Välimaan pilaantuneiden maiden käsittelykeskus

Välimaan pilaantuneiden maiden käsittelykeskus Ympäristövaikutusten arviointiselostus 14.1.2005 3

Sisällysluettelo 1 Johdanto... 9 2 Hankkeen tausta... 9 2.1 Hankkeesta vastaava... 9 2.1.1 Niska & Nyyssönen Oy...9 2.1.2 Oulun jätehuolto...9 2.2 Hankkeen tarkoitus...9 2.3 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin...10 2.4 Pilaantuneiden maiden käsittelykeskuksen tarve...10 3 YVA-menettely ja arvioinnin toteuttaminen... 12 3.1 YVA-menettely...12 3.2 Arvioinnin tarpeellisuus...13 3.3 Arviointimenettelyn osapuolet ja organisointi...13 3.3.1 Hankkeesta vastaava...13 3.3.2 Yhteysviranomainen...13 3.3.3 Ohjausryhmä...14 3.3.4 Kansalaiset...14 3.4 Arviointiohjelma ja arvioinnin käynnistäminen...14 3.5 Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta...14 3.6 Viranomaisen lausunnon huomioon ottaminen arviointiselostuksessa...15 3.7 Arviointiselostuksen nähtävilläolo ja YVA-menettelyn päättyminen...15 4 Muut säädökset, tarvittavat suunnitelmat ja hanketta koskeva... päätöksenteko... 16 4.1 Olemassa olevat luvat...16 4.2 Hanketta koskevat keskeiset säädökset ja tarvittavat luvat...16 5 Arvioidut vaihtoehdot... 18 5.1 Vaihtoehtojen muodostaminen...18 5.2 Vaihtoehto 0...18 5.3 Vaihtoehto 1...19 5.4 Vaihtoehto 2...20 6 Hankkeen kuvaus... 22 6.1 Hankkeen sijainti...22 6.2 Tehdyt suunnitelmat ja tutkimukset...22 6.3 Käsiteltävien ainesten määrä ja laatu...23 6.3.1 Pilaantuneet maamassat...23 6.3.2 Muu jätteenkäsittely...24 4

6.4 Pilaantuneen maan käsittelytoiminta - laitoksen yleiskuvaus...25 6.4.1 Laitoksen rakennukset ja kalusto...25 6.4.2 Vastaanotettavien massojen laadun varmistus...25 6.4.3 Maa-ainesten välivarastointi ja esikäsittely...26 6.4.4 Massojen käsittely...26 6.4.5 Alueen rakenteet...29 6.4.6 Vesien käsittely ja muut ympäristönsuojelutoimenpiteet...32 6.4.7 Energian ja luonnonvarojen käyttö...32 6.4.8 Liikenne ja kuljetukset...33 6.4.9 Kemikaalien käyttö ja varastointi...33 6.4.10 Riskit ja varautuminen häiriötilanteisiin...33 6.4.11 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä...34 7 Arvioinnin kohdentaminen... 34 7.1 Arvioidut ympäristövaikutukset...34 7.2 Arvioinnin rajaus...34 8 Ympäristön nykytila ja hankkeen vaikutukset... 36 8.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön...36 8.1.1 Yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten selvittäminen...36 8.1.2 Kaavoitus ja maankäyttö...36 8.1.3 Vaikutukset vaihtoehdoittain...37 8.2 Vaikutukset maisemaan...40 8.2.1 Maisemaan kohdistuvien vaikutusten selvittäminen...40 8.2.2 Maiseman nykytila...40 8.2.3 Vaikutukset vaihtoehdoittain...40 8.3 Vaikutukset maa- ja kallioperään...42 8.3.1 Maa- ja kallioperän nykytilanne jätelaitoksen alueella...42 8.3.2 Vaikutukset vaihtoehdoittain...42 8.4 Vaikutukset pohjaveteen...44 8.4.1 Pohjavesiin kohdistuvien vaikutusten selvittäminen...44 8.4.2 Pohjavesiolosuhteet...44 8.4.3 Vaikutukset vaihtoehdoittain...46 8.5 Vaikutukset pintaveteen...47 8.5.1 Pintavesiin kohdistuvien vaikutusten selvittäminen...47 8.5.2 Vesistöolosuhteet...47 8.5.3 Vaikutukset vaihtoehdoittain...52 8.6 Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon...54 8.6.1 Ilmasto ja ilmanlaatu...54 8.6.2 Pilaantuneen maan käsittelyn aiheuttamat vaikutukset ilmaan...55 8.6.3 Vaikutukset vaihtoehdoittain...57 8.7 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön...58 8.7.1 Kasvillisuuteen ja eläimistöön kohdistuvien vaikutusten selvittäminen... 58 8.7.2 Kasvillisuuden ja eläimistön nykytila...58 8.7.3 Vaikutukset vaihtoehdoittain...59 5

