Toimeentulotuen myöntämisohjeet STM:n julkaisu: Opas toimeentulotukilain soveltajille Tässä dokumentissa: Espoon tarkennukset STM:n julkaisuun
Oikeus toimeentulotukeen: STM:n oppaan luku 2... 4 Espoon tarkennus: Opiskelijoiden toimeentulotuki... 4 Espoon tarkennus: Yrittäjien toimeentulotuki... 6 Espoon tarkennus: Vankien toimeentulotuki... 6 Espoon tarkennus: Elatusvelvollisuus... 7 Espoon tarkennus: Pakolaisten paluumuuttoavustus... 9 Menettely toimeentulotukiasioissa: STM:n oppaan luku 3... 10 Espoon tarkennus: Toimeentulotukihakemuksen saanti oikeaan kaupunkiin, kun asiakas hakee toimeentulotukea väärästä kaupungista... 10 Espoon tarkennus: Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa yhteiset linjaukset asunnottomien asiakkaiden ohjaamiseen kuntien välillä... 10 Espoon tarkennus: Uuden toimeentulotukiasiakkaan laskelma... 11 Espoon tarkennus: Tuloylijäämän siirtäminen... 11 Toimeentulotuen rakenne ja suuruus: STM:n oppaan luku 4... 13 Espoon tarkennus: Työmatkamenot ja muut matkakorvaukset... 13 Espoon tarkennus: Täysi-ikäisen vanhempiensa luona asuvan toimeentulotuki... 13 Espoon tarkennus: Perusosan alentaminen... 14 Espoon tarkennus: Asumismenojen huomioiminen, kohtuullisen vuokran ohjeelliset määrät henkilöluvun mukaan 1.1.2016 alkaen, vesimaksut ja lämmityskulut... 16 Espoon tarkennus: Asunnottomat/tilapäinen asuminen... 17 Espoon tarkennus: Taloussähkö ja kotivakuutus... 19 Espoon tarkennus: Hammashoito... 20 Espoon tarkennus: Kannabis-valmisteet ja ADHD-lääkkeet (päivitetty 27.8.2014)... 20 Espoon tarkennus: Fysioterapia... 21 Espoon tarkennus: Laitoshoito, palveluasuminen ja kotona annettava palvelu... 21 Espoon tarkennus: Lasten harrastus- ja lomavirkistysmenot... 24 Espoon tarkennus: Koululaisten iltapäivätoimintamaksu... 24 Espoon tarkennus: Päivähoito- ja koulunkäyntimenot... 25 Espoon tarkennus: Muutot... 26 Espoon tarkennus: Hankintojen enimmäismäärät... 27 Espoon tarkennus: Hautaus... 27 Espoon tarkennus: Lasten tapaamiskulut ja lapsen menot, kun lapsella kaksi kotia... 29 Espoon tarkennus: Romaninaisen hame... 29 Espoon tarkennus: Ehkäisevä toimeentulotuki... 30 Espoon tarkennus: Velkajärjestelyasiakas toimeentulotuen hakijana... 30 Espoon tarkennus: Vakuutuskorvausten ja niihin rinnastettavien tulojen huomioiminen toimeentulotuessa... 30 2
Espoon tarkennus: Luontoisetuuksien huomioiminen toimeentulotukea myönnettäessä... 31 Espoon tarkennus: tulot, joita ei oteta huomioon ja vähäiseksi katsottavat tulot... 32 Espoon tarkennus: Omaisuuden realisointi... 32 Espoon tarkennus: Lapsen tulojen huomioiminen... 33 3
Oikeus toimeentulotukeen: STM:n oppaan luku 2 Espoon tarkennus: Opiskelijoiden toimeentulotuki Opintotuki (opintolaina on osa opintotukea) huomioidaan aina tuloksi (myös vanhempien luona asuvan opintoraha). Joskus opiskelija ei saa vanhempien tulojen vuoksi opintotukea. 20-vuotiaan opiskelijan opintotukioikeuteen vanhempien tulot eivät vaikuta. Menoiksi huomioidaan tarpeelliset opiskelumenot: lukion oppikirjat opintojaksojen ja edullisimman vaihtoehdon mukaan, opinnoissa tarvittava laskin (pitkän matematiikan/fysiikan opiskelijalla korkeintaan 150 ), ylioppilaskirjoitusmaksut, ylioppilaskunnan jäsenmaksu (sisältäen YTHS:n maksun) sekä opiskelussa vaadittavat työvaatteet ja muut välttämättömät tarvikkeet oppilaitoksen lausunnon/luettelon tai opettajan selvityksen mukaisesti edullisimman vaihtoehdon mukaan. Lukion kirjat suositellaan ostamaan käytettyinä. Jos lukion kirjoihin myönnetään toimeentulotukea maksusitoumuksella, luetellaan maksusitoumuksessa kirjat, joita sitoumus koskee. Pääkaupunkiseudun opiskelumatkoja ei huomioida menoiksi, sillä seutulippuun ja Espoon sisäiseen lippuun saa 50 % opiskelija-alennuksen. Pitempiin opiskelumatkoihin voi hakea matkatukea Kelasta. Jos päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta opiskelijaalennukseen ja hän opiskelee pääkaupunkiseudun toisessa kunnassa, korvataan sisäisen ja seutulipun erotus. Opintolainan nostamista ei edellytetä alle 18-vuotiailta opiskelijoilta, jälkihuollossa olevilta nuorilta eikä henkilöiltä, jotka opiskelevat valmiuksia antavassa koulutuksessa (esim. peruskoulu- ja lukioopinnot, maahanmuuttajien kieli- ja opintovalmiuksia parantava koulutus). Alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneelta ja oleskeluluvan saaneelta alle 21-vuotiaalta pakolaiselta ei edellytetä opintolainan nostoa. Espoon linjaus perustuu lakiin kotoutumisen edistämisestä (26 ), joka suosittelee, että alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneelle ja oleskeluluvan saaneelle järjestettäisiin lastensuojelun jälkihuollon toimenpiteitä ja palveluja. Jos opiskelija kuitenkin nostaa opintolainan, se huomioidaan aina tuloksi. Joskus opiskelija ei luottohäiriömerkinnän vuoksi saa opintolainan valtiontakausta. Opiskelijaa kehotetaan kirjallisesti silti selvittämään Kelasta, voisiko hän maksuhäiriömerkinnästä huolimatta saada valtiontakauksen. Maksuhäiriömerkinnän syy näkyy Asiakastiedon järjestelmässä. Selvitykseen voi liittää esim. kuitin maksetusta velasta, velkojan todistuksen, että velka on maksettu tai maksusopimuksen velan lyhentämisestä ja kuitin maksusuorituksesta. Yleensä pankit myöntävät lainaa, jos opiskelijalle on myönnetty valtiontakaus. Mikäli valtiontakaus ei onnistu tai mikään pankki ei myönnä hänelle lainaa, opiskelijalle ei huomioida lainaa tuloksi ja hänellä on oikeus toimeentulotukeen. Espoossa ei ole tällä hetkellä opiskelijoille suunnattua sosiaalista luototusta, mutta muut lainoitus- ja rahoitusmahdollisuudet on selvitettävä aina. Opintojen päätoimisuus tulee selvittää, jotta voidaan arvioida opiskelijan mahdollisuudet rahoittaa opintojaan osa-aikatyöllä. Mikäli toimeentulotukea myönnetään opiskelijalle, joka odottaa päätöstä opintotuesta, peritään toimeentulotuki tulevasta etuudesta takaisin. Mikäli opiskelijaa on edellisessä päätöksessä kehotettu hakemaan opintotukea, mutta hän ei hae sitä tai nosta opintolainaa, vaikka hän on saanut siihen Kelalta valtiontakauksen, opintotuki (myös opintolainan määrä/kk) huomioidaan laskelmaan tuloksi. Perusteena on se, että opintotuki on opiskelijan ensisijainen toimeentulon turvaava etuus (Laki toimeentulotuesta, 2 ). Sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan tulee laatia tilannearvio ja suunnitelma toimeentulotukea hakevan opiskelijan kanssa, jos hän opiskelee oppilaitoksessa, johon ei myönnetä opintotukea, jos hänen opintonsa ovat pitkittyneet, eikä hänelle makseta enää opintotukea tai jos hänen opintotukensa on katkaistu vähäisten opintosuoritusten vuoksi. 4
