Rakentamisen energiamääräykset 2012 Uudisrakennuksen energiaselvitys Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi (Lähdeaineisto mm. Ympäristöministeriö) 1
Energianeuvontaa Energiatoimistosta 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto tarjoaa kuluttajille maksutonta energianeuvontaa Rakentaminen, remontointi, lämmitystavat ja kodin energiankäyttö Tavoitteena tarjota luotettavaa ja puolueetonta tietoa energiatehokkuudesta ja uusiutuvasta energiasta keskeisiin valintoihin Neuvontaa tarjotaan Sähköposti energianeuvonta@kesto.fi ja puhelin 010 281 4600 Internet-sivut www.kesto.fi/energianeuvonta Ympäri Keski-Suomea järjestettävät tapahtumat ja koulutukset Kuntia kannustetaan yhteistyöhön - maksutonta neuvontaa ja koulutusta tarjolla! 2
Sisältö Mikä muuttuu ja miksi? Mitä rakennuksia määräykset koskevat? Uudisrakennuksen energiaselvitys Vaatimukset laskentatyökaluille & tulosten esittämiselle Energiankäytön mittaus 3
Uusi rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2010) Euroopan parlamentti hyväksyi 18.5.2010 uudistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin Kansalliset säädökset kesällä 2012 Direktiivi muuttaa rakentamista koko EU:n alueella merkittävästi Uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia vuoden 2020 loppuun mennessä Julkisia rakennuksia vaatimus koskee jo vuoden 2019 alusta. Korjausrakentamiselle tulossa kansalliset energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset. Käytännössä rakennuksen tiettyä osa-aluetta korjattaessa (rakenne-, talotekniikka tai lämmitys) ratkaisujen on täytettävä tietyt energiatehokkuusvaatimukset Otetaan huomioon kansalliset olosuhteet ja kustannustehokkuus 4
Määräysten kehitys jatkossa (Lähde: YM) EPBD-direktiivi voimaan 9.7.2010, kansalliset säädökset oltava julkaistuna 9.7.2012 Kansalliset säädökset voimaan osin 9.1.2013 (lähinnä energiatodistus), osin 9.7.2013 5
Uudisrakentamisen määräykset 2012 - mikä muuttuu? (Lähde: YM) Voimaan 1.7.2012 Koskee vain uudisrakentamista Siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun Energiamuotojen kertoimet Keskimäärin noin 20 % tasonkiristys nykyiseen määräystasoon verrattuna Lämpöhäviöiden määräykset säilyvät perälautana Läpäistävä siis E-luvun ohella myös tasauslaskelma, 2010 taso Uusiutuvaa energiaa koskeva vaatimus siirrettiin seuraavaan määräysuudistukseen 6
Muuttuvat RakMk osat D3 Rakennusten energiatehokkuus (2012) määräykset Kokoaa kaikki energiatehokkuusvaatimukset yhteen osaan Kokonaisenergiavaatimus keskeisessä roolissa C3 Rakennusten lämmöneristys Yhdistyy D3:een D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto (2012) määräykset ja ohjeet Energiatehokkuusvaatimukset siirtyvät D3:een C4 Lämmöneristys (2012) ohjeet Lambda / U-arvot yhtenäistetään EN-standardien kanssa Liitosten kylmäsillat lisätty D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta (2012) ohjeet Kuukausitason laskennallisen kulutuksen määrittely 7
RakMk 2012 määräykset ja ohjeet www.ymparisto.fi/rakentamismaaraykset Valmiina D3 (2012), D2 (2012) D3 Tasauslaskin 2012 (excel, versio marraskuu 2011) D3 LTO-laskin 2012 (excel, versio marraskuu 2011) Tasauslaskentaopas 2012 (pdf) www.ymparisto.fi/rakentamismaaraykset > Uudistumassa olevat rakentamismääräyskokoelman osat (21.5.2012 yhä luonnosvaiheessa) C4 Lämmöneristys (ohjeet), luonnos 16.3.2012 D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta (ohjeet), luonnos 14.3.2012 8
Soveltamisala (D3 Luku 1) 9