8.8 Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön...60 8.9 Melu...61 8.9.1 Yleistä meluvaikutusten arvioinnista...61 8.9.2 Nykyinen melu...61 8.9.3 Vaikutukset meluun...62 8.10 Vaikutukset ihmisiin...65 8.10.1 Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten selvittäminen...65 8.10.2 Terveysvaikutukset...65 8.10.3 Vaikutukset elinoloihin ja viihtyisyyteen...67 8.10.4 Liikenne...70 8.10.5 Vaikutukset vaihtoehdoittain...72 9 Vaikutusten ja vaihtoehtojen arviointi ja vertailu... 74 9.1 Yhteenveto vaikutuksista...74 9.1.1 Vaihtoehto 0:...74 9.1.2 Vaihtoehto VE-1:...74 9.1.3 Vaihtoehto VE-2:...75 9.2 Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus...76 10 Haitallisten vaikutusten torjunta ja lieventäminen... 77 11 Hankkeen vaikutuksien seuranta... 77 Lähteet... 78 Liitteet... 80 Liite 1. YVA-hankkeen organisaatio Liite 2. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Liite 3. Havainnekuvat (VE 0, VE 1, VE 2 ja VE 2 poikkileikkaus) Liite 4. Kansanterveyslaitoksen lausunto 6

1 Johdanto Niska & Nyyssönen Oy:n ja Oulun Jätehuollon yhteistyösopimuksella on tehty ympäristövaikutusten arviointi pilaantuneiden maiden käsittelykeskuksen ja tuhkien loppusijoitusalueen perustamiseksi Kiimingin Välimaan entiselle kaatopaikalle. Hanke edellyttää ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) ennen rakentamiseen tarvittavien lupien myöntämistä. Arvioinnin aikana on selvitetty hankkeen mahdolliset ympäristövaikutukset sekä ympäristönsuojelun edellyttämät rakenteet ja toimenpiteet. Arviointi on tehty kesäkuussa 2004 valmistuneen arviointiohjelman ja siitä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen antaman lausunnon mukaan. Lausunnonantajilla, asukkailla ja muilla kansalaisilla on vielä mahdollisuus ottaa osaa arviointiin esittämällä mielipiteensä arviointiselostuksesta. 2 Hankkeen tausta 2.1 Hankkeesta vastaava 2.1.1 Niska & Nyyssönen Oy Niska & Nyyssönen Oy on vuonna 1992 perustettu yritys, jonka liikevaihto oli v. 2003 noin 55 miljoonaa euroa. Yrityksen henkilöstömäärä on noin 150 henkilöä. Niska & Nyyssönen Oy:n toiminta keskittyy kotimaahan, sekä Baltian maiden, Puolan, Unkarin sekä Venäjän rakennushankkeiden rakentamiseen, rakennuttamiseen, konsultointiin, projektinjohtamiseen sekä pilaantuneiden maiden käsittelyyn. Yhtiön vahvuutena on sen henkilökunnan hankkima laaja ja monipuolinen kokemus sekä yksityisistä, että julkisista rakennushankkeista edellä mainituilla kohdealueilla. Niska & Nyyssönen Oy:n toiminta ajatuksena on tuottaa ja toimittaa asiakkaan kannalta teknisesti ja taloudellisesti laadukkaita ja kilpailukykyisiä tuotteita, sekä kehittää rakentamista. 2.1.2 Oulun jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa jätteen synnyn ehkäisystä, kierrätyksestä, hyötykäytöstä, jätteenkäsittelystä, kuljetuksen toimivuudesta sekä jäteneuvonnasta toiminta-alueellaan. Toiminnallaan Oulun jätehuolto parantaa toimialueensa asukkaiden elinympäristöä ja ympäristötietoutta sekä säästää luonnonvaroja. Oulun Jätehuollon toimintaalueeseen kuuluu 11 kuntaa ja noin 200 000 asukasta 2.2 Hankkeen tarkoitus Niska & Nyyssönen Oy ja Oulun Jätehuolto ovat tehneet yhteistyösopimuksen jätehuoltoyhtiön alueella muodostuvien pilaantuneiden maamassojen käsittelystä. Oulun Jätehuollolla ei nykyisellään ole mahdollisuutta vastaanottaa käsiteltäväksi ja loppusijoitetavaksi Oulun seudun maaperän kunnostushankkeista muodostuvia pilaantuneita maamassoja Ruskon jätekeskuksen riittämättömän kapasiteetin ja käsittelytoiminnan vaatiman erityisosaamisen 9