Perusperiaate opintotuen myöntämiselle on opintojen päätoimisuus (Opintotukilaki (65/1994 5a ). Mikäli toimeentulotuen hakija opiskelee oppilaitoksessa, jossa opiskeluun ei voi saada opintotukea (esim. aikuislukio, lukion aikuislinja tai avoin yliopisto), selvitetään, onko opiskelijalla mahdollisuus siirtyä sellaiseen oppilaitokseen, jossa opintotukeen on oikeus. Myös mahdollisuudet ensisijaisiin etuuksiin ja tilapäis- ja osa-aikatyöhön tulee selvittää. Vaikka aikuislukio-opinnot ovat lähtökohtaisesti sivutoimisia, oikeuskäytännöissä on kuitenkin vakiintuneesti katsottu, että henkilön siirtyessä suoraan nuorille tarkoitetusta lukiosta aikuislukioon tai etälukioon, hänen katsotaan jatkavan aiemmin aloittamiaan päätoimisia opintoja. Tällöin henkilön katsotaan olevan päätoiminen opiskelija myös aikuislukio-opintojen aikana. Työttömänä oleva henkilö voi opiskella sivutoimisia opintoja ja saada työttömyysetuutta työttömyyden perusteella, mikäli TE-toimisto on todennut opinnot työttömyysturvan kannalta sivutoimisiksi ja henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen. Sivutoimisesti opiskelevalla opiskelijalla on velvollisuus hakea aktiivisesti työtä. Jos opiskelija ei yritä rahoittaa opiskeluaan itse tai siirtyä opiskelemaan oppilaitokseen, johon saa opintotuen, voi olla perusteltua alentaa hänen toimeentulotukeaan. Päätoimisena opiskeluna aikuislukiossa voi pitää 10 kurssia lukukaudessa. Opintojen pitkittyessä opiskelija voi hakea perustelluista syistä opintotukikeskuksesta pidennystä opintotukiaikaansa. Opintojen ohjaajalta voidaan pyytää arvio vielä suorittamatta olevista opinnoista ja opiskelijan on esitettävä suunnitelma opintojen loppuunsaattamisesta. Jos pitkään kestäneiden opintojen suorittaminen kohtuuajassa ei ilmeisesti ole mahdollista, eikä asiakas ole kuntoutuksen tarpeessa, asiakasta ohjataan hakeutumaan työhön. Jos opiskelija on sairas eikä pysty opiskelemaan, ohjataan hänet hakemaan sairauslomaa. Sairausloman ajan opiskelija voi saada sairauspäivärahaa ja yleistä asumistukea. Tällöin opiskelija ei kuluta opintotukikuukausiaan. Opintotuen maksatus voi keskeytyä, jos opiskelijalla ei ole riittävästi suorituksia. Toimeentulotukea voidaan tällöin myöntää suunnitelmaan perustuen esimerkiksi lukukauden ajan, jotta opiskelija pääsee takaisin opintotuen piiriin. Jos opiskelijalla on vielä nostamatonta lainaa, kehotetaan häntä nostamaan se. Opiskelijaa ohjataan mahdollisuuksiensa mukaan hakemaan osa-aikatöitä. Kesäopiskelu tulee rahoittaa kesäopintotuella. Ellei opiskelijalla ole mahdollisuutta suorittaa tutkintonsa kannalta järkeviä opintoja kesällä, tulee toimeentulo turvata työllistymällä. Toimeentulotuen myöntäminen kesäaikana opiskelijalle edellyttää aktiivista työnhakua. Mikäli opiskelija ei ole nostanut edellisen lukukauden opintolainaa, on lainan nostaminen kesäaikana (31.7. saakka) ensisijainen tulo toimeentulotukeen nähden. Työstä kieltäytyminen ja oman elatuksen laiminlyönti voi olla joissakin tilanteissa peruste myös opiskelijan perusosan alentamiselle. Alentaminen voi olla perusteltua esim. silloin, kun huomattavan pitkään ilman pätevää syytä kestäneiden opintojen saattaminen loppuun kohtuullisessa ajassa ei ole todennäköistä eikä opiskelija hae saatavilla olevaa työtä oman elatuksensa turvaamiseksi. Vastaava tilanne on, jos opiskelija ei saa luottotietomerkintöjen vuoksi opintolainaa, eikä hae osaaikatyötä tai vailla toimeentulovaroja oleva opiskelija ei kesäaikana hae työtä. Kun alle 25-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva keskeyttää koulutuksen, on se toimeentulotukilain mukaan peruste alentaa perusosaa. Sosiaalityöntekijä tai ohjaaja käy asiakkaan kanssa hänen tilannettaan läpi ja päättää, onko perusosan alentamiselle perusteita vai onko keskeyttämiseen hyvä syy, esim. sairaus. Asiakkaan kanssa tehdään suunnitelma jatkosta. Joissakin tapauksissa työttömällä tai työttömäksi jäävällä, 25 vuotta täyttäneellä, voi olla mahdollista opiskella päätoimisia, omaehtoisia opintoja työttömyysetuudella tuettuna, mikäli TE-toimisto tekee asiasta myönteisen päätöksen. Tuki on harkinnanvarainen ja TE-toimiston täytyy todeta, että työnhakijalla on koulutustarvetta ja että koulutus vastaa todettuun koulutustarpeeseen siten, että se työllistää jatkossa paremmin. Tässä asiassa asiakkaan tulee olla yhteydessä omaan TE-toimistoon 5
hyvissä ajoin ennen koulutuksen alkamista ja kysyä tukimahdollisuutta sieltä. Työttömyysetuudella tuettavasta opiskelusta on sovittava TE-toimiston kanssa ennen opintojen alkamista. Tilanteissa, jolloin vanhaa ammattia ei ole terveydellisistä syistä mahdollista harjoittaa, selvitetään aina, onko asiakkaan mahdollista kouluttautua uudelleen Kelan tai työeläkelaitoksen tukemana. Opiskelijan vakinainen oleskelukunta on se kunta, jossa hän opiskelee eli useimmiten se kunta, jossa hänellä on opiskeluajan asunto. Joskus toimeentulotuen myöntäminen voi jakaantua useamman kunnan kesken. Esimerkiksi silloin, kun täysi-ikäinen opiskelija ja hänen perheensä (puoliso ja lapset) asuvat eri kunnissa, toinen kunnista avustaa opiskelijaa ja toinen perhettä. Toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Espoon tarkennus: Yrittäjien toimeentulotuki Päivitetty 20.11.2013 Yrittäjä täyttää yrittäjän tulonselvityslomakkeen (www.espoo.fi ->yrittäjän tulonselvityslomake) hakiessaan toimeentulotukea. Hänen on toimitettava myös - viimeisin tuloslaskelma ja tase - ammatinharjoittajilta tulo-menokirja sekä tuloslaskelma - kirjanpitäjän todistus maksetuista etuuksista (palkat, palkkaennakot, luontaisedut yms., osakaslainat, summat yksityiskäyttöön) - viimeisin verotuspäätös - viimeksi tehty veroilmoitus sekä selvitys kuluvan vuoden ennakkoverotuksesta - uusilta yrityksiltä selvitetään, onko yrittäjä saanut starttirahaa. Starttiraha otetaan toimeentulotukilaskelmassa tulona huomioon (huomioidaan muuna tulona, ei palkkana) Uudelle yrittäjäasiakkaalle annetaan tapaamisaika. Tapaamiseen osallistuvat asiakkaan sosiaalityöntekijä tai ohjaaja sekä etuuskäsittelijä, joka tekee asiakkaalle toimeentulotukipäätökset. Tapaamisella käydään läpi yrityksen tilanne sekä aikuissosiaalityön käytännöt (esim. järjestelyaika). Selvästi kannattamatonta (tulos voitollinen, mutta yritys ei kykene paikanmaksuun) tai pitkään tappiollista (peräkkäisinä vuosina tulos alle nolla) yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista. Tällöin yrittäjää kehotetaan tervehdyttämään yrityksensä tai lopettamaan yritys ja hakemaan ensisijaisia toimeentulon turvaavia etuuksia. Yrityksen tervehdyttämiseksi tai yrityksen lopettamiseksi annetaan kuuden kuukauden järjestelyaika. Jos yrittäjä saa starttirahaa, järjestelyaika annetaan aikaisintaan siitä lähtien, kun starttirahan maksaminen päättyy. Asiakkaalle annetaan tapaamisaika ennen, kun järjestelyaika päättyy. Tapaamiseen osallistuvat asiakkaan lisäksi sosiaalityöntekijä tai ohjaaja sekä etuuskäsittelijä. Tapaamisella käydään läpi yrityksen tilanne ja päätetään jatkosta. Jos yritys on edelleen kannattamaton (yrityksen tulo vähemmän kuin työmarkkinatuen määrä), kehotetaan lopettamaan yritys. Jos asiakas ei halua lopettaa yritystä, voidaan perusosaa alentaa. Jos yritys on kaupparekisterissä (vaikka yritystoiminta päättynyt), niin asiakas käsitellään edelleen yritysasiakkaan. Espoon tarkennus: Vankien toimeentulotuki alkaen 1.5.2014 Vankeus- ja tutkintavangit Vankilassa saatava ylläpito on vankien ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Vangilla ei ole oikeutta toimeentulotukilaissa määriteltyyn perusosaan, joten hänelle ei tehdä toimeentulotukilaskelmaa. 6
Toimeentulotuen myöntäminen vangille perustuu sosiaalityöntekijän tai ohjaajan harkintaan. Vangin kustannettavaksi voivat jäädä lähinnä yhteydenpitoon sekä harrastus- ja virkistystoimintaan liittyvät kustannukset sekä osa hygieniakustannuksista. Vanki saa käyttö- tai toimintarahaa, jota voi käyttää näiden kattamiseen. Kun vanki hakee toimeentulotukea, pyydetään hakemuksen liitteeksi tilikortti, josta selviävät vangin tulot ja varat. Jos vangilla on sellaisia menoja, joihin on perusteltua myöntää toimeentulotukea ja joiden kustantamiseen vangin tulot eivät riitä tai joita vankila ei kustanna, myönnetään toimeentulotukea. Vangille myönnetään pääsääntöisesti vain täydentävää toimeentulotukea, poikkeuksena perustoimeentulotukena maksettavat välttämättömät terveydenhuollon menot, joita vankila ei kustanna, esim. silmälasit. Toimeentulotuen tarvetta arvioidessa on hyvä tehdä yhteistyötä vankilan sosiaalityöntekijän tai - ohjaajan kanssa. Vankeusvangille tehdään rangaistusajan suunnitelma, joka voidaan pyytää vankilasta. Sosiaalityöntekijä tai ohjaaja päättää siitä, kuinka pitkään vangin asumiskustannuksia huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menoksi. Kohtuullinen asumiskulujen huomioimisaika voi lyhyen vankeuden aikana olla esim. kolme kuukautta. Avovankilan vanki Avovankilassa olevalle vangille ei tehdä perustoimeentulotuen laskelmaa. Avovankilassa olevan asiakkaan kohdalla selvitetään, mitkä ovat olleet hänen tulonsa ja mihin menoihin hän hakee toimeentulotukea sekä mitä vankilan ylläpito kattaa. Jos tulot kattavat esitetyt menot, ei toimeentulotuen myöntämiselle ole perusteita. Avovankilan vangille voi olla perusteita myöntää täydentävää toimeentulotukea esim. vaatteisiin tai joihinkin erityisiin matkakuluihin tai perustoimeentulotukea silmälaseihin, jos hänen tulonsa eivät kata niitä tai hän ei ole vielä ehtinyt saada avovankilasta tuloja. Avovankilassa ansiot maksetaan vangin omalle tilille. Joskus vanki tarvitsee tukea henkilöllisyystodistuksen hankintaan, jotta hän voi avata oman pankkitilin. Toimeentulotuen myöntäminen avovankilassa olevalle vangille perustuu sosiaalityöntekijän tai ohjaajan harkintaan. Toimeentulotuen tarvetta arvioidessa tehdään yhteistyötä vankilan sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan kanssa. Valvotussa koevapaudessa oleva Valvotussa koevapaudessa oleville myönnetään toimeentulotukea samoin edellytyksin kuin siviilihenkilöille. Espoon tarkennus: Elatusvelvollisuus päivitetty 10.12.2014 Erotilanteet Avioerossa ja avoliiton purkautuessa puolisoiden edellytetään tekevän sopimuksen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä elatussopimuksen. Mikäli lapsen toinen vanhempi on laiminlyönyt elatusavun maksamisen, toimeentulotuen hakijaa kehotetaan hakemaan elatustukea Kelasta. Avio- ja avoliiton aikana asumiskustannukset jakautuvat puolisoiden kesken. Avioeron jälkeen puolisoiden tulee toimittaa omistusasunnon ja muun omaisuuden ositus. Apua osituksen toimittamiseen voi pyytää oikeusaputoimistosta. Vuokra-asunnon vuokrasopimus tulee muuttaa asumaan jäävän puolison nimiin. Sosiaaliturvaetuuksien kannalta on tärkeää, että poismuuttava tekee muuttoilmoituksen. Asiakasta ohjataan laittamaan sosiaaliturvaetuudet (esim. asumistuki) heti vireille. Avio- ja avopuolisot Aviopuolisot ovat elatusvelvollisia toisiinsa nähden. Mikäli aviopuolisot asuvat eri asunnoissa ja vain toinen puolisoista hakee toimeentulotukea, pyydetään myös elatusvelvolliselta tulo- ja menotiedot ja muut toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot. On tärkeää selvittää myös se, 7
