Valtio-oppi Valtio-opin tutkimuskohteet Valtio-oppi on tieteenalana kansantaloustieteen ja sosiologian ohella yksi perusyhteiskuntatiede. Tieteenalana valtio-oppi on laaja ulottuen politiikan teoriasta ja poliittisista aatteista kansalaisten monimuotoiseen poliittiseen toimintaan ja eritasoisten poliittisten järjestelmien toimintaan. Valtio-opista on eriytynyt useita tutkimuslohkoja, jotka nykyisin ovat itsenäisiä tieteenaloja kuten eräät hallintotieteet ja kansainvälinen politiikka. Valtio-oppiin sisältyy Tampereen yliopistossa järjestötutkimusta. Tampereen yliopistossa valtio-oppi kohdistaa päähuomionsa politiikan moninaisuuden ja sen jatkuvan muutoksen ilmentymiin. Politiikkaa ja sen muutosta lähestytään laaja-alaisesti, mutta samalla rajatusta näkökulmasta kiinnittäen huomiota sekä uusiin poliittisen toiminnan muotoihin että myös vakiintuneempien poliittisten instituutioiden ja käyttäytymisen uusiin merkityksiin. Sekä tutkimuksen että opetuksen keskeisenä lähtökohtana pidetään politiikan tutkimusta, joka tutkii ja kehittää vaihtoehtoisia lähestymistapoja politiikan analyysivälineiksi sekä pohtii valtio-opin teoreettista ja yhteiskunnallista merkitystä. Koulutuksen tavoitteet Valtio-opissa annettavan koulutuksen tavoitteena on 1. perehdyttää valtio-opin tutkimuskohteisiin, teorioihin ja menetelmiin sekä luoda valmiuksia tieteellisen tiedon soveltamiseen yhteiskunnassa, 2. luoda valmiuksia toimia erilaisissa yhteiskunnan johto-, hallinto- ja tiedotustehtävissä sekä alan opetus- ja tutkimustehtävissä, 3. antaa valmius valtio-opin tieteellisten jatko-opintojen harjoittamiseen. Työelämävalmiudet Valtio-opin opinnot antavat valmiuksia monenlaisiin tehtäviin työelämässä. Valtioopista valmistuneet ovat sijoittuneet niin julkisen hallinnon, järjestöjen kuin yritystenkin palvelukseen. Valtio-opista valmistuneet toimivat mm. hallinnon, suunnittelun, viestinnän ja mediatyön tehtävissä sekä opetus- ja tutkimustyössä. Tutkintojen rakenteet Syksyllä 2005 aloittaneet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Orientoivat ja HOPS Tiedekunnan yhteiset opinnot Kieli- ja viestintäopinnot Pääaine, perus- ja aineopinnot johon sisältyy tutkielma ja sitä tukevat opinnot 10 op Sivuaineet ja muut opinnot josta yhtä oppiainetta vähintään 35 op Yhteensä 2 op 25 op 14 op 70 op 69 op 180 op 133
Oppiaineiden tutkintovaatimukset Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Pääaineen syventävät opinnot johon sisältyy pro gradu tutkielma 40 op ja sitä tukevat opinnot 20 op Yhteensä 120 op 120 op Syksyllä 2004 tai aiemmin aloittaneet Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yleisopinnot tai yhteiset opinnot* 10 ov Kieli- ja viestintäopinnot 9 ov Pääaine, aineopinnot 40-45 ov johon sisältyy tutkielma ja kypsyysnäyte Sivuaineet ja muut opinnot 56-61 ov josta yhtä oppiainetta vähintään 25 ov Yhteensä 120 ov * syksyllä 2004 aloittaneet suorittavat tiedekunnan yhteiset opinnot Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Kandidaatin tutkinnon (tai vastaavat opinnot ilman tutkielmaa) lisäksi: Pääaine, syventävät opinnot johon sisältyy pro gradu tutkielma 20 op Yhteensä 120 ov 40 ov 160 ov Yhteiset opinnot Syksyllä 2004 ja sitä