2 Liiton tarkoituksena on jäsentensä valtakunnallisena keskusjärjestönä ja yhdyssiteenä toimien

LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY SÄÄNNÖT I LUKU TARKOITUS JA TOIMINTA NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Liiketalouden Liitto LTA ry, ruotsiksi käännettynä Företagsekonomiska Förbundet LTA rf. Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsinki ja sen toimialueena on koko maa. TARKOITUS 2 Liiton tarkoituksena on jäsentensä valtakunnallisena keskusjärjestönä ja yhdyssiteenä toimien TOIMINTA 2.1 parantaa liiton henkilöjäsenten ammattitaitoa, arvostusta ja asemaa sekä tarjota heille mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen 2.2 olla liiton henkilöjäsenten ja jäsenyhdistysten vaikutuskanava yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja vahvistaa henkilöjäsenten ammatti-identiteettiä 2.3 edistää henkilöjäsentensä aatteellisia ja aineellisia etuja 2.4 työskennellä henkilöjäsentensä keskinäisen vastuuntunnon ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto 3.1 harjoittaa tiedotus-, koulutus-, julkaisu- sekä tutkimustoimintaa 3.2 edistää jäsenten liittymistä liittoon ja sen jäsenyhdistyksiin 3.3 tukee ja ohjaa jäsenyhdistysten perustamista ja toimintaa 3.4 edustaa jäseniään suhteessa viranomaisiin ja muihin järjestöihin sekä tekee aloitteita ja antaa lausuntoja 3.5 harjoittaa yhteistoimintaa koulutus-, työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöjen sekä muiden liiton toimialoilla työskentelevien koti- ja ulkomaisten yhteisöjen kanssa 3.6 edistää liiketaloudellista koulutusta 3.7 harjoittaa muuta samantapaista toimintaa tarkoituksensa toteuttamiseksi Toimintansa tukemiseksi liitto voi perustaa rahastoja, ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä järjestää, hankittuaan tarvittaessa viranomaisen luvan, arpajaisia, rahankeräyksiä, myyjäisiä sekä juhla- ja muita vastaavia yleisötilaisuuksia. Liitto voi harjoittaa

välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää, taikka taloudellisesti vähäarvoista elinkeinoa tai ansiotoimintaa. LIITON KIELI JA PUOLUEETTOMUUS 4 Liiton kielinä ovat suomi ja ruotsi. Pöytäkirjakielenä on suomi. Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton. II LUKU JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JÄSENLAJIT 5 Liiton jäsenet ovat henkilöjäseniä, kannatusjäseniä ja jäsenyhdistyksiä. Henkilöjäseniä ovat: - varsinaiset jäsenet - seniorijäsenet - opiskelijajäsenet - kunniajäsenet - kunniapuheenjohtajat Kannatusjäsenet voivat olla yksityisiä henkilöitä tai oikeuskelpoisia yhteisöjä. Jäsenyhdistykset ovat rekisteriin merkittyjä yhdistyksiä. VARSINAINEN JÄSEN 6 Liittohallitus voi hyväksyä liiton jäseneksi henkilön, joka on suorittanut liiketaloudellisen tutkinnon tai liiketaloudellisen ammattitutkinnon tai toimii liiketalouden tehtävissä. Hakiessaan liiton jäsenyyttä hänen tulee samalla hakea liiton jäsenyhdistyksen jäsenyyttä. Hakijan on jätettävä sitä varten vahvistetulle lomakkeelle kirjoitettu hakemus sekä muut sitä varten määrätyt selvitykset liitolle. Liittohallitus käsittelee hakemuksen seuraavassa kokouksessaan ja ohjaa hakemuksen suosituksineen sille jäsenyhdistykselle, jonka jäsenyyttä hakija on myös hakenut. Jos jäsen hyväksytään liiton ja sen jäsenyhdistyksen jäseneksi, hänen jäsenyytensä katsotaan alkaneeksi sinä päivänä, kun hakemus on tullut liiton toimistoon.