millä aviopuolisot perustelevat halunsa ylläpitää kahta asuntoa. Mikäli hakijan ja hänen puolisonsa välit ovat rikkoutuneet tai hakija ei tosiasiallisesti saa puolisoltaan toimeentuloa, voi hänellä olla oikeus saada toimeentulotukea. Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan periä elatusvelvolliselta takaisin, jos hän on tahallaan lyönyt laimin elatusvelvollisuutensa. Päätös tehdään toimeentulotuen takaisinperintäpäätöksenä. Päätöksen perintäkohtaan määritellään, paljonko aviopuolisolta peritään hakijan ja yhteisten lasten elatukseen. Päätös lähetetään tiedoksi aviopuolisolle, jota perintä koskee. Eri asunnoissa asuville avioliitossa oleville huomioidaan menoksi samat perusosat kuin yhdessä asuville avio- ja avopuolisoille. Jos erikseen asumiselle on erityinen peruste, sosiaalialan ammattilainen harkitsee, huomioidaanko yksinasuvan perusosa menoksi. Avopuolisot eivät ole elatusvelvollisia toisiinsa nähden, mutta heitä kohdellaan toimeentulotukea määrättäessä perheenä, jolloin kummankin tulot ja menot otetaan huomioon laskelmassa. Alaikäinen toimeentulotuen saajana Alaikäisen vanhemmilla on ensisijaisesti elatusvastuu lapsestaan elatuslain mukaisesti. Jos vanhemmat eivät tosiasiallisesti osallistu esimerkiksi opintojen takia muualla asuvan alaikäisen lapsensa elatukseen, on selvitettävä vanhempien mahdollisuus vastata velvollisuudestaan. Ennen päätöksentekoa tulee kuulla lapsen huoltajia ja pyytää heiltä selvitys taloudellisesta tilanteesta. Jos vanhemmat eivät tosiasiassa kykene huolehtimaan elatusvastuustaan, alaikäisellä on oikeus saada oleskelukunnaltaan toimeentulotukea. Toimeentulotukilain 20 :n 1 momentin 4 kohdan mukaan toimeentulotuki tai osa siitä voidaan periä alaikäisen vanhemmalta, jos hän on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa. Perintäpäätöksen voi tehdä myös, jos vanhemmat eivät anna selvitystä taloudellisesta tilanteestaan ja vanhemmilla todennäköisesti olisi mahdollisuus tukea lasta taloudellisesti. Perintää ei tehdä, jos vanhemmalla ei ole tosiasiassa kykyä huolehtia elatusvelvollisuudestaan. Alaikäisen päätös lähetetään tiedoksi sekä hakijalle että hänen huoltajalleen. 15 vuotta täyttäneellä ja hänen huoltajallaan on rinnakkainen puhevalta ja tällöin sekä nuorella että huoltajalla on oikeus valittaa päätöksestä, jolloin kummallakin on oikeus saada päätös tiedoksi. Alaikäisen tuloksi huomioidaan hänen tosiasialliset tulonsa ja varansa. Lapselle maksettu lapsilisä, elatusapu tai -tuki huomioidaan alaikäisen laskelmaan tuloksi. Kela voi myöntää alaikäiselle yleistä asumistukea, mikäli tällä on omia tuloja (esim. toimeentulotuki), joilla alaikäinen on kykenevä elättämään itsensä ja vastaamaan asumismenoistaan. Yksityisesti tai läheisverkostoon sijoitettu lapsi Yksityisesti sijoitetun alaikäisen lapsen toimeentulotuki määrätään lapsen tulojen ja varojen sekä toimeentulotuessa hyväksyttävien menojen perusteella. Lapsen oheishuoltajat eivät ole velvollisia elättämään hoidossaan olevaa lasta eivätkä heidän tulonsa vaikuta lapselle myönnettävän toimeentulotuen määrään. Lapsen elatusvelvollisuus säilyy lapsen vanhemmilla. He tekevät elatussopimuksen lastenvalvojan luona. Mikäli lapsi asuu oheishuoltajan luona huoltajuusjärjestelyin, ei huostaan otettuna eikä yksityisesti sijoitettuna, huoltajaksi/oheishuoltajaksi määrätyn luona asuva lapsi ei kuulu samaan ruokakuntaan ja hänelle on tehtävä erillinen toimeentulotukilaskelma ja käsiteltävä lasta itsenäisesti. Lapsen toimeentulotuen määrään eivät vaikuta huoltajan/oheishuoltajan ja hänen perheensä tulot ja varat. Vain lapsen käytettävissä olevat tulot, kuten elatusapu, perhe-eläke ja lapsilisä otetaan tuloina huomioon toimeentulotuen tarvetta vähentävänä. Kulukorvaus on lapsen tuloa ja hoitopalkkio perhehoitajan tuloa. Avio- tai avoliitossa asuva alaikäinen ja alaikäinen, jolla on lapsi Jos alaikäinen on avioliitossa, muodostaa hän puolisonsa kanssa toimeentulotukilain 3 :n tarkoittaman perheen. Myös alaikäinen ja hänen lapsensa muodostavat itsenäisen kotitalouden, vaikka he asuisivat sukulaisten luona. 8
Alaikäinen ei voi muodostaa yhteistaloutta solmimatta avioliittoa. Vaikka alaikäinen asuisi avoliitossa, ovat hänen vanhempansa elatusvelvollisia. Mikäli yhteistaloudessa asuvista henkilöistä jompikumpi on alaikäinen, tehdään hänelle oma toimeentulotukilaskelma ja -päätös. Espoon tarkennus: Pakolaisten paluumuuttoavustus Kunta voi maksaa paluumuuttoavustusta pakolaiselle, joka palaa vapaaehtoisesti koti- tai lähtömaahansa muuten kuin tilapäisessä tarkoituksessa, kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset. Avustusta ei kuitenkaan myönnetä henkilölle, joka on saanut Suomen kansalaisuuden. Lisäksi kunta voi maksaa yhdelle henkilölle enintään kahden kuukauden ja perheelle enintään neljän kuukauden toimeentulotuen perusosan määrää vastaavan paluumuuttoavustuksen. Edellytyksenä paluumuuton tukemiselle olisi, että henkilön olisi tarkoitus muuttaa maasta muuten kuin tilapäisessä tarkoituksessa. Osoituksena tästä voisi olla esimerkiksi maistraatille tehty muuttoilmoitus, josta ulkomailla oleskelun vakinainen tarkoitus ilmenisi. Korvauksen matka- ja muuttokustannuksista sekä paluumuuttoavustuksen myöntää hakemuksesta se kunta, jossa mainittu henkilö asuu. Kunnalle korvataan annetusta paluumuuttoavustuksesta aiheutuvat kustannukset ilman määräaikaa. Muuttajan tulee itse huolehtia muuttoon liittyvät asiat. Matkajärjestelyt kannattaa hoitaa IOM:n kautta. Lisätiedot - paluumuuttokorvausten hakeminen Ely-keskukselta: Maahanmuuttajapalvelut, puh. 09 816 23458 - matkajärjestelyt: IOM ( international Organisation for Migration ) puh. 09 6841150, iomhelsinki@iom.int 9
