Kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskeva suunnitelma Joensuun normaalikoulu Perusaste Tässä suunnitelmassa kuvataan koulumme työnjako ja menettelytavat koskien perusopetuslain ja perusopetusasetuksen määräyksiä oppilaan turvallisuudesta ja kurinpidosta. Perusopetuslaki korostaa intensiteetiltään vahvenevien toimenpiteiden käyttöä siten, että aina on ensin käytettävä lievempiä kasvatuksellisia keinoja ja vasta sitten voidaan turvautua vahvempiin, lain sallimiin keinoihin. Positiivisen toimintakulttuurin kehittymisen kannalta on olennaista, että koulussamme luodaan ennaltaehkäiseviä vuorovaikutuksen malleja, joilla voidaan välttää konfliktitilanteiden kriisiytyminen. Oppilaiden vahva osallistaminen on olennaista heitä itseään koskevassa päätöksenteossa. Suunnitelma on osa perusasteen opetussuunnitelmaa, johon se on liitetty erillisenä liitteenä. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kouluun ei saa tuoda alaikäiseltä kiellettyjä alkoholilain sekä tupakkalain mukaisia tuotteita tai vahingoittamiseen tai lyömiseen soveltuvia esineitä tai aineita, syövyttäviä sekä lamauttamiseen soveltuvia aineita sekä ampumiseen soveltuvia esineitä tai omaa tai toisen turvallisuutta vaarantavia tai erityisesti omaisuuden vahingoittamiseen soveltuvia esineitä tai aineita, ( POL 29 ;järjestyslaki 9 ) ellei hallussapidolle ole hyväksyttävää syytä. Koulun opettaja tai rehtori ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Koululla ei ole kuitenkaan toimivaltaa määrätä rangaistuksia koulumatkoilla sattuneista tapauksista. Järjestyssäännöt eivät ole voimassa koulumatkalla. Oppilaan velvollisuudet koulussa Perusopetuslain mukaan oppilaalla on velvollisuus osallistua opetukseen, hoitaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti. Jos oppilas laiminlyö perusopetuslain mukaisten velvollisuuksien asianmukaisen noudattamisen tai esim. rikkoo koulun järjestyssääntöjä, häntä voidaan ojentaa tai häneen voidaan kohdistaa kurinpitotoimia (POL 35 ). Oppilaan kuuleminen ja huoltajalle ilmoittaminen Kurinpitotoimenpiteet alkavat aina oppilaan kuulemisella. Oppilaalla on silloin mahdollisuus selittää toimintaansa omasta näkökulmastaan. Kuuleminen tehdään mahdollisimman pian ja asiasta ilmoitetaan kaikille asiaan liittyvien lasten huoltajille. Kasvatuskeskusteluun määräämisessä, kurinpitotoimissa ja rangaistuksissa on huoltajille ilmoitettava asiasta. Kuitenkin vain kirjallisessa varoituksessa ja määräaikaisessa erottamisessa on huoltajille varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen rangaistuksen määräämistä. Koulu käyttää lakisääteistä julkista valtaa. Huoltajan lupaa kurinpitotoimiin ei tarvita, eikä oppilaan
kuulemisessa ole huoltajalla oikeutta vaatia olla läsnä. Huoltajat eivät voi myöskään mitätöidä koulun antamaa rangaistusta. Jos huoltaja haluaa selvittää rangaistuksen syitä, hän on ensin yhteydessä rangaistuksen määränneeseen opettajaan ja vasta sen jälkeen tarvittaessa rehtoriin. Oppilaan oikeusturva kurinpidossa Kurinpitokeinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla. Kasvatuskeskustelu ja kurinpidolliset keinot Kasvatuskeskustelu (PL 35a ) Kasvatuskeskustelu on ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasialliseen käytökseen. Kasvatuskeskustelu on hengeltään positiivinen. Kasvatuskeskustelua käytetään, jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti. Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään..
Menettelytavat rike, vilppi- ja häiriötilanteissa Oppilaan vastuu ja velvollisuudet vahinkotilanteissa 1 Oppilaan vahingonkorvausvelvollisuus koulun toiminnassa tapahtuneissa vahingoissa ratkaistaan vahingonkorvauslain mukaisesti. Oppilaan aiheuttamista vahingoista ilmoitetaan huoltajalle. Jos tekijä on varmuudella tiedossa ja yksilöitävissä, koulun opettaja tai rehtori voi kasvatuksellisista syistä määrätä oppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestämään oppilaan tahallaan tai huolimattomuuttaan likaaman tai epäjärjestykseen saattaman koulun omaisuuden tai tilan. Siivoamisen valvoo määräyksen antanut opettaja tai muu henkilökuntaan kuuluva valvoja. Siivoaminen saa kestää enintään kaksi tuntia, eikä oppilas voi jäädä pois opetuksesta. Tehtävän pitää olla oppilaan iän ja kehitystason mukainen. Mikäli tehtävä suoritetaan oppilaan työpäivän ulkopuolella, siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Siivoaminen on huomioitava, jos teosta ollaan määräämässä kasvatuskeskustelua, jälkiistuntoa, rangaistusta tai vahingonkorvausta. Oikeus ottaa haltuun oppilaan esineitä tai aineita 2 Opettajalla tai rehtorilla on oikeus määrätä haltuunsa kielletty tai vaarallinen esine, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta. Oppimista tai opetusta häiritsevä esine voidaan ottaa pois oppilaalta, jos oppilas ei sitä pyynnöstä anna. Häirinnän on oltava tosiasiallista, pois ei voi ottaa mahdollisesti häirintää aiheuttavaa esinettä tai ainetta. Aiemman käytöksen perusteella ei voi takavarikoida esinettä tai ainetta heti tunnin alussa. Oikeus tarkastaa oppilaan tavarat Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta. Tarkastaminen edellyttää epäilyä tai havaintoa. 2 POL 36e, 1 POL 35 ; Vahingonkorvauslaki.
Oppilaalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy. Tarkastajan tulee olla oppilaan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva. Oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla. Tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä. Oppilaan tarkastamisessa on noudatettava hienotunteisuutta ja kunnioitettava henkilön koskemattomuutta ja yksityisyyttä mahdollisimman pitkälle. Rehtorilla tai koulun opettajalla on oikeus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Mikäli vastarinta on voimakasta ja poisottaminen välttämätöntä, on suositeltavaa pyytää poliisi paikalle. Koulun muulla henkilökunnalla ei ole oikeutta esineiden haltuunottoon. Oppilaan tarkastaminen kirjataan Wilmaan ja ilmoitetaan huoltajalle. Haltuun otettujen esineiden ja aineiden pois luovuttaminen ja hävittäminen (PL 36 g ) Haltuun otettu esine tai aine palautetaan oppilaalle oppitunnin päätyttyä. Vain jos on todennäköistä, että häirintä oppitunnin jälkeen jatkuu, voidaan palautus tehdä vasta työpäivän päättyessä. Huoltajalle luovutetaan alaikäiseltä pois otetut tupakkatuotteet ja alkoholi sekä tuotteet, joiden luovuttamisen ei arvioida olevan turvallista alaikäiselle. Ennen luovuttamista esine tai aine tulee säilyttää huolellisesti. Esineiden ja aineiden luovutus tulee järjestää mahdollisimman pian haltuunotosta. Haltuun otetut huumausaineet, ampumaaseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luovuttaa poliisille välittömästi. Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa haltuunottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta, se voidaan todisteellisesti hävittää. Esineiden ja aineiden hävittäminen ja luovuttaminen kirjataan Wilmaan. Kasvatuskeskustelu ja kurinpidolliset seuraamukset Kasvatuskeskustelu (PL 35a ) Kasvatuskeskustelu on ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasialliseen käytökseen. Kasvatuskeskustelu on hengeltään positiivinen. Kasvatuskeskustelua käytetään, jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti. Koulun opettaja tai rehtori voi määrätä keskustelun enintään kahdeksi tunniksi. Kasvatuskeskustelu suoritetaan osissa tai kerralla mahdollisimman pian tapahtuneesta koulupäivän aikana tai ulkopuolella, ei kuitenkaan oppilaan oppitunnin aikana.
Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa. Kasvatuskeskusteluun osallistuu keskustelun määrännyt opettaja. Keskusteluun voivat osallistua myös muut oppilaan opetukseen tai oppilashuoltoon osallistuvat henkilöt. Kasvatuskeskustelun yhteydessä selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot, joilla käyttäytymistä ja oppilaan hyvinvointia voidaan koulussa parantaa. Keskustelu kirjataan Wilmaan, ja siitä ilmoitetaan oppilaan huoltajille. Huoltajat voivat osallistua keskusteluun, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Jälki-istunto kurinpitokeinona (PL 36, 36a ) Jälki-istuntoa käytetään pääsääntöisesti kurinpitokeinona, jos kasvatuskeskustelu on jo käyty. Jälki-istunnon aikana voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä tai harjoituksia, jotka ovat kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä oppilaan ikä- ja kehitystasoon. Jälki-istunnon aikana voidaan harjoitella esim. sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja ryhmämuotoisesti. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa. Jälki-istunto järjestetään aina kouluajan ulkopuolella. Kirjallinen varoitus (PL 36, 36a ) Kirjallisen varoituksen antaa johtava rehtori asterehtorin esityksestä. Ennen varoituksen tulee kuulla sekä oppilasta että huoltajaa ja kuuleminen kirjataan varoituspäätökseen. Määräaikainen erottaminen (PL 36, 36a ) Joensuun normaalikoulun johtokunta päättää määräaikaisesta erottamisesta. Tiedottaminen Tästä suunnitelmasta muista opiskeluun liittyvistä asioista tiedotetaan uusia opettajia,huoltajia ja oppilaita vuosittain lukuvuoden alussa. Tämä suunnitelma on julkaistu myös opetussuunnitelman litteenä. Menettelytavat suunnitelman seurantaa sekä sen toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten Menettelytavat tämän suunnitelman seuraamista sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten ovat lähinnä määrällisiä ja asiasisällöllisiä kokonaisuuksia. Joensuun normaalikoulun perusasteella seurataan toimenpiteiden kokonaismäärää, toistuvuutta ja rikkeiden syitä: kuinka paljon on tehty kurinpitotoimia hallintopäätösten mukaisesti ja mistä syistä ne on tehty. Raportit käsitellään perusasteen yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä.