SÄHKÖALAN TOISEN ASTEEN AMMATILLINEN KOULUTUS Sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuuden TOIMINTAOHJE 2013
TOIMINTAOHJEEN TAVOITE JA TARKOITUS 3 Toimintaohje 2013 on laadittu sähköalan ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja heidän organisaatioissa toimivien henkilöiden käyttöön. Ohje selkeyttää ja yhdenmukaistaa oppilaitosten sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuuteen liittyviä menettelytapoja. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus luoda turvallinen opiskeluympäristö ja organisoida turvallisuusasiat. Ko. organisaatiolla on oltava riittävät resurssit reagoida aina turvallisuutta vaarantavien epäkohtien poistamiseen tilanteen edellyttämän aikataulun mukaisesti. Turvallisuusasioita käsitellään muutostilanteiden, henkilövaihdosten, sekä vuosittain pidettävien kehityskeskustelujen ja vaara- arviointien yhteydessä. Toimintaohjeessa on huomioitu sähköturvallisuuslain (STL 410/1996), työturvallisuuslain (TTL 738/2002), laki ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998), laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/1998) sekä niiden perusteella annettujen voimassa olevien asetusten ja säädösten vaatimukset. Tavoitteena on, että jokainen sähköalan ammatillisen koulutuksen järjestäjä laatii oman tämän toimintaohjeen asiat sisältävän asiakirjan. Toimimalla laaditun asiakirjan mukaisesti, koulutuksen järjestäjä voi vakuuttua täyttävänsä sille asetetut sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuusvaatimukset. ESIPUHE
4 SISÄLTÖ SISÄLTÖ TOIMINTAOHJEEN TAVOITE JA TARKOITUS... 3 1 TURVALLISUUDEN ARVIOINTI... 6 1.1 Tuvallisuuden arviointikriteerit ja esimerkit... 7 1.1.1 Esimerkkilomake kouluttajien pätevyyden arvioinnista... 8 1.1.2 Esimerkkilomake sähköturvallisuuden vastuuhenkilöiden arvioinnista... 9 1.1.3 Esimerkkilomake sähkötilan tilojen ja laitteiden arvioinnista... 10 1.2 Arvioinnin yhteenvetolomake... 11 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN... 12 2.1 Sähköturvallisuuden organisionti... 12 2.2 Riskikartoitus laatujärjestelmän osana... 12 2.2.1 Laatujärjestelmä... 12 2.2.2 SCRUM-menetelmä... 14 2.2.3 Suunnittelu-POKERI-menetelmä... 14 2.2.4 MoSCoW-menetelmä... 16 2.2.5 Elinkaarimalli... 17 2.2.6 RFID-tunnistusmenetelmä... 20 2.4 Sähkölaitteiden ja -laitteistojen tarkastukset... 21 2.5 Muut menetelmät... 21 3 SÄHKÖTYÖSALIN TURVALLISUUSOHJE... 22 3.1 Työsalin ilmoitustaulun turvallisuusohje (esimerkki)... 23 3.1.1 Työsalin yhteyshenkilöt... 23 3.1.2 Hätätilanteen toimintaohje... 24 3.1.3 Poistumisreitit ja hätäensiapuvälineet (esimerkki)... 27 3.1.4 Siirtymisohjeet kokoontumispaikalle (esimerkki)... 28 4 SÄHKÖALAN JULKAISUT JA TIETOLÄHTEET... 29 5 TURVALLISUUSASIAT OPPILAITOKSEN OPETUSSUUNNITELMASSA... 31 5.1 Sähköalan ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet... 31 5.1.1 Sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuuden hallinta (4 ov) (Esimerkki paikallisen OPSin sisältökohdasta)... 31
6 KOULUTTAJAN PÄTEVYYS JA TEHTÄVÄT... 33 6.1 Sähköalan kouluttajan ammatillisen pätevyyden ylläpito... 33 6.2 Käytön johtaja... 33 6.3 Sähkötöiden johtaja... 33 6.4 Työstä vastaava henkilö... 34 6.5 Sähkötyösalin ja -laboratorion kunnosta vastaava henkilö... 34 6.6 Sähköalan kouluttaja... 34 6.7 Henkilötietolomake... 35 5 SISÄLTÖ 7 TYÖSSÄOPPIMINEN JA SÄHKÖURAKOINTI... 36 7.1 Työssäoppiminen... 36 8 SÄHKÖALAN KOULUTUKSEN TILAT JA LAITTEET... 41 8.1 Sähköalan koulutustilat... 42 8.1.1 Normaalitilat... 42 8.1.2 Sähköalan tilat... 42 8.1.3 Erikoistilat... 43 8.2 Koulutustilojen turvajärjestelmät... 43 8.2.1 Normaali ja sähköalan tila... 43 8.2.2 Erikoistilojen suojaukset... 45 9 TYÖTEHTÄVIIN PEREHDYTTÄMINEN... 47 9.1 Esimerkki: Sähkötyösalin käytön perehdyttäminen maallikolle/ opiskelijalle... 48 9.2 Esimerkki: Sähkötyösalin käytön perehdyttäminen siistijälle... 49 9.3 Esimerkki:Yrityksen toiminnan perehdyttäminen uudelle työntekijälle/työssäoppijalle... 52 10 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TURVALLISUUSVASTUUT JA -VELVOLLISUUDET... 54 10.1 Koulutuksenjärjestäjän vastuu sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuudesta... 54 10.2 Koulutuksen järjestäjän velvollisuudet... 55 10.3 Koulutuksen järjestäjän sähkötyöturvallisuusvastuukaavio... 57 11 LINKKEJÄ JA YHTEYSTIETOJA... 58 TIIVISTELMÄ: Sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuuden toimintaohje 2013... 62