Menettely toimeentulotukiasioissa: STM:n oppaan luku 3 Espoon tarkennus: Toimeentulotukihakemuksen saanti oikeaan kaupunkiin, kun asiakas hakee toimeentulotukea väärästä kaupungista Pks-kokous 24.3.2014 Ensisijaisesti soitetaan asiakkaalle ja kerrotaan, että hakemus on tullut väärään kaupunkiin ja kerrotaan minne sen voi viedä. Jos asiakas haluaa, että se toimitetaan suoraan naapurikaupunkiin, se lähetetään yhteen osoitteeseen kussakin kaupungissa, mistä se lähetetään eteenpäin oikeaan paikkaan. Asiakkaalle kerrotaan postinkulun aiheuttamasta viivästyksestä. Pompottelua kaupungista toiseen ei saa tapahtua. Käsittelyajan laskenta alkaa siitä päivästä, kun hakemus on saapunut oikeaan kaupunkiin. Osoitteet, jonne hakemus lähetetään: Vantaa: Koivukylän sosiaaliasema, Karsikkokuja 17, 2. krs, 01360 Vantaa Espoo: Pohjoinen aikuissosiaalityö, PL 2125, 02070 Espoon kaupunki Helsinki: Kallion etuuskäsittelyn palvelupiste, PL 7752, 00099 Helsingin kaupunki Kauniainen: PL 52, 02701 Kauniainen Espoon tarkennus: Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa yhteiset linjaukset asunnottomien asiakkaiden ohjaamiseen kuntien välillä 1.1.2013 Helsingin, Espoon ja Vantaan aikuissosiaalityön johto ovat käyneet neuvotteluja asunnottomien asiakkaiden ohjauksesta kuntien välillä ja sopineet seuraavat periaatteet: Se kunta, josta asiakas on jäänyt asunnottomaksi, vastaa asiakkaan toimeentulotuen myöntämisestä ja tilapäismajoituksen järjestämisestä ja kustannuksista siihen saakka, kunnes asiakas on löytänyt pysyväisluonteisen asumisratkaisun. Tämä koskee myös PL -osoitteen mukaan toisessa kunnassa oleskelevia. Pysyväisluonteinen asumisratkaisu tarkoittaa, että asiakkaalla on vähintään yli 3 kuukauden määräaikainen vuokrasopimus. Forenomin asumispalveluihin myönnetty maksusitoumus ei ole pysyväisluonteinen asumisratkaisu. Mikäli asumiseen liittyy tuki- tai palvelusopimus vuokranantajan kanssa, asumisratkaisu ei ole pysyvä. PL -osoitteeseen muuttaminen toisen kunnan alueelle ei ole pysyvä asumisratkaisu. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tai ulkomailta tulleiden asunnottomien osalta noudatetaan seuraavia periaatteita: 1) jos asiakkaan asiakkuus on keskeytynyt ja jos asiakas palaa asiakkuuteen alle 3 kuukauden sisältä, asiakkaan edellisen asioinnin mukainen kunta vastaa toimeentulotuen ja aikuissosiaalityön palveluista esimerkiksi tilapäisen asumisratkaisun järjestämisestä. 2) jos asiakkaan asiakkuus on keskeytynyt ja asiakas palaa asiakkuuteen yli 3 kuukauden jälkeen, asiakas saa toimeentulotuen ja aikuissosiaalityön palvelut siitä kunnasta, jossa asiakas ilmoittaa oleskelevansa. Oleskelusta tulee antaa selvitys, esimerkiksi asunnon haltijan/ päävuokralaisen todistus, että henkilö oleskelee ko. asunnossa. 10
Espoon tarkennus: Uuden toimeentulotukiasiakkaan laskelma 1.5.2014 alkaen Toimeentulotukilaskelman tekeminen aloitetaan säännöllisen tulon viimeisimmästä maksupäivästä. Jos kysymyksessä on kahden viikon välein maksettava palkka, toiseksi viimeisestä palkanmaksupäivästä. Tulot ja menot sekä perusosa otetaan huomioon samalta ajalta eli yhtä pitkältä ajalta. Usein on tarkoituksenmukaista tasata päätökset koskemaan kokonaisia kalenterikuukausia, joten suositeltavin tulojen huomiointijakso on 15.pvä/kk 14.pvä/kk. Esim. Jos asiakas hakee toimeentulotukea kesäkuulle, hänen tulonsa huomioidaan ajalta 15.5. -14.6. Hänen menonsa huomioidaan myös kuukauden ajalta eli 1.-30.6. Näin jatketaan myös, kun asiakkuus jatkuu. Asiakkaan tosiasialliset olosuhteet on otettava huomioon päätöstä tehtäessä ja harkitessa tuloylijäämän siirtoa. Asiakkaalla on voinut olla ennen toimeentulotuen hakemista muitakin kuin toimeentulotukeen oikeuttavia menoja, joita voidaan pitää kohtuullisina, kun asiakas esittää maksukuitit tai muun luotettavan selvityksen. Joskus tuloylijäämästä on perusteltua siirtää vain osa seuraavan kuukauden laskelmaan ja joskus jättää siirtämättä kokonaan. Jos asiakas on saanut suuren kertaluontoisen tulon, sosiaalialan ammattilainen tekee päätöksen siitä, miten tulo jaksotetaan useammalle kuukaudelle. Pääsääntöisesti tulo jaksotetaan korkeintaan 10 kuukauden ajalle. Jaksotus tehdään vyöryttämällä ylijäämää. Asiakasta on informoitava jaksotuksesta ja sen kestosta. Espoon tarkennus: Tuloylijäämän siirtäminen 1.5.2014 alkaen Jos asiakkaan tuloylijäämä on alle 100 (ensimmäisessä tuloylijäämälaskelmassa), ei sitä siirretä tuloksi seuraavalle kuukaudelle. Jos tuloylijäämä on yli 100, siirretään siitä seuraavan kuukauden laskelmaan vain osuus, joka ylittää 100. Jos toisen tuloylijäämäkuukauden laskelman tuloylijäämä on alle 200, ei tuloylijäämää siirretä tuloksi seuraavalle kuukaudelle. Jos se on yli 200, siirretään seuraavan kuukauden laskelmaan vain 200 ylittävä osuus. Jos kolmannen tuloylijäämälaskelman tuloylijäämä on alle 200, ei siirretä. Jos se on yli 200, sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja arvioi asiakkaan tilanteen ja tekee seuraavan kuukauden päätöksen. Hän kirjaa päätökseen suunnitelman siitä, kuinka monelle kuukaudelle tuloylijäämä tullaan siirtämään, mikäli hakijan olosuhteet eivät muutu. Mikäli asiakas antaa hyväksyttävät ja riittävät perustelut tai sosiaaliohjaaja arvioi, että tuloylijäämän siirtäminen ei ole kohtuullista, tuloylijäämä voidaan jättää huomioimatta seuraavien kuukausien tuloiksi. Päätöksiin tulee aina kirjata, että jos asiakas hakee toimeentulotukea seuraavaa kuukautta varten, seuraavan kuukauden laskelmaan huomioidaan x tuloylijäämästä tuloksi. Jos päätös tehdään kerrallaan useammaksi kuukaudeksi, päätökseen tulee kirjata, miten tuloylijäämä on huomioitu laskelmissa. Päätökseen kirjataan myös, mikäli tuloylijäämää ei tulla enää siirtämään seuraavan kuukauden tuloksi. Mikäli asiakas toimittaa jälkikäteen tositteita menoista, jotka koskevat aiempia tuloylijäämän siirtokuukausia, katsotaan, kattavatko tuloylijäämät, jotka on jätetty siirtämättä (100 tai 200 ) nämä 11
menot. Jos menot ovat olleet isommat, neuvotaan häntä hakemaan toimeentulotukea kyseisiin menoihin. Aiempien kuukausien ja tuloylijäämän siirtokuukausien laskelmat korjataan, mikäli menot ovat toimeentulotukeen oikeuttavia. Kyseisille kuukausille tehdään uudet toimeentulotukipäätökset. 12