myöhemmin aloittaneet opiskelijat suorittavat pääaineopintojen yhteydessä tiedekunnan yhteiset opinnot (ks. kuvaukset s. 14-18). Valtio-opin pääaineopiskelijoiden yhteisten opintojen suorittamisesta, ks. politiikan tutkimuksen laitoksen www-sivut, os. http://www.ut.fi/laitokset/politiikka/ Yleisopinnot Ennen vuotta 2004 aloittaneilta pääaineopiskelijoilta vaaditaan tiedekunnan yleisopinnot (ks. tiedekunnan kotisivu). Valtio-opin opinnot Opiskelija voi suorittaa kustakin opintojaksosta (lukuun ottamatta P1 ja P2, pääaineopiskelijat) yhden tai useamman teoksen esseenä tenttikohdasta vastaavan opettajan kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Tarkemmat ohjeet esseen suorittamisesta löytyvät laitoksen www-sivuilta ja ilmoitustaululta. Mikäli opiskelija on suorittanut opintosuunnitelmassa mainitun teoksen jo aikaisemmin, sen sijasta on suoritettava opintojakson vastuuhenkilön kanssa sovittava teos. Kirjallisuus tentitään opintojaksoittain laitoksen yleisinä tenttipäivinä. 134 Pääaineopiskelijan on laadittava opintojakson P1 suorituksen aikana henkilökohtainen opintosuunnitelma perusopinnoista ja pääaineen opintojen suhteesta yhteisiin ja sivuaineopintoihin sekä esitettävä suunnitelmansa aineopinnoista vastaavan yliassistentin kommentoitavaksi. Henkilökohtaista opintosuunnitelmaa täsmennetään aineopinnois-
Valtio-oppi ta vastaavan yliassistentin kanssa ennen aineopintojen aloittamista. Lisätietoja laitoksen opinnoista, ks. http://www.uta.fi/laitokset/politiikka/. Valtio-oppi sivuaineena Valtio-oppia sivuaineena opiskeleville on tarjolla mm. seuraavan laajuisia oppimääriä: 1) Perusopinnot 25 op/15 ov 2) Perusopinnot ja kaksi opiskelijan vapaasti valitsemaa aineopintojen (A1-A7) opintojaksoa 35 op/21 ov 3) Perusopinnot ja neljä opiskelijan vapaasti valitsemaa aineopintojen (A1-A7) opintojaksoa 45 op/27 ov 4) Perusopinnot, neljä opiskelijan vapaasti valitsemaa opintojaksoa opintojaksoista A1-A7 ja lisäksi opintojaksot A8 ja A9 sivuaineopiskelijoiden vaatimusten mukaan 55 op/37 ov 135
Oppiaineiden tutkintovaatimukset Valtio-oppi Perusopinnot (25 op/15 ov) Opintokokonaisuuden tarkoitus on tarjota opiskelijalle yleinen tiedollinen perusta tieteenalan tutkimuskohteina olevista ilmiöistä ja niitä koskevista valtio-opillisista ajattelutavoista. Perusopinnot painottuvat politiikan tutkimuksen peruskäsitteisiin ja tutkimusongelmiin sekä politiikan luonteen pohdintaan ja tieteenalan sekä myöhempien opintojen edellyttämien asioiden perustuntemuksen luomiseen. Pääaineopiskelijoiden on suositeltavaa suorittaa opintojaksot P3-P5 ennen P2-jakson pakollista kurssia. Kirjallisuus tentitään opintojaksoittain (EI kirja kerrallaan). P1 Johdatus politiikan tutkimukseen (5 op/3 ov) Luentosarja Johdatus politiikan tutkimukseen (24 t) ja lisäksi Heywood, Politics, 2. painos. Palgrave 2002. Berndtson, Politiikka tieteenä, 8. painos. Edita 2003. Tiedekunnan yhteisiin opintoihin kuuluva Yhteiskuntatieteiden ajankohtaisia kysymyksiä opintojakso suositellaan suoritettavaksi samanaikaisesti Johdatus politiikan tutkimukseen luentosarjan kanssa. 