SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS

SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2010 Energiaa puusta ja turpeesta Kun myrsky iskee s. 8 Stefan Finnilä tunnistaa kodin sähkösyöpöt s. 12 ENERGISTÄ PALVELUA www.kokkolanenergia.fi

SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2010 S. 12 Julkaisija: Kokkolan Energia Postiosoite: PL 165 67101 Kokkola Katuosoite: Varastotie 3 Puhelin (06) 828 9111 Telefax (06) 828 9205 Päätoimittaja: Petri Kokko Toimittaja: Jorma Uusitalo Sisäsivuilla S. 6 S. 8 Höyryputkiverkosto valmistui...s. 6 Sähkökatkosten syyt selvitetään ripeästi...s. 8 Asuntomessualue valmistuu aikataulussa... s. 10 Testaa tietosi energiavisassa... s. 11 Stefan vastaa kysymyksiin sähkölaskusta... s. 12 Kuvat: Esa Melametsä ja Tomi Hirvinen Ulkoasu: Mainostoimisto Fristyle Painopaikka: Art-Print Painosmäärä: 23 000 kpl. KOKKOLAN ENERGIAN TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA: Vaihde (Kokkolan kaupunki) Puh. (06) 828 9111 Varastotie 3 (PL 165), 67100 Kokkola www.kokkolanenergia.fi etunimi.sukunimi@kokkolanenergia.fi Asiakaspalvelu ma-pe klo 8-16 Puh. (06) 828 9295 energialaskutus@kokkolanenergia.fi Kaukolämpöliittymäsopimukset Puh. (06) 828 9595 Kaukolämpö tekninen asiakasneuvonta Puh. (06) 828 9291 Sähköliittymäsopimukset Puh. (06) 828 9294 Sähköliittymät tekninen asiakasneuvonta Puh. (06) 828 9558 Sähkönmyynti Puh. (06) 828 9746 Vikailmoitukset ja päivystys, sähkö Puh. (06) 822 0800 Vikailmoitukset ja päivystys, kaukolämpö Puh. (06) 822 0600 Oy Kokkola Power Ab Puh. (06) 822 7940

Pääkirjoitus Energia-ala verojen viidakossa ja tukien tiheikössä Eräässä hiljattain järjestetyssä yhdyskuntien energiahuollon ajankohtaisasioita käsitelleessä tilaisuudessa laskettiin, että johonkin tiettyyn energiatuotantohankkeeseen kohdistuu seitsemän erillistä julkisen vallan energia- ja ympäristöpoliittista ohjauskeinoa. Tämän kirjoittaja voi helposti laskea, että Kokkolan sähkön ja lämmön tuotantoon tulee ensi vuonna kohdistumaan ainakin kuusi ohjauskeinoa. Näitä ovat hiilidioksidin päästökauppa, turpeen polttoainevero, raskaan ja kevyen polttoöljyn polttoaineverot, sähkövero ja metsäenergialla tuotetun sähkön syöttötariffi. Ja lisää voi olla tulossa. Osasta näistä on sivukaupalla yksityiskohtaisia soveltamisohjeita, osasta niitä vasta valmistellaan. Lisäksi on syytä muistaa, että metsäenergian alkutuotantoon kohdistuu jo nyt huomattava tukien ja määräysten viidakko, jossa metsäala ponnistelee. Paikallisen energiantuotannon lisäksi Kokkolan Energian osuusvoimalaitoksistaan saamaan sähköön kohdistuu vastaavasti lukuisia muita energiapoliittisia ohjauskeinoja, esimerkiksi tuulivoimaan kohdistuvat tuet ja turvesähkön syöttötariffi. Tämän lisäksi sellaiset ratkaisut, jotka eivät suoranaisesti kohdistu Kokkolan Energian energialiiketoimintaan, vaikuttavat välillisesti Kokkolassa käytettävien energianlähteiden hintaan ja saatavuuteen. On syytä kysyä, näkyykö metsää enää puilta. Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen ja tuontienergian vähentäminen ovat selkeitä yhteiskunnan asettamia velvoitteita, joita energia-alan yritykset ovat investointipäätöksillään pyrkineet täyttämään jo vuosien ajan. Ohjauskeinojen lukuisuus ja suorakulmaiset käännökset valtiovallan ratkaisuissa työllistävät ja vaikeuttavat tai tekevät jopa mahdottomaksi luotettavalla tavalla suunnitella tulevaisuuden investointeja. Tämä samaan aikaan kun investointeihin tarvittavien varojen hankkiminen voi vaikeutua rahoitusmarkkinoiden myllerryksessä. Vaikka EU-tason päätöksillä on osuutensa sekavaan tilanteeseen, on suomalaisilla ratkaisuilla ja soveltamismalleilla aivan omaehtoisesti vaikeutettu energiahuollon ruohonjuuritason toteuttamista. Kuten monella muullakin alalla, on sääntelyn lisäämisen ainut varma seuraus se, että kuluttajan on ennemmin tai myöhemmin maksettava ylätason päätösten seuraukset. Näin ollen Kokkolassakin joudutaan korottamaan energian hintoja ensi vuoden alusta. Päätavoitteiden saavuttamiseksi ja verotulojen keräämiseksi soisi löytyvän yksinkertaisempia keinoja, jotka olisivat asiakkaan kannalta havainnollisempia. Poukkoilevasta energiapolitiikasta huolimatta Kokkolan Energian piirissä on kehitetty määrätietoisesti kotimaisten polttoaineiden hankintaa yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Ruokohelven käyttöön investoitiin jo aikaisemmin 2000-luvulla. Polttoaineen hankintaa on organisoitu niin, että olemme entistä lähempänä alkutuottajia. Päättyvän vuoden aikana on laajennettu merkittävästi puupolttoaineen varastointi- ja käsittelykapasiteettia. Hiilidioksidipäästöttömän energian tuotanto tuleekin olemaan alkaneen talvikauden aikana entistä korkeammalla tasolla. Petri Kokko Energiajohtaja www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2010 3

Kokkolalaista energiaa Oy Kokkola Power Ab:n ja Kokkolan Voima Oy:n voimalaitokset eivät ole ainoastaan tärkeitä energiantuottajia, vaan energiantuotannon lisäksi niillä on merkittävä työllistävä vaikutus ympäröivälle maakunnalle sijaintikuntansa ohella. Olemme muun muassa kouluttaneet yli sata kuljettajaa polttoainekuljetuksiin liittyen. Puuta ja turvetta hankimme lähimaakunnista noin 10 miljoonalla eurolla vuodessa. Turpeesta ostamme suurimman osan Keski-Pohjanmaalta, ja puuta käytämme vuodessa 100 000-150 000 kiintokuutiometriä, kertoo polttoainepäällikkö Petri Ahokangas. Hän arvioi, että kun mukaan lasketaan kuljetukset, metsäalan ammattilaiset ja turvetyömaiden työntekijät, Kokkolan voimalaitokset tuovat maakuntaan työtä suoraan noin 400-500 ihmisille. Ilman maakuntaa tämä laitos ei pyöri. Tarvitsemme toinen toisiamme, Ahokangas tiivistää. Säätöalue noin 200 000 megawattituntia Kokkola kahden voimalaitoksen kokonaisuus sijoittuu Ahokankaan mukaan valtakunnallisessa mittakaavassa keskikokoluokkaan mutta maakunnallisesti kyse on isosta toimijasta. Kokoluokkansa ansiosta voimalaitokset luovat lähimaakuntiin runsaasti kysyntää biopolttoaineille ja turpeelle. Kokkolan Voiman voimalaitos on erikoistunut biopolttoaineiden käyttöön ja Kokkola Power käyttää tällä hetkellä pääasiassa turvetta. Pääpolttoaineemme on jyrsinturve, jonka määrä on vuodessa noin 500 000 megawattituntia. Puun osuuden tekninen minimi on noin 100 000 megawattituntia, eli noin 125 000 kuutiota haketta. Nämä määrät tarvitaan vähintään, jotta voimalat saadaan toimimaan halutulla tavalla. Tarvitsemme tuon puumäärän, jotta saamme poistettua turpeesta rikin. Turpeen käyttö puolestaan sitoo puussa olevat alkalimetallit. Sen lisäksi meillä on noin 200 000 megawattitunnin säätöalue. Se on osuus, jonka ajamme polttoaineella, joka on sillä hetkellä markkinoilla kilpailukykyisin ja meille edullisin, Ahokangas kertoo. Metsissä ollut tekemisen meininki Petri Ahokangas on mielissään siitä, että puuta on ollut hyvin tarjolla viimeiset pari vuotta. Hänen mukaansa puu on voimalaitoksille merkittävä polttoaine ja sen vuoksi on hyvä, että metsissä vallitsee nyt tekemisen meininki. Puun hankinnassa taloudellisesti kannattava toimintasäde on noin sata kilometriä, ja puuta tulee sekä hakkee- Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Esa Melametsä 4 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2010 www.kokkolanenergia.fi

puusta ja turpeesta na että hakettamattomana. Ahokangas toivoo, että voimalaitokset saisivat puupolttoainetta mahdollisimman paljon nimenomaan hakettamattomana. Se parantaa puun säilyvyyttä ja helpottaa varaston hallintaa. Joulu-maaliskuussa puun käyttö lähes nelinkertaistuu. Koska kulutushuippu on tuolloin kaikkialla muuallakin, urakoitsijoilla ei ole resursseja vastata noin voimakkaaseen ja lyhyeen kysyntäpiikkiin. Mutta kun saamme puun kokonaisena, voimme silputa sen omien tarpeidemme mukaan ja samalla saamme hyödynnettyä tarkemmin puun energian. Puupolttoaineen merkityksestä voimalaitoksille kertoo omaa kieltään se, että Kovon polttoainekenttä on kasvanut laajennuksen ansiosta neljän hehtaarin suuruiseksi. Uusin ennuste puolestaan osoittaa, että kaudella 2010-2011 KoVo:n polttoainekäytöstä puun osuus on jo 70 prosenttia. 2000-luvun puoliväliin tultaessa vastaava luku oli ainoastaan 25-30 prosentin luokkaa. Powerin puolella tulemme myös tehostamaan puun käyttöä, mutta siellä puun merkittävä lisääminen edellyttää jonkin verran investointeja vastaanoton parantamiseksi. Perinteisestihän Power on ollut enemmän turvevoimalaitos, Ahokangas sanoo. Turvetta saa kellon tarkuudella Myös turpeella on omat vahvuutensa puupolttoaineeseen verrattuna. Jos puun ja turpeen voimalaitoshinta veroineen ja maksuineen on sama, laitokselle on edullisempaa käyttää turvetta. Kotimainen turve on varma vaihtoehto. Turve on teollisempi polttoaine, koska saamme sitä kellon tarkkuudella silloin kun tarvitsemme. Puu on aina epävarmempi toimituslogistiikasta ja olosuhteista johtuen, ja sen takia puun saannille esiintyy enemmän rajoitteita, Ahokangas vertaa. Ympäristönäkökulmastakin turpeentuotanto on aivan toisella tasolla kuin 60-70-luvuilla. Päinvastoin kuin yleisesti uskotaan, vesistövaikutukset eivät ole enää lainkaan sitä luokkaa kuin menneinä vuosikymmeninä. Suopinta-alasta vain noin prosentti käytetään turvetuotantoon, eli turvetuotanto ei myöskään hävitä suoluontoa Suomesta, polttoainepäällikkö muistuttaa mittasuhteista. Kokonaisuutena puu ja turve täydentävät hyvin toisiaan Kokkolan voimalaitoksilla. Polttoaineena puu ei ole läheskään niin tasalaatuinen kuin turve, mutta yhdessä niistä muodostuu erittäin hyvä polttoaineseos, joka palaa puhtaasti, Petri Ahokangas kuvaa esimerkillä käytäntöä. Lue lisää s. 6 www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2010 5

Uusi höyryputkiverkosto otettiin käyttöön marraskuussa, jolloin alkoivat höyrytoimitukset Kokkola Power Ab:lta Tetra Chemicalsin tehtaalle. Höyryputkisto otettu käyttöön Suurteollisuusalueella kesän jatkuneet prosessihöyryputkiston rakennustyöt ovat valmistuneet. Uusi kokonaisuus otettiin käyttöön 9. marraskuuta, kun höyrytoimitukset Oy Kokkola Power Ab:lta alkoivat Tetra Chemicalsin tehtaalle. Marraskuun loppupuolella prosessihöyryputkistolla tehtiin enää viimeistelytöitä, kuten putkien eristyspeltien asennuksia. Uuden prosessihöyryputkiston ansiosta pystymme optimoimaan kahden voimalaitoksen yhteiskäyttöä sen mukaan, kummalla voimalaitoksella on kulloinkin edullisinta ajaa. Sen lisäksi höyryputkisto varmistaa Tetran höyrytoimitukset, sanoo Oy Kokkola Power Ab:n kehityspäällikkö Esa Malkamäki. Höyryä kulkee kahdessa putkessa ja kolmannessa palautuu lauhdetta eli lauhdutettua höyryä. Pystymme toimittamaan Tetralle höyryä kummalta tahansa voimalaitokselta. Sen lisäksi voimme välittää höyryä kahdessa eri painetasossa voimalaitokselta toiselle, Malkamäki kertoo. Ulkona olevan uuden höyryputkiston pituus on noin yksi kilometri per putki. Teksti: Jorma Uusitalo Kuva: Tomi Hirvinen Pienet purot isoksi virraksi Oy Kokkola Power Ab:n voimalaitosten toiminnan monimuotoisuus näkyy esimerkiksi polttoainepäällikkö Petri Ahokankaan työnkuvassa. Meidän polttoaineen hankintakokonaisuus on hyvin laaja. Turvetta ostetaan niin suolle kuin voimalaitokselle perille toimitettuna, ja puuta suoraan metsänomistajilta tienvarteen tai toimittajilta voimalaitokselle kuljetettuna. Lisäksi suoritamme puuraaka-aineen murskaamista ja käsittelyä täällä voimalaitosalueella. Olemme toisinsanoen hajauttaneet polttoainehankinnan hyvin laajasti riskien minimoimiseksi. Vaikka yksi jalka pettäisi vaikkapa huonojen sääolojen tai muiden toimitusvaikeuksien takia, meillä löytyy niissä tilanteissa korvaavia vaihtoehtoja, Ahokangas sanoo. Nykyisessä toimessaan maaliskuussa 2009 aloittanut Ahokangas on koulutukseltaan metsätalousinsinööri, eli hänellä on metsämiestausta, jota aikaisempi työura entisestään vahvistaa. Työskentelin ennen nykyistä tehtävääni L&T Biowatti Oy:n palveluksessa ja vastasin muun muassa Kokkolan Voiman voimalaitoksen puupolttoaineen toimituksista. Taustani ansiosta tunnen hankintaketjun hyvin kannolta voimalaitokselle. Logistiikan hallitseminen on työssäni tärkeää, koska tarvitsemme polttoainetta tasaisesti eikä toimitusvarmuudessa saa esiintyä vakavia häiriöitä. Vaikka käytämme täällä massiivisia määriä polttoainetta, kerätään esimerkiksi puuraaka-aine isoksi virraksi hyvin pienistä puroista. Yksittäiset myyntierät ovat suuruudeltaan useinmiten 100-200 kiintokuutiometriä, Ahokangas kertoo. 6 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2010 www.kokkolanenergia.fi

Energiaverot vuonna 2011 Valtioneuvoston esitys energiaveroiksi vuodelle 2011 on tämän lehden mennessä painoon eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. Esitys on olennainen osa valtion budjettia ja sen tarkoitus kerätä noin 700 miljoonaa euroa verotuloja vuosittain. Verojen korotukset kohdistuvat lämmityspolttoaineisiin ja sähköön. Kevyen polttoöljyn vero vaikuttaa öljylämmitteisen talon asukkaan kustannuksiin suoraan. Sähkövero kannetaan sähkönsiirtolaskun yhteydessä ja näkyy asiakkaille erikseen laskussa. Turpeelle asetettava vero sekä sähköveron ja polttoöljyjen verojen korotukset nostavat energiantuotannon kustannuksia, minkä johdosta Kokkolan Energia joutuu korottamaan kaukolämmön hintaa kanta-kokkolan alueella noin viidellä prosentilla vuoden 2011 alusta, mistä tiedotetaan erikseen kirjeitse lämpöasiakkaille. Esityksen mukaiset uudet verot arvonlisäverollisina ovat: Vero 2010 Vero 2011 Muutos Kevyt polttoöljy 10,7 snt/l 19,7 snt/l + 84 % Raskas polttoöljy 8,2 snt/kg 23,1 snt/kg + 180 % Turve - 3,90 /MWh 1) (uusi vero) Sähkö - veroluokka I 1,09 snt/kwh 2,09 snt/kwh + 93 % - veroluokka II (teollisuus) 0,32 snt/kwh 0,86 snt/kwh + 167 % 1) väliaikaisesti vv. 2011..2012 1,90 /MWh ja vv. 2013..2014 2,90 /MWh Kiristyvä energiaverotus herättää arvostelua Ensi vuonna voimaan astuvat energiaverojen korotukset ovat saaneet osakseen