puutteen vuoksi. Niska & Nyyssönen Oy on investoinut kattavaan pilaantuneiden maiden käsittelylaitteiden ja menetelmien valikoimaan muissa käsittelypaikoissaan Forssassa ja Jyväskylässä Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n ja Mustankorkea Oy:n kanssa yhteistyössä. Oulun Jätehuolto on vuokrannut Kiimingin kunnalta Välimaan kaatopaikka-alueen jätteenkäsittelyä varten, ja alueelle on kaavailtu sijoitettavaksi kehittyneet pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnot ja Ouluun mahdollisesti rakennettavan jätteenpolttolaitoksen lentotuhkien käsittely. 2.3 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Oulun Energia on tehnyt selvityksiä ja ympäristövaikutusten arvioinnin kiinteää yhdyskuntajätettä polttoaineena käyttävän sähköä ja lämpöä tuottavan voimalaitoksen rakentamiseksi Ouluun. Laitoksen polttama jätemäärä on arviolta 172 000 tonnia vuodessa ja laitoksen polttoaineteho olisi 70 MW. Voimalaitoksesta syntyy tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa arinatuhkaa vuodessa noin 19 000 tonnia ja todennäköisesti ongelmajätteeksi luokiteltavaa lentotuhkaa noin 7 500 tonnia. Jätteenpolton lentotuhkalle ei ole Oulun seudulla tällä hetkellä luvanvaraista käsittelypaikkaa. Voimalaitoshankkeen toteutuksesta ei ole tehty lopullista päätöksiä, mutta laitoksen ympäristölupahakemus on jätetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukseen käsiteltäväksi. Stora Enso Oyj on arvioinut Pateniemen saha-alueen kunnostuksen ympäristövaikutukset. Hankeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on nähtävillä kuulutusajan 20.12.2004 11.2.2005. Pateniemen hankkeessa on arvioitu maaperän kunnostusvaihtoehtoina kolmea ratkaisua, joista yhdessä esitetään vietäväksi alueelta pois yhteensä noin 970 000 m 3 ktr lievästi ja voimakkaasti pilaantuneita maamassoja. Näille massoille ei ole tällä hetkellä riittävästi käsittelykapasiteettia Oulun seudulla. 2.4 Pilaantuneiden maiden käsittelykeskuksen tarve Oulun seutu on vilkkaasti laajeneva ja kasvava alue, jossa uusia asuinalueita ja muita toimintoja sijoitetaan rakennemuutosten mukanaan tyhjentämille vanhoille teollisuusalueille ja muille jo aikaisemmin käytetyille alueille. Maankäytön muuttumisen yhteydessä todetaan usein maaperän pilaantumista ja järkevin tapa on poistaa pilaantuneet massat alueelta, jolloin alueelle ei jää riskiä tai maankäyttörajoitusta. Toiminnot, joista yleisesti on tapahtunut maaperän pilaantumista ovat mm. huolto- ja jakeluasemat, korjaamot, romuttamot, kaatopaikat, sahat ja kyllästämöt, ampumaradat ja varastoalueet sekä isot teollisuusalueet, joilla käsitellään kemikaaleja. 10

Pohjois-Pohjanmaan alueellisen jätesuunnitelman 16.9.2002 mukaan alueella pilaantuneiden ja mahdollisesti pilaantuneiden maiden rekisterissä tietoja 1 158 kohteesta, joista noin 300 kohdetta on tutkittu. Jätesuunnitelmassa on esitetty seuraavia tavoitteita pilaantuneiden maamassojen käsittelylle Pohjois-Pohjanmaalla: Pilaantuneet maamassat esikäsitellään, käsitellään tai loppusijoitetaan taikka hyödynnetään siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Voimakkaasti pilaantuneet maamassat esikäsitellään ja käsitellään kehittyneillä ja korkeatasoisilla menetelmillä. Pilaantuneiden maamassojen jatkokäsittelyedellytyksiä parannetaan yhteisellä välivarastoinnilla ja käsittelyllä. Alueelle luodaan riittävä pilaantuneiden maamassojen siirrettävien tai kiinteiden käsittelykeskusten verkko. Lievästi pilaantuneet, tavanomaisiksi jätteiksi katsottavat maamassat käytetään sellaisinaan tai esikäsiteltyinä esimerkiksi kaatopaikkojen peittämiseen. Kiimingin Välimaan hanke toteuttaa kaikkia näitä tavoitteita, ja toteutuessaan edesauttaa huomattavasti alentamaan kynnystä alueiden kunnostushankkeiden käynnistymiseen varsinkin Oulun seudulla. Oulun Jätehuollolle on jatkuvasti tarjolla käsiteltäväksi huomattava määrä pilaantuneita maaaineksia Oulun seudulta tulevista maaperän kunnostuskohteista. Ruskon jätekeskuksessa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta käsitellä muita kuin öljypitoisia massoja ja yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueen esipeittomaiksi soveltuvia lievästi pilaantuneita maamassoja. Tällä hetkellä suuri osa Oulun seudulla muodostuvista massoista joudutaan käsittelemään Ylivieskassa, jolloin ylimääräiset kuljetuskustannukset ja kilpailun puute käsittelyssä ovat pitäneet hinnat korkeina. Tämä hidastaa huomattavasti kunnostushankkeiden käynnistymistä Pohjois- Pohjanmaalla. Lisäksi pitkä kuljetusmatka lisää ympäristön kuormitusta. 11

