Vuosikatsaus 2010 Vuosi sujui menestyksekkäästi 6 Vastuullista toimintaa Pohjois-Suomen hyväksi 20
Oulun Energia -konserni www.oulunenergia.fi Oulun Energia Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Oulun Sähkönmyynti Oy Turveruukki Oy Haukiputaan Energia Oy Kasarmintie 6 Kasarmintie 6 Kasarmintie 6 Teknologiantie 12 Torpantie 18 PL 116, 90101 Oulu PL 116, 90101 Oulu PL 116, 90101 Oulu 90570 Oulu PL 14, 90830 Haukipudas Vaihde: 08 5584 3300 Vaihde: 08 5584 3300 Vaihde: 08 5584 3200 Vaihde: 044 551 5700 Asiakaspalvelu: 0800 30 5000 info@oulunenergia.fi info@oulunenergia.fi info@oulunsahkonmyynti.fi turve@turveruukki.fi info@oulunenergia.fi
Vuosikatsaus 2010 Sisällys 12 Merikosken voimalaitos tuottaa puhdasta vesisähköä 16 Sähkönjakelun luotettavuus on Oulussa Suomen kärkitasoa 20 Pohjoista voimaa tarkoittaa työskentelyä oman alueen ihmisten ja yritysten hyväksi Vuosi 2010 4 Yhteenveto 6 Toimitusjohtajan katsaus Luonnosta voimaa 8 Puuta ja turvetta lähialueelta Raaka-aineista energiaa 12 Merikosken voimalaitos oulun kruununjalokivi Energiaa meille kaikille 16 Häiriötön sähkönjakelu tärkein päämäärä Yhteinen asiamme 20 Pohjoista voimaa vastuullista toimintaa 22 Vuoden 2010 päätapahtumat Pohjoisen voiman tekijät 11 Johanna Salmela 15 Mikko Vesterinen 19 Niko Kuivas 24 Kolme uutta johtajaa toimintakertomukset 26 Oulun Energia 30 Oulun Sähkönmyynti Oy 34 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy 36 Turveruukki Oy Vuosi lukuina 39 Taloudelliset tunnusluvut Oulun Energia -konserni menestyi hyvin vuonna 2010 s. 6 Lähienergiaa kannattaa suosia monista syistä s. 8 Konsernin johtoon uusia jäseniä s. 24
Oulun Energia Eteni vahvasti Oulun Energia -konsernin vuosi 2010 oli onnistunut. Konsernin liikevaihto kohosi 242,8 miljoonaan euroon edellisvuoden 200 miljoonasta eurosta. Liikevoitto puolestaan nousi 44,5 miljoonaan euroon. Vastaava luku vuonna 2009 oli 33,5 miljoonaa. Konserni myös kehitti voimakkaasti toimintaansa ja aloitti useita merkittäviä investointihankkeita. Pohjoista voimaa -ajattelumalli on Oulun Energia -konsernin toiminnassa keskeisellä sijalla. Se tukeutuu pohjoisiin luonnonvaroihin ja osaamiseen, tuottaa sähköä ja lämpöä alueen ihmisille ja yrityksille sekä kanavoi toiminnastaan kertyvät varat oman talousalueen hyväksi. Oulun kaupungin omistama energiakonserni kattaa koko energia-alan arvoketjun: raaka-aineiden tuotannon, sähkön ja lämmön tuotannon, jakelun ja myynnin sekä näihin liittyvät erilaiset palvelut. Konserniin kuuluvat Oulun Energia, Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Turveruukki Oy, Haukiputaan Energia Oy sekä vuoden 2011 alusta myös Oulun Energia Urakointi Oy, joka syntyi Oulun Energia Siirto ja Jakelun jakautumisen tuloksena. Oulun Energia -konsernin keskeiset tunnusluvut* 2009 2010 Liikevaihto (milj. euroa) 200,0 242,8 Liikevoitto (milj. euroa) 33,5 44,5 Investoinnit (milj. euroa) 47,3 31,3 Liikevaihto/henkilö (milj. euroa) 0,56 0,68 Liikevoitto/henkilö (milj. euroa) 0,09 0,13 Henkilöstön määrä 357 355 Asiakkaiden määrä 2009 2010 Sähkönmyynti 135 029 136 235 Sähkönsiirto omassa verkossa 87 521 89 265 Kaukolämpö 7 913 8 185 Höyry 3 3 * Oulun Energia, Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy yhteensä. Sisäiset liiketoiminnot eliminoitu. 4
Vuosikatsaus 2010 Liikevaihto 1 000 * Liikevoitto 1 000 * 250 000 60 000 200 000 150 000 50 000 40 000 30 000 100 000 50 000 20 000 10 000 2006 2007 2008 2009 2010 2006 2007 2008 2009 2010 Myyntituottojen jakautuminen 1 000 * Liikevoiton jakautuminen 1000 * 250 000 60 000 200 000 150 000 50 000 40 000 30 000 100 000 50 000 20 000 10 000 2006 2007 2008 2009 2010 Sähkön myynti Polttoaineen myynti Sähkön siirto Höyryn myynti Lämmön myynti Muut myyntituotot 2006 2007 2008 2009 2010 Sähkökauppa Lämpökauppa Siirto ja urakointi Polttoainekauppa Investoinnit 1 000 * Henkilöstömäärä* 50 000 400 40 000 300 30 000 200 20 000 10 000 100 2006 2007 2008 2009 2010 2006 2007 2008 2009 2010 * Oulun Energia, Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy yhteensä. Sisäiset liiketoiminnot eliminoitu. Vuosien 2008-2010 luvuissa mukana Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy yhteensä. Luvut ovat tilintarkastamattomia. 5
Toimitusjohtajan katsaus Toiminnallisesti ja taloudellisesti onnistunut vuosi Toimitusjohtaja Järvelä on tyytyväinen Oulun Energia -konsernin suorituskykyyn ja toiminnan kehittämiseen. 6