Toimeentulotuen rakenne ja suuruus: STM:n oppaan luku 4 Espoon tarkennus: Työmatkamenot ja muut matkakorvaukset Työmatkamenoihin kuuluva paikallisliikennemaksu vähennetään nettotuloista. Käytännössä vähentäminen tapahtuu merkitsemällä työmatkamenot laskelmaan menoksi. (Opas 4.6.2) Julkisen liikenteen käytöstä aiheutuvat kustannukset korvataan koko sisäisen/seutulipun hinnan mukaan siltä osin, kun ne koskevat terveydenhuoltoon liittyviä matkoja. NA- ja AA-ryhmissä käyntejä varten voidaan myöntää toimeentulotukea matkoihin vain aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan taloudellisen tuen suunnitelmaan perustuen. Taloudellisen tuen suunnitelma laaditaan siinä yhteydessä, kun asiakkaan kokonaistilanne on arvioitu ja sosiaalityön suunnitelma tehty. Työvoimapoliittisiin aktiivitoimiin osallistuvien henkilöiden matkat korvataan siihen asti kunnes matkoihin tarkoitettu Kelan kulukorvaus on maksussa. Mikäli henkilö ei työssäoloehdon tai muun syyn takia ole oikeutettu kulukorvaukseen korvataan sisäisen/seutulipun hinta koko aktiivitoimiin osallistumisen ajaksi. Mikäli henkilön aktiivitoimet järjestetään pääkaupunkiseudun ulkopuolella, arvioidaan kulukorvauksen riittävyys matkakustannuksiin. Erotus voidaan myöntää toimeentulotukeen kuuluvana menona. Em. matkojen kustannusten huomioiminen täysimääräisesti perustuu kannustamiseen. Jos oman auton käyttö on välttämätöntä, voidaan auton käytöstä huomioida kilometrikorvauksena 0,20 /km. Espoon tarkennus: Täysi-ikäisen vanhempiensa luona asuvan toimeentulotuki Vanhemmat eivät ole elatusvelvollisia täysi-ikäiseen lapseen nähden (Laki lapsen elatuksesta 3 ). Ensisijaiset etuudet tulee olla haettu. Työttömien edellytetään ilmoittautuvan työttömäksi työnhakijaksi (Toimeentulotukilaki 2 a ). Opiskelijan tulee hakea opintotukea ja opintolainaa, jotka huomioidaan täysi-ikäiselle toimeentulotuen hakijalle tuloksi. Opintolainaa ei edellytetä jälkihuoltonuorelta, alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneelta ja oleskeluluvan saaneelta alle 21-vuotiaalta pakolaiselta eikä niiltä, joiden opiskelu antaa valmiuksia jatko-opintoihin, mutta ei paranna työmarkkinavalmiuksia tai valmista ammattiin. Tällaisia ovat esimerkiksi maahanmuuttajien kielitaito- ja opiskeluvalmiuksia parantava koulutus sekä lukio. (Ks. kohta Opiskelijat) Jos vanhempansa luona asuvalla täysi-ikäisellä on alaikäinen lapsi, huomioidaan menoksi yksinhuoltajan perusosa. Jos vanhempien kanssa asuvat täysi-ikäinen lapsi, hänen puolisonsa ja lapsensa, huomioidaan puolisoille avio-/avopuolisoiden perusosat. Jos täysi-ikäinen asuu vanhempansa kanssa ja huolehtii hänestä, huomioidaan lapselle yksin asuvan perusosa. Jos asia ei selviä asiakkaan toimittamista dokumenteista, voidaan järjestää sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan tapaaminen tilanteen selvittämiseksi. A. Täysi-ikäinen vanhempien luona asuva on tuloton tai opiskelee ja perhe on toimeentulotukiasiakkaana - Vanhempansa luona asuvan perusosa huomioidaan menoksi laskelmaan. 13
- Asumiskustannukset huomioidaan vanhemman toimeentulotukilaskelmaan menoksi. B. Täysi-ikäinen vanhempien luona asuva on töissä tai saa työttömyyskorvausta/kotoutumistukea ja perhe on toimeentulotukiasiakkaana - Vanhempansa luona asuvan perusosa huomioidaan menoksi laskelmaan. - Huomioidaan vuokra/yhtiövastike menoksi laskelmaan pääluvun mukaan jaettuna, vuokraosuuden huomioiminen ei edellytä alivuokrasopimuksen laatimista. Sähkölasku huomioidaan vanhemman laskelmaan menoksi. - asuntoon myönnetty Kelan asumistuki huomioidaan tuloksi perheen pääluvun mukaan jaettuna C. Perhe ei toimeentulotukiasiakas - Vanhempansa luona asuvan perusosa huomioidaan menoksi laskelmaan. - Asumismenoja ei huomioida menoksi, mikäli asiakas ei hae niihin toimeentulotukea eikä esitä selvityksiä (laskut, kuitit). Asumismenoista huomioidaan menoksi korkeintaan asumiskulut (lukuun ottamatta asumiseen liittyvien lainojen korkoja) pääluvun mukaan jaettuna. A-C: Jos täysi-ikäinen hakija on tehnyt vuokrasopimuksen vanhempiensa kanssa ja maksaa tosiasiallisesti vuokraa, huomioidaan menoksi korkeintaan kohtuullinen vuokra/yhtiövastike pääluvun mukaan jaettuna. Tällöin asumistuki huomioidaan tuloksi perheen pääluvun mukaan asuntoon kohdistuvasta Kelan maksamasta tuesta. Espoon tarkennus: Perusosan alentaminen Päivitetty 4.11.2015 Perusosan alentamisen kriteeri täyttyy (ks. kriteerit alla) Päätöksentekijä informoi asiakasta päätöksessä, että perusosaa saatetaan alentaa. Perusosaa voidaan alentaa suoraan, jos kieltäytyminen tai laiminlyönti on hyvin selkeä ja sille ei ole sosiaalista tai terveydellistä estettä. Asiakkaalle annetaan aina perusosan alentamisen yhteydessä tapaamisaika asiakassuunnitelman tekemistä varten. Asiakas ei tule tapaamiseen ja perusosan alentamisen kriteeri edelleen täyttyy tai tapaamisessa todetaan, että perusosan alentaminen on perusteltua -> sosiaaliohjaaja/sosiaalityöntekijä tekee päätöksen tai etuuskäsittelijä valmistelee päätöksen, jossa perusosaa alennetaan 20 % korkeintaan 2 kk kerrallaan. Perusosan alentamisen peruste ei voi olla pelkästään se, että asiakas ei tule sosiaalipalvelutoimistoon sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan asiakastapaamiseen. Jos henkilölle voidaan osoittaa konkreettinen ja hänen kykyihinsä ja olosuhteisiinsa sovitettu tapa hankkia toimeentulonsa, mutta henkilö toistuvasti kieltäytyy siitä, voidaan perusosaa alentaa korkeintaan 40% korkeintaan 2 kk kerrallaan. Perusosan alennus lakkautetaan siitä päivästä, kun perusosan alentamisen kriteeriä ei enää ole. Kertaluonteisen kieltäytymisen (esim. kieltäytyy tarjotusta työstä tai alle 25-vuotias keskeyttää koulutuksen) perusteella voidaan perusosaa alentaa korkeintaan kaksi kuukautta. Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuen perusosan määrää voidaan alentaa ainoastaan tietyissä tilanteissa. Perusosan alentamisesta on säädetty yksityiskohtaisesti toimeentulotukilain 2 a ja 10 :ssä. Perusosaa voidaan alentaa: - työtön 17 64-vuotias toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työvoimatoimistoon työnhakijaksi 14
