LIITE 3 Matkailun aluekokonaisuudet Kalajoen seutu Kalajoen Hiekkasärkkien monipuoliset matkailupalvelut tarjoavat palveluita myös alueen virkistyskäyttöön. Alueella on useita luontopolkuja, joiden varrella voi tutustua alueen luontoon. Kalajokisuulla sijaitseva vanhan markkinapaikan Plassin historia ulottuu aina 1500 luvulle asti. Plassi tunnetaan entisenä kalastajien, käsityöläisten ja sahatyöläisten asuinalueena, jossa nykyisin sijaitsee kalastusmuseo ja jäljellä on vanhaa arvokasta rakennuskantaa. Plassin alueella on käynnissä paikallisen kyläyhdistyksen toimesta kaljaasin rakentamisprojekti, jossa talkoovoimin rakennetaan Kalajoella 1891 rakennetun kaljaasi Ansion piirustuksilla vastaava laiva. Kalajoen Rahjan saaristo on Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ainoa varsinainen saaristo. Saaristoluonnon lisäksi alueella on vielä nähtävissä kalastuskulttuurin liittyviä rakennelmia. Mataluudestaan johtuen alue soveltuu erinomaisesti etenkin melonnan harrastamiseen ja alueella sijaitsee mm. veneluontopolku. Saarilla on useita tulentekopaikkoja sekä Metsähallituksen ylläpitämiä autiotupia. Rahjan saariston lisäksi merellistä luontoa ja kulttuurihistoriaa on nähtävillä Kallankareilla eli Maa- ja Ulkokallan saarilla. Saarten erityispiirteenä on yhä voimassa oleva itsemääräämisoikeus, jonka mukaan Kallankarien paikallishallinnosta vastaa karikokous. Maakallalla on säilynyt merkittäviä rakennuksia mm. kirkko ja pappila, ja kauempana merellä sijaitsevalla Ulkokallalla majakka ja majakanvartijan talo. Kalajoella sijaitsee Metsähallituksen meriluontokeskus, joka esittelee Perämeren rannikon monipuolista luontoa, Hiekkasärkkien ainutlaatuisia hiekkadyynejä sekä perinteistä kalastuskulttuuria ympärivuotisesti. Meriluontokeskus sijaitsee Hiekkasärkillä, joten siellä vierailee vuosittain useita tuhansia kävijöitä. Lisäksi meriluontokeskus vastaa Metsähallituksen omistamien meri- ja saaristoalueiden neuvonnasta koko Perämeren alueella. Perämeren ja Lestijoen rannalla sekä valtatie 8:n läheisyydessä sijaitseva Sautinkarin matkailukeskus palvelee karavaanareita ja matkailijoita ympäri vuoden. Asuntoauto ja -vaunu paikkojen lisäksi alueelta voi vuokrata mökkejä. Sautinkarissa on myös venesatama, joten myös vierasveneilijät voivat hyödyntää matkailukeskuksen palveluja. Raahen seutu Raahen kaupunki on yksi alueen merkittävimmistä merenrantakaupungeista. Raahe oli tärkeä varustamokaupunki aina 1800 luvun lopulle saakka ja merellisyys on vahvasti läsnä kaupungissa myös tänä päivänä. Alueen merellistä historiaa esittelevä Raahen museo on Suomen vanhin yliopistojen ulkopuolinen museo. Raahessa sijaitseva Vanhan Raahen puukaupunki on Perämeren merkittävin vanha kaupunkiympäristökokonaisuus, ja on yksi parhaiten säilyneitä 1800 luvun puukaupunkiosia Suomessa. Kaupungin edustan saaristossa on jäljellä kalastukseen liittyviä rakennelmia. Erityisesti Iso-Kraaselin saari on suosittu lähikäyntikohde, jonka palvelurakentamista kehitetään parhaillaan käynnissä olevalla hankkeella (liite 1).