3 YVA-menettely ja arvioinnin toteuttaminen 3.1 YVA-menettely Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain ( YVA-laki -468/1994, muutettu 267/ 1999) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samalla tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyllä pyritään ehkäisemään haitallisten ympäristövaikutusten syntyminen sekä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita. YVA -laissa on säädetty arviointimenettely ja sen osapuolet, asiakirjat sekä vaiheet. Laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituksena on, että hankkeesta vastaava ja lupia myöntävät viranomaiset ovat ennakkoon selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista. Kuva 1. YVA-menettelyn päävaiheet. 12

Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely. Arvioinnissa ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta tai toteutettavasta vaihtoehdosta. Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat luvat haetaan erikseen kullekin luvan tarvitsemalle toiminnalle. Hanketta koskevasta lupapäätöksestä tai siihen rinnastettavasta muusta päätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. 3.2 Arvioinnin tarpeellisuus Välimaalle suunniteltavat pilaantuneiden maiden ja tuhkien käsittelytoiminnat ovat sellaisia jätehuollon hankkeita, jotka edellyttävät ympäristövaikutusten arviointimenettelyn. Arvioinnin tarpeellisuudesta säädetään asetuksessa (792/1994, muutettu 268/1999). Arviointivelvoite määrittyy hankkeen koon mukaan. Välimaalle suunniteltavassa hankkeessa käsitellään laitosmaisesti ja loppusijoitetaan ongelmajätteiksi luokiteltavia pilaantuneita maita ja jätehuollon tuhkia sekä tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia lievästi pilaantuneita maita. Hankkeen mitoituskapasiteetti ylittää asetuksen 6 :n raja-arvot, joiden mukaan ympäristövaikutusten arviointi on tarpeen muun muassa kun: ongelmajätteiden käsittelylaitos tai sijoitus kaatopaikalle on mitoitettu vähintään 5 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden käsittelylaitokset, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa muiden jätteiden kaatopaikat, jotka on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle 3.3 Arviointimenettelyn osapuolet ja organisointi 3.3.1 Hankkeesta vastaava Tässä hankkeessa Niska & Nyyssönen ja Oulun Jätehuolto toimivat yhdessä hankkeesta vastaavana. Konsulttina arvioinnin tekemisessä on Suomen IP-Tekniikka Oy. Hankkeesta vastaava on toiminnanharjoittaja, joka on vastuussa hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta. Hankkeesta vastaavan on oltava selvillä hankkeensa ympäristövaikutuksista. Arviointimenettelyssä hankkeesta vastaava laatii arviointiohjelman ja selvittää hankkeen ympäristövaikutukset ennen kuin hankkeen toteuttamiseksi ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. 3.3.2 Yhteysviranomainen Tässä hankkeessa yhteysviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Yhteysviranomainen huolehtii siitä, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään. Yhteysviranomaisen tehtävistä on säädetty YVA -laissa ja asetuksessa. Yhteysviranomaisen tehtäviin kuuluu mm. YVA -ohjelman ja selostuksen laittaminen nähtäville, julkiset kuulemiset, lausuntojen ja mielipiteiden kerääminen sekä kokoavan lausunnon antaminen arviointiohjelmasta ja selostuksesta. 13

3.3.3 Ohjausryhmä Hankkeesta vastaava on muodostanut arviointia varten ohjausryhmän. Ohjausryhmään kuuluvat Niska & Nyyssönen Oy:n ja Oulun Jätehuollon lisäksi Kiimingin kunnan, Pohjois- Pohjanmaan liiton, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, Oulun lääninhallituksen, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin sekä konsultin edustajat. Ohjausryhmä on kokoontunut arvioinnin aikana kolme kertaa käsittelemään arvioinnin suorittamiseen kuuluvia asioita ja tehtyjä selvityksiä. Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot ovat liitteessä 1. 3.3.4 Kansalaiset YVA-menettelyyn voivat osallistua kaikki ne kansalaiset, joiden oloihin ja etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin hanke saattaa vaikuttaa. Kansalaiset voivat esittää kantansa hankkeen vaikutusten selvittämistarpeista silloin kun hankkeen arviointiohjelman vireilläolosta ilmoitetaan sekä esittää kannanottonsa tehtyjen selvitysten riittävyydestä. 3.4 Arviointiohjelma ja arvioinnin käynnistäminen Kaksivaiheisessa YVA -menettelyssä rajattiin aluksi tarkasteltavat toteuttamisvaihtoehdot sekä vaikutukset ja laadittiin selvitysten tekemistä varten arviointiohjelma. Arviointimenettely käynnistyi, kun Niska & Nyyssönen ja Oulun Jätehuolto toimittivat arviointiohjelman yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus kuulutti arviointiohjelmasta sekä asetti arviointiohjelman nähtäville 2.7.- 30.8.2004. Ympäristökeskus pyysi kunnilta ja viranomaisilta tarvittavat lausunnot sekä varasi kansalaisille mahdollisuuden mielipiteiden esittämiseen. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus antoi lausunnon arviointiohjelmasta 28.9.2004. Ympäristökeskus esitti omassa lausunnossaan myös yhteenvedon muista annetuista lausunnoista ja mielipiteistä. 3.5 Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Yhteysviranomaiselle toimitettiin yhteensä seitsemän lausuntoa ja kannanottoa. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnossa (liite 2) todettiin, että arviointiohjelmassa on esitetty YVA-asetuksen 11 :ssä esitetyt asiat. Ympäristökeskus edellytti, että arviointityötä tarkennetaan seuraavilta osin: Arviointiselostuksessa tulee määritellä selostuksessa käytettävät käsitteet ja esittää yhteenveto käsiteltävien maa-ainesten ja tuhkien sisältämistä aineista ja yhdisteistä. Selostuksessa on huomioitava, että suljetulla kaatopaikalla tulee tehdä loppukunnostustoimenpiteet. Arviointiselostuksessa tulee tarkastella käsittelyalueen koko elinkaari ja arvioida kuinka kauan alue tulee olemaan aktiivisessa toiminnassa. Toiminnat, massojen liikuttelu ja rakennukset tulee esittää. Vaihtoehtojen sisältämät toiminnat tulee kuvata tarkemmin. Melu-, pöly-, ilma- ja vesipäästöjen terveys- ja ympäristövaikutukset tulee eritellä. Ne työvaiheet, joista voi aiheutua vaikutuksia ympäristöön on eriteltävä. 14