- henkilön toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilökohtaisesti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa (esim. kurssista, palkkatukityöstä kieltäytyminen) - henkilö laiminlyönnillään aiheuttaa sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota (esim. työhaastattelusta kieltäytyminen tai opiskelija ei hae kesätöitä) - täysi-ikäinen alle 25-vuotias ilman ammatillista koulutusta oleva henkilö on keskeyttänyt tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen (esim. ei hae kevään yhteishaussa) - maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmaan liittyvän laiminlyönnin tai kieltäytymisen seurauksena - kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelman laatimiseen tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta kieltäytymisen tai keskeyttämisen perusteella Mikäli em. perusosan alentamisen kriteeri täyttyy, etuuskäsittelijä joko tiedottaa päätöksessä asiakkaalle mahdollisesta perusosan alentamisesta tai valmistelee alentamispäätöksen sosiaalityöntekijän/-ohjaajan nimiin sosiaalityöntekijän/-ohjaajan arvion perusteella. Sosiaalityöntekijä/-ohjaaja arvioi, voiko perusosaa alentaa ennen tapaamista. Perusosan alentamisen yhteydessä asiakkaalle varataan aina aika suunnitelman tekemistä varten. Sosiaalityöntekijä/-ohjaaja arvioi asiakastapaamisessa asiakkaan tilanteen. Hän kartoittaa asiakkaan sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat ja päättää mahdollisesta perusosan alentamisesta (- 20 %) korkeintaan kahdeksi kuukaudeksi tai siitä, että perusosaa ei alenneta. Kertaluonteisesta kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä voi alentaa vain kahdeksi kuukaudeksi (esim. alle 25- vuotiaalla koulun keskeyttäminen, yksittäisestä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyminen, kuntouttavan työtoiminnan keskeyttäminen). Uusi alentamispäätös on mahdollista tehdä heti edellisen alentamispäätöksen jälkeen, jos alentamisen kriteeri täyttyy (esim. asiakas ei vieläkään ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi). Jos henkilölle voidaan osoittaa konkreettinen ja hänen kykyihinsä ja olosuhteisiinsa sovitettu tapa hankkia toimeentulonsa, mutta henkilö toistuvasti kieltäytyy siitä, on perusteltua alentaa perusosaa enemmän kuin 20 %, kuitenkin enintään 40 %. Asiakkaalle tulee kertoa toimeentulotuen perusosan alentamisesta kirjallisesti ja aina kun se on mahdollista myös suullisesti, jolloin varmistetaan, että asiakas on ymmärtänyt menettelyn. Sosiaalityöntekijä/-ohjaaja voi päättää toimeentulotuen alentamatta jättämisestä, jos asiakas esittää pätevän syyn, esim. lääkärinlausunto terveydellisistä syistä jos alentaminen vaarantaa ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa tai sitä voidaan pitää muuten kohtuuttomana Jos sosiaalityöntekijä tai ohjaaja toteaa, että alentamiselle ei ole perusteita, kirjaa hän alentamatta jättämisen perusteet asiakassuunnitelmaan. Kun asiakas on päihdehoidon tarpeessa, ohjataan hänet hoitoon ja jos asiakas ei ole työkykyinen, selvitetään kuntoutusmahdollisuudet (yhteistyössä terveydenhuollon ja Kelan kanssa). 15
Espoon tarkennus: Asumismenojen huomioiminen, kohtuullisen vuokran ohjeelliset määrät henkilöluvun mukaan 1.1.2016 alkaen, vesimaksut ja lämmityskulut Kohtuullisen vuokran ohjeelliset määrät henkilöluvun mukaan 1.1.2016 alkaen Henkilöluku Pinta-ala/m2 Euroa/kk Neliövuokra 1 45 695 15,44 2 57 824 14,46 3 77 953 12,38 4 90 1085 12,06 5 105 1272 12,11 6 115 1381 12,01 7 125 1530 12,24 8 135 1643 12,17 kukin lisähenkilö 110 /kk Alivuokralaisasuminen: 400 (kuitenkin enintään puolet asunnon koko vuokrasta) asiakasta pyydetään esittämään alivuokrasopimus sekä tosite koko vuokran määrästä (kopio päävuokrasopimuksesta) Kahden henkilön ns. kimppa-asuminen (erilliset ruokakunnat): 500 / hlö (kuitenkin enintään puolet asunnon koko vuokrasta) Kolmen tai useamman henkilön ns. kimppa-asuminen (erilliset ruokakunnat): 400 / hlö (kuitenkin enintään asukkaan osuus asunnon koko vuokrasta) kimppa-asumisessa kaikilla henkilöillä päävuokrasopimukset tai yhteinen vuokrasopimus Sosiaalityöntekijä/-ohjaaja voi tarvittaessa poiketa edellä mainituista ohjevuokrista esim. asuntotilanteen, lasten tapaamisten tai muiden erityisten syiden vuoksi. Vammaisten osalta on huomioitava suuremman tilan tarve (mm. apuvälineet, liikkumisvaikeudet). Kohtuuvuokran ylittävän vuokran huomioiminen ja perusteet sille kirjataan taloudellisen tuen suunnitelmaan. Asiakkaalle annetaan siirtymäaika muuttamisen järjestämiseksi halvempaan asuntoon (6 kuukautta). Sosiaalityöntekijä/-ohjaaja voi jatkaa tätä siirtymäaikaa tarpeen mukaan erityisestä syystä (esim. asunnon saannin vaikeudet, lasten koulunkäynti, elämäntilanne). Sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan tulee arvioida aina tilanne ennen vuokran kohtuullistamista. Jos asiakas yrityksistään (vähintään asuntohakemus laajoilla hakukriteereillä voimassa) huolimatta ei ole pystynyt hankkimaan edullisempaa asuntoa, voidaan koko vuokran menona huomioimista jatkaa. Tämä kirjataan taloudellisen tuen suunnitelmaan. Jos asiakas on ollut tietoinen kohtuuvuokrarajoista ja hän silti haluaa muuttaa kohtuuhintaisesta asunnosta kalliimpaan, huomioidaan kohtuuvuokra ensimmäisestä kuukaudesta lähtien hänelle asumismenoksi. Tämä kerrotaan asiakkaalle, kun hän suunnittelee muuttoa asuntoon, jonka vuokra ylittää kohtuuvuokran. Jos asiakas muuttaa toisesta kunnasta ylikalliiseen vuokra-asuntoon ja hakee heti ensimmäiseen vuokraan toimeentulotukea, ei hänelle anneta järjestelyaikaa, koska hänen olisi pitänyt selvittää kohtuuvuokran määrä ennen muuttoaan. 16
Jos asunnon vuokra on kohtuullistettu, huomioidaan vuokrassa eritelty vesiennakko ja mahdollinen saunamaksu (korkeintaan 1krt/vk) erikseen menoksi kohtuullistetun vuokran lisäksi. Jos kohtuuvuokran, vesiennakon ja saunamaksun yhteenlaskettu määrä ylittää täysimääräisen vuokran määrän, huomioidaan menoksi pelkästään koko vuokra (ei vesiennakkoa ja saunamaksua erikseen). Vuokran katsotaan olevan tällöin kohtuullinen, koska se sisältää kohtuullisen vesi- ja saunamaksun. Esimerkki 1: Kahden henkilön vuokra on 850. Vuokra sisältää vesiennakkoa 30 ja saunamaksua 10. Laskelmaan huomioidaan koko vuokra menoksi, koska kahden henkilön kohtuuvuokra, vesiennakko ja saunamaksu ylittävät koko vuokran määrän (824 + 30 + 10 = 864 ). Esimerkki 2: Kahden henkilön vuokra on 900. Vuokra sisältää vesiennakkoa 30 ja saunamaksua 10. Kohtuuvuokra, vesiennakko ja saunamaksu ovat yhteensä 864 (824 + 30 + 10 ). Laskelmaan huomioidaan menoksi kahden henkilön kohtuuvuokra, vesiennakko sekä saunamaksu