Rakennusala Keskeiset ympäristönäkökohdat Luonnonvarojen ja energian kulutus Maa-alueen käyttö uudisrakentamisessa Toiminnoista syntyvät päästöt maaperään ja vesistöön Melu- ja pölyhaittoja aiheuttavat työvaiheet Terveysriskit Jätteiden syntyminen Rakennusmateriaalien valmistus ja rakentaminen kuluttavat luonnonvaroja yli 100 miljoonaa tonnia vuosittain. Merkittävän osan muodostavat sora, kivimurske ja muut rakentamisen maaainekset sekä rakennusteollisuuden raaka-aineet teräs, betoni, tiili, puutavara ja erilaiset muovit. Osa käytetyistä luonnonvaroista muuttuu jo rakennustyömaalla jätteeksi, osa myöhemmin rakennusten korjaus- ja purkamisvaiheessa. Tee ainakin nämä Rakentaminen, kunnostus ja purkaminen Materiaalitehokkuus tarkoittaa mahdollisimman suuren hyödyn tuottamista käytettyyn materiaalipanokseen nähden. Käyttöön otetun luonnonvaran hyödyntäminen mahdollisimman pitkään on ympäristön kannalta järkevää ja tehokasta. Samalla vähennetään syntyvän jätteen määrää. Rakennuksen pitkäikäisyyttä voidaan lisätä ottamalla jo suunnittelussa huomioon vaihtoehtoiset käyttötarkoitukset. Pitkäikäisyyttä lisäävät myös rakennuksen ja rakennusosien muuntojoustavuus ja huollettavuuden helppous. Tietoa materiaalien ympäristövaikutuksista saa RT-Ympäristöselosteista. Valitse mieluummin ympäristöä vähemmän kuormittava tuote. Työvaiheiden suunnittelulla, hyvällä aikataulutuksella ja ohjeistuksella voi välttää turhia vaurioita materiaaleille ja rakennukselle. Kosteusvauriot materiaaleille ja rakennukselle voi estää suojaamalla kosteudelle alttiit eristeet. Estä valuvan veden pääsy eristetilaan tai julkisivupinnalle. Kata rakennus aluskatteella. Hyödynnä LVI-asennuksissa esivalmistusta ja minimoi materiaalihukka leikkaussuunnittelulla ja kierrättämisellä. Lajittele teräksen, puun ja muoviputkien hukkapalat pituuden ja koon mukaan uudelleen käytettäväksi. Lisää yksityiskohtaisia neuvoja materiaalien käyttöön saa HSY:n sivuilta osoitteesta: www.hsy. > töissä > rakennusala. Neuvoja rakennuksen ympäristökuormituksen ja materiaalitehokkuuden selvittämiseen löytyy Rakennusliiton sivuilta osoitteessa: www.rakli. /linkit/kehitysjaprojektit/projektit. Melu ja päästöt Muista tarkistaa työhankkeiden ilmoitus- ja luvanvaraisuudet. Vältä suunnittelulla ja turvallisilla työmenetelmillä riski maaperän pilaantumisesta tai pohjaveden saastumisesta. Meluhaittoja vähentävät työvaiheiden ajankohdan suunnittelu ja ajankohtien tiedotus sivullisille. Purkutöissä kannattaa käyttää suojaseiniä estämässä pölyn leviämistä. Työntekijöillä on oltava riittävät henkilökohtaiset suojaimet. Työtilan voi alipaineistaa ja tehdä kohdepoistoja. TOIMIALAKORTTI 1 / 5
Rakennuksen elinkaarenaikaisiin CO 2 -päästöihin vaikuttavat pääasiassa rakennuksen energialähteen valinta, kuinka energiapihi rakennus on sekä rakennusmateriaalien valinnat. Energiatehokkuus ja sisäilmanlaatu Rakennuksen lämpöhäviö saa olla enintään yhtä suuri kuin sille määritetty vertailulämpöhäviö. Rakennuksen vaippa eli seinät, ikkunat, ala- ja yläpohja muodostavat noin 66 % rakennuksen lämpöhukasta. Rakennuksen lämpöhukan tasauslaskentaoppaan ja ohjeet (2010) saa osoitteesta: www.ymparisto.fi/rakentamismaaraykset. Rakennuksen energiatehokkuutta voi lisätä kiinnittämällä huomiota energiansäästöominaisuuksiin sekä valitsemalla rakennuksen lämmön ja sähkön lähteiksi uusiutuvia energialähteitä. Kunnollisella lämmöneristyksellä ja riittävällä ilmaraolla saadaan terveellinen sisäilma ja kohennetaan rakennuksen energiatehokkuutta. Lämmöneristyksessä ja ilmaraon tekemisessä kannattaa huomioida, ettei yli 250 mm ulkoseinän paksuus