FI FI FI
EUROOPAN KOMMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO Toimintaohjeet 1 Bryssel 14.2.2011 - Vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen soveltaminen lannoitteisiin ja kasvualustoihin 1. JOHDANTO Tämän asiakirjan tarkoituksena on antaa helppokäyttöisiä ohjeita asetuksen (EY) N:o 764/2008 2 (jäljempänä vastavuoroista tunnustamista koskeva asetus tai asetus ) soveltamisesta lannoitteisiin ja kasvualustoihin. Jäsenvaltioilta, viranomaisilta ja yrityksiltä saadut kokemukset ja tiedot otetaan huomioon, kun asiakirjaa myöhemmin päivitetään. Kyseessä ovat erityisesti seuraavat tuotteet: lannoitteet eli aineet, jotka ovat kasvinravinteita tai joilla muutetaan maaperän hedelmällisyyttä, muut kuin EY-lannoitteet 3. kasvualusta, jossa kasveja kasvatetaan, eli muu aines kuin paikan päällä oleva maa. 2. LANNOITTEISIIN JA KASVUALUSTOIHIN SOVELLETTAVAT SÄÄNTELYPUITTEET Lannoitteet on nykyisessä EU-lainsäädännössä yhdenmukaistettu vain osittain. Asetuksella (EY) N:o 2003/2003 4 otettiin käyttöön teknisiä ja merkintöjä koskevia vaatimuksia EYlannoitteiden osalta eli niiden epäorgaanisten lannoitteiden osalta, jotka noudattavat asetuksessa määritettyjä lannoitteiden tyyppinimiä. Kyseiset EY-lannoitteet saavat liikkua vapaasti sisämarkkinoilla. Asetuksessa ei kuitenkaan kielletä jäsenvaltioita sallimasta myös 1 2 3 4 Tämä asiakirja ei ole oikeudellisesti sitova. Euroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei ole vastuussa siitä, mihin näitä tietoja mahdollisesti käytetään, eikä virheistä, joita huolellisesta valmistelusta ja useista tarkistuksista huolimatta voi esiintyä. Tämä asiakirja ei rajoita teknisten määräysten pidemmälle menevää yhdenmukaistamista, jos se on tarpeen sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi. Toimintaohjeet eivät välttämättä kuvasta Euroopan komission näkemystä tai kantaa. Euroopan unionin tuomioistuin on viime kädessä vastuussa EU:n lainsäädännön tulkitsemisesta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 764/2008, annettu 9. heinäkuuta 2008, tiettyjen kansallisten teknisten määräysten soveltamista toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidettyihin tuotteisiin koskevista menettelyistä sekä päätöksen N:o 3052/95/EY kumoamisesta, EUVL L 218, 13.8.2008, s. 21. Nämä tuotteet kuuluvat asetuksen (EY) N:o 2003/2003 liitteen I soveltamisalaan, EUVL L 304, 21.11.2003, s. 1. Katso alaviite 3. FI 1 FI
kansallisten lannoitteiden saattamista markkinoille. Ne ovat tuotteita, joita ei ole varustettu merkinnällä EY-lannoite vaan tuotettu kansallisten säännösten mukaisesti. Kyseisten säännösten ei tarvitse olla lannoitteiden alalla annetun EU:n lainsäädännön mukaiset, mutta niiden on kuitenkin noudatettava EU:n perussopimuksen perusperiaatteita ja erityisesti tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta (SEUT-sopimuksen 34 36 artikla). Asetus (EY) N:o 764/2008 annettiin vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen ottamiseksi täysimääräisesti käyttöön, millä vähennetään kansallisten sääntöjen välisiä eroavaisuuksia tällä alalla, jota ei ole yhdenmukaistettu. Kasvualustat eivät kuulu EU:n lainsäädännön soveltamisalaan (poikkeuksen muodostaa kuitenkin EU:n virallista ympäristömerkkiä 5 koskeva lainsäädäntö; kyseessä on vapaaehtoinen järjestelmä, jolla pyritään kannustamaan yrityksiä pitämään kaupan tuotteita ja tarjoamaan palveluja, joiden ympäristövaikutukset ovat vähäisemmät). 