6 1 TURVALLISUUDEN ARVIOINTI 1 TURVALLISUUDEN ARVIOINTI Turvallisuuslain TTL (738/2002) 10 mukaan työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738 Turvallisuusasioiden selvittämisen ja arvioinnin tarkoituksena on ennaltaehkäistä työturvallisuuslaissa esitettyjä turvallisuuteen liittyvien vaarojen ja haittojen kehittymistä. Tässä toimintaohjeessa on esitetty miten erilaisilla lomakkeilla voi määrittää vastuualueita, vastuuhenkilöitä, pätevyyksiä ja määräaikaiskoulutuksien ajantasaisuutta, tilojen ja laitteiden kuntoa, ensiapuvälineitä, poistumisteitä, opasteita jne. Arviointilomakkeet kannattaa muokata kehityskeskustelujen taustalomakkeiksi. Tärkeintä on, että eri asioita tarkastellaan määräajoin esim. vuosittain ja kokonaisuutta esim. kolmen vuoden valein. Turvallisuusasiat pitää selvittää ja dokumentoida huolella. Erityishuomio pitää kohdentaa henkilövaihdosten yhteyteen. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen sähkötyöturvallisuuden nykytilaa on selvitelty mm. Satakunnan ammattikorkeakoulussa vuonna 2012 Harri Jokisen opinnäytetyössä. Sähkötyöturvallisuus toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Opinnäytetyöstä käy selkeästi ilmi, että runsaasti parannettavaa löytyy ja todellisia vaaratilanteita esiintyy aivan liian usein. Työ on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-2012100214093 Tampereen teknillisen yliopiston turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu yksikössä on toteutettu hankkeet: Vaarallisten työskentelytapojen ennaltaehkäisy sähkötöissä sekä Sähköturvallisuuden kehittäminen ja sähköalan ammattilaisten sähkötapaturmat. Sivustot löytyvät osoitteesta www.tut.fi/sahkotyoturvallisuus/
1.1 Tuvallisuuden arviointikriteerit ja esimerkit 7 Tarkastelun kohde Pätevyys Vastuuhenkilöt Kulkureitit ja opasteet Tilat ja laitteet Ohjeet ja kirjallisuus Vaaran tunnistaminen Riskin määrittäminen Toimenpide Vaaran tekijä tai olosuhde Toiminto, joka voi saada aikaan haitallisen tapahtuman Todennäköisyys T 1. Epätodennäköinen 2. Todennäköinen 3. Erittäin tod.näk. Vakavuus V 1. Merkityksetön 2. Haitallinen 3. Vakava Merkittävyys (T+V) 2. Ei riskiä 3. Vähäinen 4. Kohtalainen 5. Merkittävä 6. Sietämätön Vastuuhenkilö Riskin merkittävyyden määrittäminen Riski määritetään aina tapauskohtaisesti. Useimmiten se saadaan T+V. Tuotantoriskit poikkeavat turvallisuusriskien arvioinnista merkittävästi eikä niitä tästä syystä tarkastella tämän arvioinnin yhteydessä. Ajankohta p,kk,v 1 TURVALLISUUDEN ARVIOINTI Toimenpide riskin pienentämiseksi 2. Ei riskiä Ei toimenpiteitä 3. Vähäinen Seurataan tilanteen kehittymistä 4. Kohtalainen Ryhdytään toimenpiteisiin, laadittavan aikataulu mukaisesti 5. Merkittävä Toimitaan nopeasti vaaran pienentämiseksi 6. Sietämätön Keskeytetään toiminta välittömästi ja jatketaan vasta riskin pienennyttyä. Arviointiprosessi
8 1.1.1 Esimerkkilomake kouluttajien pätevyyden arvioinnista 1 TURVALLISUUDEN ARVIOINTI Kouluttajien pätevyys Toimialajohtaja 15.8.2012 Arvioinnin kohde Arvioinnin tekijä / päivämäärä Vaaran tynnistaminen Riskin määrittäminen Toimenpide Tarkastelun kohde Kouluttaja Vaaran tekijä tai olosuhde Kouluttajan pätevyys Todennäköisyys T 1. Epätodennäköinen 2. Todennäköinen 3. Erittäin tod. näköinen Vakavuus V 1. Merkityksetön 2. Haitallinen 3. Vakava Merkittävyys (T+V) 2. Ei riskiä 3. Vähäinen 4. Kohtalainen 5. Merkittävä 6. Sietämätön Vastuuhenkilö Ajankohta p,kk,v 1. Veli Veikkonen Määräaikainen SFS 6002 -koulutus puuttuu 2 2 4 Toimialajohtaja 5.11.2012 2. Heikki Hurmos Sähköpätevyys ei ole riittävä! 2 3 6 Rehtori Käytön johtaja 14.5.2013 3. Ville Varovainen OK! Toimialajohtaja OK! 4. Kari Kouluttaja Määräaikainen ea-koulutus vanhentunut 2 2 4 Toimialajohtaja 5.2.2012 5. Matti Mainio OK! Toimialajohtaja OK! Toimenpiteet ja huomiot! 1. Ilmoittautunut 5.4.2012 Sähköinfo Oy:n koulutukseen 2. Sähköurakointi keskeytetään 14.15.2012 asti jolloin HH saa tehtävään vaadittavan pätevyyden 3. Pätevyydet kunnossa! 4. Ensiapukoulutus vanhentunut, suorittaa 5. 2. 2012 opiskelijaryhmänsä mukana. 5. Pätevyydet kunnossa!
