PKMO PIENI SOITINOPAS



Samankaltaiset tiedostot
PKMO PIENI SOITINOPAS

YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA

Soitinvalintaopas. Hyvinkäänkatu 1, HYVINKÄÄ, puh ,

YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA

Meiltä löytyy kaikki!

PÄÄSYKOEOHJEITA 2015

PÄÄSYKOEOHJEITA / 7

Keravan musiikkiopiston Soitinvalintaopas

PÄÄSYKOEOHJEITA / 7

Global Music Global Music 5,5 v GLOMAS 2,5 v yhteensä

PÄÄSYKOEOHJEITA / 7

PÄÄSYKOEOHJEITA / 7

Klassisen musiikin instrumenttiopinnot alttoviulu 5,5 v

MUSTASAAREN MUSIIKKIOPISTO

EMO. Pieni soitinopas

MUSIIKKIOPISTOON! VANTAAN MUSIIKKIOPISTO - VMO

OPETUSTARJOTIN

Hyllyluokitus musiikkiaineisto

************************************* Mikä on LA-SO-LA-konsertti?

Opas perusopetukseen pyrkivälle

KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO. Perusopetus

Anni-Leea Mierlahti (Kirjoittaja toimii Vakka-Suomen musiikkiopiston musiikin perusteiden opettajana)

HAKUOPAS Lukuvuosi

EMO. Espoon musiikkiopisto EMO EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA

ILMOITTAUTUMINEN MUSIIKKIOPISTOON

KULTTUURIKOULU JOS OLET KIINNOSTUNUT MUSIIKISTA, TAITEESTA, NYKYSIRKUKSESTA JA TEATTERISTA UPPLANDSVASBY.SE/KULTURSKOLAN

Ilmoittautuminen musiikkiopistoon

MUSIIKKIOPISTOON! VANTAAN MUSIIKKIOPISTO - VMO 2017

SALON MUSIIKKIOPISTO

SOITINKOKEILUPÄIVÄ ,klo Nyt sinulla on mahdollisuus tutustua erilaisiin soittimiin.

SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B SALO

Musiikkipedagogi. Musiikkipedagogi

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille

Ilmoittautuminen musiikkiopistoon

1) Instrumenttikoe 1 - voi käyttää säestäjää Yksi vapaavalintainen D- tai I-kurssitasoinen ooppera-aaria, Lied tai suomalainen laulu

Asteikot/tasosuoritusten tekninen osuus Keski-Karjalan musiikkiopistossa

Kirkkonummen musiikkiopisto. Taiteen perusopetuksen laaja oppimäärä. Ilmoittautuminen

KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto KEVÄT 2019

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA. VALINTAKOEKUVAUKSET /nuorisokoulutus, kevät 2011

NUORISOKOULUTUKSEN VALINTAPERUSTEET 2014

MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA NUORTEN KOULUTUS

ILMOITTAUTUMINEN MUSIIKKIOPISTOON

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA VALINTAKOEKUVAUKSET

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mitä testejä kuuluu klassisen muusikon valintakokeisiin?

HAKU- OPAS. Taiteen perusopetus, musiikin laaja oppimäärä HAKU TURUN KONSERVATORIOON SOITTO- JA LAULUTUNNEILLE

SML:N SYYSPÄIVÄT KOKKOLASSA TIETOA PÄÄTÖKSENTEON POHJAKSI

ILMOITTAUTUMINEN LUKUVUODELLE

Hakuopas 2014 taiteen perusopetus musiikin laaja oppimäärä

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Kallion musiikkikoulu

Ilmoittautuminen Musiikkiopistoon

Suuri sinfoniaorkesteri tutuksi Porvoon koulujen kakkosluokkalaisille

RANTASALMEN PUHALLINORKESTERI HARRASTUKSENA

Etsi tiedot ja täydennä. Eläinten karnevaalin osat. Camille Saint Saëns: Eläinten karnevaali. Etsi kuva säveltäjästä.