voimakasta arvostelua. Keskusteluun ovat nousseet varsinkin kivihiilen verotuksen kaksinkertaistuminen ja maakaasuveron peräti viisinkertaistuminen. Myös turpeelle on tulossa uusi erillinen polttoainevero. Veronkorotuksilla on tarkoitus kerätä valtion kassaan noin 700 miljoonaa euroa. Marraskuun lopulla valiokuntakäsittelyssä ollutta verouudistusta on kritisoitu muun muassa siksi, että sen kustannuksista suuren osan joutuvat maksamaan suomalaiset kotitaloudet. Esimerkiksi Kiinteistöliitto arvioi, että uudet energiaverot voivat johtaa jopa 20 prosentin hinnankorotuspaineisiin kaukolämpöyhtiöissä, jotka käyttävät maakaasua. Kustannusvaikutukset tuntuvat myös Kokkolan tapaisissa pienemmissä keskuksissa, jotka hyödyntävät kotimaisia polttoaineita. Suomi energiaverottajien kärkikastia Energiateollisuus puolestaan on laskenut, että energiaverojen korotusten jälkeen Suomi nousee Euroopan unionin alueella energiaverottajien kärkikastiin. Korotukset koettelevat erityisesti elinkeinoelämää ja kotitalouksia, joiden asumiskustannukset nousevat huomattavasti lämmön ja sähkön kallistumisen seurauksena. Uhkana onkin, että verot vaarantavat esimerkiksi kaukolämmön jatkokehittämisen. Energiateollisuuden mukaan energia-alalla korotukset vaikuttavat haitallisesti kaukolämmön lisäksi myös sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, koska polttoaineiden valmisteverojen huomattava nousu voi rapauttaa kaukolämmön kilpailukykyä lämmitysmarkkinoilla. Sähköveron korotuksen myötä verojen osuus kotitaloussähkön hinnasta nousee Suomessa noin 25 prosentista lähes 31 prosenttiin. Muutosten jälkeen Kokkolan Energian asiakkaiden yhteenlaskettu energiaverorasitus nousee vuositasolla arviolta viidestä kuuteen miljoonaa euroa. www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2010 7

Käyttöteknikko Pekka Kinnunen sekä valvomon seinällä sijaitseva kartta, joka on tärkeässä roolissa esimerkiksi silloin, kun sähkökatkoksen aiheuttaneen vian sijaintia paikallistetaan. Kun myrsky iskee Itä-Suomessa heinäkuun lopulla riehunut ja sähkölinjoille merkittäviä tuhoja aiheuttanut Asta-myrsky on tuore esimerkki luonnonilmiöstä, jonka aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen sähköyhtiöiden pitää varautua. Asta-myrskyn vaikutukset ulottuivat tuona viikonloppuna Keski-Pohjanmaalle saakka, ja myrskyvaurioiden korjaaminen työllisti myös Kokkolan Energian henkilökuntaa. Tulin silloin apuun lomalta iltavuoroon. Myrsky alkoi aamulla puoli viideltä ja sen jälkiä korjattiin vielä lähelle puolta yötä, sillä puita kaatui linjoille aika paljon, Kokkolan alueen sähkönsiirrosta huolehtivan Kenet Oy:n käyttöteknikko Pekka Kinnunen muistelee. Asta-myrskyn aiheuttamat tuhot Itä- Suomessa olivat merkittävät. Kokkolan seudulla selvittiin tälläkin kertaa paljon vähemmällä. Vaikka täällä tulisi rajukin myrsky, meillä sähkölinjojen pituudet ovat niin lyhyitä, ettei niiden korjaaminen kestäisi viikkoja. Kenetin alueella 5-20 kilometriä on aika tyypillinen yhden johtolähdön pituus mutta Itä-Suomen ja Keski-Suomen verkkoyhtiöissä johtolähtöjen pituudet voivat olla yli 100 kilometriä. Puustokaan ei kasva täällä aivan niin pitkäksi kuin Itä- ja Keski-Suomessa, mikä osaltaan ehkä pienentää myrskyvaurioita. Useampien rengassyöttömahdollisuuden ansiosta verkon rakenne on Kenetillä lisäksi vähän erilainen kuin Itä-Suomessa, Kinnunen sanoo. Kalusto valmiina lähtöön Normaalityöajan ulkopuolella yksi toimihenkilö ja kaksi asentajaa ovat varallaolossa puolen tunnin lähtövalmiudessa, kun kännykkään tulee ilmoitus häiriöstä sähkönjakelussa. Toimihenkilöllä on mukanaan reppu, josta löytyvät kannettava tietokone ja tarvittavat kartat. Varallaolijoilla on käytössään yhtiön autot, jotka on varustettu kalustolla, jota tarvitaan muun muassa linjojen raivaamiseen. Säätilaa tarkkaillaan aktiivisemmin jos lähialueelle on ennustettu myrskyä ja lisäksi Ilmatieteenlaitos lähettää sähköpostilla tiedon tulevasta myrskyrintamasta. Myrskyn uhatessa voidaan varallaolovahvuutta lisätä tarpeen mukaan. Kun saan hälytyksen, pystyn ottamaan kannettavalla yhteyden valvomoon jo kotoa ja ohjaamaan sieltä joitakin asioita sekä antamaan asentajille tietoja maastoon, Kinnunen kuvailee vikatilanteen aiheuttamia ensimmäisiä toimenpiteitä. Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Esa Melametsä ja Kokkolan Energia 8 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2010 www.kokkolanenergia.fi

