1 1 1 0 1 0 1 0 1 Hyväksytty yhdistyksen hallituksen kokouksessa..1. Ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa.1. Hyväksytty liittokokouksessa 1.. Kansallinen Kulttuuriliitto RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Kansallinen Kulttuuriliitto ry. Yhdistyksen kotikunta on Helsinki. Yhdistyksen toiminta-alue on Suomi. Yhdistystä sanotaan näissä säännöissä liitoksi. TARKOITUS Kansallisen Kulttuuriliiton tarkoituksena on edistää taiteen ja kulttuurin avulla yhteiskunnallista arvokeskustelua. Liiton tarkoituksena on edistää moniarvoista kulttuuriajattelua ja laajentaa porvarillista yhteistyötä kulttuuripolitiikan alueella sekä edistää kokemusten ja elämystentarjontaa taiteen keinoin. Liitto tukee ja kehittää suomalaisia kulttuuriarvoja ja edistää kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä. TOIMINNAN LAATU Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto 1) järjestää kulttuuri-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia ja tapahtumia yhteistyössä jäsenyhdistystensä kanssa ) harjoittaa jäsenistönsä keskuudessa ja sen ulkopuolella yhdistyksen tarkoitusperiä edistävää tiedotustyötä ja julkaisutoimintaa, suorittaa jäsenhankintaa sekä järjestää kokouksia, kursseja, neuvottelutilaisuuksia ja tutustumis- ja opintomatkoja ) tekee aloitteita eri vaikuttajatahoille ) on yhteistoiminnassa muiden alan järjestöjen ja toimijoiden kanssa Toimintansa tukemiseksi liitto 1) kantaa jäseniltään jäsenmaksuja, ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia sekä ) harjoittaa seuraavaa taloudellista toimintaa: omistaa, hallitsee ja vuokraa kiinteistöjä sekä osakkeita järjestää keräyksiä ja arpajaisia ) harjoittaa koulutus- ja kustannustoimintaa ) harjoittaa tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää tavaroiden ja palvelusten myynti- ja vuokraustoimintaa ) harjoittaa ravitsemus- ja majoitustoimintaa. JÄSENET Varsinaiset jäsenet Liiton varsinaiseksi jäseneksi voivat päästä rekisteröidyt yhdistykset, jotka hyväksyvät liiton tarkoituksen ja toiminnan ja jonka liiton hallitus hyväksyy jäseneksi. Kunniapuheenjohtaja ja -jäsen Kunniapuheenjohtajaksi liiton kokous voi kutsua liiton toiminnassa erityisesti ansioituneen jäsenensä. Liitolla voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja kerrallaan. Kunniajäseneksi liiton kokous voi kutsua liiton toiminnassa ansioituneen jäsenen.
1 1 1 0 1 0 1 0 1 Kannattavat jäsenet Kannattavaksi jäseneksi liittohallitus voi hyväksyä rekisteröidyn yhdistyksen ja luonnollisen henkilön. JÄSENMAKSUT Jokainen varsinainen ja kannattava jäsen suorittaa jäsenmaksuna sen määrän, jonka varsinainen liittokokous seuraavaa kalenterivuotta varten kullekin jäsenryhmälle erikseen vahvistaa. Kannattavilla yhteisöjäsenillä ja henkilöjäsenillä voi olla erisuuruinen jäsenmaksu. Varsinaisten jäsenten jäsenmaksua määrättäessä otetaan huomioon henkilöjäsenten lukumäärä toimintavuoden ensimmäisenä päivänä. Kunniapuheenjohtaja ja -jäsen eivät suorita jäsenmaksuja. JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN Jos varsinainen jäsen, kunniajäsen, kunniapuheenjohtaja tai kannattajajäsen päättää erota liitosta, on siitä tehtävä kirjallinen ilmoitus liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoitettava eroamisestaan liittokokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroavan jäsenen on suoritettava kaikki ne taloudelliset velvoitteet, jotka sille sinä kalenterivuotena kuuluvat, jona eroaminen tapahtuu. Jos liiton varsinainen jäsen tai kannattajajäsen ei suorita jäsenmaksuaan kolmena perättäisenä vuotena, voi liitohallitus katsoa jäsenen eronneeksi. Liittohallituksella on oikeus erottaa liiton varsinainen jäsen, kannattajajäsen, kunniajäsen ja kunniapuheenjohtaja, mikäli jäsen jättää täyttämättä ne velvoitteet, joihin se on liittoon liittyessään sitoutunut, tai jos jäsen toimii liittoa vahingoittavalla tavalla. Liittohallituksen