Raudaskylän Soiva Kesä tarjoaa

Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Ilmoittautuminen Musiikkiopistoon

Musiikin perusopetus PYRKIJÄN OPAS 2015 HELSINGIN KONSERVATORIO

Muusikon suuntautumista suunnittelevat osallistuvat samoihin valintakokeisiin kuin musiikkipedagogin suuntautumisvaihtoehtoon hakevat.

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013

HAKIJAN OPAS 2009 MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO. Ammatillinen peruskoulutus (II aste)

M I K K E L I N LUKUVUOSITIEDOTE M U S I I K K I O P I S T O Mikkelin musiikkiopisto Maaherrankatu 10, puh. (015)

Opas perusopetukseen pyrkivälle

Kouluorkesteri. Roudaus ja rutiinit. Virittäminen. Katse kapellimestariin

MIKKELIN MUSIIKKIOPISTO LUKUVUOSITIEDOTE

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

Madetojan musiikkilukio PL 45, (Suvantokatu 1), OULU Puh / Rehtori /Kanslia / Opo

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto

VASKISOITTIMET (TRUMPETTI, BARITONITORVI, KÄYRÄTORVI, PASUUNA, TUUBA)

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi

Musiikkipedagogi. Musiikkipedagogi

Musiikki ja tanssi. Valintakoeopas 2013 Nuorten koulutus

VALINTAPERUSTEET MUSIIKKIKASVATUKSEN OPETETTAVAN AINEEN KOKONAISUUTEEN (SIVUAINE 75 op) v. 2016

Hamulan koulun valinnaisainetarjonta

T ämä on hakuopas Turun konservatorion

Hakuopas. Hyvinkäänkatu 1, HYVINKÄÄ, puh ,

MUSIIKKIOSASTON HYLLYOPAS. Aakkosellinen hakemisto s. 4-8

M I K K E L I N LUKUVUOSITIEDOTE M U S I I K K I O P I S T O Mikkelin musiikkiopisto Maaherrankatu 10, puh. (015)

MUSIIKIN PERUSTASOLLE SIJOITETUT JA VARALLA OLEVAT. Soitin Sukunimi nimi kunta Järjestys nettiin varalla/sijoitettu

Ilmoittautuminen Musiikkikoulu Musiken oppilaaksi lukuvuodelle

Suomenkielisiä populaarimusiikin KITARANSOITON OPPAITA. aloittelijoille

Kartanonrannan kouluun hankittavat soittimet Liitetään tarjoukseen

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO, MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA / MUUSIKKO

SAKARI MONONEN COLL.629

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA JOUSET

TILAVARAUKSET 1 (5) Kansanmusiikki (pienet hanuristit) Anna-Mari

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA PUUPUHALTIMET

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

AMMATILLISEN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN VALINTAKOEOPAS 2016 MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO 180 OSP

Kanteleen vapaa säestys

Musiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen.

OPPIAINE: KLASSISEN MUSIIKIN INSTRUMENTTI- JA LAULUOPINNOT PÄÄAINE: instrumentti, orkesterisoittimet

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA KANSANMUSIIKKI HARMONIKKA

Tervetuloa Käpylän musiikkiopistoon! Tietopaketti ilmoittautumis- ja hakukäytännöistä

M I K K E L I N M U S I I K K I O P I S T O LUKUVUOSITIEDOTE

Sinfoniaorkesteri tutuksi Porvoon koulujen kakkosluokkalaisille

SISÄLLYS. Helsingin Konservatorio 3 Koulutusrakenne 4. Soitinvalmennus 5 Musiikkiopisto 7 Musiikin perustason opinnot 8 Musiikkiopistotason opinnot 10

MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen

Transkriptio:

PKMO PIENI SOITINOPAS 1

TUTUSTU HARKITSE VALITSE Joskus oman soittimen valinta on helppoa, mutta toisinaan voi joutua harkitsemaan pidempäänkin. Lapsen soitinvalintaan vaikuttavat usein soittimen kauniiksi koettu ääni, soittimen ulkonäkö tai soittimen tuttuus. Vaihtoehtoja on paljon, joten kannattaa ensin tutustua eri soittimiin, keskustella opettajien kanssa mahdollisista rajoituksista ja miettiä valintaa yhdessä lapsen kanssa. Opistolta on mahdollista vuokrata monia soittimia. Oman soittimen hankinnassa kannattaa turvautua opettajan apuun. Useimpia soittimia voi alkaa soittaa 6 8 vuotiaana, joitakin soittimen koon takia vasta 8 10 vuotiaana. Monissa soittimissa, kuten kaikissa jousisoittimissa, on erikokoisia soittimia soittajan koon mukaan. PKMO:ssa voi opiskella pianon, viulun alttoviulun, l huilun ja nokkahuilun soittoa myös Suzukimetodilla, jolloin aloitusikä on 4 5 vuotta. PKMO 2

PIENI SOITINOPAS viulu, alttoviulu, sello, kontrabasso nokkahuilu, huilu, klarinetti, saksofoni, oboe, fagotti, trumpetti, kornetti, käyrätorvi, alttotorvi, tenoritorvi, pasuuna, baritonitorvi, tuuba piano, urut, harmonikka kitarat, kantele, mandoliini, sähköbasso rummut, lyömäsoittimet laulu, kuorokoulu PKMO 3

JOUSISOITTIMET Jousisoitinten tavallisin aloitusikä on 6 10 vuotta. Soittimia on erikokoisia soittajan mukaan, myös kontrabassossa. Jousisoittimissa i i i on 4 kieltä, joita soitetaan jousen jouhilla, joskus myös näppäillen. Innokas asenne, säännöllinen kotiharjoittelu sekä kodin ja opettajan yhteistyö ovat tärkeitä tekijöitä opintojen menestyksessä. Tämä koskee tietysti kaikkia muitakin soittimia. Jousisoittimet ovat eurooppalaisen musiikkiperinnön peruskiviä, joille on sävelletty valtavasti teoksia sooloista pienyhtyemusiikin kautta orkesteriteoksiin. VIULU JA ALTTOVIULU Viulu ja alttoviulu ovat soittimina hyvin samankaltaisia. Alttoviulun ääniala on viulua matalampi ja koko hiukan suurempi. Molemmissa soittimissa yhteis soitto tulee mukaan jo alkuvaiheessa, jolloin pääsee musisoimaan yhdessä muiden kanssa. Molempien opiskelun voi Suzuki metodilla aloittaa jo 4 vuotiaana tavallisimman aloitusiän ollessa 6 10 vuotta. Opistolta löytyy vuokrasoittimia. Viulun ja alttoviulun opiskelun alkuvaiheessa pidetään tärkeänä hyvin soittoasentojen löytämistä ja soiton puhtauden kuuntelua tavoitteena kauniin äänenlaadun löytäminen. PKMO 4

JOUSISOITTIMET SELLO Sello on jousisoitinperheen toiseksi suurin jäsen, mutta soittajan ei kuitenkaan tarvitse olla suurempi kuin esimerkiksi viulunsoittajan. Sellon ääniala on viulua matalampi ja soittoasento erilainen: selloa soitetaan aina tuolilla istuen. Sellonsoittajat pääsevät myös varhain mukaan yhteissoittoon erilaisiin yhtyeisiin ja orkestereihin. Sello valitaan usein omaksi soittimeksi silloin, kun pehmeän matalahko ääni miellyttää korvaa. Oletko kuullut Saint Saëns n säveltämän Joutsenen? Siinä sellon sointi tulee esiin kauneimmillaan. ill Sellolla Sllll voi toki soittaa monenlaista li musiikkia aina rockmusiikkiin asti. KONTRABASSO Kontrabasso on jousisoittimista suurin ja matalaäänisin. Se on monenlaisten yhtyeiden, kuten sinfoniaorkestereiden, jazzbändien kautta ja kansanmusiikkiryhmien, soinnillinen kivijalka. Opiskelun voi aloittaa 8 8 10 vuotiaana mutta varsin hyvin myös myöhemmin. Kontrabasson soittajalta ei vaadita suurta kokoa tai erityistä voimaa mutta tarkkaa korvaa ja hyvää motoriikkaa kylläkin. Sekä selloja että kontrabassoja löytyy opistolta vuokrattavaksi. PKMO 5