Meillä on töissä vastuuntuntoisia ihmisiä, sillä tiukoissa paikoissa liikkeelle lähtee sellaisiakin työntekijöitä, joita varallaolo ei sillä hetkellä koske. Ymmärretään, että sähköt pitää saada päälle eikä työssä olevia haluta jättää pulaan. Tiedon kuljettava varmasti Vikatilanteiden selvityksessä häiriötön tiedonkulku on avainasemassa. Kinnunen muistuttaa, että mitään ei tapahdu, ellei viesti kulje. Kokkolan Energialle on vastikään uusittu viestintäjärjestelmät, jotka nopeuttavat sähköverkon vikojen selvittämistä sekä korjaamista, ja sen myötä sähköjen palauttamista mahdollisimman ripeästi asiakkaille. Emme halua olla pelkästään kännyköiden varassa, koska häiriötilanteissa kännykkäverkot saattavat tukkeutua. Sen sijaan käytämme varallaolossa viranomaisviestinnän Virve-verkkoa, minkä lisäksi meillä on oma VHF/UHFradiopuhelinjärjestelmä, Kinnunen kertoo. VHF/UHF- radiopuhelinjärjestelmän ansiosta esimerkiksi valvomosta saadaan luotettavasti yhteys asentajapariin, vaikka he liikkuisivatkin maastossa etäällä tiestöstä. Radiopuhelinverkon ansiosta lisäksi yksittäiset asentajat ja asentajaparit voivat kommunikoida keskenään, kun he paikantavat ja korjaavat sähkökatkoksen syitä. Radiopuhelinverkko parantaa osaltaan myös työturvallisuutta. Vaikka vikatilanteissa sähköt pyritään palauttamaan niin pian kuin mahdollista, turvallisuudesta ei tingitä missään tilanteessa. Katkoksia ehkäistään ennakolta Kun sähköt menevät poikki, asiakkaiden ei kannata heti soittaa vikanumeroon. Kinnusen mukaan ensin on syytä tarkistaa, löytyykö vika talon sisältä, jos esimerkiksi pääsulake tai ryhmäsulake on palanut. Toisekseen Kokkolan Energian oma järjestelmä tekee ensimmäisten minuuttien aikana ns. pika- ja aikajälleenkytkennät, joiden seurauksena sähköt voivat palautua. Esimerkiksi muuntajan päällä olevat eläimet saattavat aiheuttaa valokaarioikosulun. Kun järjestelmä katkaisee sähköt, valokaari sammuu ja sähköt palautuvat. Sellainen tieto on meille tärkeää, kun asiakkaat kertovat esimerkiksi sähkölinjan päälle kaatuneesta puusta. Silloin tiedämme, mistä sähkökatkos aiheutuu ja missä vikapaikka sijaitsee. Tieto tulee meille vikailmoituskeskuksen (06-822 0800) kautta, ja me puolestamme yritämme pitää vikailmoituskeskuksen mahdollisimman hyvin ajantasalla siitä, mitä aluetta vika koskee ja kauanko vian korjaaminen kestää. Luonnon aiheuttamia sähkökatkoja pyritään ehkäisemään ennakolta. Kinnunen kertoo, että Kenet Oy:n vastuulla oleva sähköverkko on jaettu kuuteen alueeseen, joista yhden johtoalueet raivataan vuosittain kunnossapito- ja huoltosuunnitelman mukaisesti. Johtoalue on leveydeltään metristä kymmeneen metriä riippuen johdon jännitetasosta ja rakenteesta. Meillä on oikeus raivata johtoalueen pohja sekä reunapuut. Linjaraivaajat silmäilevät lisäksi johtoalueen ulkopuoliset alueet, ja maanomistajan luvalla kaadetaan muun muassa lahot puut, jotka saattavat kaatua linjalle. Puuston aiheuttamat sähkökatkokset luonnollisesti vähenevät sitä mukaan, kun ilmajohtoja kaapeloidaan maan alle. Tällä hetkellä Kenet Oy:llä on 20 kilovoltin keskijänniteilmajohtoja noin 250 kilometriä ja 400 voltin pienjänniteilmajohtoja noin 400 kilometriä. Toimi oikein, älä ota riskejä Pahasti poikki-kirjasessa, jonka julkaisemiseen ovat osallistuneet muun muassa Puolustusministeriö, Energiateollisuus ry. ja Fingrid Oyj, annetaan hyviä käytännön vinkkejä, miten toimia sähkökatkon sattuessa. Seuraavassa joitakin poimintoja: Katso, onko naapurilla valot. Yleensä huoneistot, lähitalot ja lyhyt kadunpätkäkin kuuluvat samaan sähköverkkoon. Jos valot ovat pois sieltäkin, kyseessä on kodin sähköverkkoa laajempi katko. Silloin kun katko tuntuu pitkittyvän, saat sähköyhtiöltä tietoa katkon syystä ja ehkä arvion sen kestosta. Seuraa radion uutisia. Jos vika on asunnon tai talon omassa verkossa eikä se korjaannu sulaketta vaihtamalla, soita ammattiapua. Korjaustöitä ei saa tehdä omin päin. Kodin valot ja sähkölaitteet on hyvä laittaa pois päältä katkon alettua. Ne eivät kuitenkaan toimi sen aikana. Jätä esimerkiksi yksi valaisin päälle kertomaan, milloin sähköt palaavat. Tärkeintä on katkaista virta liedestä, silitysraudasta, kahvinkeittimestä ja pesukoneesta. Myrskyt kaatavat puita ja heittävät oksia ja muuta roskaa sähkölinjoille. Älä yritä raivata niitä pois. Vaarana on tappava sähköisku. Hyvä nyrkkisääntö on, että mihinkään, mikä koskee sähkölinjoihin, ei saa tarttua. Teille ja pihoille kaatuneita irtopuita ja oksia voi raivata pois, jos ne eivät kosketa sähkölinjoja. 5) Valot sammuvat, kun sähköt menevät poikki. Toimiva taskulamppu on korvaamaton apuväline muun valaistuksen hävitessä. Sen valossa liikkuminen on turvallisempaa ja esimerkiksi sulaketaulun tutkiminen helpompaa. www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2010 9