vaikuta rakennusoikeudessa sallittuun rakennuksen pinta-alaan. Tarpeeksi paksun eristyksen voi tehdä ilman, että se vähentäisi käytettävää pinta-alaa. Kosteusteknisten riskien riittävä huomiointi suunnittelussa (esim. toimiva ja oikein mitoitettu ilmanvaihto) poistaa kosteuskuormaa ja ehkäisee homevauriota. Valitse M1-päästöluokiteltuja rakennusmateriaaleja ja ilmanvaihtotuotteita. Lisätietoa Rakennustietosäätiön (RTS) sivuilta: www.rts.. Tutustu VTT:n kehittämään käsikirjaan Rakennuksen toimivuuden varmistaminen energiatehokkuuden ja sisäilmaston kannalta. Se on ladattavissa osoitteesta: www.tova.. Jätehuolto Rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujäte on toimitettava hyötykäyttöön jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet voidaan lajitella joko syntypaikalla tai toimittaa lajiteltaviksi sekalaista rakennusjätettä vastaanottaviin laitoksiin. Ks. tarkemmat ohjeet tämän kortin liitteestä Rakennusjätteet lajiteltava o Ideoita työmaan jätemäärän vähentämiseksi tarjoaa mm. HSY:n sivusto osoitteesta: www.hsy. ksu > töissä > rakennusala ja www.hsy. /jatehuolto Ongelmajätteet Ongelmajätteet tulee aina erotella muusta jätteestä ja toisistaan. Ongelmajätteitä ovat mm. maalit, liimat, lakat, liuottimet, kyllästetty puu, jäteöljyt, akut, liuotinpohjaiset tiivistemassat ja loisteputket. Yritysten ongelmajätteiden vastaanotto on pääasiassa HSY:n Kivikon Sorttiasemalla. Ks. liite. Kemikaalit Yrityksellä on lain määräämä velvoite huolehtia, että kemikaaleja varastoidaan ja käsitellään turvallisesti. Vaarallisten kemikaalien merkintöjen tulee olla kunnossa, ja kemikaaleista on pidettävä ajantasaista luetteloa. Luettelo ja kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet tulee säilyttää työntekijöiden nähtävillä. Käytä kemikaaleja taloudellisesti ja mieti myös voisitko korvata joitain kemikaaleja vähemmän haitallisilla vaihtoehdoilla. Terveysriskejä Asbestin purkuun tarvitaan työsuojelupiirin lupa. Asbestin poistossa tila on alipaineistettava ja käytettävä erityisiä suojavälineitä ja työmenetelmiä. Asbestijäte ja asbestijätteen vastaanottaja on kirjattava. Asbestijäte on pidettävä erillään muusta jätteestä. Ks. liite. TOIMIALAKORTTI 2 / 5
Piilevissä kosteusvaurioissa rakennuksen rakenteisiin on voinut päästä mikrobikasvustoa, joka aiheuttaa homeongelman. Jos työntekijä epäilee kosteusvauriota rakennuksessa, hänen tulee ilmoittaa siitä esimiehelleen. Tietoa homevaurioiden estämisestä rakentamisessa saa mm. o www.heli. o www.rts. o www.ymparisto. > Maankäyttö ja rakentaminen > o Rakennuksen terveellisyys > Kosteus- ja homevaurioiden estäminen. Keskeistä ympäristölainsäädäntöä Lisätietoa Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Pääkaupunkiseudun yleiset jätehuoltomääräykset 1.9.2005: www.hsy. /jatehuolto > palvelut > jätehuoltomääräykset (pdf) Kunnan ympäristönsuojelumääräykset: o Helsinki 1.1.2005: www.hel. /ymparistonsuojelumaaraykset o Espoo1.9.2009: www.espoo. > Ympäristö > Luvat ja määräykset >Ympäristönsuojelumääräykset o Vantaa 1.6.2006: www.vantaa. > Maankäyttö ja ympäristö > Ympäristökeskus > Määräykset > Ympäristönsuojelumääräykset Jätelaki (1072/1993) Jäteasetus (1390/1993) Valtioneuvoston päätös rakennusjätteistä (295/97) Maankäyttö ja rakennuslaki (132/1999) Maankäyttö ja rakennusasetus (895/1999) Suomen rakennusmääräyskokoelma: www.ymparisto. /rakentamismaaraykset Helsingin, Espoon ja Vantaan rakennusjärjestykset Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) Rakennuttajan työturvallisuusvelvoitteet, RT 10-10625 Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) Räjähdeasetus 473/1993 Valtioneuvoston asetus asbestityöstä annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (318/2006) Valtioneuvoston asetus ulkona käytettävien laitteiden melupäästöistä 621/2001 Säädökset löytyvät valtion säädöstietopankista: www.finlex.fi > ajantasainen lainsäädäntö www.ymparisto. www.hsy. www.rakli. ww.rts. www.vtt. /proj/rakennuttaja www.heli. www.tova. www.energiatehokaskoti. www.motiva. www.ekokem. www.kuusakoski. Lisätietoja: www.ekokompassi.. Toimialakortti on tehty 30.10.2009. Tarkistettu 5/2011 TOIMIALAKORTTI 3 / 5
