiallisen hapenkulutuksen määrä oli pieni. Tutkituilta osin vesi täyttää talousveden laatuvaatimukset. Antoisuuspumppaustulokset ovat liitteessä 2. Vesinäytteiden analyysitulokset ovat liitteessä 3. Vedenjohtavuusmittaukset Havaintoputkissa 12/06, 13/06 ja FCG2 antoisuus mitattiin vedenjohtavuusmittauksin, koska pohjavesi oli 8 12 metrin syvyydessä. Mittaukset pohjavesiputkista suoritti Pöyry Finland Oy 4. -5.5.2015. Mittaukset tehtiin kaksoistulppa menetelmällä. Samalla määritettiin veden kerroksittaiset happipitoisuudet. Mittauksista tehty raportti on liitteessä 4. Vedenjohtavuus oli paras pisteessä 12/06. Myös veden happipitoisuus on kohtuullisen hyvä. Kuva 3. Vedenjohtavuus k (m/d) ja happipitosuus (mg/l) havaintoputkessa 12/06. Pisteissä 13/06 ja FCG2 maaperän pohjavesivyöhykkeen vedenjohtavuusominaisuudet ovat vaatimattomat. Veden happipitoisuus on myös huomattavan pieni.
5 Kuva 4. Vedenjohtavuus k (m/d) ja happipitosuus (mg/l) havaintoputkessa 13/06. Kuva 5. Vedenjohtavuus k (m/d) ja happipitosuus (mg/l) havaintoputkessa FCG2.
6 Mitattujen vedenjohtavuuksien perusteella voidaan arvioida pisteeseen 12/06 rakennettavan kaivon ominaisantoisuuden olevan 1 metrin alenemalla noin 800 1000 m 3 /d. Pisteen 13/06 osalta ominaisantoisuus on metrin alenemalla 400 500 m 3 /d. FCG2:ssa ominaisantoisuus on metrin alenemalla 500 600 m 3 /d. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMET Suoritettujen tutkimusten perusteella paras kaivonpaikka on pisteen 12/06 lähituntumassa. Ko. pisteessä antoisuus oli suuri ja veden happipitoisuus hyvä. Toisaalta on huomattava että pohjavesikerros on varsin pieni, pohjaveden alentamisvaraa on vain 2,3 metriä. Yhden metrin alentamisella kaivosta voidaan saada 1500 m 3 /d. Määrä kuvaa kuitenkin vain kaivopisteen ominaisuuksia, ei lähialueen pohjavesimuodostuman. Arvioimme että paikalle rakennettavan kaivon pumppaustuotto on noin 200 m 3 /d. Havaintoputkesta FCG1 tehty antoisuuspumppaus antoi vaatimattomat tulokset (20 40 l/min/kerros). Pisteissä FCG2 ja 13/06 tehty vedenjohtavuusmittaus osoitti maaperän pienehköt k-arvot. FCG2:ssa ja 13/06:ssa veden happipitoisuus oli hyvin pieni. Ehdotamme pisteeseen 12/06 rakennettavan kaivon, josta voidaan tehdä koepumppaus kestävän pumppausmäärän ja veden laadun selvittämiseksi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Jussi Arjas FM, suunnittelupäällikkö Esa Kallio FM, suunnittelupäällikkö