136 P2 Johdatus aineistonhankintaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen (5 op/3 ov) Pääaineopiskelijat: Pakollinen kurssi (johdantoluento 10 t ja harjoitukset 24 t), jonka tavoitteena on perehdyttää opiskelijat poliittisten toimijoiden tuottamiin erityyppisiin aineistoihin ja jostakin poliittisesta kysymyksestä käytyyn tieteelliseen keskusteluun. Kurssilla opetellaan myös tieteellisen kirjoittamisen muotoseikat. Kurssin yhteydessä tentitään erikseen määriteltävällä tavalla osia seuraavasta teoksesta: Kinnunen - Löytty (toim.), Tieteellinen kirjoittaminen. Vastapaino 2002. Ennen tätä kurssia on suoritettava seuraava yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan järjestämä kurssi: Johdatus tieteelliseen ajatteluun ja tutkimukseen. Sivuaineopiskelijat: Täydentävä perehtyminen politiikan tutkimukseen ja sen kohteisiin (5 op/3 ov) Yleisenä kirjallisena kuulustelupäivänä tentitään seuraavat teokset: Paloheimo - Wiberg, Politiikan perusteet, luvut 1-6. WSOY 1997. Hänninen - Palonen (toim.), Lue poliittisesti. SoPhi 2003. Leftwich (toim.), What is politics. Polity Press 2004. P3 Poliittinen toiminta (5 op/3 ov) Meikle, Future Active. Routledge 2002. Micheletti, Political Virtue and Shopping. Palgrave 2003. Lappalainen, Poliittisen tyylin taito. Vastapaino 2002. P4 Poliittiset järjestelmät (5 op/3 ov) Hague - Harrop, Comparative Government and Politics, 6. painos. Palgrave 2004. Saukkonen (toim.), Paikkana politiikka. Tietoa ja tulkintoja Suomen poliittisesta järjestelmästä. Helsingin yliopisto, yleisen valtio-opin laitos 2003. McCormick, Understanding the European Union. Palgrave 2002. P5 Poliittinen ajattelu (5 op/3 ov) Heywood, Political Ideologies, 3. painos. Palgrave 2003. Hyvärinen, ym., Käsitteet liikkeessä, s. 9-17, 63-116, 167-362, 413-518 ja 569-588. Vastapaino 2003.
Aineopinnot (45 op/30 ov) Aineopinnoissa opiskelija laajentaa tietoja valtio-opin tutkimuskohteista sekä sen teorioista ja tutkimusmenetelmistä. Opetuksessa käytetään teoreettisempaa otetta kuin perusopinnoissa ja valmennetaan samalla opiskelijaa poliittisten ilmiöiden käsitteelliseen tarkasteluun. Aineopinnot aloitetaan perusopintojen suorittamisen jälkeen. Opintojaksoista A1-A7 opiskelija suorittaa oman valintansa mukaan viisi eri opintojaksoa. Opintojaksot A8-A10 ovat valtio-opin pääaineopiskelijoille pakollisia. Tiedekunnan yhteisiin opintoihin kuuluva Yhteiskuntatieteiden teoriat opintojakso suositellaan suoritettavaksi ennen aineopintojen aloittamista. Kirjallisuus tentitään opintojaksoittain (EI kirja kerrallaan). Suositeltavaa on suorittaa usea jakso samanaikaisesti. A1 Politiikan teoria (5 op/3 ov) Kaikille pakollinen teos: Hyrkkänen, Aatehistorian mieli. Vastapaino 2002. Lisäksi perehdytään yhteen klassikkoon (ryhmä A) ja yhteen moderniin klassikkoon (ryhmä B) seuraavien tulkintateosten avulla: Ryhmä A: Klassikot Aristoteles-tutkimus: Sihvola, Hyvän elämän politiikka. Tutkijaliitto 1994. Machiavelli-tutkimus: Skinner, Machiavelli. Oxford University Press 1981. Hobbes-tutkimus: Tuck, Hobbes. Oxford University Press 1989. Locke-tutkimus: Lloyd, Locke on Government. Routledge 1995. Ryhmä B: Modernit klassikot Arendt-tutkimus: Canovan, Hannah Arendt: A Reinterpretation of Her political Thought. Cambridge University Press 1995. Schmitt-tutkimus: Ojakangas, Carl Schmitt and the Political Thought of Late Modernity. SoPhi 2004. Oakeshott-tutkimus: Soininen, From a Necessary Evil to an Art of Contingency. Michael Oakeshott s Conception of Political Activity in Valtio-oppi British Postwar Political Thought. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, no 231, 2003. A2 Poliittinen kommunikointi ja retoriikka (5 op/3 ov) Meyer, Media Democracy. How the Media Colonize Politics. Polity Press 2002. Charteris-Black, Politicians and Rhetoric. Persuasive Power of Metaphor. Palgrave 2004. Palonen Summa (toim.), Pelkkää retoriikkaa. Vastapaino 1998. A3 Kansalaisyhteiskunta ja poliittinen kansalaistoiminta (5 op/3 ov) Evans, Voters and Voting. An Introduction. Sage Publications 2003. Keane, Civil Society. Stanford University Press 1998. Paloheimo (toim.), Vaalit ja demokratia Suomessa. WSOY 2005. A4 Poliittiset instituutiot ja prosessit (5 op/3 ov) Gallagher - Laver - Mair, Representative Government in Modern Europe, 3. painos. McGraw Hill 2001. Setälä, Demokratian arvo. Teoriat, käytännöt ja mahdollisuudet. Gaudeamus 2003. Peters, Institutional Theory in Political Science. The New Institutionalism. Continuum 2000. A5 Politiikan tuotos (5 op/3 ov) Tiihonen, From Governing to Governance. A Process of Change. Tampere University Press 2004. Vedung, Public Policy and Program Evaluation. Transaction 1997. Lisäksi jompi kumpi seuraavista: Julkunen, Suunnanmuutos. 1990-luvun sosiaalipoliittinen reformi Suomessa. Vastapaino 2001. Kiander, Laman opetukset. Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset. VATT 2001. A6 Suomen poliittinen järjestelmä (5 op/3 ov) Jussila, Suomen poliittinen historia 1809-2003. WSOY 2004. Pesonen - Riihinen, Dynamic Finland. The Political System and the Welfare State. Finnish Literature Society 2002. Ruostetsaari, Valta muutoksessa. WSOY 2003. 137
Oppiaineiden tutkintovaatimukset A7 Eurooppa ja globalisaatio (5 op/3 ov) Hix, The Political System of the European Union, 2. painos. Palgrave 2005. Raunio - Wiberg (toim.), EU ja Suomi. Edita 2000. Tiihonen - Tiihonen, Kohti globaalivastuuta. Maailmanhallinta - politiikkaa, taloutta ja demokratiaa. VATT 2004. A8 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät ja aineistot (5 op/4 ov) Pääaineopiskelijat: kurssi, johon sisältyy luentoja, opiskelijoiden tekemä harjoitustyö ja kirjatentti. Edeltävät opinnot: Tiedekunnan yhteisiin opintoihin kuuluva Empiirisen tutkimuksen perusteet -opintojakso edellytetään suoritetuksi joko ennen kurssia tai samanaikaisesti sen kanssa. Kurssin yhteydessä tentitään yksi seuraavista teoksista: Kalela, Historiantutkimus ja historia. Gaudeamus 2000. Kuula, Toimintatutkimus. Vastapaino 1999. Perelman, Retoriikan valtakunta. Vastapaino 1996. Tuomi - Sarajärvi, Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi 2003. Sivuaineopiskelijat: yleisenä kirjallisena kuulustelupäivänä tentitään kolme teosta seuraavista: Kalela, Historiantutkimus ja historia. Gaudeamus 2000. Kuula, Toimintatutkimus. Vastapaino 1999. Perelman, Retoriikan valtakunta. Vastapaino 1996. Tuomi - Sarajärvi, Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi 2003. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi ennen proseminaaria tai sen aikana. A9 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät ja aineistot (5 op/4 ov) Pääaineopiskelijat: kurssi (luennot 24 t ja harjoitukset 16 t), johon sisältyy luentoja, opiskelijoiden tekemä harjoitustyö ja kirjatentti. Edeltävät opinnot: Tiedekunnan yhteisiin opintoihin kuuluvat Tilastotiede ja SPSS edellytetään suoritetuksi ennen kurssia. Kurssin yhteydessä tentitään teos: Alkula - Pöntinen - Ylöstalo, Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. WSOY 1994. Sivuaineopiskelijat: yleisenä kirjallisena kuulustelupäivänä tentitään teokset: Alkula - Pöntinen - Ylöstalo, Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. WSOY 1994. Töttö, Syvällistä ja pinnallista. Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa. Vastapaino 2004. Toivonen, Empiirinen sosiaalitutkimus: filosofia ja metodologia, s. 9-243. WSOY 1999 Opintojakso suositellaan suoritettavaksi ennen proseminaaria tai sen aikana. A10 Kandidaatin tutkielma (10 op/7 ov) Proseminaarissa kirjoitetaan kandidaatin tutkielma, esitetään se sekä opponoidaan toisen opiskelijan seminaariesitelmä. Pääaineopiskelijat laativat kandidaatin tutkielmastaan kaksi versiota, joista jälkimmäinen perustuu laajempaan aineistoon ja on myös tekstimäärältään ensimmäistä versiota laajempi, n. 20-30 tekstisivua. Pääaineopiskelijan on perusteltua pyrkiä rakentamaan proseminaarityöllään perustaa pro gradu tutkielmaansa varten. Proseminaarin osallistujilta edellytetään, että he ovat suorittaneet valtio-opin perusopinnot. Ennen proseminaaria suositellaan suoritettavaksi opintojaksot A8 ja A9. Suositeltava ajankohta: 3. lukuvuosi. Kandidaatin tutkielmaan liittyen opiskelijan on lisäksi kirjoitettava kypsyysnäyte, jonka sisältö ja kieliasu tarkastetaan. Ks. ohjeet kandidaatin tutkielman laatimisesta laitoksen www-sivuilta. 138
Syventävät opinnot 120 op/40 ov Syventävissä opinnoissa opiskelija perehtyy valtio-opin johonkin erityisalueeseen, kehittää teoreettisia ja metodisia valmiuksiaan sekä harjaantuu itsenäiseen tutkimustyöhön ja tieteelliseen esitystapaan. Syventäviin opintoihin voi sisällyttää myös 10 opintopisteen vapaaehtoisen harjoittelun. S1 Tieteenalan yleiset teoriaopinnot (15 op/3 ov) Beck, Reinvention of Politics. Polity Press 1997. Koikkalainen, The Life of Political Philosophy after its Death. Acta Univesitatis Lapponiensis, 81, 2005. Pettit, Republicanism. Clarendon Press 1997. S2 Erikoistumisopinnot (20 op/6 ov) Suoritetaan kaksi kohtaa alla mainituista seitsemästä vaihtoehdosta kirjatentissä. Toisen kirjatentin sijasta voidaan suorittaa vapaaehtoinen työharjoittelu (kohta h). a) Kansalaisyhteiskunta ja poliittinen toiminta (10 op/3 ov) Keane, Global Civil Society. Cambridge University Press 2003. Hooghe - Stolle (toim.), Generating Social Capital. Civil Society and Institutions in Comparative Perspective. Palgrave 2003. Tarrow, Power in Movement. Social Movements, Collective Action and Politics, 2. painos. Cambridge University Press 2000. b) Poliittiset järjestelmät (10 op/3 ov) Kolme teosta alla mainituista opiskelijan valinnan mukaan. Castles, The Future of the Welfare State - Crisis Myths and Crisis Realities. Oxford