Liite 1. (Huom. Liitteen hintatiedot ovat vuodelle 2011) Rakennusjätteet lajiteltava Rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujäte on kerättävä erikseen ja siitä on erotettava ja toimitettava hyötykäyttöön (Pääkaupunkiseudun yleiset jätehuoltomääräykset 8 ): 1. kyllästämätön rakennuspuutavarajäte, jos sitä syntyy työmaalla yli 50 kg viikossa 2. keräysmetalli, jos sitä syntyy työmaallayli 50 kg viikossa 3. keräyskelpoinen pahvijäte, jos sitä syntyy työmaalla yli 50 kg viikossa 4. ongelmajätteet, kuten kyllästetty puu, on aina kerättävä erikseen. Valtioneuvoston päätöksessä rakennusjätteistä (295/97) määrätään suurille työmaille lisälajittelua. Jos rakennusjätettä syntyy yhteensä yli 5 tonnia, betoni-, tiili-, kivennäislaatta-, keramiikka- ja kipsijätteet tulee erotella ja hyödyntää sekä maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteet, jos näitä syntyy yli 800 tonnia. Puujäte Käsittelemätön puujäte kannattaa antaa tai myydä polttopuuksi. HSY:n Sortti-asemilla Kivikossa, Konalassa ja Ämmässuolla sekä Munkinmäen jäteasemalla Kirkkonummella otetaan vastaan puuta henkilöautolla, peräkärryllä tai pakettiautolla tuotuna. HSY:n keräykseen kelpaa maalattu puu, pinnoitettu puu (melamiini), parketti, lastulevy, kimpilevy, vaneri, kovalevy ja puretut betonilaudat sekä puurakenteet, kuten ovet, kaapit ja kalusteet, joissa voi olla mukana naulat, ruuvit ja pienet heloitukset. Haketusta haittaavat isommat metallit on poistettava. Puujätteen kuorma-autokuormat on toimitettava rakennusjätteen käsittelylaitoksiin. Yhteystiedot ovat seuraavalla sivulla. Metalliromu Pellit, raudoituksessa syntyvät metallijätteet, kaapelinpätkät yms. metalliromun voi toimittaa suoraan romuliikkeisiin, katso romukauppoja internetistä tai puhelinluettelon keltaisilta sivuilta. Romukaupat voivat jopa maksaa lajitellusta metalliromusta. Pahvi Noudoista voi sopia alueella toimivan pahvinkerääjän kanssa tai pahvit voi viedä itse Paperinkeräys Oy:lle, puhelin 09 4770 290, katso paperinkeräystä internetistä tai puhelinluettelon keltaisilta sivuilta. Keräyspahvia ovat ruskea pahvi, kartonki ja voimapaperi. Teippejä ja niittejä ei tarvitse poistaa. Ongelmajätteet Muun muassa maalit, liimat, lakat, liuottimet, jäteöljyt, akut, liuotinpohjaiset tiivistemassat, loisteputket ja kyllästetty puu ovat ongelmajätettä. Ne on pidettävä erillään muista jätteistä ja toimitettava ongelmajätekeräykseen. Yritysten ongelmajätteistä peritään maksu Kivikon ongelmajäteasemalla. Auton akut ja puhdas voiteluöljy ovat kuitenkin maksuttomia. Kuorma-autokuormat painekyllästettyä puuta ja asbestijätettä (asbestinpurkuyritysten purkamina hyvin pakattuina ja merkittyinä) otetaan vastaan HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa (asbestia otetaan vastaan klo 7 15). Korkeintaan 1 m3 suuruiset erät painekyllästettyä puuta voi viedä myös Sortti-asemille ja Munkinmäen jäteasemalle. Asbestijätteen pienkuormia otetaan vastaan vain Ämmässuon Sortti-asemalla. HSY:n Sortti-asemat ja Munkinmäen jäteasema palvelevat ma pe klo 7 21 Poikkeukselliset aukioloajat löydät HSY:n verkkosivuilta: www.hsy.fi/jatehuolto Kivikko, Kivikonlaita 5, 00940 Helsinki. Yritysten ongelmajätteiden vastaanotto avoinna ma pe klo 7 16. Konala, Betonitie 3, 00390 Helsinki. Espoo, Ämmässuontie 8, 02820 Espoo. Munkinmäen jäteasema, Munkinmäentie 3, 02400 Kirkkonummi. Muu vastaanotto, paitsi puutarhajätteet ja risut. (sekajäte) TOIMIALAKORTTI 4 / 5