Vuosikatsaus 2010 Sähkön hinnan nopeat ja jyrkät vaihtelut. Energia- ja jäteveron korotus. Poikkeuksellisen kylmä talvi ja harvinaisen kuuma kesä. Vähäiset sateet ja pohjoismaisten vesialtaiden tyhjentyminen. Sähkön ja lämmön kova kysyntä. Markkinoiden jatkuva kansainvälistyminen. Haasteet polttoaineiden hankinnassa. Energia-alalla vuosi 2010 oli jälleen tapahtumarikas. Vaikka mennyt vuosi oli haasteellinen, arvioi toimitusjohtaja Juhani Järvelä Oulun Energian selvinneen siitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti hyvin. Kehitimme toimintaamme ja aloitimme useita merkittäviä investointihankkeita. Myös taloudellisesti menestyimme hyvin. Konsernin voitto ennen varauksia ja veroja kohosi noin 22,6 miljoonaan euroon, joka on lähes kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna. Liikevoittokin nousi 44,5 miljoonaan euroon. Liikevaihtomme puolestaan kohosi 242,8 miljoonaan euroon, hän toteaa. Kasvaneiden lukujen taustalla oli Järvelän mukaan ennen kaikkea sähkön ja lämmön vahva kysyntä. Meidän on ymmärrettävä ja täytettävä asiakkaidemme tarpeet niin hyvin kuin suinkin mahdollista 24 tuntia vuorokaudessa. Säällä suuri vaikutus Vuosi 2010 osoitti jälleen kerran, kuinka säät heiluttelevat energia-alaa. Vähäisten sateiden vuoksi Norjan ja Ruotsin vesisähkön tuotanto oli vaikeuksissa. Näiden isoista tunturialtaista jäi puuttumaan vettä jopa kolmen ydinvoimalaitoksen sähköntuotantoa vastaava määrä. Niinpä sähkön hinta pohjoismaisilla markkinoilla nousi huomattavasti poikkeuksellisesti jopa kalliimmaksi kuin Saksassa. Kuivuuden lisäksi myös kylmyys vaikutti sähkön ja lämmön markkinoihin. Kovien pakkasten vuoksi molempien kysyntä nousi voimakkaasti. Sähkön myynnissä haasteena oli jyrkkien kulutus- ja hintapiikkien hallitseminen. Esimerkiksi helmikuussa 2010 sähkön pörssihinta nousi hetkeksi kolmekymmenkertaiseksi normaaliin verrattuna. Tällaiset heilahtelut eivät ole hyväksi millekään osapuolelle. Kaukolämmön kulutus taas nousi suuremmaksi kuin koskaan. Jouduimme käyttämään alueellisia huippukattilalaitoksia sekä ostamaan lämpöä merkittävästi myös paikalliselta teollisuudelta, kertoo Järvelä. Viime vuonna asiakkaille ilmoitettiin sähkön ja lämmön hinnan korotuksesta, joka astui voimaan tämän vuoden alusta ja johtui valtiovallan päätöksestä kiristää energia- ja jäteverotusta. Juhani Järvelä myöntää, ettei asiakkaille ole helppoa ymmärrettävästi perustella energian kallistumista, vaikka tässä oli kysymys ainoastaan suoraan valtiolle tilitettävien verojen siirtämisestä asiakashintoihin. Kaiken kaikkiaan kaukolämpö ja sähkön siirtohinnat ovat Oulussa varsin edullisia. Suomen kymmenen suurimman kaupungin ryhmässä kaukolämpö on täällä kaikkein halvinta ja sähkön siirto halvimpien joukossa. Toiminnan kehittämistä Oulun Energian oman toiminnan kehittämisen kannalta viime vuosi oli vilkas. Toimitusjohtaja Järvelän mukaan sen eri osien työskentely yhtenäistyi ja tuli yhä selkeämmin konsernimaiseksi. Tätä suuntausta vahvistetaan tänä vuonna entisestään uuden tukifunktiomalliin perustuvan matriisiorganisaation avulla. Osa konsernin toiminnan kehittämistä on uusi polttoaineiden hankintayksikkö, joka työskenteli nyt ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden. Yksikkö onnistui tavoitteidensa mukaisesti tehostamaan ja varmistamaan puun ja turpeen hankintaa. Järvelä on myös tyytyväinen asiakkaille suunnatun energianeuvonnan onnistumisesta. Olemme käyneet puhumassa energia-asioista messuilla, asukasyhdistyksissä, yleisötilaisuuksissa ja monissa muissa yhteyksissä. Tästä olemme saaneet asiakkailtamme paljon kiitosta, hän iloitsee. Huoltovarmuuden parantamiseksi edelleen on Oulun Energia tehnyt paljon töitä esimerkiksi polttoaineen tuotannossa ja hankinnassa kuin myös sähkön siirrossa. Ilmajohtoja on korvattu vähemmän vikaherkillä maakaapeleilla, pylväsmuuntajia vaihdettu puistomuuntajiksi ja toimintatapoja kehitetty. Näin se on saanut sähkökatkojen määrän ja keston erittäin alhaiselle tasolle Suomenkin mittakaavassa. Isoja investointeja Alkaneen vuoden aikana Oulun Energia investoi erittäin runsaasti kaikkiaan noin 63 miljoonaa euroa. Summa käytetään Järvelän mukaan konsernin toiminnan kehittämiseen, tehokkuuden lisäämiseen ja kilpailukyvyn kohentamiseen. Isoimpia investointikohteita ovat Laanilan ekovoimalaitoksen rakentaminen, kaukolämmön runkoputken ulottaminen Oulusta Kiiminkiin sekä etäluettavien sähkö- ja energiamittarien asentaminen. Kaikkien näiden toteuttaminen on toki ehditty aloittaa jo viime vuoden puolella, hän mainitsee. Toimitusjohtaja Järvelä on vakuuttunut, että investoinnit ja konsernin toiminnan määrätietoinen kehittäminen luovat vankan pohjan tulevaisuudelle. Suuri merkitys on myös sillä, että konsernilla on hallussaan koko arvoketju turpeen tuotannosta sähkön ja lämmön jakeluun saakka. Tärkeimmiksi valteiksi hän kuitenkin nostaa henkilöstön vankan tietotaidon ja erinomaisen asiakaspalvelun. Meidän on ymmärrettävä ja täytettävä asiakkaidemme tarpeet niin hyvin kuin suinkin mahdollista 24 tuntia vuorokaudessa. Tästä emme voi koskaan tinkiä, Järvelä sanoo. Toimitusjohtaja Järvelä aloitti tehtävässään viime vuoden elokuussa. Yhteistyö konsernin henkilökunnan, asiakkaiden, kumppaneiden ja omistajien kanssa on sujunut erittäin rakentavassa ilmapiirissä. Tästä hän haluaa esittää kaikille lämpimät kiitokset. 7
Luonnosta voimaa Puuta ja turvetta lähialueelta Oulun Energian hankintapäällikkö Pertti Vanhala katselee karttaa. Sitten hän piirtää ympyrän, joka kiertää Oulun noin sadan kilometrin säteellä. Ympyrän sisälle jää lähienergian alue, jolta Oulun Energia saa valtaosan tarvitsemastaan turpeesta ja puusta. Nykyisin lähienergian osuus Oulun Energian käyttämästä polttoaineesta nousee yli 90 prosenttiin. Sen suosimiseen on Vanhalan mukaan useita hyviä syitä. Ensimmäisenä niistä hän nostaa esille lähienergian taloudellisen merkityksen Oulun seudulle. Vanhalan laskelmien mukaan se tuo vuosittain tälle alueelle noin 40 miljoonan euron tulovirran polttoaineen toimittajille, turveurakoitsijoille, hakeyrittäjille, metsänomistajille, autoilijoille, metsäkoneen kuljettajille ja muille tekijöille. Lähienergia on myös vahva työllistäjä: sen parissa toimii Oulua ympäröivässä maakunnassa noin tuhat ihmistä. Ja täällä ei polttoaineketjussa ole monikansallisia yrityksiä. Kaikki hyöty jää omalle alueelle, painottaa hankintapäällikkö Vanhala. Huoltovarmuutta ja uskallusta investoida Suotuisten talous- ja työllisyysvaikutusten ohella lähienergiassa on paljon muutakin hyvää. Oulun Energian kannalta katsoen sen käyttäminen parantaa huoltovarmuutta. Alueen yrityksille se puolestaan luo uskallusta ja mahdollisuuksia investoida, toteaa Vanhala. Lähienergiaan turvautuminen on lisäksi vastuullista. Oulun Energia hankkii tarvitsemansa polttoaineet mieluummin läheltä, jolloin se pystyy varmistamaan, että toimitusketjun toiminta on asiallista ja määräykset täyttävää. Iso tuulisähkön tekijä Tuulisähkön tekijänä Oulun Energia on yksi Suomen suurimmista. Sen osuus koko maan tuulivoimakapasiteetista on nykyisin noin kuusi prosenttia. Tuulivoima on Oulun Energialle tärkeää ympäristösyiden lisäksi energiantuotannon monipuolistajana. Oulun Energia ei itse tuota tuulisähköä, vaan osallistuu sen tekemiseen osakkaana PVO-Innopower Oy:ssä. Osakkuus tuulisähköön erikoistu- neessa yhtiössä hajauttaa tuotannon useille eri paikkakunnille sekä mahdollistaa osallistumisen isoihin investointeihin. PVO-Innopowerin osakkaana Oulun Energia on mukana Oulun Vihreäsaaren, Oulunsalon Riutunkarin, Kemin Ajoksen, Kokkolan ja Kristiinankaupungin tuulivoimalaitoksissa. Lisäksi vireillä on uusia hankkeita eri puolilla Suomea. 8
Vuosikatsaus 2010 Lähienergian käyttöä voidaan jatkossa jopa lisätä. Tarvittaessa se pystyy myös vaikuttamaan ketjun toimintatapoihin. Kauempaa hankitun polttoaineen tuotanto-olosuhteista ja -tavoista on paljon vaikeampi pysyä perillä. Pertti Vanhala yhdistäisikin mielellään lähienergiaan vanhastaan tutun kotitarvekäsitteen. Luonnon antimia on aina hyödynnetty kodeissa monella tavalla. Kotitarve viittaa siihen, että otetaan lähiympäristöstä käyttöön jotakin tarpeellista, mutta maltillisesti ja ympäristöä kunnioittaen. Lähienergiassa on pitkälti kysymys samasta asiasta ja ajattelutavasta, hän sanoo. Lähienergia on merkittävä rikkaus Lähienergian tulevaisuuteen Pertti Vanhala suhtautuu luottavaisesti. Meillä on merkittävä energialähde omassa maakunnassa. Ei sellaista rikkautta kannata missään nimessä hukata. Lähienergian käyttöä voidaan jatkossa jopa lisätä täällä on siihen tarpeeksi turvetta ja metsä kasvaa riittävän ripeästi, hän vakuuttaa. Silti on itsestään selvää, että puun ja turpeen hintakilpailukyvyn täytyy pysyä kunnossa. Tämä edellyttää, että eri osapuolet pitävät prosessinsa kunnossa ja kehittävät niitä edelleen. Pertti Vanhala muistuttaa myös, että yhteiskunnalliset ja poliittiset päätökset vaikuttavat suuresti niin lähienergian kuin muidenkin energialähteiden asemaan. Lähienergian käytön tulee olla kannattavaa, kestävää ja hyväksyttyä. Hankintapäällikkö Pertti Vanhala korostaa, että lähienergialla on huomattava taloudellinen merkitys. 9