on kuultava erotettavaa jäsentä ennen erottamispäätöksen tekemistä paitsi milloin erottamisperusteena on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Erottamispäätös tehdään ehdottomalla äänten enemmistöllä ja se tulee voimaan heti. Erottamispäätöksestä jäsenellä on oikeus valittaa päätöksestä liittokokoukselle jättämällä kirjallinen valitus liittohallitukselle kolmenkymmenen (0) vuorokauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan. Jos liittokokous, liittohallitusta tai erotettua jäsentä kuultuaan sekä hankittuaan muut tarpeelliseksi katsomansa selvitykset, hyväksyy vähintään kahden kolmasosan (/) ääntenenemmistöllä erottamispäätöksen, tulee se voimaan heti. PÄÄTÖSVALTA Liiton päätösvaltaa käyttää liittokokous. Toimeenpanovalta on liittohallituksella. LIITTOKOKOUKSEN AIKA Varsinainen liittokokous Liiton on pidettävä liittokokous joka vuosi huhtikuun loppuun mennessä. Ylimääräinen liittokokous Liiton ylimääräinen kokous on pidettävä, kun liiton kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään neljä () liiton jäsenyhdistystä tai 1/ liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti erityisesti ilmoitetun asian käsittelyä varten liiton hallitukselta pyytää. Ylimääräinen liittokokous on pidettävä viimeistään kahden () kuukauden kuluessa siitä, kun ylimääräistä liittokokousta on asianmukaisesti pyydetty. KOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN
1 1 1 0 1 0 1 0 1 Liittokokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää liittohallitus. Kokouskutsu on julkaistava valtakunnallisessa sanomalehdessä tai lähetettävä postitse tai tietoliikenneyhteyttä tai muuta teknistä apuvälinettä käyttäen liiton jäsenyhdistyksille vähintään yhtä (1) kuukautta ennen kokousta. Kokouskutsu lähetetään jäsenyhdistyksen ilmoittamaan yhteystietoon. LIITTOKOKOUSTEN OSANOTTAJAT Äänivalta Liittokokouksiin on kullakin liiton jäsenyhdistyksellä oikeus lähettää yksi (1) äänivaltainen edustaja yhteenlasketun henkilöjäsenmäärän kutakin alkavaa -lukua kohti. Kokousedustus määräytyy toimintavuoden ensimmäisenä päivänä olleen jäsenmaksunsa suorittaneiden henkilöjäsenten määrän mukaan. Edustusoikeus ja äänivalta on vain jäsenmaksuvelvoitteensa suorittaneilla varsinaisilla jäsenillä. PÄÄTÖKSENTEKO KOKOUKSESSA Päätökset tehdään asiakysymyksissä ehdottomalla ääntenenemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni. Päätökset tehdään vaaleissa ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Mikäli ensimmäisellä äänestyskierroksella riittävä määrä ehdokkaista ei saa tarvittavaa ääntenenemmistöä, seuraavalle äänestyskierrokselle pääsee äänijärjestyksessä enintään kaksinkertainen määrä ehdokkaita valitsematta olevien määrään nähden. Vaalissa on äänestettävä niin montaa ehdokasta kuin on valittavia. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Vaalit on suoritettava suljetuin lipuin, milloin vähintään kaksi () äänivaltaista osanottajaa sitä pyytää. Puhe- ja läsnäolo-oikeus Puhe- ja läsnäolo-oikeus liittokokouksessa on liiton kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenillä, liiton hallituksella, liiton edellisen toimikauden hallituksella sekä liiton toimihenkilöillä. Puhe- ja läsnäolo-oikeus on lisäksi kannattavilla jäsenillä. Liittokokous voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden muillekin sitä pyytäville henkilöille. Aloiteoikeus Oikeus aloitteen tekemiseen liittokokoukselle on liiton jäsenyhdistyksillä ja liittohallituksella. Aloitteet on jätettävä liiton hallitukselle viimeistään yhtä (1) kuukautta ennen kokousta, paitsi niitä aloitteita, jotka on mainittava kokouskutsussa ja jotka on jätettävä kaksi () kuukautta ennen kokousta. Hallitus esittää tehdyt aloitteet lausunnollaan varustettuina liittokokouksen käsiteltäväksi. LIITTOKOKOUKSEN ASIAT Liiton varsinaisessa kokouksessa valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat, todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus, vahvistetaan kokouksen työjärjestys asetetaan kokouksessa käsiteltäviä asioita varten tarpeelliset toimikunnat käsitellään hallituksen toimintakertomus edelliseltä toimintavuodelta, käsitellään tilinpäätös ja toiminnantarkastajien tai tilintarkastajan lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä muille tili- ja vastuuvelvollisille, käsitellään toimintasuunnitelma