Luku 1.1 Soveltamisala (1/2) Määräykset koskevat uusia rakennuksia, joissa käytetään energiaa tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen sekä mahdollisesti jäähdytykseen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi. 10
Luku 1.1 Soveltamisala (2/2) Määräykset eivät koske seuraavia rakennuksia: a) tuotantorakennus, jossa tuotantoprosessi luovuttaa tarpeeksi lämpöenergiaa halutun huonelämpötilan aikaansaamiseksi ja tarvitaan vain vähäisessä määrin muuta lämmitysenergiaa TAI jossa runsas lämmöneristys nostaisi haitallisesti huonelämpötilaa tai lisäisi oleellisesti jäähdytysenergian kulutusta b) rakennus, jonka lämmitetty netto-ala on enintään 50 m 2 c) muut kuin asuinkäyttöön tarkoitetut maatalousrakennukset, joissa energiankäyttö on vähäinen d) kasvihuone, väestönsuoja tai muu rakennus, jonka käyttö tarkoitukseensa vaikeutuisi kohtuuttomasti näitä määräyksiä noudatettaessa. e) loma-asunto, johon ei ole suunniteltu kokovuotiseen käyttöön tarkoitettua lämmitysjärjestelmää. f) määräajan paikallaan pysyvä siirtokelpoinen rakennus (määräaikainen rakennus), joka on valmistettu ennen näiden määräyksien voimaantuloa ja jonka käyttötarkoitus ei oleellisesti muutu. Tällaisia voivat olla esimerkiksi väliaikaiseen käyttöön tarkoitetut koulu- ja päiväkotirakennukset. 11
D3 2.9 Määräaikaiset rakennukset Määräaikaisen rakennuksen lämpöhäviö saa olla enintään yhtä suuri kuin puolilämpimän tilan mukaisilla vertailuarvoilla määritetty Ei kokonaisenergiavaatimusta 12
D3 2.10 Loma-asunnot Loma-asunto, johon on suunniteltu kokovuotiseen käyttöön tarkoitettu lämmitysjärjestelmä, mutta ei tarkoitettu majoituselinkeinon harjoittamiseen: Kevennetyt vaatimukset, vain vaipan lämpöhäviölle Seinä 0,24 W/(m2 K) Hirsiseinä 0,80 W/(m2 K) Yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,15 W/(m2 K) Ryömintätilaan rajoittuva alapohja 0,19 W/(m2 K) Maata vasten oleva rakennusosa 0,24 W/(m2 K) Ikkuna, kattoikkuna, ovi 1,4 W/(m2 K) 13
Uudisrakennuksen energiaselvitys (D3 luku 5) 14
Uudisrakennuksen energiaselvitys Rakennusta suunniteltaessa on laadittava energiaselvitys ja liitettävä rakennuslupahakemukseen Ennen rakennuksen käyttöönottoa energiaselvitys on päivitettävä ja pääsuunnittelijan on varmennettava se. Energiaselvitys sisältää yleensä seuraavat tarkastelut: rakennuksen kokonaisenergiankulutus (E-luku) kohdan 2.1 mukaan; energialaskennan lähtötiedot ja tulokset kohdan 5.3 mukaan; rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus kohdan 2.4 mukaan; rakennuksen energiatodistus. kesäaikainen huonelämpötila kohdan 2.2 mukaan ja tarvittaessa jäähdytysteho; rakennuksen lämmitysteho mitoitustilanteessa; Energialaskennan keskeiset lähtötiedot ja tulokset on esitettävä D3 liitteen taulukoiden mukaan (liite 3, taulukot 12 ja 13) 15
Rakennuksen kokonaisenergiankulutus (E-luku, D3 kohta 2.1) 16
Rakennuksen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 17
Rakennuksen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 18
Käyttötarkoitusluokat Käyttötarkoitusluokkien tarkempi jaottelu D3 Liitteessä 1 Jos useampi kuin yksi käyttötarkoitus, rakennus jaettava käyttötarkoitusluokkien mukaisiin osiin joiden täytettävä E- lukuvaatimukset Jos jokin osa alle 10 % lämmitetystä nettoalasta, se voidaan laskea muihin aloihin kuuluvaksi. Käyttötarkoitusluokat 1-8: E-luku + muut vaatimukset Luokka 9: Muut rakennukset ei E-luku vaatimusta (varastot, uima-, jäähallit, liikenteen rakennukset, autotallit) 19