3. VASTAVUOROISTA TUNNUSTAMISTA KOSKEVA ASETUS (EY) N:O 764/2008 Asetusta sovelletaan talouden toimijoille osoitettuihin hallinnollisiin päätöksiin, kun päätös perustuu tekniseen määräykseen ja koskee muuta kuin yhdenmukaistettua tuotetta, jota pidetään laillisesti kaupan toisessa jäsenvaltiossa, ja kun kyseisen päätöksen välitön tai välillinen vaikutus on tuotteen kieltäminen, muuttaminen, lisätestaus tai vetäminen markkinoilta (2 artiklan 1 kohta). Viranomaisen, joka aikoo tehdä kyseisen päätöksen, on noudatettava asetuksessa säädettyjä menettelyä koskevia vaatimuksia. Asetusta sovelletaan, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: 3.1. (Aiottu) hallinnollinen päätös koskee tuotetta, jota pidetään laillisesti kaupan toisessa jäsenvaltiossa Vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta sovelletaan, kun jossakin jäsenvaltiossa laillisesti kaupan oleva tuote saatetaan markkinoille toisessa jäsenvaltiossa, riippumatta tuotteen alkuperästä (EU tai tuotu EU:n ulkopuolisesta maasta). Asetuksen mukaan jäsenvaltio ei voi periaatteessa kieltää toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidettyjen tuotteiden myyntiä alueellaan, vaikka nämä tuotteet olisi valmistettu noudattaen toisenlaisia teknisiä määräyksiä. Asetus koskee sekä tosiasiallista että mahdollista vastavuoroisen tunnustamisen kieltämistä. Jäsenvaltion, joka aikoo kieltää jonkin tuotteen pääsyn markkinoilleen, olisi näin ollen noudatettava 6 artiklan menettelyä. 3.2. (Aiottu) hallinnollinen päätös koskee tuotetta, johon ei sovelleta EU:n lainsäädännön yhdenmukaistamistoimenpiteitä Asetuksella säännellään alaa, jota ei ole yhdenmukaistettu unionissa, ja sitä sovelletaan tuotteisiin, joiden osalta ei ole olemassa EU:n tasolla yhdenmukaistettua lainsäädäntöä, tai tuotteiden piirteisiin, jotka jäävät osittaisen yhdenmukaistamisen ulkopuolelle. 5 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 66/2010, annettu 25. marraskuuta 2009, EUympäristömerkistä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti), EUVL L 27, 30.1.2010, s. 1 19. FI 2 FI
3.3. (Aiottu) hallinnollinen päätös on osoitettu talouden toimijalle Kansallisen viranomaisen tekemä rajoitusta koskeva päätös, joka on osoitettu luonnolliselle tai oikeushenkilölle, joka ei ole talouden toimija, ei kuulu asetuksen soveltamisalaan. 3.4. (Aiottu) hallinnollinen päätös perustuu tekniseen määräykseen Asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa teknisellä määräyksellä tarkoitetaan jäsenvaltion lain, asetuksen tai muun hallinnollisen määräyksen säännöstä, jota ei ole yhdenmukaistettu Euroopan unionin tasolla ja (1) jossa jäsenvaltio kieltää toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan olevan tuotteen (tai tuotetyypin) kaupan pitämisen alueellaan tai jonka noudattaminen on pakollista, jotta tuotetta voidaan pitää kaupan jäsenvaltiossa, jossa hallinnollinen määräys on voimassa tai tulee voimaan, ja (2) jossa säädetään kyseiseltä tuotteelta (tai tuotetyypiltä) edellytettävistä ominaisuuksista, kuten laatutasosta, suorituskyvystä, turvallisuudesta tai mitoista, mukaan luettuina vaatimukset, joita sovelletaan tuotteeseen tai tuotetyyppiin ja jotka koskevat myyntinimitystä, terminologiaa, symboleja, testausta ja testausmenetelmiä, pakkauksia ja merkintöjä, tai (3) jossa säädetään muista vaatimuksista, jotka asetetaan tuotteelle (tai tuotetyypille) kuluttajien tai ympäristön suojaamiseksi ja jotka vaikuttavat tuotteen elinkaareen sen markkinoille saattamisen jälkeen, kuten käyttöä, kierrätystä, uudelleenkäyttöä ja loppukäsittelyä koskevista edellytyksistä, jos tällaiset edellytykset voivat merkittävästi vaikuttaa tuotteen tai tuotetyypin kokoonpanoon tai luonteeseen tai sen kaupan pitämiseen. 