Luonnosta voimaa Polttoaineiden käyttö lisääntyi Kasvanut sähkön ja lämmön tuotanto vuonna 2010 lisäsi luonnollisesti Oulun Energian polttoaineiden käyttöä. Toppilan voimalaitoksella poltettiin turvetta 2 245 gigawattituntia. Määrä on runsaat 40 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Puun käyttö väheni kokonaisuudessaan 11 prosenttia, mutta silti kotimaasta hankitun metsähakkeen käyttö nousi 17 prosenttia. Oulun Energian tavoitteena onkin määrätietoisesti lisätä erityisesti omasta maakunnasta hankitun puupolttoaineen määrää. Alueellisia lämpökeskuksia jouduttiin käyttämään varavoimana huomattavasti tavanomaista enemmän Toppilan voimalaitoksella sattuneen turbiinivaurion vuoksi. Tämän vuoksi öljyn kulutus kipusi edellisvuotta suuremmaksi. Turpeen tuotantoa Pohjois-Pohjanmaalla haittasivat kesällä 2010 merkittävästi rajut ukkoskuurot ja suuri ilmankosteus. Myös Oulun Energia -konserniin kuuluva Turveruukki Oy kärsi kosteista olosuhteista. Sen turvetuotanto putosi 2 200 gigawattituntiin, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 2 700 gigawattituntia. Yhtiön toteutunut tuotanto oli 75 prosenttia tavoitteesta. Toteutunut tuotanto yhdessä ylivuotisen varaston kanssa takasi kuitenkin sovitut asiakastoimitukset. Toppilan voimalaitoksen turvehuollon turvaamiseksi Turveruukki siirsi kauempana olevilta turvesoilta polttoainetta välivarastoon lähemmäs Oulua. Lisäksi suuri puun käyttömäärä auttoi Toppilaa selviytymään ilman varapolttoaineita kivihiiltä ja öljyä. Polttoaineiden käyttö (GWh) Turpeen tuotanto 1000 m 3 Puun osuus kasvanut Puun osuus Oulun Energian käyttämistä polttoaineista on viime vuosina kasvanut huomattavasti samalla kun turpeen osuus on pienentynyt. Yksi syy tähän on se, että puun polttamiseen tarvitaan vähemmän päästöoikeuksia. Toinen syy liittyy turpeen heikkoon saatavuuteen muutamien viime kesien huonojen tuotantoolosuhteiden vuoksi. Hankintapäällikkö Vanhala myöntää, että lähienergian käyttöön liittyy toki myös riskejä ja pulmia. Puun ja turpeen hinta ja laatu vaihtelevat, mutta sama kyllä koskee muitakin polttoaineita. Oma riskinsä syntyy siitä, että lähienergia kerätään varsin rajatulta alueelta. Vaikkapa hankalat säät saattavat koetella koko aluetta ja vaikeuttaa polttoaineiden tuotantoa ja toimittamista. 2009 2010 Turve 1600 2245 Puu 836 744 Öljy 76 188 Biokaasu 11 12 Sähkö 0,5 0,5 Yhteensä 2523 3189 3 500 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 2006 2007 2008 2009 2010 Turpeen ja puun käyttömäärien kehitys (GWh) 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 2006 2007 2008 2009 2010 turve puu (sis. metsähakkeen) 10
Palveluneuvoja Johanna Salmela Sähkösopimuksia ja energianeuvontaa Pohjoisen voiman tekijät Suurin osa työstäni on sähkösopimusten tekemistä. Lisäksi käyn yhdessä asiakkaiden kanssa läpi laskuihin ja laskutukseen liittyviä asioita. Aika paljon työhön kuuluu myös energianeuvontaa. Pyrimme palvelemaan asiakkaita kokonaisvaltaisesti, emmekä pompottele heitä luukulta toiselle. Kaikkein mukavinta tässä tehtävässä on ihmisten tapaaminen, joko kasvokkain tai kuten useimmiten nykyisin puhelimen välityksellä. Pyrimme myös ohjaamaan asiakkaita käyttämään verkossa toimivaa Energiatiliä, jonka avulla he pystyvät itse hoitamaan energiaasioitaan. Tarvittaessa neuvomme mielellämme sen käytössä. Hyvä palaute ilahduttaa aina. Iloinen mieli tulee myös siitä, kun tuntee pystyneensä auttamaan ja neuvomaan asiakasta. Ja itsekin tässä oppii koko ajan lisää. 11
Raaka-aineista energiaa Merikosken voimalaitos Oulun kruununjalokivi Kaikkialla kuuluu vaimea jyrinä ja jaloissa tuntuu pieni tärinä. Muuten Merikosken voimalaitoksella on hiljaista. Laitoksen suuressa hallissa on kolme turbiinia tarkasti jonossa ja sopivan välimatkan päässä toisistaan. Hallin alla näkymättömissä virtaava vesi pyörittää turbiineja rauhallisesti mutta varmasti. Tuirassa, aivan Oulun keskustan vieressä, syntyy ympäristöystävällistä vesisähköä. Oulun Energian tuotannosta vastaava johtaja Jukka Salovaara viittoilee peremmälle turbiinihalliin. Monien mielestä tämä laitos on Oulun kruununjalokivi, hän toteaa. Kannattavaa tuotantoa Merikosken voimalaitos on arvokas monestakin syystä. Oulun Energian tuottamasta sähköstä sen osuus on keskimäärin