Melutapahtumien luonne tulee huomioida. Vaikutusten leviäminen, vaikutusaluerajaukset ja vaikutusten voimakkuus sekä vaikutusalueen häiriintyvät kohteet tulee esittää. Talousvesikäytössä olevat yksityiskaivot on selvitettävä. Pölyn leviämisen vaikutuksia asutukseen ja luonnontuotteiden hyödyntämiseen ja arvokkaisiin vesistöihin tulee arvioida. Tulee harkita kyselyselvitystä vaikutuspiirin asukkaille ja kesäasukkaille. Kuljetusreittivaihtoehdot ja aiheutuvat vaikutukset tulee esittää havainnollisesti kartoilla erityisesti Pateniemen pilaantuneiden maiden käsittelyn toteutuessa. On selvitettävä mahdollisuus johtaa koko jätteenkäsittelyalueen suotovedet yleiseen viemäriin. Yhteysviranomainen lähetti lausunnon tiedoksi muille lausunnonantajille ja mielipiteen esittäjille. Lausunto oli nähtävillä kahden kuukauden ajan 1.10.2004 alkaen Kiimingin kunnantalolla ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa sekä ympäristökeskuksen internetsivuilla. 3.6 Viranomaisen lausunnon huomioon ottaminen arviointiselostuksessa Arviointiselostuksen laatimisessa on otettu huomioon yhteysviranomaisen lausunto sekä ohjausryhmän kokouksessa 15.10.2004 annetun evästyksen mukaan muut arviointiohjelmasta annetut lausunnot ja mielipiteet. Arviointiselostuksessa on selvitetty ympäristön tila ja arvioitu vaikutusten merkittävyys, vertailtu eri vaihtoehtoja keskenään sekä suunniteltu toimenpiteet haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. 3.7 Arviointiselostuksen nähtävilläolo ja YVA-menettelyn päättyminen Hankkeesta vastaava järjestää Kiimingin kunnassa arviointiselostuksen valmistuttua avoimen tiedotustilaisuuden tehdyn arvioinnin esittelemiseksi. Ympäristökeskus pyytää selostuksesta lausunnot ja mielipiteet YVA-lain edellyttämällä tavalla. Lausunnon antajilla ja mielipiteen esittäjillä on kuulutuksessa ilmoitettu (30 60 päivää) aika ilmaista mielipiteensä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle arvioinnin oikeellisuudesta ja riittävyydestä. Ympäristökeskus laatii oman lausunnon, jossa se ottaa huomioon muut annetut lausunnot ja mielipiteet. Arviointimenettely päättyy kun Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta. Hankkeen edellyttämistä luvista päätetään erikseen ympäristönsuojelulaissa (86/2000) ja erityislaeissa säädetyllä tavalla. 15