SENIORIJÄSEN 7 Liittohallitus voi hyväksyä seniorijäseneksi liiton varsinaisen jäsenen, joka on jäänyt työelämästä eläkkeelle. Hakijan on jätettävä sitä varten vahvistetulle lomakkeelle kirjoitettu hakemus sekä muut liittohallituksen määräämät selvitykset. OPISKELIJAJÄSEN 8 Liittohallitus voi hyväksyä opiskelijajäseneksi henkilön, joka opiskelee suorittaakseen liiketaloudellisen tutkinnon. Hakiessaan liiton jäsenyyttä hänen tulee samalla hakea liiton jäsenyhdistyksen jäsenyyttä. Hakijan on jätettävä sitä varten vahvistetulle lomakkeelle kirjoitettu hakemus sekä muut sitä varten määrätyt selvitykset liitolle. Liittohallitus käsittelee hakemuksen seuraavassa kokouksessaan ja ohjaa hakemuksen suosituksineen sille jäsenyhdistykselle, jonka jäsenyyttä hakija on myös hakenut. Jos jäsen hyväksytään liiton ja sen jäsenyhdistyksen jäseneksi, hänen jäsenyytensä katsotaan alkaneeksi sinä päivänä, kun hakemus on tullut liiton toimistoon. KUNNIAJÄSEN 9 Liittokokous voi liittohallituksen esityksestä kutsua liiton kunniajäseneksi liiton henkilöjäsenen, joka on ansioitunut liiton toiminnassa. KUNNIAPUHEENJOHTAJA 10 Liittokokous voi liittohallituksen esityksestä kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi liiton henkilöjäsenen, joka on pitkäaikaisesti ja erityisen ansiokkaasti työskennellyt liiton toiminnassa. KANNATUSJÄSEN 11 Liittohallitus voi hyväksyä liiton kannatusjäseneksi yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea ja edistää liiton toimintaa. JÄSENYHDISTYS 12 Liittohallitus voi hyväksyä jäsenyhdistykseksi liiton henkilöjäsenten muodostaman rekisteriin merkityn yhdistyksen, joka sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä ja liiton toimielinten päätöksiä.

Jäsenyhdistykset voivat olla alueellisia, tutkintokohtaisia, oppilaitoskohtaisia tai toimialakohtaisia. Liittohallitus vahvistaa jäsenyhdistyksen toimialueen. Jäsenyhdistyksen velvollisuutena on muun muassa: 12.1 noudattaa liiton päättävien elinten ja hallintoelinten päätöksiä ja edesauttaa niiden toimeenpanoa 12.2 käsitellä välittömästi liittohallituksen sille toimittamat suositukset jäsenistä ja ilmoittaa liitolle heti tekemästään päätöksestä 12.3 erottaa viipymättä jäsenyydestään ne henkilöjäsenet, jotka liitto on erottanut omasta jäsenyydestään 12.4 ilmoittaa viipymättä liitolle eronneista ja erotetuista jäsenistään 12.5 tehdä viipymättä sääntöihinsä muutokset, jotka aiheutuvat näihin sääntöihin tehdyistä muutoksista 12.6 toimittaa sääntömuutoksensa välittömästi päätöksen jälkeen liittohallituksen hyväksyttäväksi 12.7 toimittaa liitolle jäljennös toimintakertomuksestaan ja tilinpäätöksestään välittömästi niiden tultua hyväksytyiksi yhdistyksen kokouksessa 12.8 ilmoittaa liitolle omista sellaisista kokouksistaan ja neuvotteluistaan, joissa käsitellään liiton kannalta merkittäviä asioita ja varata liiton edustajalle tilaisuus puheenvuoron käyttämiseen 12.9 toimittaa liitolle pyydettäessä tiedoksi yhdistyksen ja hallituksen kokouksen pöytäkirjat 12.10 ilmoittaa liitolle toimihenkilöittensä nimet ja yhteystiedot välittömästi valinnan jälkeen 12.11 avustaa liittoa tilasto- ja tutkimustoiminnassa JÄSENMAKSUT 13 Varsinainen jäsen, seniorijäsen, opiskelijajäsen ja kannatusjäsen maksavat vuosittain liitolle jäsenmaksun. Varsinaisen jäsenen ja opiskelijajäsenen ensimmäisen vuoden jäsenmaksu voi olla suurempi kuin sitä seuraavien vuosien. Kesäkuun viimeisen päivän jälkeen liittynyt jäsen maksaa jäsenmaksua puolet koko kalenterivuoden jäsenmaksusta. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen eri jäsenryhmille. Jäsenmaksujen suuruuden päättää vuosittain liittokokous ja jäsenmaksujen perinnästä huolehtii liittohallitus. Jäsenmaksusta vapautettuja ovat liiton jäsenet, jotka olivat 01.01.2007 liiton jäsenyhdistyksen kunniajäseniä. Liittohallitus voi antaa hakemuksesta varsinaiselle jäsenelle osittaisen vapautuksen jäsenmaksusta kalenterivuodeksi kerrallaan, mikäli jäsen on tilapäisesti vailla ansiotuloja