PUUPUHALTIMET NOKKAHUILU HUILU Nokkahuilu on perinteikäs soolo ja yhtyesoitin. Huilu on äänialaltaan korkein puupuhallin. Sen asema taidesoittimena on vahvistunut hyvää Sen hopeinen ääni on innostanut säveltävauhtia. Bach, Vivaldi sekä muut kuuluisat barokki jiä kautta vuosisatojen tuottamaan säveltäjät tulevat nokkahuilistille tutuksi, mutta paljon teoksia. Huilu sopeutuu monenlai uuttakin musiikkia ontarjolla. seen menoon barokkimusiikista uuden Nokkahuiluja on eri kokoisia pienestä sopraanosta musiikin erilaisten soittotekniikoiden suureen bassonokkahuiluun. kautta vaikkapa jazziin. Nokkahuilun soitosta on hyötyä, mikäli soittaja Huilu on helppo ottaa mukaan minne vain haluaa myöhemmin vaihtaa johonkin muuhun keveytensä ansiosta. Aloitusikä alkaen 6 v. puupuhaltimeen. Soittaja tarvitsee oman instrumentin. Toimivan soittimen saa jo 500 eurolla. Molempien huilujen soiton voi aloittaa Suzuki metodilla jopa 4 vuotiaana. Perinteinen aloitusikä on 6 vuodesta ylöspäin. PKMO 6

PUUPUHALTIMET KLARINETTI Klarinetti on äänialaltaan laajin puupuhallin. Kuten monia muitakin soittimia, klarinetteja on kokonainen erikokoisten soitinten perhe. Varsinaisen klarinetin soiton voi aloittaa jo 8 9 vuotiaana, taskuklarinetilla mukaan pääsee jopa 6 vuotiaana. Molempia soittimia on vuokrattavana musiikkiopistolla. Klarinetti on monipuolinen ja laaja alainen soitin erilaisiin yhtyeisiin y ja se on myös vivahteikas soolosoitin. SAKSOFONI 1800 luvun puolivälissä kehitetty saksofoni kuuluu puupuhaltimiin, vaikka se rakennetaankin metallista. Sen ääni syntyy samaan tapaan kuin klarinetissa. Erikokoiset saksofonit muodostavat kuusihenkisen perheen. Alttosaksofoni on yleisin aloitussoitin. iti Aloitusikä ikä on suurin piirtein i sama kuin klarinetissa. Saksofoni yhdistetään yleensä jazziin, mutta sille on sävelletty myös klassista ohjelmistoa. Saksofonia tarvitaan monenlaisissa orkestereissa ja yhtyeissä. PKMO 7

PUUPUHALTIMET OBOE FAGOTTI Oboensoiton voi yleensä aloittaa noin 9 10 Fagotti on puupuhallinperheen matalavuoden iässä. Soittimen tunnistaa rööristä, äänisin soitin. Suurikokoinen soitin vaatii joka muodostuu kahdesta vastakkain puristetusta soittajalta melko suuret kädet, joten aloitta ruokolehdykästä. maan pääsee yleensä vasta 9 vuoden Oboelle on kirjoitettu paljon kauniita sooloja paikkeilla. Fagottinolla (pikkufagotti) pääsee orkesteriteoksiin, mutta se on myös tärkeä soittamaan jo ennen kouluikää. soolo ja yhtyesoitin. Opistolla on vuokrattavia Fagotti on tärkeä soitin orkesterissa: monet soittimia. suuret säveltäjät ovat hyödyntäneet sen lämmintä, joskus riipaisevaa tai humoristista sointia. Soitinvalintana fagotti on erinomai nen: harvinaisen soittimen taitajilla on kysyntää orkestereissa. Musiikkiopistolta löytyy vuokrafagotteja. PKMO 8