3.5. (Aiotun) hallinnollisen päätöksen välitön tai välillinen vaikutus on jokin seuraavista: (a) (b) (c) kyseisen tuotteen tai tuotetyypin markkinoille saattaminen kielletään; kyseistä tuotetta tai tuotetyyppiä muutetaan tai lisätestataan ennen kuin se voidaan saattaa markkinoille tai pitää siellä; kyseinen tuote tai tuotetyyppi vedetään markkinoilta. Tällainen (aiottu) päätös on tehtävä asetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti. 4. VASTAVUOROISTA TUNNUSTAMISTA KOSKEVAN ASETUKSEN SOVELTAMINEN LANNOITTEISIIN JA KASVUALUSTOIHIN Vastavuoroista tunnustamista koskevaa asetusta olisi sovellettava lannoitteisiin ja kasvualustoihin vain, jos kaikki 4.1 4.4 kohdassa asetetut edellytykset täyttyvät: FI 3 FI
4.1. (Aiottu) hallinnollinen päätös koskee lannoitteita ja/tai kasvualustoja, joita pidetään laillisesti kaupan toisessa jäsenvaltiossa Asetusta sovelletaan vain kansallisiin lannoitteisiin ja kasvualustoihin, joita pidetään laillisesti kaupan toisessa jäsenvaltiossa (2 artiklan 1 kohta). Tämä tarkoittaa sitä, että lannoitteet tai kasvualustat, joita ei ole aiemmin pidetty kaupan EU:ssa, jäävät asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Niiden on oltava kaikkien siinä jäsenvaltiossa sovellettavien teknisten määräysten mukaisia, jossa ne saatetaan markkinoille ensimmäisen kerran EU:ssa. 4.2. (Aiottu) hallinnollinen päätös on osoitettu talouden toimijalle Asetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan asetusta sovelletaan talouden toimijoille osoitettuihin jo tehtyihin tai aiottuihin hallinnollisiin päätöksiin, kun päätös perustuu tekniseen määräykseen ja koskee lannoitteita ja kasvualustoja, joita pidetään laillisesti kaupan toisessa jäsenvaltiossa, ja kun kyseisen päätöksen välitön tai välillinen vaikutus on tuotteen kieltäminen, muuttaminen, lisätestaus tai vetäminen markkinoilta (katso 4.1 kohta). Talouden toimija on asianomaisen tuotteen toimitusketjussa oleva henkilö valmistajasta/maahantuojasta vähittäiskauppiaaseen. Loppukäyttäjät, edes ammattimaiset loppukäyttäjät, kuten kasvien viljelijät tai eläinten kasvattajat, eivät kuulu vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen soveltamisalaan. Tästä syystä sanotun kuitenkaan rajoittamatta SEUT-sopimuksen 36 artiklan soveltamista toimivaltaisten viranomaisten tekemä rajoitusta koskeva päätös, joka on osoitettu luonnolliselle tai oikeushenkilölle, joka ei ole talouden toimija, ei kuulu vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen soveltamisalaan. 4.3. (Aiottu) hallinnollinen päätös perustuu tekniseen määräykseen 4.3.1. Käsite tekninen määräys Vastavuoroista tunnustamista koskevaa asetusta sovelletaan tekniseen määräykseen (2 artiklan 2 kohta) perustuviin (aiottuihin) hallinnollisiin päätöksiin. Kun kyse on nimenomaan lannoitteista ja kasvualustoista, teknisellä määräyksellä tarkoitetaan jäsenvaltion lain, asetuksen tai muun hallinnollisen määräyksen säännöstä, (a) (b) jossa kielletään toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidetyn kansallisen lannoitteen tai kasvualustan pitäminen kaupan sellaisen jäsenvaltion alueella, jossa hallinnollinen päätös on tehty tai tehdään, tai jonka noudattaminen on pakollista, kun lannoitetta tai kasvualustaa pidetään kaupan kyseisen jäsenvaltion alueella, ja jossa säädetään kyseiseltä lannoitteelta tai kasvualustalta (lannoite-/kasvualustatyypiltä) edellytettävistä ominaisuuksista, kuten laatutasosta, suorituskyvystä, turvallisuudesta tai mitoista, mukaan luettuina vaatimukset, joita sovelletaan FI 4 FI