4 Muut säädökset, tarvittavat suunnitelmat ja hanketta koskeva päätöksenteko 4.1 Olemassa olevat luvat Oulun Jätehuolto on saanut 17.6.2004 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta ympäristöluvan pilaantuneiden maamassojen vastaanotolle, välivarastoinnille ja käsittelylle stabiloimalla Välimaalla pienessä mittakaavassa. Luvan mukainen käsiteltävä jätemäärä on 20 000 tonnia vuodessa ja välivarastoitavien massojen kokonaismäärä saa olla koko toiminta-aikana korkeintaan 50 000 tonnia. Alueelle tuotavista maamassoista saa olla ongelmajätteiksi luokiteltavia korkeintaan 5 000 tonnia vuodessa tai koko toiminta-aikana. Lupapäätöksen mukaan massoja voidaan varastoida ennen niiden hyödyntämistä tai esikäsittelyä enintään kolmen vuoden ajan ja ennen niiden käsittelyä korkeintaan yhden vuoden ajan. Käsittelyä odottavat maamassat on peitettävä varastoinnin ajaksi. Lupapäätöksessä on lisäksi annettu määräyksiä mm. massojen laadun selvittämiselle, rakentamiselle, työn valvonnalle ja käsittelytoiminnasta raportoinnille. Ympäristölupapäätöksestä on tehty kaksi valitusta, ja asia on tällä hetkellä käsiteltävänä Vaasan hallinto-oikeudessa. 4.2 Hanketta koskevat keskeiset säädökset ja tarvittavat luvat Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta YVA-laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa YVA-lain mukaisen hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen kuin se on saanut käyttöönsä arviointiselostuksen. Ympäristölupa Pilaantuneiden maiden ja jätteiden laitos- tai ammattimainen hyödyntäminen tai käsittely edellyttää ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristöluvan. Laissa säädetään luvan myöntämisen edellytyksistä. Ympäristöluvassa annetaan tarpeelliset määräykset, joilla ehkäistään ja vähennetään pilaantumista ja sen vaaraa sekä pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Toiminnasta poistetun kaatopaikan loppukunnostustoimenpiteet tulee esittää ympäristökeskukselle toimitettavassa suunnitelmassa, jonka tekemisestä on annettu velvoite vuonna 1995 myönnetyssä ympäristöluvassa. Mikäli kaatopaikka otetaan uudelleen käyttöön, haetaan alueen käytölle lupa muun toiminnan lupahakemuksen yhteydessä. Jos ympäristölupahakemus koskee YVA-laissa tarkoitettua toimintaa, hakemukseen on liitettävä arviointiselostus ennen päätöksentekoa. Hakemukseen on lisäksi tarvittaessa liitettävä luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 :ssä tarkoitettu arviointi (ns. Natura-arviointi). Ympäristöluvan myöntää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. 16

Rakennuslupa tai toimenpidelupa Rakentamista varten laaditaan yksityiskohtaiset rakentamissuunnitelmat. Tarvittavat rakennukset edellyttävät maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaiset rakennusluvat. Muut rakennelmat tai laitokset voivat tarvita toimenpideluvan. Rakennusluvan tai toimenpideluvan käsittelee Kiimingin kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta. 17

5 Arvioidut vaihtoehdot 5.1 Vaihtoehtojen muodostaminen Ympäristövaikutusten arvioinnissa on selvitetty Välimaan entisen kaatopaikan alueella tapahtuvan pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnan vaikutuksia. Arviointi tuottaa tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista ja Välimaan alueen soveltuvuudesta pilaantuneiden maiden käsittelytoimintoihin. Oulun Jätehuollon Ruskon jätekeskuksessa ei ole tilaa uusille käsittely- ja loppusijoitustoiminnoille. Seudulliset pilaantuneen maan käsittelytoiminnat on tämän vuoksi päätetty sijoittaa Välimaan entisen kaatopaikan alueelle, joka on suunniteltu ja varattu jätteenkäsittelytoiminnoille. Oulun Jätehuollolla ei ole muita kaavoitettuja tai toiminnassa olevia jätteenkäsittelyalueita, minkä vuoksi arvioinnissa on ollut vain yksi sijaintipaikkavaihtoehto. Arvioitavaksi muodostettiin 0-vaihtoehto ja kaksi toiminnallista vaihtoehtoa. Vertailuvaihtoehdossa VE-0 pilaantuneita maita käsitellään kertaluontoisesti sellaisessa laajuudessa, joka on mahdollista ilman ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Vaihtoehtoon 1 (VE-1) sisältyy Oulun seudulta vuosittain syntyvien voimakkaasti pilaantuneiden maiden ja jätteenpolton tuhkien käsittely. Vaihtoehdossa 2 (VE-2) varaudutaan vuosittaisen käsittelytarpeen lisäksi myös Pateniemen saha-alueen tai muun kertaluontoisen suuren kunnostuskohteen maiden käsittelyyn ja sijoittamiseen. 5.2 Vaihtoehto 0 Välimaalle ei sijoiteta pilaantuneiden maiden käsittelykeskusta Välimaalle otetaan vastaan välivarastoitavaksi, käsiteltäväksi ja hyödynnettäväksi pilaantuneita maamassoja enintään kahtena vuotena, jonka jälkeen pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnat alueella päättyvät. Alueella voidaan välivarastoida myöhempää käsittelyä varten koko toiminta-aikana enintään 50 000 t (siitä ongelmajätettä enintään 5000 t). Stabiloituja massoja käytetään kenttärakenteen tekemiseen (enintään 20 000 t/a). Lakkautetulla, esipeitetyllä yhdyskuntajätteen kaatopaikalla tehdään kaatopaikkamääräysten mukaiset loppukunnostustoimenpiteet, jonka jälkeen aluetta ei käytetä jätehuoltoalueena. Vuosittain syntyvät alle raja-arvopitoisuuksien olevat pilaantuneet maat sijoitetaan Ruskoon. Kertaluontoisen toiminnan jälkeen voimakkaasti pilaantuneet maat viedään nykykäytännön mukaisesti käsiteltäväksi muualle, esimerkiksi Ylivieskaan. 18