VASKIPUHALTIMET PKMO:ssa voi opiskella vaskipuhaltimista trumpettia, kornettia, alttotorvea, tenoritorvea, baritonitorvea, käyrätorvea, pasuunaa ja tuubaa. Vaskipuhaltimiin pystytään yleensä sijoittamaan kaikki halukkaat ja sisäänpääsytestin onnistuneesti suorittaneet. Yleisin aloitusikä on 7 10 vuotta oppilaan koosta riippuen aikaisemminkin. Myöhemminkin voi aloittaa. Opistolla on hyvä valikoima vuokrasoittimia. Myös oman soittimen hankkiminen on kannatettavaa, sillä hyvätkään soittimet eivät ole kohtuuttoman kalliita. Hyvin pidetyllä soittimella voi soittaa jopa vuosikymmeniä. TRUMPETTI ja KORNETTI Trumpetti on vaskisoitinperheen korkeaäänisin soitin. Se sai pääosin muotonsa jo 1400 luvulla. Myöhemmin lisätty venttiilikoneisto lisäsi soittimen ketteryyttä ja käytettävyyttä. Trumpetti on erittäin suosittu jazzsoitin, mutta soveltuu kaikentyyliseen musiikkiin. Se on olennainen osa erilaisten orkesterin kokoonpanoa. Trumpetinsoiton pariin pääsee jo 6 vuodesta alkaen. Kornetti (oikealla) muistuttaa ulkonäöltään paljon trumpettia mutta hiukan pehmeä äänisempi. p PKMO 9

VASKIPUHALTIMET KÄYRÄTORVI Käyrätorvelle on trumpetin ohella vaskipuhal timista sävelletty eniten sooloteoksia, mm. monia konserttoja. Käyrätorven lämmin ja jalo sointi ALTTOTORVI Alttotorvi on sankaritorviin kuuluva trumpettisoitin, jota soitetaan lähinnä tulee usein vastaan orkesterisooloissa. i puhallinorkestereissa. i Käyrätorven soiton voi aloittaa 8 10 vuotiaana tai Alttotorven soiton aloitus myöhemmin. Soittajalla olisi oltava pysyvät hampaat. alkaen 8 10 vuotta. Opistolla on vuokrattavia soittimia. i i TENORITORVI Tenoritorvi on tavallisesti tuuban muotoinen ylöspäin suuntautuvine suppiloineen. Tenoritorvi on soinniltaan lähempänä kornettia kuin sankaritorvea. Soiton voi aloittaa 7 vuotiaana tai sen jälkeen. PKMO 10

VASKIPUHALTIMET PASUUNA on monipuolinen soitin, jota käytetään laajalti sinfonia ja puhallinorkestereissa, big bandeissa ja jazzissa. Monet merkkisäveltäjät ovat kirjoittaneet sille jopa suuria sooloteoksia. Pasuunan napakka sointi saanut jalansijaa myös heavy metalissa Pasuunansoiton pariin voi soittajan koosta riippuen päästä 7 vuodesta alkaen. Vuokrasoittimia löytyy. BARITONITORVI tunnetaan myös nimellä eufonium. Se on tuubaa muistuttava mutta sitä korkeampiääninen, lähinnä puhallinorkestereissa esiintyvä puhallin. Sen soiton voi aloittaa jopa 6 vuotiaana, ja sitä pidetään helppona aloitussoittimena. Opistolta löytyy vuokrasoittimia. TUUBA on vaskiperheen matalaäänisin soitin. Se on ottanut paikan puhallinorkesterien lisäksi sinfoniaorkesterien vaskiryhmän pohjaäänenä. Tuuban ääni on pehmeä äja pyöreä, voimakkaammin i soitettaessa tt läpitunkevampi. Tuuba on yllättävän monikäyttöinen, minkä seikan monet säveltäjät ovat huomanneet ja kirjoittaneet sille sooloteoksia. Tuubansoiton voi aloittaa jopa 7 vuotiaana. Vuokrasoittimia löytyy. PKMO 11