työttömyyden, äitiysvapaan, vanhempainvapaan, hoitovapaan tai asevelvollisuuden suorittamisen tai niihin verrattavan syyn takia. Kunniajäsen, kunniapuheenjohtaja ja jäsenyhdistys eivät maksa jäsenmaksua. JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN 14 Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenyhdistyksen edustajan tulee esittää eroamispäätöksestä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjan ote. Eroaminen astuu voimaan heti. Liittohallitus voi erottaa jäsenen, joka on menettelyllään huomattavasti vahingoittanut liittoa tai joka ei noudata liiton päättävien- ja hallintoelinten tekemiä päätöksiä. Ennen erottamispäätöksen tekemistä jäsenelle tulee antaa tilaisuus selvityksen antamiseen. Erotetulla jäsenellä on oikeus vedota päätöksestä liittokokoukseen 30 (kolmenkymmenen) päivän kuluessa saatuaan tiedon erottamisestaan. Erottaminen astuu voimaan vetoamisajan mentyä umpeen tai liittokokouksen vahvistettua päätöksen. Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi jos tämä ei ole suorittanut kuluvan vuoden jäsenmaksuaan kesäkuun loppuun mennessä. Eronnut tai erotettu jäsen voidaan velvoittaa suorittamaan jäsenmaksu siltä vuodelta, jolloin eroaminen tai erottaminen on tapahtunut. III LUKU LIITON PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO LIITON TOIMIELIMET 15 Liiton toimieliminä ovat liittokokous ja liittohallitus. Liittokokoukset ovat varsinaisia ja ylimääräisiä liittokokouksia. Päätäntävaltaa käyttää liittokokous ja toimeenpanovaltaa liittohallitus. VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

16 Varsinainen liittokokous pidetään vuosittain marraskuun loppuun mennessä. Liittokokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää liittohallitus. Varsinaisessa liittokokouksessa: 16.1 valitaan kokoukselle puheenjohtajat, sihteerit, ääntenlaskijat ja pöytäkirjan tarkastajat 16.2 merkitään kokouksessa läsnä olevat äänivaltaiset edustajat ja heidän äänimääränsä ja muut osanottajat 16.3 todetaan kokouksen päätösvaltaisuus 16.4 valitaan mahdolliset valiokunnat 16.5 käsitellään liittohallituksen antama kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta ja päätetään niistä toimenpiteistä, joihin se antaa aihetta 16.6 käsitellään edellisen kalenterivuoden tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto, vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille 16.7 käsitellään liiton hallintosääntö ja tehdään siihen tarvittavat muutokset. Muutos astuu voimaan vain, jos sitä kannattaa vähintään ¾ annetuista äänistä. 16.8 päätetään jäsenyhdistyksille maksettavasta toimintarahasta 16.9 päätetään seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio 16.10 päätetään seuraavana kalenterivuonna perittävät jäsenmaksut - varsinaisilta jäseniltä - seniorijäseniltä - opiskelijajäseniltä - kannatusjäseniltä 16.11 joka toisessa kokouksessa valitaan liittohallituksen puheenjohtaja näiden sääntöjen 24 pykälässä määrätyllä tavalla 16.12 päätetään kuinka monta jäsentä liittohallitukseen valitaan erovuoroisten tilalle näiden sääntöjen 23 pykälän mukaan 16.13 valitaan liittohallituksen varsinaiset jäsenet erovuoroisten tilalle 16.14 valitaan joka toisessa kokouksessa neljä varajäsentä liittohallitukseen ja päätetään, missä järjestyksessä heidät kutsutaan hallituksen kokoukseen estyneiden varsinaisten jäsenten tilalle 16.15 valitaan kaksi tilintarkastaja ja heille henkilökohtaiset varamiehet 16.16 päätetään liittohallituksen puheenjohtajan ja varsinaisten jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioista, matkakustannusten korvauksista sekä ansionmenetyksen korvaamisesta 16.17 käsitellään liittokokoukselle tehdyt aloitteet 16.18 käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireellisiksi vähintään ¾ (kolmen neljäsosan) määräenemmistöllä annetuista äänistä huomioon ottaen yhdistyslain 24 :n määräykset. YLIMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS 17 Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi. Se on myös pidettävä, jos vähintään 1/10 (yksi kymmenesosa) äänioikeutetuista henkilöjäsenistä tai 1/4 (yksi neljäsosa) jäsenyhdistyksistä sitä hallitukselta määrätyn