Kuva 2. Vaihtoehto 0. 5.3 Vaihtoehto 1 Vuosittain syntyvien voimakkaasti pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnat ja jätteenpolttolaitoksen tuhkien loppusijoitus. Välimaalle otetaan vastaan ja välivarastoidaan käsiteltäväksi voimakkaasti pilaantuneita, rajaarvon ylittäviä maita Oulun seudulta 50 000 tonnia vuodessa. Käsittely tapahtuu stabiloimalla tai termisesti. Stabiloituja massoja käytetään käsittelykenttien pohjarakenteissa sekä suojavallirakenteissa. Loppusijoitusalueelle sijoitettavat käsitellyt maamassat täyttävät asetetut liukoisuusvaatimukset. Vuosittain syntyvät alle raja-arvopitoisuuksien olevat pilaantuneet maat sijoitetaan Ruskoon. 19

Kuva 3. Vaihtoehto 1. Alueelle perustetaan loppusijoitusalue, jonne sijoitetaan vuosittain 8 500 tonnia ongelmajätteeksi luokiteltavaa jätteenpolttolaitoksen tuhkaa. Loppusijoitusalueen rakenteet, joissa käytetään stabiloituja massoja, tehdään ongelmajätteen kaatopaikkavaatimusten mukaisesti. Lakkautetulla, esipeitetyllä yhdyskuntajätteen kaatopaikalla tehdään kaatopaikkamääräysten mukaiset loppukunnostustoimenpiteet. Pintarakenteissa käytetään stabiloituja massoja. 5.4 Vaihtoehto 2 Vuosittain syntyvien voimakkaasti pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnat ja jätteenpolttolaitoksen tuhkien loppusijoitus sekä kertaluonteinen, suuren kunnostuskohteen pilaantuneiden maiden käsittely ja loppusijoitus. Välimaalle otetaan vastaan ja välivarastoidaan käsiteltäväksi voimakkaasti pilaantuneita, raja-arvon ylittäviä maita Oulun seudulta 50 000 tonnia vuodessa sekä Pateniemen kunnostuksesta tai vastaavasta hankkeesta kertaluonteisesti noin 1,5 milj. tonnia. Käsittely tapahtuu stabiloimalla, termisesti ja suoraan läjittämällä loppusijoitusalueelle. Stabiloituja massoja käy- 20

Kuva 4. Vaihtoehto 2. tetään käsittelykenttien ja loppusijoitusalueiden pohjarakenteissa sekä suojavallirakenteissa. Loppusijoitusalueelle sijoitettavat maamassat täyttävät asetetut liukoisuusvaatimukset. Pateniemen kunnostuksesta tulevat lievästi pilaantuneet maat (n. 750 000 tonnia) sijoitetaan suljetun yhdyskuntajätteen kaatopaikan päälle rakennettavalle uudelle tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelle. Vuosittain syntyvät alle raja-arvopitoisuuksien olevat pilaantuneet maat sijoitetaan Ruskoon. Alueelle perustetaan loppusijoitusalue, jonne sijoitetaan vuosittain 8 500 tonnia ongelmajätteeksi luokiteltavaa jätteenpolttolaitoksen tuhkaa. Loppusijoitusalueen rakenteet, joissa käytetään stabiloituja massoja, tehdään ongelmajätteen kaatopaikkavaatimusten mukaisesti. Lakkautettu yhdyskuntajätteen kaatopaikka kunnostetaan eristämällä se pilaantuneen maan kaatopaikan alle. Rakenteissa käytetään stabiloituja massoja. 21