Energiankulutus, ostoenergia ja E-luku Nettotarve (huonelämpötilan ylläpito, käyttövesi, sähkölaitteet) Kulutus (tekniset järjestelmien jako- ja tuotantohäviöt) Uusiutuva omavaraisenergia (paikallinen UE pl. polttoaineet, aurinkolämpö/sähkö, tuuli, LPt) Ostoenergia (järjestelmien kulutus katetaan ostoenergialla) Energiamuotojen kertoimet E-luku 20
2012 määräysten energiamuotojen kertoimet 21
Kokonaisenergiatarkastelu eri lämmitysjärjestelmillä 22
E-luku laskentaesimerkki, kaukolämpötalo 23
Pientalon suurin sallittu E-luku riippuu pinta-alasta Pientalojen mahdollisia konsepteja Alle 120 m2, suora sähkö + takka + matalaenergiataso Normi = määräysten mukainen lämpöhäviötaso, ei parempi (matalaenergia Yli 120 m2, tai suora passiivi) sähkö + matalaenergia passiivitaso 50-300 m2, pelletti, kaukolämpö, maalämpö + normitaso Mikä näistä kustannustehokkain ja käyttäjälle sopivin pitkällä aikavälillä? 24
E-luvun laskennassa käytettävä standardoituja lähtötietoja (D3 luku 3) Rakennusten ns. standardikäyttö määrittää Säätiedot (liite 2): laskennassa käytetään Helsinki-Vantaa vyöhykkeen säätietoja, uusi energialaskennan säätietojen testivuosi (1980-2009) Ilmanvaihtomäärät (ellei tarpeenmukainen), lämmitys- ja jäähdytysrajat, käyttöajat ja käyttöasteet sekä sisäiset lämpökuormat (valaistus, sähkölaitteet, ihmiset) Lämpimän käyttöveden määrä ja lämmitysenergian nettotarve määritetty rakennustyyppikohtaisesti Ei voi vaikuttaa hanasta tulevaan litramäärään Kuluttajalaitteet (käyttäjäsähkö) aina D3 taulukon arvoilla Ei voi vaikuttaa esim. parempia laitteita valitsemalla Vesikalusteiden ja kuluttajalaitteiden laskenta jätetty tulevaisuuden kehityskohteeksi 25
Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus (D3 kohta 2.4) 26
Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus 2,1 2,1 2,1 2012 0,17 0,40 hirsis. 0,09 0,16 / 0,17 1,0 1,0 q50 = 2, max. 4 45 % Ei rajoitusta E-luku
Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus Tasauslaskentaopas 2012 Rakennuksen vaipan, vuotoilman ja ilmanvaihdon yhteenlaskettu lämpöhäviö saa olla enintään vertailuratkaisun lämpöhäviön suuruinen Osoitetaan tasauslaskennalla 28
Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus Rakennusosien U-arvot ja vaipan lämpöhäviö Vertailuratkaisun U-arvot ovat osan D3 vertailuarvojen suuruisia Suunnitteluratkaisun U-arvot ovat enintään enimmäisarvojen suuruisia Lisäselvitykset Jos vaipan ilmanvuotoluvun q50 suunnitteluarvo on pienempi kuin 4 m³/(h m²), ilmanpitävyydestä on esitettävä selvitys Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen määrittämisestä on esitettävä selvitys. Pinta-alat Vertailuikkunapinta-ala on 15 % yhteenlasketuista maanpäällisistä kerrostasoaloista, mutta kuitenkin enintään 50 % rakennuksen julkisivupintaalasta Valoaukon pinta-ala on asuinhuoneissa vähintään 10 % lattiapinta-alasta (RakMk osa G1) Rakennusosien yhteenlaskettu pinta-ala on sama vertailu- ja suunnitteluratkaisuissa 29
Lämmönläpäisykertoimen määritys D3:ssa lämmöneristyksen vaatimukset, vertailuarvot ja enimmäisarvot Lämpöhäviöt lasketaan rakennusvaipan sisämitoilla. Lämmönläpäisykertoimet voidaan laskea esimerkiksi C4 mukaan tai vaihtoehtoisesti vastaavien SFS-ENstandardien mukaisesti. Tasauslaskennassa otetaan huomioon rakennusosassa olevat säännölliset kylmäsillat, mutta ei rakenteiden välisiä liitoksia. Kylmäsiltojen laskentaan ohjeita osassa C4 sekä tasauslaskentaoppaassa (2012). 30