asian käsittelemiseksi vaatii. Tällöin hallituksen on kutsuttava kokous koolle viimeistään 2 (kahden) kuukauden kuluessa tämän vaatimuksen esittämisestä. Ylimääräinen liittokokous pidetään liiton kotipaikkakunnalla. Kokouksen tarkemman ajan ja paikan päättää liittohallitus. KUTSU LIITTOKOKOUKSEEN 18 Liittokokouksen kutsuu koolle liittohallitus. Varsinaisesta liittokokouksesta annetaan kirjallinen ennakkoilmoitus jäsenyhdistyksille viimeistään 3 (kolme) kuukautta ennen kokousta. Ilmoitus henkilöjäsenille julkaistaan liiton lehdessä viimeistään 3 (kolme) kuukautta ennen kokousta. Kutsu varsinaiseen liittokokoukseen toimitetaan kirjallisesti vähintään 30 (kolmekymmentä) päivää ennen kokousta jäsenyhdistyksille. Kutsun yhteydessä toimitetaan esityslista liitteineen. Kutsu julkaistaan myös liiton lehdessä viimeistään 30 (kolmekymmentä) päivää ennen kokousta. Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen toimitetaan samalla tavalla jäsenyhdistyksille kirjallisesti vähintään 7 (seitsemän) päivää ennen kokousta. Kutsun yhteydessä toimitetaan esityslista liitteineen. Kutsu julkaistaan myös valtakunnallisessa sanomalehdessä vähintään 7 (seitsemän) päivää ennen kokousta. ÄÄNI-, PUHE- JA LÄSNÄOLO-OIKEUS LIITTOKOKOUKSESSA 19 Liittokokouksessa äänioikeus on varsinaisella jäsenellä, joka on maksanut jäsenmaksunsa liittokokousvuonna elokuun loppuun mennessä. Voidakseen käyttää äänioikeuttaan varsinaisessa liittokokouksessa jäsenen on ilmoitettava tästä liitolle viimeistään 30 (kolmekymmentä) päivää ennen liittokokousta. Ylimääräisessä kokouksessa äänioikeuden käyttämisestä on ilmoitettava liitolle viimeistään 3 (kolme) päivää ennen kokousta. Tätä äänioikeutta hän ei voi käyttää asiamiehen välityksellä. Myös jäsenyhdistyksillä on äänioikeus. Jäsenyhdistyksellä on yhtä monta ääntä kuin sillä on äänivaltaisia jäseniä edellisen kalenterivuoden lopussa vähennettynä sillä äänimäärällä, jonka sen jäsenet käyttävät liittokokouksessa liiton henkilöjäseninä. Liittokokouksen pitämisvuotena liittoon liittyneellä yhdistyksellä on yhtä monta ääntä kuin sillä on jäseniä liittymishetkellä vähennettynä sillä äänimäärällä, jonka sen jäsenet käyttävät liiton henkilöjäseninä kokouksessa. Jäsenyhdistys voi valita liittokokoukseen tarpeelliseksi katsomansa määrän edustajia, jotka käyttävät jäsenyhdistyksen äänivaltaa sillä tavoin, kuin heidän valtuutuksessaan on mainittu