reilu kymmenen prosenttia. Taloudelliseen tulokseen Merikoski vaikuttaa paljon enemmän, sillä sähkön tuottaminen vanhalla vesivoimalla on hyvin kannattavaa. Vanhojen vesivoimalaitosten muuttuvat kustannukset ovat hyvin pienet. Niiden sähköntuotantoa on voitu kasvattaa korjausinvestoinneilla ilman merkittävää vaikutusta kustannuksiin. Ja investointina Merikoski on kuoletettu ajat sitten, selvittää Salovaara. Pelkästään ihmiset ja markkinat eivät tosin säätele vesivoimalaitoksia. Sääoloilla on niiden toimintaan suuri vaikutus. Sateen ropina vauhdittaa tuotantoa huimasti ja kuivuus taas kutistaa sitä pahasti. Oikein hyvänä vesivuonna laitosten sähköntuotanto voi olla jopa lähes kaksinkertainen huonoon verrattuna. Myös arkkitehtonisesti Merikosken voimalaitos on helmi. Laitosta ja sitä ympäröivää aluetta voi pitää kauneimpana Ouluna. Voimalaitoksen ja koskialueen suunnittelusta aikoinaan pidetyn kilpailun lopputulos oli, että laitoksen piirsi tamperelainen arkkitehti Bertel Strömmer ja Toivoniemen asemakaavan puolestaan Alvar Aalto. Remontit nostaneet tehoa Nyt hieman yli 60-vuotiaan Merikosken koneita on toki muutaman kerran remontoitu. Samalla laitoksen teho on noussut vuosikymmenten takaisesta 34 megawatista nykyiseen 42 megawattiin. Oma osuutensa tähän on ollut myös padotuskorkeuden nostolla. Käytännössä laitoksen teho riippuu hieman vuodenajasta ja veden korkeudesta. Vuosina 1993 1994 täällä tehtiin revisio, jonka yhteydessä uusittiin kahden koneen turbiinin juoksupyörät ja kolmas kunnostettiin sekä tehtiin muutakin isompaa koneistojen peruskunnostusta. Vuosina 2004 2005 uusittiin kokonaan ykköskoneen generaattorin staattori ja turbiinin juoksupyörä. 12
Vuosikatsaus 2010 Oulun keskustan vieressä syntyy ympäristöystävällistä sähköä. Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi Sähkönhankinta GWh 2 500 2 000 1 500 1 000 500 2006 2007 2008 2009 2010 Toppila Merikoski Osuudet Ostot Lämmönhankinta GWh 2 000 1 500 Oulun Energian sähkönhankinta vuonna 2010 nousi 1 983 gigawattituntiin eli 4,5 prosenttia edellisvuotta suuremmaksi. Erityisesti oma tuotanto Toppilan ja Merikosken voimalaitoksissa kasvoi. Sähkön kysynnän voimistuminen ja hintatason kohoaminen mahdollistivat Toppilan tuotannon kannattavan lisäämisen. Merikoski puolestaan hyötyi hyvästä vesitilanteesta. Tavallista kylmempi sää nosti Oulun Energian toimittaman kaukolämmön määrän ennätysmäisen suureksi. Osittain tähän vaikutti myös entisestään laajentunut kaukolämpöverkosto. Lämmönhankinta kasvoi kaikkiaan 1 783 gigawattituntiin. Toppilan voimalaitos tuotti lämmöstä 88 prosenttia. Kasvanut tuotanto lisäsi myös hiilidioksidipäästöjä. Niiden määrä kohosi vuonna 2010 kaikkiaan noin 900 000 tonniin, kun ne vuotta aiemmin jäivät hieman runsaaseen 600 000 tonniin. Päästöoikeuden hinta markkinoilla pysytteli varsin vakaana ja oli suurimman osan vuotta 14 16 euron tasolla hiilidioksiditonnilta. 1 000 500 Päästöoikeuden hintakehitys 2010 EUR/CO 2 tonni 20 2006 2007 2008 2009 2010 Toppila Lämpökeskukset Ostot 15 CO 2 -päästöt 1 500 000 10 5 1 200 000 900 000 4.1.2009 4.4.2009 4.7.2009 4.10.2009 4.1.2010 4.4.2010 4.7.2010 4.10.2010 4.1.2011 600 000 Tuotannosta vastaava johtaja Jukka Salovaara kehuu Merikosken voimalaitoksen olevan mainiossa vedossa. 300 000 tonnia 2006 2007 2008 2009 2010 13
Raaka-aineista energiaa Samalla tehtiin muutoksia kolmoskoneen generaattoriin ja asennettiin uusi turbiinin juoksupyörä. Kakkoskoneeseen ei 1990-luvun revision jälkeen ole tarvinnut koskea, kertoo Salovaara. Voimalaitoksen koneet pyörivätkin nyt varmasti, luotettavasti ja melkein itsestään. Laitoksella on varsinaisesti töissä vain yksi henkilö toki joskus paikalla käy enemmänkin väkeä. Merikoskea valvotaan Toppilan voimalaitokselta muutaman kilometrin päässä. Valtava ponnistus Laitoksen rakentaminen oli aikoinaan valtava ponnistus. Rakentamishanke oli ollut vireillä lähes neljännesvuosisadan, kunnes Oulun kaupunginvaltuusto päätti vuoden 1939 elokuussa, että voimalaitoksen pystyttäminen aloitetaan. Pian koittanut sota-aika kuitenkin ensin pysäytti ja sitten vaikeutti ja viivästytti töitä niin, että laitoksen ensimmäinen kone saatiin kytkettyä verkkoon vasta vuonna 1948. Toisen koneen vuoro oli vuonna 1950 ja kolmannen neljä vuotta myöhemmin. Vasta silloin Merikosken voimalaitos oli lopultakin kokonaan valmis viisitoista vuotta rakentamistöiden aloittamisen ja lähes ylittämättömien vaikeuksien voittamisen