KOSKETINSOITTIMET PIANO on monipuolinen soitin, jolle on sävelletty vuosisatojen aikana valtava määrä musiikkia. Se soveltuu kaikkiin musiikkityyleihin ja on tärkeä yhteismusiikkikumppani mm. jousi ja puhallin soittimille sekä laulajille. Säännöllistä kotiharjoittelua varten soittaja tarvitsee kunnollisen kotisoittimen, mieluiten akustisen pianon. Niitä löytyy uutenakin alle 2000 euron hintaan, käytettynä edullisemmin. URUT Pianonsoiton opiskeluun kuuluu myös vapaan säestyksen opettelua. Pianonsoiton voi aloittaa Suzuki menetelmällä jo 4 vuotiaana, perinteisesti PKMO:ssa opetetaan myös kirkkourkujen soittoa. Niiden pariin voi päästä, kun on kasvanut soittimen mittoihin. Yleensä 6 10 vuotiaana tai myöhemminkin. urkuoppilaaksi siirrytään pianonsoitosta. Pop & jazzpiano on oma oppiaineensa, jossa Opetus tapahtuu kirkon tiloissa. opiskelu sisältää kappaleiden ja tekniikan opettelun lisäksi improvisaatiotaitojen kehittämistä. PKMO 12

KOSKETINSOITTIMET HARMONIKKA Samalla soittimen suosio levisi syntysijoilta maailmanlaajuiseksi. Nykyään harmonikalla soitetaan hyvin monentyylistä musiikkia. Harmonikansoiton voi aloittaa jopa 4 vuotiaana, toki myös myöhemmin. Opistolta löytyy vuokrasoittimia. Harmonikan soittajalta ei vaadita mitään erityisiä fyysisiä ominaisuuksia, vaan soitin valitaan soittajan mukaan. Harmonikalla on monta lempinimeä: i hit haitari, ihanuri, sirmakka, taljankka, kurttu, köyhän urut, ryppy, vetopeli ja pirunkeuhko. Harmonikka kehittyi 1800 luvun puolivälin l rahvaan soittimesta ensin monipuoliseksi populaarimusiikki instrumentiksi ja sitten taidemusiikin parissa hyväksytyksi soittimeksi. PKMO 13

KIELISOITTIMET KANTELE tai kannel on Suomen kansallissoitin ja myös muualla Itämeren alueella tunnettu kielisoitin. Kantele on perinteisesti yhdistetty kansan KLASSINEN KITARA on monipuolinen, perinteikäs soitin, jolle on sävelletty monentyylistä musiikkia jo vuosisatojen ajan. musiikkiin, mutta 1970 luvulta lt alkaneen nousu Nailonkielinen li klassinen kitara on kitarakauden myötä kanteleelle on sävelletty uutta tyypeistä varhaisin, josta muut on musiikkia, ja sillä on ruvettu soittamaan kehitetty. Sitä soitetaan sormin, kun taas hyvin monenlaista li musiikkia rockia myöten. muita kitaroita i soitetaan yleensä Soiton voi aloittaa jopa 4 vuotiaana 5 kielistä plektralla. kannelta käyttäen, mutta pyrkimys on siirtyä Klassisen kitaran soiton suurkanteleeseen viimeistään vuoden kuluttua aloituksesta. 5 kielisen kanteleen saa jopa alle satasella, suurkanteleet maksavat alkaen 2000. voi aloittaa 6 ikävuodesta alkaen. Kelvollisen soittimen saa 200 300 eurolla. PKMO 14