Asuntomessut oiva ajankohta sukulaisvierailuille Teksti: Jorma Uusitalo Kuva: Tomi Hirvinen Kokkolan asuntomessut ensi kesänä ovat mitä parhain ajankohta kutsua sukulaisia ja ystäviä vierailulle Kokkolaan. Kutsumalla sukulaisia ja muita tuttavia kylään asuntomessujen aikana voi jokainen kokkolalainen vaikuttaa tapahtuman onnistumiseen. Meillä on esimerkiksi käytössä isäntälippu. Sen ansiosta aktiivinen isäntä tai emäntä pääsee käymään messuilla samalla lipulla useamman kerran, kertoo Kokkolan asuntomessujen projektipäällikkö Touko Rauma. Asuntomessuvieraiden majoittamiseen käytetään myös perhemajoitusta. Perhemajoitus toimii Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla, miksi se ei toimisi täälläkin. Etsimme perheitä, jotka ovat kiinnostuneita tarjoamaan yösijan messuvieraille. Kaustisella kaikki osapuolet ovat olleet erittäin tyytyväisiä käytäntöön, joka samalla tarjoaa isäntäperheille mahdollisuuden pieneen lisäansioon, Rauma sanoo. Työt edenneet aikataulussa Touko Rauma nauraa, että rakentaminen on aina luovaa toimintaa, jossa tulee eteen ennakoimattomia tilanteita. Silti valmistelut ovat hänen mukaansa edenneet kiitettävästi aikataulussa. Asuntomessujen projektipäällikkö Touko Rauma toivoo, että asuntomessurakentajat saavat työrauhan tulevina kuukausina. Infraan liittyvät yhteistyökumppanit kuten Kokkolan Energia, Kokkolan Vesi ja Anvia ovat hoitaneet osuutensa, ja kaikki on piilotettu maan alle. Toimijat ovat sitoutuneita ja he tietävät, mistä messurakentamisessa on kyse, projektipäällikkö kiittää. Ainoa toiveeni on, että rakentajille annetaan työrauha ja että ihmiset välttäisivät turhaa liikkumista messualueella rakentamisen aikana. Rakentamisen asiantuntijoita Vanhansatamanlahden messualueelle on toistaiseksi viety säästeliäästi. Ne ryhmät, jotka siellä ovat käyneet, ovat kiitelleet vuolaasti messualueen erityispiirteitä. Tämän päivän Suomessa on luksusta, että asukkaat pääsevät rakentamaan omarantaiselle merenrantatontille kävelymatkan päässä kaupunkikeskustasta. Ja vaikka kyseessä on tuulinen merenrantaalue, rakentamista on saatu ohjattua siten, että mikroilmasto on siedettävä tuulisellakin ilmalla, Rauma kertoo esimerkkejä kiitosta saaneista yksityiskohdista. Lehden nimi kertoo pitkästä historiasta Maalaus: Esa Tiainen Kokkolan Energian asiakaslehden nimi, Sähkö- ja saunalaitos, perustuu vahvasti historiaan. Kaupunginvaltuuston päätöksellä Kokkolaan perustettiin vuonna 1904 Kokkolan Sähkö- ja Saunalaitos, joka nykyisin tunnetaan nimellä Kokkolan Energia. Seuraavana vuonna Kokkolan kaupunginvaltuuston päätöksestä Rantakadulle valmistui punatiilinen sähkölaitoksen talo. Ensimmäiseen kerrokseen rakennettiin sähköä tuottava voimalaitos. Toiseen ja kolmanteen kerrokseen sijoittui kaupungin yleinen sauna. Näin nivoutuivat aikanaan yhteen sähkön tuottaminen ja saunominen, joiden historiallista yhteiseloa asiakaslehden nimi tänä päivänä kuvaa. 10 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2010 www.kokkolanenergia.fi

Asiakaslehti 1/2010 Energiavisan palkintojen voittajat: LASERMITTA: Aino Aaltonen, Kokkola. ENERGIANKULUTUSMITTARI: Hannamari Kilpiäinen, Kokkola, Kalervo Puumala, Kokkola, Satu Siirilä, Kokkola, Salme Emas, Småbönders, Inger Hansell, Kokkola, Monica Sundstedt, Kokkola, Arja Hellsten, Turku, Åsa Satokangas, Kokkola, Hannu Ruisaho, Kokkola, Marko Pylväinen, Kokkola. SATEENVARJO/KYLPYPYYHE: Niina Sankari-Karhulahti, Kokkola, Anne-Mari Öster, Pietarsaari, Hanna Huima, Kokkola, Jouko Soininen, Kokkola, Markus Ventin, Pietarsaari, Irma Vuorinen, Kokkola, Arja Seppälä, Kokkola, Pasi Kattilakoski, Kokkola, Veli Kalliomaa, Kokkola, Hillevi Halonen, Kokkola. Vastauksia yhteensä 293 kpl. Palkinnot toimitettu voittajille. Kiitos osallistujille aktiivisuudesta. Tee e-laskusopimus Voit voittaa palkinnon Sähkö- ja kaukolämpölaskun voit saada helposti ja vaivattomasti myös e-laskuna omaan verkkopankkiisi. Kun teet e-laskusopimuksen Kokkolan Energian kanssa joulukuun loppuun mennessä, osallistut arvontaan, jossa on palkintona 5 kpl Marja Kurjen silkkihuivia tai -kravattia. E-lasku on helppo ja ympäristöystävällinen tapa vastaanottaa lasku, sillä siitä löytyvät valmiina kaikki tarvittavat tiedot kuten laskuttajan tilitiedot, viitenumero ja laskun summa. E-lasku on nopea tarkistaa ja sen hyväksyminen käy vaivattomasti. Lasku arkistoituu verkkopankkiin automaattisesti. E-laskusopimuksen voit tehdä verkkopankissasi. Laskuttajaluettelosta valitaan Kokkolan Energia/sähkö tai Kokkolan Energia/lämpö riippuen onko kyseessä sähkö vai kaukolämpölasku. Tunnistetiedoksi annetaan asiakasnumero ja laskutussopimusnumero laskun oikeasta yläkulmasta. E-laskusopimusta tehdessäsi voit valita myös automaattisen maksamisen. Silloin ei tarvita erillistä hyväksymistä, vaan lasku veloitetaan eräpäivänä suoraan tililtä. Energiavisa Voit osallistua kilpailuun leikkaamalla oheisen kupongin ja postittamalla sen meille vastauslähetyksenä. Vastaajan nimi ja yhteystiedot: Kokkolan Energia maksaa postimaksun Vastaukset kysymyksiin löytyvät tämän lehden sivuilta. Oikein vastanneiden kesken arvomme 20 kpl tavarapalkintoja. Lähetä vastaukset viimeistään 31.12.2010. 