Pyhäjoen Hanhikiven niemessä sijaitsee suuri muinaismuistolain suojelema siirtolohkare, jota pidetään Pähkinänsaaren rauhan rajakivenä. Hanhikiven niemessä on useita erilaisia luonnonsuojelukohteita. Tällä hetkellä Hanhikivi on ajankohtainen, sillä se on toinen mahdollisista ydinvoimalan sijoituspaikoista. Pyhäjoen kotiseutumuseona toimiva Annala on Pohjois-Suomen suurimpia museoalueita ja se on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Siikajoen Tauvo on alueen lintuharrastajien suosiossa ja sen läheisyydessä sijaitsee myös lintuasema. Alueen kalasataman läheisyydessä on näkyvissä hyvin säilyneet hiekkadyynimuodostelmat. Oulu, Hailuoto, Liminganlahti Limingan lakeuksien tunnusomaisin piirre on tasainen maasto ja siitä johtuen maankohoaminen aiheuttaa alueella näkyviä muutoksia rantaviivassa vuosittain. Liminganlahti on Perämeren suurin lahti ja Suomen arvokkain lintuvesi ja erittäin suosittu lintumatkailukohde. Liminganlahdella levähtää muuttoaikaan kymmeniätuhansia lintuja ja alueella esiintyy myös runsaasti uhanalaisia kasvilajeja ja useita arvokkaita luontotyyppejä. Alueella sijaitsee opastuskeskus ja maankohoamispolku, joka esittelee vuosisatojen aikana tapahtunutta alueelle tyypillistä maankohoamista ja sen aiheuttamia muutoksia luontoon ja maisemaan. Hailuoto on Perämeren alueen suurin saari ja kulttuuripiirteiltään hyvin säilynyt. Saari on luokiteltu kansallismaisemaksi. Saaren länsinokassa Marjaniemessä sijaitsee vanha luotsiasema, suojeltu majakka ja kalamajoja sekä palvelutasoltaan varsin kattava venesatama kalasataman yhteydessä. Luotsiaseman tiloissa on Metsähallituksen luontonäyttely ja Oulun Seudun Setlementin ylläpitämää majoitustoimintaa. Hailuodossa on suuri merellinen potentiaali, jota voidaan edelleen nostaa panostamalla erityisesti Marjaniemen satama-alueen visuaalisen ilmeen parantamiseen, jonka kehittämiseksi on jo käynnissä hanke (liite 1). Oulu oli Raahen ohella tärkeä varustamokaupunki aina 1800 luvun lopulle saakka. Tänä päivänä Oulu on Pohjois-Suomen kasvukeskus, jossa on tarjolla monenlaisia myös virkistyskäyttäjiä palvelevia matkailutuotteita. Hietasaaren kaksi veneilykeskusta ja torinrannan venesatama ovat alueen tärkeitä veneilijöiden käyntikohteita. Toppilansalmen vanhalla satama-alueella on nähtävissä teollisuushistorian monipuolinen kokonaisuus. Toppilansalmen alueella pitää päämajaansa Merellinen Oulu -yhdistys, joka talkoovoimin hoitaa ja ylläpitää v. 1963 rakennettua Oulu-laivaa. Oulussa järjestetään merellisiä tapahtumia, kuten purjehduskilpailuita ja risteilyjä. Oulu Lines järjestää risteilyjä tilauksesta sekä merellä että Oulujoella. Oulussa vierailee ajoittain myös suuria purjelaivoja. Esimerkiksi kesäkuussa 2010 Oritkarin satamassa kävi maailman suurin purjelaiva Sedov, johon järjestettiin tutustumiskierroksia. Ulkomaalaisten suosimalla Nallikarin hiekkarannalla pääsee nauttimaan meren läheisyydestä ja erilaisista aktiviteeteista. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun poikki virtaava Oulujoki laskee Perämereen Oulussa. Joki on toiminut ennen tärkeänä tervan kuljetusreittinä, mutta nykyään se palvelee lähinnä kalastajia ja energiayhtiöitä. Oulujoki on myös suosittu melontakohde. Merikosken voimalan vuoksi kalojen luontainen nousu yläjuoksulle on estynyt, mutta kalojen nousu on haluttu turvata kalaportaiden avulla.