jälkeen. Voimalaitoksen koneet pyörivät nyt varmasti, luotettavasti ja melkein itsestään. Ekovoimalaitos polttaa jätteet energiaksi Parhaillaan rakenteilla oleva Laanilan ekovoimalaitos on valmistuttuaan merkittävä lisäys Oulun Energian tuotantokoneistoon. Syntypaikkalajiteltua sekajätettä polttava laitos monipuolistaa Oulun Energian tuotantorakennetta ja polttoainelähteitä. Ekovoimalaitos valmistuu kaupalliseen käyttöön vuoden 2012 syyskesällä. Laitos maksaa noin 79 miljoonaa euroa, on teholtaan noin 55 megawattia ja mitoitettu jalostamaan vuosittain 120 000 tonnia jätettä höyryksi, sähköksi ja kaukolämmöksi. Lisäksi se tuottaa ympäristöhyötyjä muun muassa vähentämällä Ruskon kaatopaikan kuormitusta ja leikkaamalla sen metaanipäästöjä. Laitoksen ympäristöystävällisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. 14
Pohjoisen voiman tekijät KAukolämmön yleissuunnittelija Mikko Vesterinen Kaukolämpöverkon pitkän ajan suunnittelua Pidän siitä, kun saan olla mukana seuraamassa ja viemässä eteenpäin kaupungin kehitystä. Pääosa työstäni on kaukolämpöverkon pitkän ajan suunnittelua. Osallistun kaavoitukseen, jotta näen mihin ja mitä Oulun seudulla aiotaan rakentaa. Sitten pyrin varmistamaan, että kaukolämpöverkko pysyy rakentamisen perässä. Kokouksia ja palavereja on tietysti paljon. Verkon suunnittelussa ja tarkastelussa käytän apuna laskentaohjelmia. Kaupungin kasvun huomaa tässä tehtävässä selvästi. Isoja projekteja on koko ajan käynnissä. Nyt esillä ovat esimerkiksi Ritaharju ja Hiukkavaara. Tehtäväkenttä vain laajenee Oulun seudun ison kuntaliitoksen myötä. Kaukolämmön asema Oulussa on vankka, mutta haasteita kyllä riittää. Suuriakin muutoksia voi olla tulossa, mutta uskon kaukolämmön pitävän pintansa. 15
Energiaa meille kaikille Häiriötön sähkönjakelu tärkein päämäärä Käyttöpäällikkö Matti Lehto tietää hyvin, mitä asiakkaat kaikkein eniten odottavat sähköyhtiöltään: laadukasta ja häiriötöntä sähkön toimittamista. Lyhyetkin jakelukatkot pitkistä puhumattakaan hankaloittavat huomattavasti ihmisten ja yritysten elämää. Siksi Lehdolla ja hänen työkavereillaan Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:ssä on yksi päämäärä yli muiden: häiriöiden estäminen tai kutistaminen niin pieniksi kuin mahdollista. Työhuoneessaan Lehto vilkaisee tottuneesti sähköverkon käytöntukijärjestelmän kaavioita ja karttoja. Kaikki näyttää olevan kunnossa kuten yleensäkin on. Olemme onnistuneet varsin hyvin, sillä sähkönjakelu Oulun ja Kiimingin alueella mistä me vastaamme on luotettavuudeltaan aivan Suomen kärkeä. Niin katkojen määrä kuin pituuskin on alhaisella tasolla, hän toteaa. Taustalla määrätietoinen työ Suomen luotettavimpiin kuuluva sähköverkko ei synny itsestään. Taustalla on määrätietoinen työ ja paljon erilaisia toimenpiteitä. Näistä ehkä keskeisin on maakaapelin käyttäminen vikaherkemmän ilmajohdon sijasta aina kun se on mahdollista olipa sitten kysymys vanhan verkon saneerauksesta tai uuden rakentamisesta. Maakaapelia on Oulun ja Kiimingin alueella jo varsin paljon. Keskijänniteverkostamme maan alla kulkee tällä hetkellä lähes 60 ja pienjänniteverkostamme jo 83 prosenttia. Osuudet kasvavat vuosittain prosenttiyksikön tai pari, käyttöpäällikkö Lehto laskeskelee. Kaukolämpöverkko laajenee jatkuvasti Oulun Energia laajentaa jatkuvasti kaukolämpöverkkoaan. Parhaillaan on rakenteilla 13 kilometriä pitkä runkoputki yhdistämään Kiimingin ja Jäälin alueen lämpöverkot Oulun verkkoon. Näin alueiden öljykäyttöisissä lämpökeskuksissa tuotettu lämpö voidaan korvata ympäristöystävällisellä kaukolämmöllä, joka tuotetaan Toppilan voimalaitoksessa turvetta ja puuta polttamalla tehokkaasti, ympäristöystävällisenä lämmön ja sähkön yhteistuotantona. Oulun Energian lämpöverkko kattaa kaupungin keskustan lisäksi jo lähes kaikki merkittävät lähialueet ympäristökuntineen. Runkoverkon laajentumisen myötä verkkoon voidaan liittää myös uusia alueita. Hinnaltaan oululainen kaukolämpö on edullisinta kymmenen suurimman kaupungin vertailussa. 16