tuotteeseen tai tuotetyyppiin ja jotka koskevat myyntinimitystä, terminologiaa, symboleja, testausta ja testausmenetelmiä, pakkauksia ja merkintöjä, tai muista vaatimuksista, jotka asetetaan lannoitteelle tai kasvualustalle (tai lannoite- /kasvualustatyypille) kuluttajien tai ympäristön suojaamiseksi ja jotka vaikuttavat tuotteen elinkaareen sen markkinoille saattamisen jälkeen, kuten käyttöä, kierrätystä, uudelleenkäyttöä ja loppukäsittelyä koskevista edellytyksistä, jos tällaiset edellytykset voivat merkittävästi vaikuttaa lannoitteen tai kasvualustan kokoonpanoon tai luonteeseen tai sen kaupan pitämiseen. 4.3.2. Ennakkolupamenettelyt EU:n lainsäädännössä ei periaatteessa estetä jäsenvaltioita vahvistamasta tarpeellisina pitämiään asianmukaisia toimenpiteitä kansallisten lannoitteiden tai kasvualustojen markkinoille saattamisen valvomiseksi ja/tai rajoittamiseksi kansanterveyteen tai ympäristönsuojeluun liittyvistä syistä. Jäsenvaltiot vahvistavat tällaiset toimenpiteet tavallisesti ennakkolupamenettelyillä, joiden mukaisesti jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi annettava muodollinen hyväksyntänsä hakemuksen perusteella, ennen kuin tuote voidaan saattaa kyseisen jäsenvaltion markkinoille. Unionin tuomioistuin on toistuvasti katsonut 6, että kansallisella lainsäädännöllä, jolla asetetaan tuotteiden kaupan pitämisen edellytykseksi ennakkolupamenettely, rajoitetaan tavaroiden vapaata liikkuvuutta. Tällaiset menettelyt voidaan kuitenkin perustella, jos kansallisissa säännöissä noudatetaan EU:n lainsäädännössä tunnustettua yleisen edun tavoitetta ja jos ne ovat suhteellisuusperiaatteen mukaiset (asetuksen johdanto-osan 11 kappale). Tuomioistuin on asettanut erinäisiä edellytyksiä, joiden täyttyessä ennakkolupamenettely voisi olla perusteltavissa: sen on perustuttava objektiivisiin perusteisiin, jotka ovat syrjimättömiä ja etukäteen asianomaisten yritysten tiedossa, jotta kansallisten viranomaisten harkintavalta rajataan siten, ettei sitä voida käyttää mielivaltaisesti; sillä ei saa toistaa tarkastuksia, jotka on jo tehty muiden menettelyiden aikana samassa tai toisessa jäsenvaltiossa; ennakkolupa on välttämätön ainoastaan, jos jälkikäteen tehtyä tarkastusta on pidettävä liian myöhään tapahtuvana, jotta se olisi todella tehokas ja voisi saavuttaa tarkoituksensa; menettelyn ei pitäisi kustannuksiin ja aikaan liittyvien näkökohtien vuoksi estää toimijoita toteuttamasta liiketoimintasuunnitelmaansa. 6 Tuomioistuimen asiassa C-390/99, Canal Satélite Digital SL, 22. tammikuuta 2002 antaman tuomion 43 kohta; tuomioistuimen asiassa C-432/03, komissio v. Portugali, 10. marraskuuta 2005 antaman tuomion 52 kohta; tuomioistuimen asiassa C-443/02, Nicolas Schreiber, 15. heinäkuuta 2004 antaman tuomion 49 50 kohta. FI 5 FI