Oulujoen varrella sijaitsevalle vanhalle kauppa- ja kalastuspaikalle on rakennettu Turkansaaren ulkomuseo. Turkansaaressa on useita siirrettyjä rakennuksia, jotka kertovat vanhoista elinkeinoista, kuten maataloudesta, uitosta ja metsätöistä. Oulunsalon Varjakan alue muodostaa kulttuurihistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alue on entistä saarisahayhdyskunnan aluetta, joka toimi Varjakan saaressa. Alueella sijaitsee venesatama ja läheisen kartanon tiloissa toimii majoitus- ja pitopalvelutoimintaa tarjoava yritys. Alueen kehittämiseksi on käynnistetty Varjakka 2020 kehittämishanke, jonka tavoitteena on alueen nouseminen lähitulevaisuudessa Oulun seudun merkittäväksi matkailukohteeksi ja Perämeren merkittäväksi merikeskukseksi. Oulun lähialueilla on useampia kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittäviä matkailukeskuksia, joiden saavutettavuus on varsin hyvä. Oulangan, Rokuan ja Syötteen kansallispuistot esittelevät alueensa luontoa ja palvelevat etenkin luontomatkailijoita. Oulangan kansallispuiston Karhunkierros on Suomen suosituimpia vaellusreittejä. Rokua ja sen lähialueet kuuluvat maailmanlaajuiseen Geopark verkostoon, jonka odotetaan lisäävän alueen matkailullista vetovoimaa suurestikin. Ruka ja Iso-Syöte ovat kansainvälisesti ja kansallisesti merkittäviä talviurheilukeskuksia. Haukipudas ja Ii Haukiputaan Virpiniemen alueen merkitys Oulun seudun liikunta- ja harrastuspaikkana on tärkeä. Virkistys- ja liikuntakeskuksessa on mahdollista harrastaa monia liikuntalajeja. Talvisin alueella risteilee hoidettujen latujen verkosto ja kesäisin monipuoliset maastot ovat lenkkeilijöiden ja suunnistajien suosiossa. Alueella on liikuntaopisto, jossa voi suorittaa erilaisia liikuntaan liittyviä kursseja. Lisäksi Virpiniemestä löytyy golf -kenttä, karavaanareiden alue sekä majoitus- ja ravintolapalveluita. Myös koira- ja hevosharrastaminen on otettu huomioon. Alue soveltuu lapsiperheiden retkikohteeksi. Metsähallitus hallinnoi Iin kunnan edustalla sijaitsevaa Röyttä saarta. Nykyään saari on suosittu veneily- ja retkeilykohde, mutta historiansa aikana saari on toiminut sahatavaran lastauksen ja luotsitoiminnan tukikohtana. Saaren aktiivisesta virkistyskäytöstä etenkin veneilijöiden keskuudessa kertoo sekin, että Suomen Purjehtijaliitto ja Suomen Veneilyliiton jäsenet valitsivat Röytän retkeilysataman yhdeksi valtakunnallisesta neljästä suosikkisatamasta vuonna 2008. Luonto- ja kulttuurihistoriallisten piirteidensä lisäksi saaren tekee ainutlaatuiseksi se, että siellä toimii seitsemän aktiivista veneseuraa sekä niiden muodostama Röyttätoimikunta, joka omalta aktiiviselta osaltaan kantaa vastuuta sataman toiminnasta ja saaren tapahtumista. Tällainen veneseurojen keskittyminen suhteellisen pienelle saarelle on valtakunnallisestikin harvinaista. Noin 15 km rannikolta Iin edustalla sijaitsee Krunnien suojeltu saariryhmä, joka on Maakrunnisäätiön omistuksessa. Alueella sijaitsee vanha luotsirakennus, jossa nykyisin toimii Oulun yliopiston Perämeren tutkimusasema. Lisäksi Ulkokrunnissa on vanha kalastajakylä sekä 1870 luvulla rakennettu puupooki.