Ilmanvaihtojärjestelmän energiatehokkuus, D3 vaatimukset Rakennuksen ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava lämpöä talteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään 45 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemaa lämpömäärää Vastaava lämpöenergiantarpeen pienentäminen voidaan toteuttaa 1) rakennuksen vaipan lämmöneristystä parantamalla; 2) rakennuksen vaipan ilmanpitävyyttä parantamalla; tai 3) vähentämällä ilmanvaihdon lämmityksen tarvetta muulla tavalla kuin poistoilman LTO:lla (esim. tuloilman esilämmitys maasta) Koneellisen IV:n ominaissähkötehot (SFP-luku) Koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä enintään 2,0 kw/(m³/s). Koneellisen poistoilmajärjestelmä enintään 1,0 kw/(m³/s) Voi olla edellä mainittuja suurempi, jos esim. sisäilmaston hallinta edellyttää tavanomaisesta poikkeavaa ilmastointia 31
IV LTO vuosihyötysuhteen määrittäminen (Tasauslaskentaopas 2012) Tuloilman lämpötilahyötysuhde: käytetään valmistajan ilmoittamaa (esim. SFS-EN 308 mukaan mitattu) tai voimassa olevan tyyppihyväksyntäohjeen mukaan mitattua, suunnitteluratkaisu ilmavirralla Vuosihyötysuhde: otetaan huomioon tulo- ja poistoilmavirtojen suhde, jäätymissuojauksen toiminta sekä mahdollinen tuloilman lämpötilan rajoittaminen 32
IV LTO vuosihyötysuhteen määrittäminen (Tasauslaskentaopas 2012) 33 D3 LTO-laskin 2012 (excel, marraskuu 2011)
Rakennusvaipan ilmanpitävyys, D3 vaatimukset Sekä rakennusvaipan että tilojen välisten rakenteiden tulee olla niin ilmanpitäviä, että vuotokohtien läpi tapahtuvat ilmavirtaukset eivät aiheuta merkittäviä haittoja rakennuksen käyttäjille, rakenteille tai rakennuksen energiatehokkuudelle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakenteiden liitosten ja läpivientien suunnitteluun sekä rakennustyön huolellisuuteen. Rakenteisiin on tarvittaessa tehtävä erillinen ilmansulku. 34
Rakennusvaipan ilmanpitävyys, D3 vaatimukset Ilmanpitävyys määritellään vaipan pinta-alaa kohden, ei tilavuutta kohden kuten aikaisemmin q 50 vs n 50 Kuinka paljon ulkovaipan neliötä kohden vuotaa tunnin aikana 50Pa paine-erolla Rakennusvaipan ilmanvuotoluku q 50 saa olla enintään 4 m 3 /(h m 2 ) Voi ylittää arvon 4, jos rakennuksen käytön vaatimat rakenteelliset ratkaisut huonontavat merkittävästi ilmanpitävyyttä. Pienempi ilmanpitävyys voidaan osoittaa mittaamalla tai muulla menettelyllä. Vertailuarvo 2 m 3 /(h m 2 ) Jos ilmanpitävyyttä ei osoiteta mittaamalla tai muulla menettelyllä, rakennusvaipan ilmanvuotolukuna käytetään 4 m 3 /(h m 2 ). 35
Rakennusvaipan ilmanpitävyys, D3 Asuinkerrostaloissa ilmanpitävyys voidaan osoittaa mittaamalla vähintään 20 % huoneistoista. Ilmanpitävyyden mittaus voidaan suorittaa myös rakennuksen omilla ilmanvaihtokoneilla, jolloin enintään 25 % rakennuksen tilojen lämmitetystä netto-alasta voidaan rajata pois mittauksesta. Muu menettely: esimerkiksi teollisen talonrakennuksen laadunvarmistusmenettelyä, jolla ilmanpitävyys voidaan luotettavasti arvioida ennakolta. Tasauslaskentaoppaassa 2012 tarkemmat ohjeistukset 36
Tasauslaskentaopas 2012 Mittaustulokset: Parempi mittaustulos: voidaan käyttää sellaisenaan suunnitteluratkaisun laskennassa q50 yli 4 m 3 /(h m 2 ): täytyy parantaa vähintään lukuun 4 Käytetty parempaa kuin jälkikäteen mittaamalla saatu eikä lämpöhäviövaatimus täyty: joko parannettava ilmanpitävyyttä, TAI pienennettävä vaipan tai IV lämpöhäviötä Ei saa käyttää liian optimistista arvoa, jälkikäteen parantaminen vaikeaa 37