1.1.2 Esimerkkilomake sähköturvallisuuden vastuuhenkilöiden arvioinnista 9 Sähköturvallisuuden vastuuhenkilöt Toimialan johtaja 15.8.2012 Arvioinnin kohde Arvioinnin tekijä / päivämäärä Vaaran tunnistaminen Riskin määrittäminen Toimenpide Tarkastelun Vaaran tekijä Todennäköisyys Vakavuus Merkittävyys Vastuu- Ajankohta kohde tai olosuhde T V (T+V) henkilö Sähköturvallisuuden vastuuhenkilöt Kirjallisesti nimetty vastuuhenkilö 1. Epätodennäköinen 2. Todennäköinen 3. Erittäin tod. näköinen 1. Merkityksetön 2. Haitallinen 3. Vakava 2. Ei riskiä 3. Vähäinen 4. Kohtalainen 5. Merkittävä 6. Sietämätön p,kk,v 1 TURVALLISUUDEN ARVIOINTI 1. Käytön johtaja Ei tarvita Rehtori OK! 2. Sähkötöiden johtaja Heikki Hurmos nimetty vaikka hänellä ei ole vaadittavaa pätevyyttä! 2 3 6 Koulutuksen järjestäjä, rehtori 14.5.2013 3. Tila ja laite vastaava Ville Varovainen 2 3 6 Toimialajohtaja OK! 4. Ea- väline vastaava Kari Kouluttaja 2 2 4 Toimialajohtaja 5.2.2012 5. Ammattikirjasto vastaava Ei ole nimetty 2 2 4 Toimialajohtaja OK! Toimenpiteet ja huomiot! 1. OK! 2. Sähköurakointi keskeytetään 14.15.2012 asti, jolloin Heikki Hurmos saa tarvittavat pätevyydet (Rehtori voi olla sähkötöiden vastuuhenkilö, jos hänellä on siihen vaadittava pätevyys). 3. OK! 4. Ensiapukoulutus vanhentunut, suorittaa 5. 2. 2012 opiskelijaryhmänsä mukana. 5. Toimialajohtajan vastuulla
10 1.1.3 Esimerkkilomake sähkötilan tilojen ja laitteiden arvioinnista 1 TURVALLISUUDEN ARVIOINTI Sähkötilan tilat ja laitteet Toimialan johtaja 15.8.2012 Arvioinnin kohde Arvioinnin tekijä / päivämäärä Vaaran tunnistaminen Riskin määrittäminen Toimenpide Tarkastelun kohde Vaaran tekijä tai olosuhde Todennäköisyys T Vakavuus V Merkittävyys (T+V) Vastuuhenkilö Ajankohta Koulutuksen tilat ja laitteet Koulutustilojen ja laitteiden kunto ja riittävyys 1. Epätodennäköinen 2. Todennäköinen 3. Erittäin tod.näk. 1. Merkityksetön 2. Haitallinen 3. Vakava 2. Ei riskiä 3. Vähäinen 4. Kohtalainen 5. Merkittävä 6. Sietämätön p,kk,v 1. Normaalitilat luokat, aulat ja käytävät Ok! Veli Veikkonen Ok! 2. Suurjännitelab. 16 Oven A1 lukko vioittunut Ko. mittalaite Megger epäkunnossa 2 2 6 Toimialajohtaja Vk. 14 3. Prosessihalli 19 Logiikkaluokka 24 Elektroniikkal. 28 Ohje puuttuu ilmoitustaululta Ok! Ok! 2 2 4 Ville Varovainen Vk. 15 4. Elektroniikkal. 15 Tietoliikennelab. 16 Mittajohdot epäkuntoiset 16 = OK! 2 2 4 Kari Kouluttaja 5.2.2012 5. Tutkimuslab. 17 Ok! Matti Mainio Ok! Toimenpiteet ja huomiot! 1. Ok! 2. Suurjännitelaboratorion käyttö estetty. Kiinteistöhuolto kunnostaa lukon viikon 14 aikana. 3. Tilavastaava Ville Varovainen toimittaa ko. ohjeen prosessihallin ilmoitustaululle viikolla 15 4. Kari Kouluttaja on tilannut uuden mittajohtosarjan elektoniikkaluokkaan, toimitus 5.2. 20121 5. Ok!!