Vuosikatsaus 2010 Verkostoasentaja Jouni Rantakallio pitää huolta siitä, että sähköverkko pysyy kunnossa. Jos sähköt sattuvat menemään poikki, käynnistyy vian selvittely ja korjaaminen saman tien. Samalla tavalla pylväsmuuntajat joihin esimerkiksi linnut ja pieneläimet aiheuttavat vikoja pyritään mahdollisuuksien mukaan korvaamaan vähemmän herkillä koppimaisilla puistomuuntajilla. Lisäksi Lehto korostaa verkon kunnossapidon ja säännöllisten kuntotarkastusten tärkeyttä. Kuntotarkastajat myös tekevät jatkuvasti pienempiä korjauksia. Jos sähköt syystä tai toisesta sattuvat menemään poikki, käynnistyy vian selvittely ja korjaaminen aina saman tien. Tehokkaana apuna tässä ovat kauko-ohjattavat erotinasemat. Etäluettavien AMR-sähkömittareiden (Automatic Meter Reading) asentamisella on myös iso merkitys paitsi kuluttajille myös verkkoyhtiölle, sillä se saa niiden avulla arvokasta tietoa sähkön laadusta ja mahdollisista jakeluhäiriöistä. Mittareiden asennus on parhaillaan käynnissä ja se on tarkoitus saada tehtyä valmiiksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Käyttöpäällikkö Matti Lehto tietää, että luotettavan sähköverkon eteen joutuu tekemään paljon töitä. Suunnitellut katkot vähäisemmiksi Kaikki sähkökatkot eivät johdu yllättävistä sattumuksista tai luonnonvoimista. Joskus sähköt joudutaan katkaisemaan aivan tietoisesti esimerkiksi erilaisten korjaus- tai rakennustöiden vuoksi. Suunniteltujen katkosten määrää ja pituutta voi Lehdon mukaan pienentää monin tavoin. Hyvällä suunnittelulla jonka lähtökohtana on pyrkimys mahdollisimman vähäisiin katkoihin saadaan paljon aikaan, hän korostaa. Lisäksi yhä enemmän töitä pystytään tekemään jännitteellisenä, jolloin sähköjä ei tarvitse laittaa poikki lainkaan. Tämä vaatii luonnollisesti erikoiskoulutusta ja erikoisvälineitä. Tarvittaessa voidaan apuna käyttää myös varavoimakoneita, joilla tilapäisesti syötetään sähköä verkkoon. Vaikka sähkönjakelun luotettavuus Oulussa ja Kiimingissä onkin hyvällä tolalla, varoo Matti Lehto visusti kehumasta liikoja. Sataprosenttisen varmaa sähköverkkoa ei ole olemassa eikä sellaista koskaan tulekaan. Pienempiä ja joskus isompiakin häiriöitä tulee väkisin, sillä kaikkeen ei hyvästä yrityksestä huolimatta voi varautua. Sille ei esimerkiksi voi mitään, jos kuorma-auto suistuu liukkaalla kelillä tieltä, törmää muuntajakoppiin ja särkee sen. Ja luonnonvoimat, kuten myrskyt ja ukkoset, voivat joskus olla yksinkertaisesti liian rajuja, hän myöntää. 17
Energiaa meille kaikille Energiatili helpottaa asiointia Internetissä toimiva energiatili tarjoaa Pohjoista voimaa -yhtiöiden asiakkaille näppärän tavan hoitaa sähköön ja kaukolämpöön liittyvää asiointia. Sen avulla voi muun muassa ilmoittaa mittarilukemat, tehdä muuttoilmoituksia, vaihtaa sopimustyyppiä, tutustua kampanjatarjouksiin ja antaa palautetta. Tilissä on myös työkalu, joka auttaa hakemaan keinoja energian säästämiseksi. Lisäksi palveluun rakennetaan mahdollisuus seurata omaa energian kulutustaan jopa tunnin tarkkuudella. Energiatili helpottaa asiointia Pohjoista voimaa -yhtiöiden kanssa ja parantaa niiden asiakaspalvelua. Energia-asioiden hoitaminen puhelimitse tai paikan päällä käymällä onnistuu niin ikään jatkossakin mainiosti. Sähkön markkinahinta korkealla Sähkön markkinahinta pohjoismaisessa sähköpörssissä oli vuonna 2010 selvästi edellisvuotista korkeampi. Keskimäärin markkinasähkö maksoi Suomessa viime vuonna 5,7 senttiä kilowattitunnilta. Tämä on 53 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Myös vuodelle 2011 myydyn sähkön hinta kallistui markkinoilla selvästi. Hinnan nousun taustalla olivat Ruotsin ja Norjan huono hydrologinen tilanne, Ruotsin ydinvoimalaitosten heikko käytettävyys sekä sähkön kysynnän huomattava kasvu talouden elpymisen myötä. Kovien pakkasten aikaan sähkömarkkinoilla esiintyi kaikkien osapuolten kannalta ongelmallisia hintapiikkejä. Ne johtuivat sähkön kovasta kysynnästä, siirtojärjestelmän pullonkauloista ja tuotantokapasiteetin niukkuudesta. Sähkön Spot-hinta 2009-2010 ( /MWh) 200 150 100 50 505,68 Sähkönjakelun luotettavuus Oulun ja Kiimingin alueella josta Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy vastaa on pysynyt valtakunnallisessa vertailussa kärkiryhmässä. Suunniteltujen ja häiriökeskeytysten keskimääräinen kestoaika on ollut yhteensä noin kymmenen minuuttia asiakasta kohden. Osaltaan sähkönjakelun häiriöttömyys johtuu siitä, että Oulun Energia Siirto ja Jakelu pyrkii korvaamaan vika-alttiimpia ilmajohtoja maakaapeleilla. Keskijännitejohdoista jo reilusti yli puolet ja pienjännitejohdoista yli 80 prosenttia on maakaapelia. Kaukolämpöverkkoaan Oulun Energia laajensi vuonna 2010 rakentamalla uutta kaukolämpökanavaa yhteensä noin 24 kilometriä. Rakentamisen painopiste oli Ritaharjun ja Metsokankaan alueilla. Uusia asiakkaita kaukolämmön piiriin tuli viime vuonna noin 450. Oululaisista noin yhdeksänkymmentä prosenttia asuu kaukolämmitetyissä taloissa. Johtojen pituus ja kaapelointiaste Johtojen Maakaapepituus lointiaste 110 kv:n verkko 49 km 8,0 % Keskijänniteverkko 833 km 59,5 % Pienjänniteverkko 2 571 km 83,0 % Sähkönjakelukeskeytysten keskimääräinen kestoaika (h/asiakas) 1 0,75 0,5 0,25 2006 2007 2008 2009 2010 Häiriokeskeytysten yhteenlaskettu kesto Suunniteltujen keskeytysten yhteenlaskettu kesto Kaukolämpöverkon rakentaminen (km) 50 40 30 20 0 10 4.1.2009 4.4.2009 4.7.2009 4.10.2009 Spot (systeemi) 4.1.2010 4.4.2010 4.7.2010 4.10.2010 4.1.2011 Spot (Suomen aluehinta) 2006 2007 2008 2009 2010 18