University Press 2004. Dalton, Democratic Challenges, Democratic Choices. The Erosion of Political Support in Advanced Industrial Democracies. Oxford University Press 2004. Farrell, Electoral Systems. A Comparative Introduction. Palgrave 2001. Paastela, Yksin- ja harvainvallasta. Nide 1, s. i- xii, 1-46 ja 377-493 sekä nide 2, s. 561-668 ja 815-958. Tampereen yliopisto, politiikan tutkimuksen laitos 2000. Valtio-oppi Ware, Political Parties and Party Systems. Oxford University Press 1996. c) Poliittinen kommunikointi ja retoriikka (10 op/3 ov) Tindale, Rhetorical Argumentation. Sage 2004. McCarthy, Language, Politics and Writing. Palgrave 2002. Street, Mass Media, Politics and Democracy. Palgrave 2001. d) Poliittinen filosofia (10 op/3 ov) Ball - Bellamy (toim.), The Cambridge History of Twentieth-Century Political Thought. Cambridge University Press 2003. Morrow, The History of Political Thought. Macmillan Press 1998. Lisäksi yksi seuraavista klassikoista Platon, Valtio. Hobbes, Leviathan. Locke, Tutkielma hallitusvallasta. de Tocqueville, Demokratia Amerikassa. e) Eurooppa (10 op/3 ov) Hooghe - Marks, Multi-Level Governance and European Integration. Rowman & Littlefield 2001. Mikkeli, Euroopan idea: Eurooppa-aatteen ja eurooppalaisuuden pitkä historia. Suomen historiallinen seura 1999. Scharpf, Governing in Europe: Effective and Democratic? Oxford University Press 1999. f) Globalisaatio (10 op/3 ov) Gilpin, Global Political Economy: Understanding the International Economic Order. Princeton University Press 2001. Hakovirta, Maailmanpolitiikka teoria ja todellisuus. Kustannus 54 2002. Patomäki - Teivainen, Globaali demokratia. Gaudeamus 2003. g) Euroopan ulkopuoliset poliittiset järjestelmät (10 op/3 ov) Kolme teosta seuraavista: Gilley, China s Democratic Future: How It Will Happen and Where It Will Lead. Columbia University Press 2004. Harle, Ideas of Social Order in the Ancient World. Greenwood Press 1998. Kiros - Appiah, Explorations in African Political Thought: Identity, Community, Ethics. Routledge 2001. 139
Oppiaineiden tutkintovaatimukset Kohli, The Success of India s Democracy. Cambridge University Press 2001. Lane Redissi, Religion and Politics. Islam and Muslim Civilisation. Ashgate 2004. Neary, The State and Politics in Japan. Blackwell Publishers 2002. S6 Pro gradu -tutkielma (40 op/20 ov) Tavoitteena on perehdyttää opiskelija syvällisesti opiskelijan valitsemaan erikoistumisalueeseen ja antaa valmiudet tieteellisten tutkimusmenetelmien käyttöön sekä tieteelliseen ilmaisuun. h) Vapaaehtoinen harjoittelu, jonka tulee tapahtua laitoksen hyväksymässä harjoittelupaikassa ja kestää vähintään 2 kk. Jos harjoittelua käytetään opintoja korvaavana suorituksena, on harjoittelun perusteella kirjoitettava syventävien opintojen kannalta tarkoituksenmukainen raportti (n. 10 liuskaa). S3 Erikoistuminen tutkielman teemaan (10 op/3 ov) Pro gradu -tutkielman ohjaajan kanssa erikseen sovittava kirjallisuus. S4 Menetelmäopinnot (15 op/3 ov) Kolme kirjaa opiskelijan valinnan mukaan seuraavista vaihtoehdoista. Opintojakso tai osa siihen kuuluvista kirjoista voidaan korvata myös tiedekunnan tai laitoksen järjestämillä