1.2 Arvioinnin yhteenvetolomake 11 Esimerkki TURVALLISUUSARVIOINNIN YHTEENVETOLOMAKE Pätevyys Kunnossa Puutteita Kouluttajan pätevyys Perehdytykset annettu Määräaikaiskoulutukset Vastuuhenkilöt nimetty kirjallisesti Käytönjohtaja Sähkötöiden johtaja Sähkötyösalien ja laitteiden vastuuhenkilöt Ea-välineiden vastuuhenkilöt Ammattikirjaston vastuuhenkilöt 1 TURVALLISUUDEN ARVIOINTI Kulkureitit ja opasteet Ensiapuvälineet, kulkureitit ja opasteet Turvallisuusohjeet työsalien ilmoitustaululla Turvallisuustiedoitteet Poistumisteiden ja turvakytkimien käytettävyys Sähkökeskusten siisteys ja dokumentointi Tulityölaitteet, sammuttimet, opasteet ja suojaimet Tietolähteet Ajantasaisuus ja kattavuus Tilat ja laitteet Tilojen, kaluston, laitteiden määrä ja kunto Mittalaitteiden määrä, kalbrointi ja kunto Tilojen ja laitteiden huolto ja kunnossapito Aika /paikka Vastuuhenkilö (rehtori, toimialajohtaja)
12 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN 2.1 Sähköturvallisuuden organisionti Koulutuksen Työ- ja sähkötyöturvallisuusvastuut järjestäjän velvollisuus on esitetty on huolehtia kootusti siitä, liitteessä että koulutustilat 1. ovat vaatimustason mukaiset. Standardi SFS 6000-8-803 määrittelee sähkölaboratorio- ja korjaamotiloiksi kotitalous- Sähkötöiden ja johtajalle vastaavaan on annettava käyttöön tarkoitettujen riittävät toimintaedellytykset laitteiden kuten ja valtuudet pesukoneiden, tehtävän mikrotietokoneidenmiseen hänen televisioiden muusta organisatorisesta ja öljypolttimien asemastaan yms. korjaamot riippumatta. ja teollisuuden sähkölaitteiden hoita- korjaustilat. Samalla henkilöllä voi olla useampia sähkötyöturvallisuuden valvonta-alueita hoidettavanaan, Annettaessa kuten sähkölaboratoriotiloja. oppilaitosten luokka- Jos näissä tai työsalitiloissa tiloissa tehdään valmentavaa eri sähköpätevyysluokkia tai perehdyttävää edellyttäviä käytännön sähkötöitä, koulutusta tulee töihin, tehtävään joissa nimettävällä esiintyy sähköiskun henkilöllä vaara olla kaikkien (laboratoriotyöskentely, tehtävien suorittamiseen asennus- riittävä sähköpätevyys. Tämä yms.) tulee varmistaa näiden tilojen ennen sähköasennuksissa sähkötöiden johtajan noudattaa nimeämistä. standardin SFS ja mittausharjoitukset, 6000-8-803 vaatimuksia, mikäli kosketeltavana esiintyy luokan II jännitteitä (vaihtojännitteellä U > 50 V ja 1 000 V, tasajännitteellä U > 120 V ja 1 500 V). Sähköalan kouluttajien pätevyydet ja vastuut löytyvät kohdasta 3.1. Periaatteellinen kaavio koulutuksen järjestäjän sähkötyöturvallisuusorganisaatiosta HENKILÖ Sähkötöiden johtaja Työstä vastaava henkilö, esim. työnjohtaja Työnaikaisen turvallisuuden valvoja Työntekijä SÄHKÖTYÖTURVALLISUUdEN VALVONTA-ALUE Oma työ ja sen välitön vaikutuspiiri Työkohteessa tehtävä työ Koko työkokonaisuus Koko järjestelmä Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on huolehtia siitä, että tilat joissa koulutusta annetaan, Ammatillisen koulutuksen turvallisuusasioiden varmentaminen ja hallinta on koulutuksen vastaavat niitä koskevia vaatimuksia. Standardi SFS 6000-8-803 Sähkölaboratorio- ja -korjaamotilat käsittelee näitä vaatimuksia, määrittäen myös ne tilanteet, jolloin standardia tulee järjestäjän tärkein tehtävä. Koulutuksen vaaratekijöitä tulee tarkastella alakohtaisesti. Kouluttajia on oltava riittävästi opiskelijoiden ryhmäkokoon suhteutettuna. Turvallisuusasioihin ehdottomasti noudattaa. Määritelmä on sanatarkasti seuraava: Sähkölaboratorio- ja korjaamotiloiksi katsotaan kotitalous- ja vastaavaan käyttöön tarkoitettujen laitteiden kuten pesu- on perehdyttävä huolellisesti, jakaa vastuut, tehdä tarkastuksia säännönmukaisesti jne. koneiden, Turvallisuusasioiden mikrotietokoneiden, varmentaminen televisioiden velvoittaa ja öljypolttimien työnantajaa yms. selvittämään korjaamot ja teollisuuden arvioimaan sähkölaitteiden työntekijöiden terveydelle korjaustilat. aiheutuvat Annettaessa vaarat oppilaitosten ja haitat TTL luokka- (738/2002) tai työsalitiloissa 10. valmentavaa tai www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020738 perehdyttävää käytännön koulutusta töihin, joissa esiintyy sähköiskun vaara (laboratoriotyöskentely, asennus- ja mittausharjoitukset, yms.) tulee näiden tilojen sähköasennuksissa noudattaa Haluttu lopputulos standardin voidaan SFS 6000-8-803 saavuttaa monella vaatimuksia, tavoin. mikäli Tässä kosketeltavana muutamia yleisiä esiintyy laadunvarmennusmenetelmiä, (vaihtojännitteellä joita voi U tarvittaessa > 50 V ja soveltaa 1000 V, omaan tasajännitteellä käyttötarkoitukseen. U > 120 V ja Turvallisuus- 1500 V). luokan II jännitteitä asioissa usein tärkein tekijä on toimijoiden oikea asenne. 2.2 Riskikartoitus laatujärjestelmän osana 10 2.2.1 Laatujärjestelmä Useimmilla oppilaitoksilla on olemassa oma laatujärjestelmä, johon asiakirjat voidaan tallentaa. Jos halutaan laatia oma sähköturvallisuuslaatujärjestelmä, voidaan se toteuttaa esimerkiksi alla olevan kuvan mukaisesti. Sähköturvallisuuslaatujärjestelmään liittyvää oheismateriaalia on olemassa mm. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitolla.