4.3.3. Onko velvoite hankkia ennakkolupa tekninen määräys? Velvoite hankkia lannoitteille tai kasvualustoille ennakkolupa ennen kuin niitä voidaan pitää kaupan jossakin jäsenvaltiossa ei kuulu asetuksen soveltamisalaan (asetuksen johdanto-osan 12 kappale). Kyse ei ole asetuksessa tarkoitetusta teknisestä määräyksestä, koska lannoitteelta tai kasvualustalta (lannoite- /kasvualustatyypiltä) vaadittavia ominaisuuksia ei määrätä. Näin ollen päätös kieltää lannoitteita tai kasvualustoja tai poistaa ne markkinoilta yksinomaan sen vuoksi, että niillä ei ole ennakkolupaa, ei ole päätös, johon asetusta sovelletaan. Silloin kun tuotteelle on haettu pakollista ennakkolupaa ja hakemus aiotaan hylätä teknisen määräyksen perusteella, päätös olisi kuitenkin tehtävä asetuksen mukaisesti, jotta hakija voi hyötyä asetuksen tarjoamasta menettelyjä koskevasta suojasta. 4.3.4. Sallittujen lannoitteiden ja kasvualustojen luettelot Jotkin jäsenvaltiot viittaavat ennakkolupamenettelyissään tiettyjen lannoite- ja/tai kasvualustatyyppien positiiviluetteloihin. Lueteltuja tyyppejä vastaavia tuotteita saa näiden luetteloiden mukaisesti saattaa määräjäsenvaltion kansallisille markkinoille. EU:n lainsäädännössä ei periaatteessa estetä jäsenvaltioita vahvistamasta tällaista positiiviluetteloa, jos ne pitävät sitä tarpeellisena, kansallisten lannoitteiden tai kasvualustojen markkinoille saattamisen valvomiseksi ja/tai rajoittamiseksi kansanterveyteen tai ympäristönsuojeluun liittyvistä syistä. Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kansallisessa lainsäädännössä olisi kuitenkin säädettävä menettelystä, jolla mahdollistetaan tietyn tyypin lisääminen kyseisiin luetteloihin, ja/tai erillisestä rekisteröinti- tai lupamenettelystä luetteloon sisältymättömille mutta jo laillisesti toisessa jäsenvaltiossa kaupan pidetyille tai valmistetuille tuotteille (tuotetyypeille). Menettelyn on oltava helppokäyttöinen ja saatettavissa loppuun kohtuullisessa ajassa, ja menettelyn johdettua hylkäävään päätökseen tuo hylkäävä päätös on voitava saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi (vrt. asia C-244/06, Dynamic Medien, 50 kohta). 4.3.5. Kiellettyjen lannoitteiden ja kasvualustojen luettelot Joissakin muissa tapauksissa ennakkolupamenettelyt nojaavat olemassa oleviin kiellettyjen aineiden luetteloihin. Tätä järjestelmää soveltaessaan jäsenvaltiot kieltäytyvät antamasta lupaa lannoitteiden ja/tai kasvualustojen kaupan pitämiselle ainoastaan sillä perusteella, että niissä on kiellettyjä ainesosia, perustelematta hylkäävää päätöstä todellisella kansanterveyteen kohdistuvalla riskillä. Tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan (vrt. asia C-24/00, komissio v. Ranska, 43 kohta) jäsenvaltion tehtävänä on kussakin yksittäistapauksessa esittää kansanterveyteen kohdistuvat uhkat. Samaisesta oikeuskäytännöstä juontuu lisäksi, ettei jäsenvaltioilla ole viittaamatta mihinkään kansanterveyteen tai ympäristönsuojeluun liittyvään näkökohtaan oikeutta kieltää toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidettävien lannoitteiden tai kasvualustojen kaupan pitämistä yksinomaan sillä perusteella, ettei niiden käytöstä aiheudu mitään hyötyä. FI 6 FI
4.3.6. Merkintöjä koskevat kielivaatimukset Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että etiketti, pakkausmerkinnät ja tavaran mukana seuraavat asiakirjat on laadittava ainakin määräjäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, kuten asetuksen (EY) N:o 764/2008 johdanto-osan 10 kappaleessa mainitaan. 4.4. (Aiotut) hallinnolliset päätökset koskevat sellaisten lannoitteiden tai kasvualustojen kaupan pitämisen kieltämistä, joita pidetään laillisesti kaupan toisessa jäsenvaltiossa (Aiotun) hallinnollisen päätöksen välitön tai välillinen vaikutus on jokin seuraavista: kyseisen lannoitteen tai kasvualustan (lannoite-/kasvualustatyypin) markkinoille saattaminen kielletään kyseisen lannoitteen tai kasvualustan (lannoite-/kasvualustatyypin) muuttaminen tai lisätestaus ennen kuin se voidaan saattaa markkinoille tai pitää siellä; kyseinen lannoite tai kasvualusta (lannoite-/kasvualustatyyppi) vedetään markkinoilta. 