32,50 Kuorma otetaan vastaan lajitellun jätteen hinnalla, jos yli puolet kuorman tilavuudesta on lajiteltua jätettä. Lajiteltavaksi kelpaa puu, painekyllästetty puu (enintään 1 m3), metalli, pahvi, paperi, kartonki, sähkö- ja elektroniikkaromu (SER), puutarhajäte, risut sekä väritön ja värillinen pakkauslasi. SER-laitteet (kuten kylmälaitteet ja kuvaputkelliset laitteet) otetaan vastaan korkeintaan 3 kappaletta/laitetyyppi/asiakas/tuontikerta. Pientuojia koskevat tarkat vastaanottoehdot löytyvät HSY:n verkkosivuilta ja erillisestä Sortti-asemat palvelevat -esitteestä. Rakennusjätteiden kuorma-autokuormien vastaanotto (alv 0 %) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, Ämmässuontie 8, 02820 Espoo, puh. 09 1561 2700, avoinna ma pe klo 7 21. rakennusjätteiden sekakuormat (hyödynnettävää alle 30 % tilavuudesta) 112 e/tonni + 16 e/kuorma yli 30 % tilavuudesta hyödynnettäviä materiaaleja, kuten muovia, puuta, metallia, pahvia, sisältävät o sekakuormat 184 e/tonni + 16 e/kuorma puhdas puujäte (ei pinnoitettu tai levytavara) 0 e/tonni + 16 e/kuorma kyllästetty puu 156 e/tonni + 16 e/kuorma, kiviaines, kysy puh. 09 1561 2700. Kuusakoski Oy, Kuusakoski-Ekopark, Ämmässuonkuja 1, 02820 Espoo, puh. 020 781 7374, puu- ja metallijätekuormat sekä sekalaiset rakennusjätekuormat. Kivikonlaita 5, 00940 Helsinki, vaihde 020 781 781, vain sopimusasiakkaiden isot kuormat. Lassila & Tikanoja Oyj, puujäte- ja metalliromukuormat sekä sekalaiset rakennusjätekuormat Keravan Kierrätysmateriaalin tuotantolaitos, Karhuntassuntie 59, 04260 Kerava, vaihde 010 636 6070. Keravan Kierrätysmateriaalin tuotantolaitoksen pienkierrätysasema, Karhuntassuntie 59, 04260 Kerava, puh. 010 636 5468. Konalan siirtokuormausasema, Betonitie 5, 00390 Helsinki, puh. 020 447 7930. Viikin siirtokuormausasema, Viikintie 33, 00560 Helsinki, puh. 09 272 1120. Muun rakennusjätteen vastaanottopaikkoja Kipsilevyjäte (puhdas ja pinnoittamaton) Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy, Ojangontie 23, 02480 Kirkkonummi, vaihde 020 775 411. Betoni- ja tiilijäte Rudus Oy, Betonitie 5, 00390 Helsinki, puh. 020 447 7930, Pitkäsuontie 3, 01230 Vantaa, puh. 020 447 7750. Uudelleenkäytettävät rakennusosat ja maa-ainekset Katso www.rakennusluuppi.fi ja www.maaporssi.fi Hyväkuntoiset rakennusmateriaalit, kuten kiintokalusteet, ovet, ikkunat, sähkölaitteet, kattopellit ja tiilet yms., voi tarjota halukkaille irrotettaviksi. Rakennusosien kierrätys Uusix-verstaat saattaa jopa noutaa ja purkaa, tiedustelut numerosta 09 3108 9529 tai kysy Kyläsaarenkadun rakennustarvikeliikkeiltä. Maantäyttöalueet vain puhtaat ja lahoamattomat maa-ja kiviainekset (tiedustele myös hyötykäyttökohteita). Espoo puh. 050 401 1903 (Martikainen), Vantaa Kulomäki puh. 040 824 7405 ja Pitkäsuo puh. 09 853 1456 (myös helsinkiläisille), Kirkkonummi puh. 050 379 6132 (Nordström). HSY:n jätteenkäsittelykeskus ottaa myös vastaan puhtaita kiviainespohjaisia materiaaleja. Saastuneet maat yhteys kunnan ympäristökeskukseen. Helsinki puh. 09 3103 2007, Espoo puh. 09 8162 4853, Vantaa puh. 09 8392 6075 ja Kirkkonummi puh. 09 2967 2311. Lisätietoja: HSY Jätehuollon asiakaspalvelu puh. 09 1561 2110, www.hsy.fi/jatehuolto HSY, tammikuu 2011 TOIMIALAKORTTI 5 / 5