Esimerkki: Asiakirjojen dokumentointi sähköturvallisuuslaatujärjestelmään Sähköturvallisuuslaatujärjestelmä (STL-järjestelmä) parantaa sähköturvallisuutta, asennustyön laatua sekä selkeyttää opetustyönä tehtävän sähköurakoinnin menettelytapoja. Oppilaitoksen toimintatavat yhdenmukaistuvat yrityselämän käytäntöihin, mikä lyhentää ammattiin valmistuneen perehdyttämistä työelämään. SÄHKÖTURVALLISUUSLAATUJÄRJESTELMÄ (STL) -AINEISTO stl STL-OHJE Toiminnan kuvaus Toimintaohje Auditoinnit Tukesin luvat VIITETIEDOSTOT Kirjasto Työkaluvarasto Harjoitustalo LIITETIEDOSTOT Lomakkeet Henkilöstö Opiskelijat Perehdytys Tilat ja laitteet Seuranta Sähköurakointi 13 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN
14 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN 2.2.2 SCRUM-menetelmä SCRUM-menetelmällä tarkoitetaan kokousten ja työtehtävien nopeata sarjoittamista asiakokonaisuuden aloituksesta lopetukseen. Menetelmä soveltuu lyhytaikaisten prosessien hallintaan. Esimerkki: Turvallisuuden arviointi SCRUM-menetelmällä Aloituskokouksessa määritellään arvioitava asia, sovitaan aikataulusta, nimetään henkilöt ja määritellään heille työtehtävät ja vastuualueet. Vastuuhenkilöt tekevät vastuualueillaan tarkastuksen ja selvittävät mahdolliset vaaratekijät. Seuraavassa kokouksessa käsitellään tarkastuksissa ilmenneitä vaaroja sekä luokitellaan niiden toteutumisen riski todennäköisyyden ja vakavuuden perusteella. Kolmannessa kokouksessa sovitaan toimenpiteistä, aikatauluista ja vastuuhenkilöistä ilmenneiden riskitekijöiden pienentämiseksi. Tehtävän voi ajoittaa niin esim. kehityskeskustelujen yhteyteen. Kaikista kokouksista tehdään muistio. 2.2.3 Suunnittelu-POKERI-menetelmä Suunnittelu-POKERISSA kaikille valitsijoille annetaan 8 korttia. Korttien pisteluvut ovat 100, 40, 20, 13, 8, 5, 3, 2. Valitsijat asettavat suurimman korttinsa tärkeimmän asian kohdalle pienentäen pisteytystä vähäisimpänä pidetyille asioille. Valitsijoiden antamista summatuista pisteluvuista saadaan valintakohteille painoarvo. Esimerkkitapauksessa selvitettiin työssäoppijalle perehdytettävien asioiden painotusarvo. 100 Suunnittelu-POKERI 20 Suunnittelu-POKERI 8 Suunnittelu-POKERI 3 40 Suunnittelu-POKERI Suunnittelu-POKERI 13 Suunnittelu-POKERI 5 Suunnittelu-POKERI 2 Suunnittelu-POKERI
Esimerkki: Työssäoppijalle perehdytettävien asioiden luokittaminen POKERI-menetelmällä 15 Kortit 100, 40, 20, 13, 8, 5, 3, 2 1. Työsuhdeasiat TULOS pisteet yht. valitsija 1 valitsija 2 valitsija 3 valitsija 4 valitsija 5 Tervetuloa taloon paketti 1 420 100 100 20 100 100 Työssäoppimissopimus 6 40 40 Työterveyshuolto, vakuutukset, työhöntulotarkastus 11 2 2 Työaika ja ajan seuranta 2 173 40 40 13 40 40 Poissaolot ja niistä ilmoittaminen 4 88 20 20 8 20 20 Avaimet, kulkuluvat, reitit, poistumistiet, 5 13 5 3 13 13 opasteet 47 Autopaikka ja ajoluvat 9 18 3 8 5 2 Sosiaalitilat 10 6 2 2 2 Ruokailu 8 22 8 3 3 8 Salassapitovelvollisuus 3 100 100 Testit, päihteet, tupakointi 7 36 5 13 5 8 5 2. Työturvallisuus, turvallisuusperiaatteet Työsuojeluorganisaatio 7 19 8 3 8 Ammattikirjallisuus, turvallisuusohjeet 4 108 5 100 3 Toiminta vaaratilanteissa, raportointi 1 413 100 100 13 100 100 Ea-välineet, suojaimet, sammuttimet 2 173 20 13 40 40 40 Työvälineet, tikkaat, telineet, nostimet 3 133 40 40 20 20 13 Liuottimet, kaasut, käyttöturvallisuustiedoitteet, suojaimet Paloturvallisuus, tulityöpaikat 5 31 20 3 8 Työssäoppijan henkilökohtaiset 9 15 13 2 varusteet - kypärä - turvakengät 12 4 2 2 - hengityssuojaimet - kuulosuojaimet - putoamissuojat, valjaat - käsityökalut 10 11 3 3 5 Työssäoppijan sekä ohjaajan - henkilökortti 6 20 20 - turvallisuuskorttikoulutus 8 8 - sähkötyöturvallisuus SFS 6002 9 15 5 2 8 - ensiapukoulutus 11 7 2 5 - tulityökortti Omaisuudensuojaus, väkivallan uhkatilanne Työtilat, siivousalueet ja -välineet 8 18 13 5 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN
16 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN 2.2.4 MoSCoW-menetelmä Asioiden luokittaminen MoSCoW-laadunvarmennusmenetelmällä. Valitsijoille annetaan tietty määrä MUST-, SHOULD-, COULD- sekä WON`T-kortteja. Heidän tulee sijoittaa kortit valintakohteisiin tärkeimmästä vähempi arvoisiin kohteisiin miten haluavat asian toteutuvan. Summaamalla valitsijoiden antamien korttien tulokset, saadaan valintakohteille painoarvon. Esimerkki: Auton ominaisuuksien määrittäminen MoSCoW-menetelmällä MoSCoW-menetelmän käyttö sähköosastolle hankittavan auton ominaisuuksien määrittämisessä. Valintaan osallistuivat osaston viisi kouluttajaa MK, HT, HM, HK, SP. Jokaiselle valitsijalle annettiin kolme MUST-, kolme SHOULD-, kolme COULD- ja kolme WON Tkorttia. Valitsijat sijoittivat MUST-kortit tärkeimmäksi katsomalleen asiakohdalle, seuraavaksi tärkeimmälle SHOULD-kortit jne. MUST have this: Toteutetaan SHOULD have this if at all possible: Toteutuu suurin osa COULD have this if it does not affect anything else: Saattaa toteutua WON T have this time but WOULD like in the future: Ei toteuteta Alla olevasta taulukosta voidaan nähdä että valitsijat pitivät auton paikkalukua auton valinnan tärkeimpänä ominaisuutena. Toiseksi tärkeimmäksi asiaksi valikoitui auton ostohinta. Tulos on mielenkiintoinen koska ainutkaan valitsija ei itse toiminut ko. hankinnan rahoittajana. Kolmanneksi tärkeimpänä pidettiin auton sähköurakointitarpeeseen varusteltua tavaratilaa. Esimerkki: Auton ominaisuuksien määrittäminen MoSCoW-menetelmällä OMINAISUUDET TULOS MUST SHOULD COULD WON T Hinta 2 MK, HM SP Merkki 6 HK HT Väri 11 HM, SP Paikkaluku 1 MK, HT, SP HM Moottorin koko Neliveto 4 HT MK, HK Turbo Manuaali vaihde Automaatti vaihde HK Kantavuus 5 SP HM Vetokoukku 8 MK, HT Nastarenkaat Talvirenkaat 11 HM, SP Radio CD- soitin 11 MK, HT Lohkolämmitin 10 HK, SP SP
Vebasto 7 HK, HM HM Kalustettu tavaratila 3 HM HT, SP MK, HK Vinssi 15 HK Kattoluukku 11 MK, HT Taakkateline Alumiinivanteet 15 HK Istuinsuojat Ilmastointi 9 MK, HT, HM 2.2.5 Elinkaarimalli Elinkaarimallilla voidaan tarkastella prosessin vaiheita. Prosessi vaiheistetaaan alusta loppuun. Työprosessin vaiheita ovat esim. suunnittelu, valmistus, käyttöönotto, huolto ja käytöstä poisto. S = Suunnittelu Selvitetään tehtävään liittyvä lainsäädäntö, piirustukset, piirrosmerkit jne. V = Valmistus Tehdään tuote tai palvelu vaatimusten mukaisesti K = Käyttöönotto Perehdytään käyttöönotto- ja määräaikaismittauksiin H = Huolto Paneudutaan kunnossapitotehtäviin P = Poisto Selvitellään kierrätysasioita Esimerkki: Koulutusprosessin elinkaarimalli Automaation perusteet 17 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN Moottorikäytöt Kiinteistöasennukset ATTO-aineet jne... Työssäoppiminen Oppilaitoksesta työelämään
18 Esimerkki: Koulutussisällön vaiheistaminen elinkaarimallin osa-alueisiin 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN Teollisen rakentamisen perussähkötyöt ja tuotannon sähköiset perusohjaukset (25 OV) 1. Kiinteistöasennusten perusteet 2. Automaation perusteet 3. Moottorikäyttöjen perusteet 2. AUTOMAATION PERUSTEET Suunnittelu Lainsäädäntö Turvallisten työohjeiden tunteminen ja noudattaminen Asianmukaisten työkalujen ja suojainten käyttö Materiaalien tuntemus Turvallisuuden varmentaminen Piirustukset Piirrosmerkkien, työsuunnitelmien, kaavioiden ymmärtäminen ja lukeminen Asiakirjojen dokumentointi ja arkistointi Valmistus Ohjausjärjestelmien laitteistoasennukset Automaatiojärjestelmien kaapelointityöt Anturien ja toimilaitteiden ohjelmointi, asennus ja viritys Käyttöönotto Automaatiojärjestelmien käyttöönotto Tarkastukset ja mittaukset ja koekäytöt Työn luovuttaminen asiakkaalle Käyttö, huolto- ja kunnossapito Tarkastusmittaukset ja testaukset Vianetsintä Varaosahankinnat Käytöstä poisto Laitteiden turvallinen purku Materiaalin kierrätys ja uusiokäyttö