Tasauslaskentaopas 2012, Liite 3 Mittausmenetelmä: Tasauslaskentaa varten rakennuksen vaipan ilmanvuotoluku määritetään standardin SFS-EN 13829 (menetelmä B) mukaan 50 Pa paine-erolla ulkoilmaan verrattuna. Menetelmässä suljetaan tiiviisti mittauksen ajaksi rakennuksen vaipassa olevat aukot kuten ulko- ja jäteilmalaitteet sekä savupiiput. Ulko-ovet ja ikkunat ovat mittauksen aikana kiinni. Rakennuksen vaipan ilmanvuotoluku q50 (m³/(h m²)) lasketaan 50 Pa:n paine-erolla määritetyn vuotoilmavirran (m³/h) ja rakennuksen vaipan pinta-alan (m²) suhteena. Rakennusvaipan pinta-alaan lasketaan ulkoseinät aukotuksineen sekä ylä- ja alapohja. 38
Tasauslaskentaopas (2012) Liite 3, selvitys ilmanpitävyydestä 39
Tasauslaskentaopas, Liite 3 Muuhun menettelyyn perustuva selvitys Selvityksessä esitetään tasauslaskennassa käytettävä rakennuksen talotyyppikohtainen ilmanvuotoluku q50 ja perusteena oleva laadunvarmistusmenettely. Menettelyyn löytyy soveltamiskelpoisia ohjeita RT-ohjekortista RT 80-10974 (2009). Talotyyppikohtaisen ilmanvuotoluvun määrittäminen perustuu toteutetuista kohteista mitattuun riittävän suureen aineistoon (esim. 6) Ilmoitetussa luvussa on oltava riittävästi varmuutta, jotta rakennuksen toteutunut ilmanvuotoluku olisi enintään sen suuruinen. Laadunvarmistusmenettelystä esitetään se mittausaineisto ja tilastollinen laskenta, johon talotyyppikohtainen ilmanvuotoluku perustuu. Selvityksessä esitetään myös lyhyesti ilmanpitävyyden varmistaminen suunnittelussa, rakennusosien tuotannossa ja työmaatoiminnoissa sekä ulkopuolinen laadunvalvonta. 40
Rakennuksen energiatodistus Vuoden 2007 energiatodistuslain ja -asetuksen mukaista energiatodistusta käytetään siihen saakka kun uusi laki voimassa ET-luku joka kertoo rakennuksen netto energiankulutuksen kwh/brm 2, ei ostoenergiaa Uudessa energiatodistuksessa lasketaan E-luku Lausunnoille 19.4.2012, lausuntoaika päättyy 31.5.2012 tarkoitus saada voimaan 1.2.2013 41
42
Energiatodistus 2013 - Yksi lomake, yksi tapa määrittää energiatehokkuus, pätevöityneet tekijät Energiatodistus voimassa 10 vuotta Energialuokitus perustuu rakennuksen E lukuun laskennallinen vuotuinen ostoenergiankulutus painotettuna eri energiamuotojen kertoimilla Samat energiamuodon kertoimet ja energiatehokkuusmääritelmä kuin 2012 uudisrakentamisen määräyksissä Vanhat todistukset ovat voimassa voimassaoloaikansa mukaisesti. Vanhan lain mukaisesti energiatodistuksen pätevyydet ovat voimassa enintään vuoteen 2017. Uudisrakentaminen: todistus osa rakennuslupa asiakirjoja, ARA valvoo sisältöä 43
Kesäajan huonelämpötilan hallinta (D3 luku 2.2) Kesäajan huonelämpötilaa rajoitetaan: jäähdytysrajan arvoa (asunnot 27 C, muut 25 C) ei saa ylittää enemmän kuin 150 astetuntia 1. kesäkuuta ja 31. elokuuta välisenä aikana Vaatimuksenmukaisuus osoitetaan eri tilatyyppien lämpötilasimuloinnilla Lämpötilatarkastelua ei tarvita käyttötarkoitusluokkaan 1 (pien-, rivi- ja ketjutalot) ja 9 (muut rakennukset) kuuluvissa rakennuksissa, sekä Tarkastelua ei tarvita myöskään loma-asunnoissa ja rakennuksissa, joille ei ole E-luvun vaatimusta 44
Vaatimukset laskentatyökaluille & tulosten esittämiselle (D3 luku 5) 45
Vaatimukset laskentatyökaluille Laskentatyökalun tulee laskea vähintään lämmitysenergian nettotarve ja mikäli jäähdytysjärjestelmä, myös jäähdytysenergian nettotarve. Jos ei jäähdytystä tai jäähdytystä vain yksittäisissä tiloissa, laskenta voidaan suorittaa työkalulla, joka perustuu kk-tason menetelmään. Kaikkien muiden rakennusten laskenta pitää suorittaa työkalulla, joka pystyy ottamaan huomioon rakenteiden lämmönvarausominaisuuden ajasta riippuvaisena (dynaaminen laskentamenetelmä). Dynaamisen laskentatyökalun kelpoisuus tulee osoittaa. Kesäajan huonelämpötilan laskenta pitää suorittaa dynaamisella laskentatyökalulla. Käytännössä: Pienet asuinrakennukset ja muut rakennukset (käyttötarkoitusluokat 1 ja 9) - jos ei täysjäähdytystä, D5 tai vastaava kk-tason menetelmä Muut (käyttötarkoitusluokat 2-8) aina dynaamisella menetelmällä 46