Pohjoisen voiman tekijät Vuoromestari Niko Kuivas Sähkön ja lämmön luotettavaa tuottamista Olen ollut Oulun Energian palveluksessa runsaan vuoden. Ensin työskentelin päivämestarina. Vuoromestarin toimeen Toppilan voimalaitokselle siirryin tammikuun loppupuolella. Tärkein tehtäväni on varmistaa, että voimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöä mahdollisimman häiriöttömästi ja taloudellisesti. Tähän sisältyy myös sähkön myynnin, polttoaineiden käytön ja tuotannon suunnittelua. Pidän siitä vastuusta, joka työhöni liittyy. Teemme Toppilan voimalaitoksella tärkeitä hyödykkeitä sähköä ja kaukolämpöä. Asiakkaamme tarvitsevat niitä välttämättä. Haluan omalta osaltani turvata, että kaikilla on kotonaan lämmintä ja mukavaa ja että sähkösaunan voi napsauttaa päälle. Toppilassa on kiva tehdä töitä. Joskus työvuoro osuu juhannukseksi, jouluksi tai uudenvuoden aatoksi, mutta niinhän kaikissa tehtävissä on omat hyvät ja huonot puolensa. 19
Yhteinen asiamme Pohjoista voimaa vastuullista toimintaa Pohjoista voimaa on sanapari, joka kiteyttää Oulun Energia -konsernin toiminnan perusvireen. Se merkitsee työskentelyä oman alueen ihmisten hyvinvoinnin ja yritysten menestyksen puolesta, elämistä mukana näiden arkipäivässä sekä huolehtimista ympäristöstä ja omasta henkilökunnasta. Oulun Energia pyrkii toimimaan kaikin tavoin vastuullisella tavalla. Se tukeutuu paikallisiin lähienergialähteisiin, jalostaa niistä yhteistuotantona sähköä ja lämpöä sekä kanavoi toimintansa tuloksena syntyvän taloudellisen hyödyn lähialueelleen ja -maakuntiin. Sähkö ja lämpö ovat välttämättömiä hyödykkeitä, joiden tuottamisessa, markkinoinnissa ja toimittamisessa asiakkaille Oulun Energia toimii mahdollisimman toimitusvarmasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti. Näin se varmistaa kuluttaja-asiakkailleen häiriöttömän arkipäivän ja yritysasiakkailleen mahdollisuuden menestykselliseen toimintaan. Taloudellisen hyvinvoinnin rakentajana Oulun Energia on alueelleen tärkeä. Sen omassa palveluksessa on noin 350 työntekijää. Lisäksi konserni hankkii vuosittain merkittävän määrän polttoainetta turvetta ja puuta Oulun lähialueelta. Lähienergian tuotantoketjussa työskentelee Oulun ympäristössä vajaat 1 500 ihmistä. Vuosittain turpeen ja puun hankinnasta kanavoituu maakuntiin yli 40 miljoonaa euroa. Omistajansa eli Oulun kaupungin talouteen Oulun Energialla on niin ikään suuri merkitys. Vuoden 2010 tuloksestaan se tuloutti kaupungille kaikkiaan 21 miljoonaa euroa. Kestävää kehitystä Ympäristöstä huolehtiminen on Oulun Energialle ensiarvoisen tärkeää. Se haluaa vastata kestävän kehityksen vaatimuksiin ja torjua ilmastonmuutosta. Oulun Energia on mukana Energiateollisuus ry:n energiatehokkuussopimuksissa, joiden myötä sen on tehostettava omaa energian käyttöään ja autettava asiakkaitaan tekemään samoin. Kestävään kehitykseen kuuluu uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen. Oulun Energia on yksi Suomen suurimmista tuulivoiman tuottajista. Se on myös mukana useissa uusissa tuulivoimahankkeissa eri puolilla Suomea. Kotimaisen energiapuun käytön lisäämiseksi Oulun Energia on perustanut puuterminaaleja turvesoiden yhteyteen. Biokaasun käytön kasvattamisen puolestaan mahdollistaa Oysin sairaalakokonaisuuden lämpökeskukseen hankittu biokaasukompressori. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Toppilan voimalaitoksella on ympäristöystävällistä. Voimalaitoksen hyötysuhdetta on parannettu entisestään teknisillä uudistuksilla. Rakenteilla olevalla Laanilan ekovoimalaitoksella on valmistuttuaan huomattavia myönteisiä ympäristövaikutuksia. Jätteistä energiaa tuottava voimalaitos pienentää Ruskon kaatopaikan kuormitusta ja hajuhaittoja, kaksinkertaistaa jätteiden hyötykäytön sekä leikkaa hankalaksi kasvihuonekaasuksi tunnetun metaanin erittymistä ilmakehään. 20