Väyläsyvyydet mahdollistavat veneilijöiden siirtymisen Iijokisuulla sijaitsevaan Rantakestilään, jossa on aiemmin sijainnut yksi Suomen vanhimmista höyrysahoista. Sahasta on enää jäljellä vain piippu ja tällä hetkellä alueella toimii venesatama, matkailupalveluita tarjoava yritys sekä kalastuskuntien oma kalahautomo. Iin vanha Hamina oli jo 1500 luvulla virallinen satama ja kauppapaikka, jossa kävi kauppiaita aina Ruotsia ja Karjalaa myöten. Asutus on keskittynyt kahden kadun varrelle Iijoen rannan tuntumaan, johon vanhat ja kunnostetut talot on rakennettu vierekkäin, miltei toisiinsa kiinni. Nykyisin Vanhasta Haminasta on kehittynyt tapahtumapaikka, jonka läheisyydessä sijaitsevat Iin kirkko ja seurakuntatalo, kotiseutu-, maatalous- ja uittomuseot sekä museokahvila Huilinki ja näyttämö. Vuosittain järjestettävillä Wanhan Haminan markkinoilla pyritään elvyttämään markkinaperinnettä. Muita Iin kunnan matkailukohteita ovat taiteilijoiden residenssinä toimiva KulttuuriKauppila sekä entiseen Kuivaniemen kuntaan kuuluva matkailu- ja viihdekeskus Merihelmi. Yli-Iissä sijaitseva Kierikki oli 5 000 vuotta sitten saari Iijoen suulla. Saaren kylässä lienee asunut enimmillään 150 ihmistä. Kierikkiin on rakennettu kivikauden kylä, jossa voi tutustua kivikautiseen elämään. Kierikkikeskuksessa on myös arkeologinen näyttely, hotelli ja ravintola. Kesäaikaan Kierikissä voi osallistua yleisökaivauksiin. Kemi-Tornion seutu ja Simo Kemin ja Tornion edustalla sijaitseva Metsähallituksen hallinnoima Perämeren kansallispuisto pitää sisällään nelisenkymmentä saarta sekä vesialueita yhteensä 15 700 hehtaarin verran. Kansallispuiston alueella sijaitsee useita vanhaan kalastuskulttuurin liittyviä rakennelmia sekä merenrantaniittyjä, joiden perinnemaisemia hoidetaan lampaiden ja niiton avulla. Vanhat kalastustukikohdat Selkä-Sarven, Iso-Huiturin ja Pensaskarin saarilla ovat varsin hyvin säilyneitä. Selkä-Sarven saaressa sijaitsee 1860 luvun entisöity kalamaja sekä vuonna 2009 rakennettu vedenalainen luontopolku sukeltajille. Iso-Huiturin saaressa merkittävimpinä nähtävyytenä on 1300 luvulla rakennettu Piispankivi, joka on toiminut Upsalan ja Turun piispojen kymmenyksien vesirajana. Kansallispuiston välittömässä läheisyydessä rajan toisella puolella sijaitsee Haaparannan saariston kansallispuisto. Kemissä ja sen lähialueella on vahva ja aktiivinen matkailusektori, jonka näkyvimpinä kohteina ovat Kemin LumiLinna sekä jäänmurtaja Sampo. Alueella toimii lisäksi useita ohjelmapalveluyrityksiä. Kemin Sisäsatama on oiva käyntikohde, jossa on kesäaikaan paljon merellistä nähtävää ja erilaisia tapahtumia, mm. Perinnelaiva Katariina, Perämeren Jähti - alus, jalokivigalleria ja makasiinit. Tornionjoki on Euroopan suurin vapaana virtaava lohen ja siian joki. Tornion pohjoispuolella sijaitseva Kukkolankoski on puolestaan Suomen pisin vapaana virtaava koski, jossa harjoitetaan kesäisin perinteistä siian lippousta ja koskenlaskua. Alatornion kirkko on 1700 luvun lopulta peräisin oleva kirkko, joka on osa Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvaa Struven mittausketjua. Myös yli 300 vuotta vanha Tornion puukirkko on alueen nähtävyys.
Simojoen alue on Lapin vanhimpia asuttuja alueita. Lohijokena tunnettu Simojoki on suosittu virkistyskalastuskohde, jonka ovat löytäneet myös retkimelojat. Useiden eritasoisten koskien värittämälle joelle on tehty melontareitistö. Simojokisuun peräpohjalaiseen kulttuurimaisemaan voi tutustua Wanha Simo reitillä, jonka varrella on useita nähtävyyksiä kirkosta vanhaan rakennuskantaan. Reitin varrella on myös 1900 luvun alkupuolelta peräisin oleva Wanha pappila, jossa nykyisin toimii ravintola. Simoniemessä sijaitsevan Pappilan yhteydessä on myös majoitustiloja ja rannassa venesatama. Simon ja Keminmaan kuntien alueille sijoittuvalla Martimonaavan soidensuojelualueella voi kulkea merkityillä reiteillä ja tutustua paikallisen suoluonnon monimuotoisuuteen.