1) Kuinka monta kilometriä Kenet Oy:llä on tällä hetkellä 400 voltin pienjänniteilmajohtoja? a) 14 km b) 400 km c) 1800 km 2) Kuinka paljon KoVo:n voimalaitoksen polttoainekäytöstä kaudella 2010-2011 on puun osuus? a) 7 prosenttia b) 33 prosenttia c) 70 prosenttia KOKKOLAN ENERGIA Tunnus 5010255 00003 VASTAUSLÄHETYS 3) Mikä taho määrittelee kuluttajalle tulevan sähkölaskun sisällön? a) energiamarkkinavirasto b) paikallinen sähköyhtiö c) valtioneuvosto www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2010 11

Yllättikö sähkölaskun suuruus? Stefan Finnilä paikallistaa energiasyöpöt Kun kuuntelee Stefan Finnilän rauhallista esitystä kodin energiasyöpöistä, tulee väistämättä mieleen, että juuri tuollaisen henkilön kuuluukin olla puhelimen toisessa päässä silloin, kun linjalla on kiukkuinen asiakas tivaamassa perusteluita suuruudellaan yllättäneelle sähkölaskulle. Mittausmestarina työskentelevän Finnilän rauhallisuus ei petä edes siinä vaiheessa, kun toimittaja tinkaa ties monennenko kerran, että missä tilanteissa se ilmalämpöpumppu toimiikaan parhaiten sekalämmitteisessä omakotitalossa. Aika usein asiakas sanoo, että mittarissa täytyy olla virhe eikä sähkölasku sen takia voi pitää paikkansa. Jokaisessa tapauksessa selitys sähkölaskuun haetaan yhdessä asiakkaan kanssa. Joskus se kestää 15 minuuttia, joskus kahdesta kolmeen tuntia, Finnilä kertoo. Mittarivirheestä on hänen mukaansa kyse erittäin harvoin. Vain joissakin tapauksissa vuodessa syynä todella on mittarivirhe, ja sen vaikutus laskuun on silloin huomattava. Mittarivirheitä tapahtuu yleensä vanhoille mittareille. Esimerkiksi laskulaitteet ovat jumiutuneet, jolloin mittari mittaa vain päivä- tai yösähköä. Asumustottumukset vaikuttavat paljon Kotitalouksissa eniten energiaa kuluu lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen. Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Esa Melametsä 12 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2010 www.kokkolanenergia.fi

Omakotitalon laitteiden ja järjestelmien säädöt tarkistamalla ja käyttöohjeet lukemalla voidaan Stefan Finnilän mukaan parhaiten varmistaa se, ettei sähkölasku yllätä suuruudellaan. Stefan Finnilä sanoo, että asumustottumuksilla voi vaikuttaa merkittävästi sähkölaskun suuruuteen. Kun suihkussa viettää 10 minuutin sijasta viisi minuuttia, käytettävän veden määrä puolittuu heti. Lämminvesivaraajassa säätimien ei tarvitse olla kaakossa eli 90 asteessa, sillä 70 astettakin riittää oikein hyvin. Tuuletettaessa viiden minuutin ristiveto on parempi vaihtoehto kuin että räppänät pidetään auki niin kauan, että rakenteet ehtivät jäähtyä, hän luettelee käytännön esimerkkejä. Ilmalämpöpumput asettavat omistajilleen monenlaisia haasteita. Perusasia on hänen mukaansa se, että asentaja opettaa asiakkaalleen laitteen käytön. Silloin yleensä vältytään ikäviltä yllätyksiltä, kuten että sähkölasku nousee ilmalämpöpumpun asentamisen jälkeen jopa huomattavasti, vaikka tavoite on ollut päinvastainen. Parhaiten ilmalämpöpumpu toimii sähkölämmitteisessä talossa oikein säädettynä, jos on hankkinut ilmalämpöpumpun nimenomaan säästääkseen sähköä. Säästön lisäksi ilmalämpöpumppu voi parantaa ilmanlaatua. Kun on hankittu ilmalämpöpumppu puhtaasti säästämistä varten, sähkölaskua nostava virhe saattaa tapahtua vaikkapa seuraavasti: Ilmalämpöpumpusta löytyy yleensä lämmitys- ja jäähdytysasento tai automaattiasento. Ilmalämpöpumppu pyrkii pitämään sisälämpötilan esimerkiksi 21-asteisena mutta asiakas ajatteleekin, että säästetään enemmän. Ilmalämpöpumppu on automaattiasetuksella ja takkaa lämmitetään niin, että lämpötila nousee hetkellisesti jopa 26 asteeseen. Silloin ilmalämpöpumppu toteaa, että sisäilma on liian kuumaa ja se alkaa jäähdyttämään pukkaamalla takan lämmön pihalle. Silloin energiaa kuluu ihan hukkaan. Jos ilmalämpöpumppu sen sijaan pidettäisiin vain lämmitysasennossa ja 21 asteessa, se pysäyttäisi toiminnan hetkeksi ja korkeintaan levittäisi lämmön tasaisesti, Finnilä opastaa. Käyttöohjeet kannattaa lukea Usein käy niin, että kun sähkölaskua on yhdessä