KIELISOITTIMET AKUSTINEN KITARA muistuttaa ulkonäöltään klassista kitaraa, mutta on teräskielinen ja plektralla soitettava soitin, joka on vakiinnuttanut asemansa populaarimusiikin puolella. SÄHKÖKITARA on puolestaan kaikukopaton, 1930 luvulla kehitetty soitin, jonka ääni vahvistetaan ja muokataan sähköisesti. Se mielletään rockmusiikin soittimeksi, mutta otettiin alun perin käyttöön jazzin parissa. MANDOLIINI on Italiassa 1700 luvulla kehitetty soitin. Monet tunnetut säveltäjät käyttivät mandoliinia teoksissaan (mm. Vivaldi, Hummel). Pelimannimusiikin lisäksi mandoliinia alettiin 1900 luvulla käyttää populaarimusiikissa. SÄHKÖBASSO eli bassokitara on sähkökitaran tapaan rakennettu soitin, jota soitetaan sormin tai plektralla. Se on mukana lähes aina rockmusiikissa. Erityisen tärkeä rooli sillä on funkin intensiivisessä ilmaisussa. PKMO 15

LYÖMÄSOITTIMET Kun puhutaan lyömäsoittimista, useimpien mieleen tulevat rummut. PKMO:ssa nämä ovat kuitenkin kaksi eri oppiainetta. Lyömäsoittimilla tarkoitetaan kokonaista joukkoa erilaisia soittimia, rummuilla viitataan ns. rumpusettiin. LYÖMÄSOITTIMET RUMMUT on vanha ja erittäin laaja soitinryhmä. Niitä ovat on rytmimusiikkiyhtyeen iikki komppiryhmän metalliset ja puiset lyömäsoittimet, melodia ja selkäranka, johon törmää väistämättä efektilyömäsoittimet sekä kalvolliset lyömäsoittimet populaarimusiikin yhteydessä. Opiskelija pääsee tutustumaan mm. marimbaan, Ti Taitavimmat i rumpalit ovat kuitenkin ki ksylofoniin ja patarumpuihin vain muutaman paljon enemmän kuin vain rytmin lyöjiä. mainitaksemme. Aloittajan on syytä olla koulu He ovat häikäisevää taituruutta ikäinen, mutta varsin varttuneenakin voi aloittaa. edustavia mestareita. Rumpujensoiton voi aloittaa kun kokoa on tarpeeksi. ksylofoni patarumpu PKMO 16

LAULU, KUORO PKMO:ssa voi opiskella laulua klassisella ja pop & jazzlinjalla tai kuorokoulussa. KLASSINEN LAULU perehdyttää äänenkäytön perusteisiin sekä valtavan laajaan ja rikkaaseen ohjelmistoon, mitä säveltäjät ovat tuottaneet tt tuseiden satojen vuosien aikana. Laulunopiskelijat lij voivat päästä mukaan lauluryhmiin sekä tarpeeksi edistyttyään myös oopperatoimintaan. Laulunopiskelun aloitusikä vaihtelee hiukan, mutta yleensä edellytetään vähintään 15 vuoden ikää. POP & JAZZLAULU on nimensä mukaisesti populaarimusiikin ohjelmistoon ja laulutekniikkaan keskittyvä oppiaine. PKMO:ssa pop & jazzlaulun opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua myös bänditoimintaan. Tässäkin oppiaineessa voi yleensä aloittaa vasta noin 15 vuoden iässä. KUOROKOULU on paikka niille, joita yhdessä laulaminen kiinnostaa. Se on väylä myös niille, jotka haluavat laulaa jo ennen yllämainittua ikää. Mukaan voi päästä jo 8 vuotiaana mutta myös myöhemmin. Yhdessä laulaen tutustutaan asiantuntevassa ohjauksessa terveeseen äänenkäyttöön. PKMO 17