metodikursseilla. Creswell, Qualitative Inquiry and Research Design. Choosing Among Five Traditions. Sage 1998. Gerken, An Invitation to Social Construction. Sage 1999. Jokinen - Juhila - Suoninen, Diskurssianalyysi liikkeessä. Vastapaino 1999. King - Keohane - Verba, Designing Social Inquiry. Princeton University Press 1994. Manheim - Rich, Empirical Political Analysis. Research Methods in Political Science, 5. painos. Longman 1986. Skinner, Visions of Politics. Vol 1. Cambridge University Press 2002. S5 Pro gradu -seminaari (20 op/5 ov) Lukuvuoden kestävässä pro gradu -seminaarissa opiskelija esittää ensin tutkimussuunnitelman omaa pro gradu -tutkielmaansa varten ja sen jälkeen pro gradu -työn tekemiseen liittyviä seminaariesitelmiä. Esitelmien avulla pro gradu -tutkielman etenemisestä raportoidaan seminaarissa sitä johtavan professorin kanssa sovittavalla tavalla. 140
Ohjeelliset opintojen ajoitukset Valtio-oppi Kandidaatin tutkinto 1. vuosi 60 op 1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi pääaine Johdatus politiikan tutkimukseen Perusopintokokonaisuuden Perusopintokokonaisuuden Perusopintokokonaisuuden Johdatus aineistonhankintaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen yhteiset opinnot Yhteiskuntatieteiden ajankohtaisia kysymyksiä 3 op Tiedonhankinnan perusteet 2 op Tietotekniikka 3 op Johdatus tieteelliseen ajatteluun 3 op Yhteiskuntatieteiden teoriat (alkaa) 5/2=2,5 op Yhteiskuntatieteiden teoriat (jatkuu) 5/2 = 2,5 op kieliopinnot Suomen kielen opintojen aloitusluento (4 t) osana Johdatusta tieteelliseen ajatteluun Suomen kielen kirjallisen viestinnän kurssi 1 op ( tai periodi 4) Suomen kielen kirjallisen viestinnän kurssi 1 op (tai periodi 3) sivuaine 2. vuosi 60 op 1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi pääaine Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät yhteiset opinnot Empiirisen tutkimuksen perusteet 3 op (tai periodi 3) Tilastotiede ja SPSS 5 op (tai periodi 4) Empiirisen tutkimuksen perusteet 3 op (tai periodi 1) Tilastotiede ja SPSS 5 op (tai periodi 2) kieliopinnot sivuaine 3. vuosi 60 op 1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi pääaine Kandidaatin tutkielma ja proseminaari Kandidaatin tutkielma ja proseminaari Kandidaatin tutkielma ja proseminaari Kandidaatin tutkielma ja proseminaari yhteiset opinnot Tiedonhankinta aineopinnoissa 1 op kieliopinnot Suomenkielen opintoja 2 op (kypsyysnäyte) Suomen kielen kirjallinen viestintä, palauteosa (tai periodi 2. tai 4.) Suomen kielen kirjallinen viestintä, palauteosa (tai periodi 2. tai 3.) sivuaine 141
Oppiaineiden tutkintovaatimukset Maisterin tutkinto 1. vuosi 60 op 1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi pääaine Tieteenalan yleiset teoriaopinnot (S1) Pro gradu -seminaari (S5) Erikoistumisopinnot (S2) Pro gradu -seminaari (S5) Erikoistuminen tutkielman teemaan (S3) Pro gradu -seminaari (S5) Menetelmäopinnot (S4) Pro gradu -seminaari (S5) yhteiset opinnot kieliopinnot sivuaine 2. vuosi 60 op 1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi pääaine Pro gradu -tutkielma (S6) Pro gradu -tutkielma (S6) Pro gradu -tutkielma (S6) Pro gradu -tutkielma (S6) yhteiset opinnot kieliopinnot sivuaine 142