Esimerkki: Koulutuskalenteri 19 Opintovuosi 1 2 3 Jaksot 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 Ohjaaja S HT Kiinteistöasennus V HT K HT H SP P SP S HM Automaatioasennus V HM K MK H MK P HM S MK 3. Moottorikäytöt V HT K HT H MK P MK jne. 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN KOULUTUKSEN S Suunnittelu VAIHEET V Valmistus K Käyttöönotto H Huolto P Poisto
20 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN 2.2.6 RFID-tunnistusmenetelmä - veltuu kohteisiin, joissa tarvitaan nopeita tuotetunnistuksia. Tällaisia kohteita ovat esim. tullien tavaralähetykset, henkilötunnistukset, kulunvalvonta jne. Tämän tekniikan käyttösovellukset yleistyvät nopeasti. Menetelmä on suhteellisen halpa ja käyttökohteita lähes rajattomasti. Tavoitteena on kohteiden yksilöllinen tunnistus ja tietojen käyttäminen haluttuihin tarkoituksiin. RFID-järjestelmään tarvitaan tietokone, lukijalaite, lukija antenni, sekä kohteeseen sijoitettava tag-antenni. Lukija-antennin lähettämä viesti kulkee kantoaaltoa pitkin moduloituna viestinä kohteessa sijaitsevalle tag-antennille. Jos vastaanotin tunnistaa kohteessa sijaitsevan tage-antennin viritystilan mahdollistaa tämä ko. kommunikoinnin ja tuotetunnistuksen. Esimerkki: RFID-tekniikka sähkötyösalin kulunvalvonnassa Oppilaitoksia RFID-tunnistimia voisi käyttää esim. kulunvalvontaan. Tunnisteen voi kiinnittää henkilökorttiin osoituksena sähkötyösalin perehdytyksen hyväksytystä suorituksesta. Henkilökortti toimisi näin avaimena ja tunnisteena työsaliin tultaessa. Vastaanottaja voi halutessaan tunnistaa henkilön tietokoneelta ja näin valvoa työsalin käyttöä.
2.4 Sähkölaitteiden ja -laitteistojen tarkastukset Käyttöönotto-, määräaikais- ja kunnossapitotarkastukset ja mittaukset ovat turvallisuuden varmistamisen tärkeimpiä toimenpiteitä. Näihin asioihin tulee kiinnittää erityistä huomiota koulutusta järjestettäessä. Esimerkki: Lämpökameramittaukset sähköasennusten tarkastuksiin Sähköasennusten kunnon tarkkailut lämpökameran avulla ovat lisääntyneet merkittävästi. Kameroiden lämpötilojen erottelukyky on erittäin tarkkaa ja siitä syystä menetelmä onkin jo monen teollisuusyrityksen tärkein sähkölaitteiden tarkastusmenetelmä. Kameroiden käyttö rakennusten kuntomittauksissa on yleistä. 2.5 Muut menetelmät KNX-järjestelmän käyttö tilojen etähallintaan. Viivakoodilukijan käyttö kirjallisuuden päivitykseen. 21 2 TURVALLISUUDEN ORGANISOINTI JA VARMENTAMINEN
22 3 TYÖSALIN TURVALLISUUSOHJE 3 SÄHKÖTYÖSALIN TURVALLISUUSOHJE Koulutustilojen pohjakuviin tehdään merkinnät mm. kiinteistä tulityöpaikoista, ensiapuvälineistä, hätä-seis-turvapainikkeista, poistumisteistä, sähkökeskuksista, puhelimista jne. Ensiapu- ja turvallisuusvälineet sijoitetaan lähelle käyttökohteita. Laaditut piirustukset voivat toimia myös tilojen opastuskarttoina esim. sisäänkäyntien yhteydessä. Koulutusympäristön tulee olla aina turvallinen sekä lain ja määräysten edellyttämässä kunnossa. Vahingon sattuessa syitä etsitään perehdyttämisestä, puutteellisista ohjeista ja valvonnasta, välineiden kunnosta jne. Vastuu turvallisuusasioista on oppilaitosten ja työssäoppimispaikkojen johdolla sähkötöiden ja käytön johtajalla tilojen valvojalla ryhmäohjaajalla henkilökunnalla opiskelijoilla. laitteiden ja tilojen käyttäjällä jne. Jokaisella toimintaan osallistuvalla tai havainnon tehneellä henkilöllä, asemasta riippumatta on velvollisuus toimia vaaratilanteissa. Turvallisen oppimisympäristön varmentamiseksi turvallisuuden arvioinnit tehdään sovituin määräajoin. Kartoituksessa tehdyt havainnot ja tarvittavat korjaavat toimenpiteet kirjataan muistiin. Puutteiden havaitsemiseen ja epäkohtien poistamiseen koulutuksen järjestäjän on resurssoitava vuotuinen määräraha. SÄHKÖTAPATURMAN ENSIAPU Tee nopea tilannearvio Katkaise virta ja irrota loukkaantunut vaarantamatta itseäsi Katkaise virta kytkimellä, irrotta malla pistotulppa tai vastaa- tai vaatteella. kuivalla laudanpätkällä, narulla valla tavalla. Älä koskaan käytä irrottamiseen kosteaa tai metallista Ellei virtaa saada nopeasti katloukkaantunut esinettä. kaistua, irrota eristä vällä välineellä, esim. Kun henkilö menettää äkillisesti tajuntansa, toimi näin: Saatko henkilön hereille Herättele häntä puhuttelemalla Henkilö ei herää ja ravistelemalla. Soita hätänumeroon... 