Vaatimukset laskentatyökaluille Kuukausitason laskentamenetelmää käyttävän laskentatyökalun pitää noudattaa esimerkiksi rakentamismääräyskokoelman osan D5 tai SFS- ISO 13790 laskentamenetelmää Uuden D3 ja D5 mukaisia ainakin SuLVI, Lamit, D.O.F. tech Dynaamisen laskentatyökalu kelpoisuus tulee osoittaa: työkalu voidaan validoida siihen tarkoitettujen SFS EN, CIBSE tai ASHRAE standardien, tai vastaavien testitapausten mukaisesti kuten esimerkiksi IEA BESTEST D3 kelpoisia ainakin IDA-ICE, IES ja Riuska Lamit valmistumassa 47
Vaatimukset tulosten esittämiselle Energialaskennan keskeiset lähtötiedot on esitettävä liitteen 3 taulukon 12 sisältämillä tiedoilla Energialaskennan tulokset on esitettävä liitteen 3 taulukon 13 mukaisesti sisältämillä tiedoilla 48
49
Energiankäytön mittaus, D3 vaatimukset Rakennukset varustetaan energiankäytön mittauksella tai mittausvalmiudella siten, että eri energiamuotojen käyttö voidaan helposti selvittää. Mittauksista voidaan luopua, jos mittauksen tai mittausvalmiuden rakentaminen voidaan osoittaa epätarkoituksenmukaiseksi. Kaikki rakennukset Sähkönmittaus, josta saadaan tieto rakennuksen koko sähköenergiankulutuksesta. Lämmitysjärjestelmän ostoenergian kulutuksen mittaus. Muut kuin pien-, rivi- ja ketjutalot (käyttötarkoitusluokka 1) Lämpimän käyttöveden kulutuksen mittaus ja tarvittaessa lämpimän käyttöveden kiertopiirin paluun vesivirran ja lämpötilan mittaus. IV-järjestelmä varustetaan sähkönkulutuksen mittauksella lukuun ottamatta vähäisiä erillispoistoja. Järjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, että järjestelmän ominaissähköteho voidaan helposti mitata. Jäähdytysjärjestelmä varustetaan sähkönkulutuksen mittauksella. Järjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, että järjestelmän ottama sähköteho ja tuottama jäähdytysenergia voidaan helposti mitata. Kiinteä valaistusjärjestelmä varustetaan sähkönkulutuksen mittauksella. (Muut kuin käyttötarkoitusluokan 1 ja 2 rakennukset) 50
Yhteenvetoa Uudisrakennuksen energiaselvitys E-luvun laskennan keskeiset lähtötiedot ja tulokset D3 taulukoiden 12 ja 13 mukaan (mukaan lukien SFP-luku) Lämpöhäviöiden tasauslaskelma ja siihen vaadittavat lisäselvitykset (tiiveys ja IV LTO) Rakennuksen energiatodistus (vanha 2007 mukainen todistus ja 1.2.2013 alkaen uuden lain mukainen) Selvitys kesäaikaisesta huonelämpötilasta kohdan 2.2 mukaan ja tarvittaessa jäähdytysteho, sekä laskentatyökalun nimi ja kelpoisuus (ei pien-, rivi- ja ketjutalot sekä käyttötarkoitus luokka 9 muut rakennukset) Rakennuksen lämmitysteho mitoitustilanteessa Lisäksi selvitys energiankäytön mittaukseen liittyvien D3 vaatimusten täyttymisestä Pääsuunnittelija varmentaa ja tarvittaessa päivittää energiaselvityksen ennen rakennuksen käyttöönottoa. 51
Kiitos ajastanne Rakentamismääräyskokoelma www.ymparisto.fi/rakentamismaaraykset Uudistumassa olevat RakMk osat, mm. D5 2012 Muita hyödyllisiä linkkejä Ohjeita energiatehokkaaseen rakentamiseen www.energiatehokaskoti.fi Pisteytä talosi tekninen laatu www.pientalonlaatu.fi Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi 52