5. ARVIOINTIMENETTELYT JA TIETOPYYNNÖT Jos toimivaltainen viranomainen toimittaa tuotteen arvioitavaksi sen ratkaisemiseksi, olisiko hallinnollinen päätös tehtävä, jäsenvaltio voi pyytää talouden toimijalta tietoja tuotteen ominaisuuksista (asetuksen 4 artikla). Pyynnön olisi kuitenkin oltava suhteellisuusperiaatteen mukainen: sillä ei saisi olennaisesti toistaa tarkastuksia, jotka on jo tehty muiden menettelyiden aikana samassa tai toisessa jäsenvaltiossa. Jäsenvaltiot eivät saa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten toimivaltaan liittyvistä syistä hylätä todistuksia ja testiraportteja, jotka ovat kyseisten, asiaankuuluvalle vaatimustenmukaisuuden arvioinnin alalle asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti akkreditoitujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten antamia (asetuksen 5 artikla). 6. PÄÄTELMÄT: TERVEYTEEN JA YMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVIEN RISKIEN TORJUMINEN Vastavuoroinen tunnustaminen perustuu tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen pohjalta ja oletukseen, että jäsenvaltiot soveltavat vastaavia perusteita ympäristön ja ihmisten terveyden suojeluun. Määräjäsenvaltiolla saattaa kuitenkin olla perusteltuja syitä kieltää tai pysäyttää sellaisten lannoitteiden tai kasvualustojen pitäminen kaupan alueellaan, joita pidetään laillisesti kaupan toisessa jäsenvaltiossa. EU:n lainsäädännössä annetaan riittävästi mahdollisuuksia kieltää suoraan vaaralliset tuotteet (yleinen tuoteturvallisuusdirektiivi) 7, elintarvikkeiden 7 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/95/EY, annettu 3. joulukuuta 2001, yleisestä tuoteturvallisuudesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti), EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4 17. FI 7 FI
turvallisuutta koskeva asetus 8 sekä elintarvikkeiden ja rehujen virallista valvontaa koskeva asetus 9. Lisäksi SEUT-sopimuksen 36 artiklassa luetellaan ne syyt, joilla jäsenvaltiot voivat perustella rajatylittävän kaupan estävät kansalliset toimenpiteet. Tällainen on esimerkiksi ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelu. Tuomioistuin tulkitsee suppeasti SEUT-sopimuksen 36 artiklaan sisältyvää luetteloa poikkeuksista, jotka kaikki liittyvät muihin kuin taloudellisiin etuihin. Kaikkien toimenpiteiden on lisäksi oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia, eikä niitä saisi käyttää mielivaltaisen syrjinnän keinona tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen. 10 Todistustaakka SEUT-sopimuksen 36 artiklan mukaisten toimenpiteiden perustelussa on jäsenvaltiolla eikä taloudellisilla toimijoilla. 8 9 10 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28. tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä, EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1 24. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004, annettu 29. huhtikuuta 2004, rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta, EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1 141. Asia 34/79, Henn ja Darby [1979] Kok. 3795, 21 kohta, sekä yhdistetyt asiat C-1/90 ja C-176/90, Aragonesa de Publicidad Exterior ja Publivía [1991] Kok. I-4151, 20 kohta. FI 8 FI