112 Voit myös huutaa apua ja pyytää paikalla olevia tekemään tava selälleen, ja selvitä hengit- Käännä tämän jälkeen autet- hätäilmoitus numeroon 112. tääkö hän normaalisti? Hätäkeskuksen antamia ohjeita tulee noudattaa. Avaa hengitystie Ojenna autettavan pää leuan hengitys normaalia, epänormaalia tai hengitys puuttuu. kärjestä nostamalla ja toisella kädellä otsasta painamalla. Mikäli epäröit, toimi kuin hengitys ei olisi normaalia. Samalla katso, kuuntele ja tunnustele hengitystä. Liikkuuko rintakehä? Kuuluuko hengityksen ääni? Tuntuuko ilman se puuttuu Hengitys ei ole normaalia tai virtaus poskellasi? Arvio onko Aloita paineluelvytys Aseta kämmenesi tyviosa keskelle autettavan rintalastaa palautua paineluiden välissä. nuu 5 6 cm. Anna rintakehän ja toinen kätesi rintalastalla Keskimääräinen painelutiheys olevan käden päälle. Sormet on 100 kertaa minuutissa, eikä ovat limittäin. Paina suorin käsivarsin kohtisuoraan alaspäin 30 Laske painelut ääneen. ylitä 120 kertaa minuutissa. kertaa siten, että rintalasta pai- Puhalla 2 kertaa Avaa hengitystie. Aseta suusi tiiviisti autettavan suun päälle ja sulje sormillasi hänen sieraimensa. Puhalla rauhallisesti ilmaa autettavan keuhkoihin. Puhalluksen aikana katso, että autettavan rintakehä nousee (liikkuu). Toista puhallus. Kahden puhalluksen kesto on 5 sekuntia. Suurjännitetapaturmissa et voi aloittaa varsinaisia pelastustoimia ennen kuin sähköalan ammat tihenkilö on katkaissut virran. Painelu-puhalluselvytys (PPE) on elottoman aikuisen ensiapu SOKIN ENSIAPU Sokkivaikutus ilmenee sähkö tapaturmassa, jossa virran voimakkuus ylittää 50 ma, mutta kestoaika on lyhyempi kuin sydänjakso. Sokin oireet kehittyvät nopeasti: huimaus jano nopea ja pienenä tuntuva syke kalpea ja kylmänhikinen iho Ilman ensiapua sokki kehittyy vaikeammaksi ja saattaa johtaa jopa tajuttomuuteen. Sokin elimistölle tuomat haitalliset vaikutukset estetään oikealla ensiavulla: aseta autettava makuulle nosta jalat koholle huolehdi avun hälyttämisestä sokkipotilas palelee - pidä hänet lämpi mänä huovalla, takilla tai lämpö peitteellä esiinny rauhallisesti älä jätä sokissa olevaa yksin, ellei se ole välttämätöntä esimerkiksi avun hankkimiseksi Tee hätäilmoitus numeroon 112 Tilaukset: puh. (09) 5476 1111 SÄHKÖTAPA TURMIEN PALOVAMMAT Sähkötapaturmassa onnettomuuden uhri saa usein myös palovammoja. Iholla näkyvän, pin nallisen palo vamman lisäksi sähkö aiheuttaa elimistöön myös sisäisiä palovam moja, jotka voivat olla vaikeita, eivätkä ne ole silmin havaittavissa. Tavallisen, pinnallisen palovamman ensiapuna on jäähdyttäminen, mutta sähkö tapa turmassa palovamma jää toiselle sijalle uhrin elintoimintojen turvaamisen jälkeen. Jos kyseessä on elvytys, palovammalle ei ensiavussa tehdä mitään. Silmien joutuessa alttiiksi voimak kaalle valokaarelle voi seurauksena olla äkillinen häikäisy. Kostea kylmä kääre lievittää kipua. Tarvittaessa on hakeuduttava jatkohoitoon. Jatka elvytystä tauotta rytmillä 30:2, ENSIAVUSSA TARVITAAN HÄTÄKESKUKSEN, ENSIAPUA ANTAVAN AUTTAJAN JA kunnes autettava herää: liikkuu, avaa silmänsä ja hengittää normaalisti, ammattihenkilöt antavat luvan lopettaa tai voimasi loppuvat. AMMATTI AUTTAJIEN YHTEISTYÖTÄ 03/2011 ELVYTYKSEN TOIMENPITEET ONNISTUVAT, JOS OLET HAR- JOITELLUT NIITÄ ASIANTUNTEVASSA OPASTUKSESSA. Sähköinfo Oy PIDÄ YLLÄ OPPIMASI ELVYTYSTAITO Kuvat ja teksti on Suomen Punaisen Ristin.