6 Hankkeen kuvaus 6.1 Hankkeen sijainti Arvioitava hanke sijaitsee Kiimingin kunnan entisen Välimaan kaatopaikan alueella. Alue on metsäisellä ja soisella selännealueella noin viiden kilometrin etäisyydellä Kiimingin kunnan keskustaajamasta ja Kiiminkijoesta Yli-Iihin johtavan maantien (seututie) 849 tuntumassa. Kiimingin kunta on vuokrannut osan entisestä kaatopaikka-alueesta Oulun Jätehuollolle. Niska & Nyyssönen Oy toimii alueella yhtiöiden tekemän liiketoimintasopimuksen nojalla. Kiimingin kunnan omistaman alueen pinta-ala on noin 30 ha, josta tällä hetkellä on Oulun jätehuollolle vuokrattuna 11,4 ha:n määräala. Tämä arviointi tehdään kattamaan koko kunnan omistama alue. Kaatopaikka-alue rajoittuu Tornator Oy:n omistamiin maa-alueisiin. Kuva 5. Välimaan kaatopaikan sijainti. 6.2 Tehdyt suunnitelmat ja tutkimukset Kiimingin kunta on teettänyt Insinööritoimisto PSV:llä Välimaan kaatopaikan laajentamisen yleissuunnitelman vuonna 1994. Suunnitelma sisältää maaperä- ja pohjavesiselvityksen sekä hydrologisen tarkastelun. Suunnitelmaa on täydennetty vuonna 1996 tehdyllä Välimaan kaatopaikan 1.vaiheen tarkentamissuunnitelmalla (PSV-Maa ja Vesi Oy 29.8.1996). Alueen suotovesien ja vesistövaikutusten arvioimiseksi on vuonna 1998 laadittu (PSV-Maa ja Vesi Oy) velvoitetarkkailuohjelma. Vanhan täyttöalueen täyttötilanteen ja vaikutusten arvioimiseksi on tehty pintamittaus ja alueelle on asennettu kaksi uutta pohjaveden havaintoputkea vuonna 2003. Seurannan tulokset on raportoitu vuosiyhteenvedossa, jota on käytetty tämän arvioinnin lähtötietoina. 22

Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on pohja- ja pintavesistä otettu vesinäytteitä. Toimintojen ja ympäristövaikutusten havainnollistamiseksi alueelta on otettu ilmavalokuvia ja alueella on tehty selvityksen vaatimia maastotarkastuksia. 6.3 Käsiteltävien ainesten määrä ja laatu 6.3.1 Pilaantuneet maamassat Normaali toiminta Ympäristövaikutusten arviointi sisältää ensisijaisesti Pohjois-Pohjanmaan alueella muodostuvien pilaantuneiden maamassojen käsittelyn ja loppusijoituksen (50 000 t/a). Käsiteltävät maamassat poistetaan joko maankäytön muuttumisen tai maa-aineksen sisältämän haitallisen aineen muodostaman ympäristö- tai terveysvaaran perusteella. Maaperän puhdistustarpeen arviointi perustuu yleensä SAMASE ohje- ja raja-arvoihin. Maamassat ovat pilaantuneet epäorgaanisilla ja orgaanisilla haitta-aineilla. Toimintoja, joista maaperään on päässyt epäorgaanisia haitta-aineita ovat mm. CCA-kyllästysaineita käyttäneet puunkyllästämöt, pintakäsittelylaitokset, konepajat, romuttamot sekä tekstiili- ja nahkateollisuus. Myös vanhoilta kaatopaikka-alueilla poistettavissa massoissa on todettu tutkimusten yhteydessä orgaanisia ja epäorgaanisia haitta-aineita. Tyypillisiä maaperän kunnostuksessa poistettavia epäorgaanisia alkuaineita ja yhdisteitä ovat arseeni, lyijy, kromi, nikkeli, kadmium, elohopea ja syanidit. Orgaanisilla haitta-aineilla maaperää pilanneita toimintoja ovat tyypillisesti mm. huoltoasemat ja polttoainevarastot, kemialliset pesulat, sahat ja kreosoottikyllästämöt, öljy- ja kemikaalivarastot. Tyypillisiä maaperää pilaavia orgaanisia yhdisteitä ovat mm. öljy-yhdisteet, kloorifenolit ja dioksiinit ja furaanit, liuottimet sekä PAH- ja PCB-yhdisteet. Vastaanotettavien maamassojen pitoisuustasot ylittävät raja-arvot, jotka on asetettu maaaineksen sijoittamiselle tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Vastaanotettavista massoista käsitellään stabiloimalla ja termisesti jakeet, joiden käsittely on teknistaloudellisesti mahdollista. Lisäksi termisesti ja stabiloimalla voidaan esikäsitellä massoja, jotka eivät ole suoraan kaatopaikkakelpoisia. Muut vastaanotettavat massat loppusijoitetaan suoraan ongelmajätteen kaatopaikalle. Pilaantuneiden maiden stabiloinnilla tarkoitetaan haitta-aineiden liikkuvuuden rajaamista sitomalla haitta-aineet kiinteään matriisiin kemiallisesti. Sementtistabiloinnilla voidaan käsitellä massoja, jotka ovat pilaantuneet pääsiassa metalleilla ja epäorgaanisilla yhdisteillä. Bitumistabilointiin soveltuvat epäorgaanisilla ja orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneet maat, joissa ei ole merkittäviä määriä haihtuvia hiilivety-yhdisteitä. Sementtistabiloinnilla käsiteltävät massat täyttävät seuraavat laatukriteerit käsittelyn jälkeen: materiaalin vedenläpäisevyysarvo on k 10-8 m/s rakenteen puristuslujuus betoninormien mukaisella testillä on 1 MN/m2 haitta-aineiden liukoisuudet pienempiä kuin hollantilaisen NEN 7345-diffuusiotestin enimmäispitoisuusohjearvot 1B 23