1 1 1 0 1 0 1 0 1 päätetään toiminnantarkastajien tai tilintarkastajan palkkiosta määrätään varsinaisten ja kannattavien jäsenten jäsenmaksujen suuruus ja käsitellään seuraavan vuoden talousarvio, valitaan kaksi () toiminnantarkastajaa tai tilintarkastaja sekä näille varatoiminnantarkastajat tai varatilintarkastaja valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi valitaan varapuheenjohtaja, jota kutsutaan liiton varapuheenjohtajaksi vahvistetaan hallituksen jäsenten lukumäärä vähintään neljä () ja enintään kahdeksan () valitaan hallituksen jäsenet näiden sääntöjen määräämällä tavalla käsitellään aloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot, Ylimääräinen kokous Ylimääräisessä liiton kokouksessa käsitellään asiat, jotka kokouskutsussa on mainittu, sekä ne liittohallituksen esittämät asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväksi, mikäli asiaa ei tarvitse mainita kokouskutsussa. 1 LIITTOHALLITUS Jäsenet Liiton hallitukseen kuuluvat liittokokouksessa valitut puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä neljästä kahdeksaan (-) muuta jäsentä. Liittohallitus valitsee keskuudestaan sihteerin ja taloudenhoitajan. Liittohallituksen toimikausi on liittokokousten välinen aika. Liittohallitus voi asettaa avukseen neuvottelukuntia ja toimikuntia määräajaksi tai erityistä tehtävää varten. Kokoukset Liittohallitus on kutsuttava koolle milloin puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään puolet liittohallituksen jäsenistä sitä vaatii. Liittohallituksen kokous voidaan pitää myös tietoliikenneyhteyttä käyttäen. Koollekutsuminen Kokouskutsu on lähetettävä postitse tai tietoliikenneyhteyttä tai muuta teknistä apuvälinettä käyttäen liittohallituksen jäsenille vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta. Kiireellisiä kysymyksiä käsittelemään voidaan liittohallitus kutsua koolle ilman määräaikaa. Kokouskutsu lähetetään liittohallituksen jäsenen ilmoittamaan yhteystietoon. Päätösvaltaisuus Liittohallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna. Päätökset tehdään ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Aloiteoikeus Oikeus aloitteiden tekemiseen liittohallituksen kokoukselle on liittohallituksen jäsenillä ja liiton jäsenillä. Puhe- ja läsnäolo-oikeus Hallitus voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden muillekin henkilöille. Liittohallituksen tehtävät Liittohallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä säännöt muuten edellyttävät: 1) johtaa liiton toimintaa liittokokouksen päätösten mukaisesti ja yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi, ) valvoa sääntöjen sekä liiton kokousten päätösten noudattamista, ) valmistella liiton kokousten käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua kokoukset koolle,
1 1 1 0 1 0 1 0 1 ) päättää varojen hankinnasta ja vastata omaisuuden hoidosta, ) huolehtia jäsenhankinnasta sekä hyväksyä uudet jäsenet, ) järjestää kokouksia, kursseja, tapahtuma-, koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia liiton toiminta-alueella ) pitää jäsenluetteloa ja valvoa jäsenmaksujen maksamista ) pitää yhteyttä jäsenyhdistyksiin ja muihin alan toimijoihin ) huolehtia siitä, että yhdistyksen toiminta ulottuu sen toiminta-alueen kaikkiin osiin ) ottaa liiton palvelukseen tarvittavat toimihenkilöt, laatii heille ohjesäännöt ja sopii heidän palkoistaan Työvaliokunta Työvaliokuntaan kuuluu liiton puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja puheenjohtajana ja 1- muuta liittohallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä sekä liiton taloudenhoitaja. Työvaliokunta valitaan tarvittaessa liittohallituksen kokouksessa ja sen toimikausi kestää liittohallituksen toimikauden loppuun saakka. Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun vähintään kolme () sen jäsentä on saapuvilla, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna. Työvaliokunta valmistelee liittohallitukselle tehtävät ehdotukset, valvoo liittohallituksen puolesta sen päätösten toimeenpanoa sekä hoitaa liittohallituksen sille antamia tehtäviä ja juoksevia asioita. Nimen kirjoittaminen Liiton nimen kirjoittavat yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri yksin ja liittohallituksen määräämät muut henkilöt kukin yksin. Taloudenhoitaja Taloudenhoitajan tulee liittohallituksen luottamushenkilönä valvoa liiton varain hoitoa ja tukea varainhankintaa. Toiminta- ja tilivuosi Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Liittohallituksen on jätettävä tilit toiminnantarkastajalle tai tilintarkastajille viimeistään kuukautta (1) ennen liittokokousta ja ne on palautettava hallitukselle viimeistään kaksi () viikkoa ennen liittokokousta. 1 LUOTTAMUS- JA TOIMIHENKILÖT Luottamushenkilöiksi voidaan valita vain liiton tai sen jäsenjärjestön jäseniä. Liiton puheenjohtajan tulee valvoa, että liiton toimintaa johdetaan lakien, sääntöjen ja päätösten mukaisesti. Puheenjohtaja Puheenjohtajan tehtävänä on 1) kutsua koolle hallituksen kokoukset ja johtaa niissä puhetta ) valvoa, että liiton toimintaa johdetaan liiton sääntöjen mukaisesti ) tehdä aloitteita ja ehdotuksia yhdistyksen toiminnan aktivoimiseksi ja toiminnassa ilmenneiden epäkohtien poistamiseksi ) pitää yhteyttä sihteeriin ja neuvotella hänen kanssaan yhdistyksen toiminnasta, ) valvoa, että toimihenkilöt sekä neuvottelu- ja toimikunnat täyttävät tehtävänsä ) pitää yhteyttä muihin toimiviin liiton ulkopuolisiin yhteisöihin Sihteeri Sihteerin tehtävänä on 1) yhteistoiminnassa puheenjohtajan kanssa valmistella hallituksen ja liiton kokouksissa esille tulevat asiat ) panna täytäntöön hallituksen päätökset sekä sen ohjeiden mukaan liiton kokousten päätökset ja pitää pöytäkirjaa hallituksen kokouksissa ) laatia ehdotukset liiton toimintakertomukseksi sekä seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaksi
1 1 1 ) tehdä määräaikaisilmoitukset sekä laatia tilastot ) hoitaa yhdistyksen kirjeenvaihto ja laatia tarvittavat asiakirjat, ) vastata yhdistyksen rekisteriasioiden, arkiston ja hallituksen toimeksiannosta jäsenrekisterin hoidosta ) tiedottaa yhdistyksen toiminnasta Taloudenhoitaja Taloudenhoitajan tehtävänä on 1) periä jäsenmaksut ja ilmoittaa hallitukselle kaksi kertaa vuodessa jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten määrä ennen liiton varsinaisia kokouksia, ) huolehtia liiton muiden saatavien perimisestä, ) tallettaa liiton varat ja hoitaa muuta omaisuutta, ) maksaa maksut, ) huolehtia varojen hankkimista koskevien suunnitelmien toteuttamisesta, ) vastata liiton kirjanpidon hoidosta, tilinpäätöksen ja tilikertomuksen laadinnasta sekä niiden esittämisestä hallitukselle, ) laatia ehdotus seuraavan vuoden talousarvioksi hallituksen käsittelyä varten, 1 SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA LIITON PURKAMINEN Näiden sääntöjen muuttaminen tai liiton purkaminen voidaan ottaa käsiteltäväksi liiton kokouksessa, jos siitä on kokouskutsussa mainittu. Päätöksen tekemiseksi vaaditaan vähintään kahden kolmasosan (/) enemmistö annetuista äänistä. Purkamispäätös on voimaan tullakseen vahvistettava toisessa aikaisintaan yhden (1) kuukauden kuluttua pidettävässä, sitä varten ilmoitetussa liittokokouksessa vähintään kahden kolmasosan (/) enemmistöllä annetuista äänistä. Liiton purkautuessa on sen jäljelle jääneet varat luovutettava Kansallinen Sivistysliitto ry:lle käytettäväksi kulttuurityöhön.