Jäsenyhdistyksen edustajan tulee esittää ennen kokouksen alkamista jäsenyhdistyksen virallisten nimenkirjoittajien allekirjoittama valtakirja, josta käy ilmi hänen edustamansa yhdistys ja äänimäärä. 20 Läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa on kunniapuheenjohtajilla, kunniajäsenillä, seniorijäsenillä, opiskelijajäsenillä, liittohallituksen jäsenillä, liiton toimihenkilöillä sekä muilla, joille kokous sen myöntää. ALOITTEET LIITTOKOKOUKSELLE 21 Aloitteita liittokokoukselle ovat oikeutettuja tekemään jäsenyhdistykset ja liiton varsinaiset jäsenet. Aloite tulee toimittaa liittohallitukselle viimeistään 2 (kaksi) kuukautta ennen kokousta. Liittohallituksen tulee saattaa aloite omalla lausunnollaan varustettuna liittokokouksen käsiteltäväksi. PÄÄTÖKSENTEKO LIITTOKOKOUKSESSA 22 Päätökset liittokokouksessa tehdään yksinkertaisella enemmistöllä paitsi näiden sääntöjen 24, 32 ja 33 pykälissä mainituissa asioissa. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan mielipide, jos: - kyseessä on asiaäänestys, ja - äänestyksessä on käytetty avointa äänestystapaa, ja - kokouksen puheenjohtaja on äänestänyt yhtä aikaa ja samalla tavalla kuin muut osanottajat Muussa tapauksessa tasatuloksen ratkaisee arpa. Asiaäänestyksissä käytetään avointa äänestystapaa. Jos kuitenkin vähintään kolme äänivaltaista osanottajaa vaatii, käytetään suljettua lippuäänestystä. Henkilövaalissa käytetään aina suljettua lippuäänestystä, jos ehdokkaita on enemmän kuin täytettäviä paikkoja. LIITTOHALLITUS 23 Liittohallituksen muodostavat liittokokouksen valitsemat puheenjohtaja ja 4-8 (neljä kahdeksan) varsinaista jäsentä ja neljä varajäsentä.

Liittohallituksen puheenjohtajan, varsinaisten jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenmaksunsa maksaneita liiton varsinaisia jäseniä tai näiden sääntöjen 13 kohdan mukaisesti liiton jäsenmaksusta vapautettu jäsenyhdistyksen kunniajäsen. 24 Liittohallituksen puheenjohtajan toimikausi on 2 (kaksi) kalenterivuotta. Sama henkilö voidaan valita puheenjohtajaksi korkeintaan 2 (kahdeksi) kaudeksi peräkkäin. Valitun puheenjohtajan tulee saada liittokokouksessa hyväkseen yli puolet annetuista äänistä. 25 Liittohallituksen varsinaisten jäsenten ja varajäsenten toimikausi on 2 (kaksi) kalenterivuotta. Sama henkilö voi toimia liittohallituksen varsinaisena jäsenenä korkeintaan 2 (kaksi) peräkkäistä kautta. Erovuorossa ovat liittokokouksessa ne liittohallituksen varsinaiset jäsenet, joilla 2 (kahden) kalenterivuoden toimikausi täyttyy seuraavassa vuodenvaihteessa. Liittohallituksen kokoonpanon tulee olla sellainen, että se, mikäli mahdollista, edustaa tasapuolisesti maan eri osia, erikokoisia jäsenyhdistyksiä ja henkilöjäsenten eri koulutustaustoja. LIITTOHALLITUKSEN TEHTÄVÄT 26 Liittohallituksen tehtävänä on muun muassa: 26.1 panna täytäntöön liittokokouksen tekemät päätökset 26.2 valita vuosittain keskuudestaan ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja 26.3 valita keskuudestaan työvaliokunta sekä keskuudestaan tai ulkopuolelta muut tarvittavat toimikunnat, antaa niille tehtävät ja valvoa niiden toimintaa 26.4 kutsua koolle liittokokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat 26.5 vahvistaa jäsenyhdistysten toiminta-alue 26.6 ohjata ja avustaa jäsenyhdistysten toimintaa 26.7 ilmoittaa jäsenyhdistykselle kun liitto on erottanut omasta jäsenyydestään jäsenyhdistyksen jäsenen 26.8 antaa yksityiskohtaiset ohjeet jäsenmaksujen perimisestä 26.9 päättää varsinaisten jäsenten osittaisista jäsenmaksuvapautuksista näiden sääntöjen 13. pykälän mukaan 26.10 hoitaa liiton varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia kirjanpidon ja tilinpäätöksen valmistumisesta 26.11 ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt ja päättää heidän palkkauksestaan ja muista työsuhteen ehdoista 26.12 päättää liiton varoista jäsenyhdistyksille myönnettävistä avustuksista talousarvion puitteissa 26.13 edustaa liittoa Liittohallituksen jäsenen velvollisuutena on muun muassa:

- pitää säännöllisesti yhteyttä jäsenyhdistyksiin liittohallituksen päättämän aluejaon mukaisesti - ilmoittaa liiton toimistoon esteestään osallistua hallituksen kokoukseen LIITTOHALLITUKSEN KOKOUKSET 27 Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta Liittohallitus on kutsuttava koolle, jos liiton toiminnanjohtaja tai 2 (kaksi) liittohallituksen jäsentä sitä kirjallisesti vaatii erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä olleessaan jompikumpi varapuheenjohtaja mukaan luettuna läsnä on yli puolet liittohallituksen jäsenistä. Päätökset liittohallituksessa tehdään yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee asiaäänestyksessä kokouksen puheenjohtajan ääni ja henkilövaalissa arpa. Varajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus vain, jos hallitus on tehnyt siitä päätöksen. Äänoikeus hänellä on vain ollessaan liittohallituksen kokouksessa estyneen varsinaisen jäsenen tilalla. TOIMINNANJOHTAJA 28 Liitolla on toiminnanjohtaja, joka johtaa liiton toimiston työskentelyä ja vastaa liittohallituksen päätösten toimeenpanosta. IV LUKU YLEISTÄ NIMENKIRJOITUS 29 Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja toiminnanjohtaja, aina 2 (kaksi) yhdessä. TILINTARKASTAJAT 30 Liitolla on 2 (kaksi) tilintarkastajaa ja heillä henkilökohtaiset varamiehet. Tilintarkastajilla tulee olla sellainen tilinpitoa ja yhdistyksen hallintoa koskeva asiantuntemus, joka liiton toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen on tehtävän

kannalta katsottava tarpeelliseksi. Vähintään toisen tilintarkastajan ja hänen henkilökohtaisen varamiehensä tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja. Tilintarkastajana voi myös olla tilintarkastusyhteisö. Liiton tilejä ja hallintoa tarkastamaan valittujen tilintarkastajien tulee ennen huhtikuun loppua toimittaa liittohallitukselle tilintarkastuskertomuksensa, joka on osoitettu varsinaiselle liittokokoukselle. Kertomuksen tulee sisältää ehdotus vastuuvapauden myöntämisestä tai epäämisestä sekä niistä toimenpiteistä, joita tilintarkastajat mahdollisesti ehdottavat. TILI- JA TOIMINTAVUOSI 31 Liiton tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina maaliskuun loppuun mennessä. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN 32 Liittokokous voi muuttaa näitä sääntöjä, jos sääntöjen muutosesityksestä on erikseen ilmoitettu kokouskutsussa ja muutosta kannattaa vähintään 3/4 (kolmas neljäsosaa) äänestyksessä annetuista äänistä. LIITON PURKAMINEN 33 Liittokokous voi päättää liiton purkamisesta, jos siitä on erikseen ilmoitettu kokouskutsussa ja purkamista kannattaa vähintään 3/4 (kolmas neljäsosaa) äänestyksessä annetuista äänistä. Jos liitto purkautuu tai lakkautetaan, sen jäljellä olevat varat käytetään liiton pyrkimyksiä vastaavien tarkoitusten edistämiseen tavalla, jonka viimeinen liittokokous päättää. JÄSENOIKEUKSIEN SÄILYMINEN 34 Näillä säännöillä ei ole takautuvaa vaikutusta jäsenen vahingoksi, vaan saavutetut jäsenoikeudet säilyvät