selvitetty, asiakas todella huomaa asioita, joita omassa asumisessa voi muuttaa. Kun muutaman kuukauden kuluttua on otettu uudet lukemat, kulutus onkin pienentynyt. Toinen asia, jolla sähkölaskua voi pienentää, ei sekään ole järin vaikea. Stefan Finnilä nimittäin suosittelee lukemaan ihan oikeasti kodin laitteiden käyttöohjeet. Tiedon puute on hänen mukaansa yleinen syy siihen, että sähköä onkin kulunut enemmän kuin on osattu odottaa. Kannattaa lisäksi tehdä ajallaan tarvittavat huollot. Kuten puhdistaa ja sulattaa pakastin ja jääkaappi säännöllisesti sekä puhdistaa ja vaihtaa koneellisen ilmanvaihdon ilmansuodattimet kahdesti vuodessa. Käyttöohjeiden opettelemisen ja omien asumustottumusten arvioinnin lisäksi Finnilällä on kolmaskin tehokas keino pienentää kodin sähkölaskua. Kaikki tarpeettomat laitteet jättäisin kauppaan, hän hymähtää mutta korostaa, ettei pyrkimys käyttää energiaa järkevästi suinkaan automaattisesti tarkoita sitä, että pitäisi tinkiä mukavuudesta. Finnilä muistuttaa myös, että kodin sähkönkulutusta voi laskea itsekin, kunhan hallitsee perusyksiköt ja kertolaskun. Työ palkitsee tekijänsä Stefan Finnilän työnkuvaan kuuluu muun muassa kaikki sähkön mittaukseen liittyvä kuten kulutusmittaukset ja sähkön laadun mittaus, etäluentajärjestelmän ylläpito, mittareiden vaihdot sekä monet muut pienemmät asiat. Asetukseen perustuva etäluentaan siirtyminen on edennyt ripeästi, sillä noin 17 000:een talouteen on jo vaihdettu etäluettava mittari. Asiakkaalle lähetetyn ilmoituksen jälkeen, jokainen lasku perustuu mitattuun kulutukseen. Sähkölämmitteisissä kodeissa pitää varautua siihen, että talvisin tulee huomattavasti isompi sähkölasku kuin kesäisin. Finnilä kertoo saavansa paljon palautetta asiakkailta suoraan mutta myös asentajien välityksellä. Tässä työssä palkitsee jokainen paperi tai lasku, jonka saan pois työpöydältäni. Silloin tiedän, että olen saanut ratkaistua asiakkaalla olleen ongelman, hän sanoo. www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2010 13

Näin luet sähkölaskua Sähkölaskun sisältö on saanut usein kritiikkiä asiakkailta monimutkaisuudestaan. Tämä asia on Kokkolan Energialla tiedostettu ja siihen on pyritty vaikuttamaan niin paljon kuin mahdollista. Sähköyhtiön vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, koska sähkölaskun sisältö määritellään Energiamarkkinaviraston määräyksessä. Erityisesti arviolaskut ja tasauslaskut ovat olleet kritiikin kohteena, mutta niiden lähettäminen asiakkaille pääsääntöisesti loppuu etäluentaan perustuvan laskutuksen myötä. Sähkölaskun rakenne on tyypiltään kaksiosainen. Ensimmäisellä sivulla on yhteenveto eri palveluiden laskutuksesta, asiakastiedot, laskun tiedot ja laskun loppusumma. Toisella sivulla (laskun kääntöpuolella) on tarkempi erittely laskutetuista yksiköistä, niiden ajankohdasta, hinnoista ja summasta. Tällä sivulla esitetään myös mittarilukemat ja mitattu energia. Sähkölaskun sisältö jakaantuu myös kahteen eri osaan, sähkön siirtoon ja sähköenergian myyntiin. Sähkön siirtohinta muodostuu perusmaksusta (johon myös mittausmaksu kuuluu), siirtomaksusta sekä sähköverosta. Sähkön siirrosta vastaa kanta-kokkolan alueella KENET Oy, joka on Kokkolan Energian täysin omistama yhtiö. Sähköenergian hinta taas muodostuu perusmaksusta ja energian hinnasta. Tämä on se osa laskusta, jota voidaan vapaasti kilpailuttaa eri sähköyhtiöiden välillä. Sähköenergia ja sähkön siirto veloitetaan erillisillä laskuilla, mikäli energiaa myyvä yhtiö on eri kuin Kokkolan Energia. Sähkölaskutyyppejä on neljä erilaista. Seuraavassa eri tyypeistä hieman tarkemmin: Arviolasku Perustuu arvioituun sähkönkäyttöön. Arviolaskuja ei enää lähetetä, kun asiakkaan etäluentaan perustuva laskutus saadaan käyttöön. Tasauslasku Perustuu laskutuskauden lopussa tehtyyn asiakkaan sähkömittarin luentaan. Saatua lukemaa verrataan edelliseen lukemaan, jolloin saadaan kuluneen laskutuskauden todellinen kulutus. Tasauslaskulla laskutetaan arvioidun kulutuksen ja todellisen kulutuksen välinen erotus. Tämäkin laskutyyppi poistuu etäluennan myötä, koska tasauksia ei tarvitse enää tehdä. Lukemalasku Lukemalaskulla laskutetaan lukemien perusteella aina todellista kulutusta ilman arvio-osuutta. Tämä on se laskutyyppi, joita tulevaisuudessa pääsääntöisesti vain lähetetään, kun etäluentaan on siirrytty. Kaukolämmössä lähetetään jo nyt vain lukemalaskuja. Loppulasku Toimitetaan sopimuksen päättyessä ja perustuu luettuun mittarilukemaan. Sähkölaskun sisältö määritellään Energiamarkkinaviraston määräyksessä. 14 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2010 www.kokkolanenergia.fi