Kohtuulliset asumiskulut omakotitalossa ja omistusasunnossa Kohtuulliset asumiskulut arvioidaan suhteuttamalla ne kohtuullisiin vuokramenoihin. Asumiskulujen kohtuullisuus huomioidaan laskemalla asumiskuluille kuukausikohtainen kokonaissumma. Jos asumisesta aiheutuu kuluja, jotka maksetaan harvemmin kuin kuukausittain, arvioidaan kuukausittainen osuus jakamalla lasku kuukausitasolle. Kohtuullinen vesi-, sähkö- ja kotivakuutusmeno huomioidaan muiden kohtuullisten asumiskulujen lisäksi. Rahoitusvastikkeet huomioidaan nykyään myös menoksi. Vesimaksu Kohtuullisena vedenkulutuksena huomioidaan 150 litraa/henkilö/vrk. Tämä tarkoittaa n. 18 euroa/henkilö/kk. Lämmityssähkö Lämmityssähköstä vähennetään taloussähkön osuus henkilöluvun mukaisesti. Kohtuullinen lämmityssähkö on: (asunnon m2 x 1,02 ) + 62,96 + (talouden henkilöluku x 20,39 ) = x /kk. Esimerkki: nelihenkinen perhe 90 neliön asunnossa (90m2 x 1,02 ) + 62,96 + (4 x 20,39 ) - 43e = 193,32 /kk. Lämmityssähkön lisäksi menona huomioidaan taloussähkö henkilöluvun mukaisesti. Jos vuokra-asunnossa on sähkölämmitys, kohtuullisiksi asumismenoiksi huomioidaan vuokra ja sähkölämmityksen menot yhteensä. Espoon tarkennus: Asunnottomat/tilapäinen asuminen Tilapäismajoitusta järjestetään vain vähävaraisille asiakkaille, joilla on toimeentulotuen asiakkuus. Ennen tilapäismajoituspäätöksen tekemistä selvitetään mahdollisuus käyttää Olarinluoman vastaanottokotia. Sosiaalityöntekijän tulee varmistaa ennen päätöksen valmistelua, että asiakkaalla on asuntohakemus voimassa ja että hän hakee asuntoa laajoilla hakukriteereillä. Johtava sosiaalityöntekijä päättää tilapäismajoituksesta. Sosiaalityöntekijä voi valmistella päätöksen. Poikkeustapauksissa sosiaalityöntekijä voi tehdä päätöksen omiin nimiinsä keskusteltuaan asiasta puhelimitse johtavan sosiaalityöntekijän tai aluepäällikön kanssa. Päätöksen tekeminen edel- 17
lyttää asiakkaan tapaamista ja tilannearvion laatimista. Ensisijaisesti käytetään halvinta majoitusvaihtoehtoa. Maksusitoumus myönnetään tilapäismajoituksen koko kustannukseen. Mikäli asiakkaalla on tuloylijäämää, maksaa asiakas Espoon kaupungille majoituskustannuksesta korkeintaan tuloylijäämää vastaavan määrän/kk, mutta ei kuitenkaan kohtuuvuokran määrää enempää. Maksusitoumus tilapäiseen asumiseen tehdään korkeintaan kuukaudeksi kerrallaan. Jos tilapäismajoitus uhkaa pitkittyä, viimeistään kolmen kuukauden tilapäismajoituksessa olon jälkeen asiakkaan tilannearvio lähetetään asunnottomien tuetun asumisen SAS-työryhmään. Siellä päätetään jatkosta. Tilapäismajoitusta järjestetään vain vähävaraisille asiakkaille, joilla on toimeentulotuen asiakkuus. Ennen tilapäismajoituspäätöksen tekemistä selvitetään mahdollisuus käyttää Olarinluoman vastaanottokotia. Sosiaalityöntekijän tulee varmistaa ennen päätöksen valmistelua, että asiakkaalla on asuntohakemus voimassa ja että hän hakee asuntoa laajoilla hakukriteereillä. Johtava sosiaalityöntekijä päättää tilapäismajoituksesta. Sosiaalityöntekijä voi valmistella päätöksen. Poikkeustapauksissa sosiaalityöntekijä voi tehdä päätöksen omiin nimiinsä keskusteltuaan asiasta puhelimitse johtavan sosiaalityöntekijän tai aluepäällikön kanssa. Päätöksen tekeminen edellyttää asiakkaan tapaamista ja tilannearvion laatimista. Ensisijaisesti käytetään halvinta majoitusvaihtoehtoa. Maksusitoumus myönnetään tilapäismajoituksen koko kustannukseen. Mikäli asiakkaalla on tuloylijäämää, maksaa asiakas Espoon kaupungille majoituskustannuksesta korkeintaan tuloylijäämää vastaavan määrän/kk, mutta ei kuitenkaan kohtuuvuokran määrää enempää. Maksusitoumus tilapäiseen asumiseen tehdään korkeintaan kuukaudeksi kerrallaan. Jos tilapäismajoitus uhkaa pitkittyä, viimeistään kolmen kuukauden tilapäismajoituksessa olon jälkeen asiakkaan tilannearvio lähetetään asunnottomien tuetun asumisen SAS-työryhmään. Siellä päätetään jatkosta. Helsingin ja Vantaan kohtuuvuokrat (v. 2015) Vain kohtuuhintaisiin asuntoihin muuttoa tuetaan, ellei vastaanottavan kunnan työntekijän kanssa ole muuta sovittu. Henkilöä Helsinki Vantaa 1 675 675 2 800 798 3 925 926 4 1 053 1055 5 1 225 1185 6 1 345 1340 7 1 460 1418 8 1 570 1497 alivuokra 385 385 18
Espoon tarkennus: Taloussähkö ja kotivakuutus Taloussähkö Kohtuullinen taloussähkön kulutus henkilöluvun mukaan 2009 (tarkistettu 2013) Yleissähkö (ei lämmitys-, sis. saunakiuas) Henkilömäärä Euroa/vuosi Euroa/kk 1 320,09 27 2 380,36 32 3 450,92 38 4 511,92 43 5 575,86 48 6 633,19 53 7 690,53 58 8 747,85 62 9 805,19 67 10 862,52 72 Kotivakuutus KOTIVAKUUTUKSEN HYVÄKSYTTÄVÄT ENIMMÄISMENOT TOIMEENTULOTUESSA 1.3.2011 ALK. Usean vakuutusyhtiön käytäntönä on, että koti-irtaimistoa vakuuttaessa täytyy ottaa myös vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Vastuuvakuutuksen keskimääräinen hinta on n. 11 euroa/vuosi ja oikeusturvavakuutus n. 25 euroa/vuosi. Vastuu- ja oikeusturvavakuutus voidaan huomioida menona toimeentulotuessa. Alla olevat vakuutusmaksuhinnat ovat ns. laajan turvatason mukaan. Kerros- ja rivitalon omavastuuosuus on 150 euroa ja omakotitalon 250 euroa. Irtaimiston lisäksi asunto-osakeyhtiön huoneistossa asujalle tulee vakuutettavaksi myös huoneiston kiinteä sisustus, joka kattaa asukkaan kunnossapitovastuulla olevaa omaisuutta. Vakuutushinnoissa irtaimisto on vakuutettu täydestä hinnasta sisältäen huoneiston kiinteän sisustuksen sekä vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen. Omakotitalon vakuutuksen hintoihin sisältyy näiden lisäksi palo- ja myrskyturvavakuutus. Kerros- ja rivitalot (tai vuokralla omakotitalossa) Henkilömäärä Euroa/vuosi Euroa/kk 1 henkilö 144 12 2 henkilöä 168 14 3 henkilöä 192 16 4 henkilöä 216 18 5 henkilöä tai enemmän 240 20 Omakotitalot (omistusasunto) Asuinpinta-ala Euroa/vuosi Euroa/kk Korkeintaan 70 m2 204 17 Korkeintaan 100 m2 276 23 Korkeintaan 120 m2 300 25 Korkeintaan 160 m2 372 31 Lisäneliöt 20 = 20 euroa/vuosi 19
Saunamaksu Yksi (1) saunakerta viikossa hyväksytään toimeentulotuen menoksi. Espoon tarkennus: Hammashoito Päivitetty 16.4.2015 Proteettinen hammashoito Julkinen hammashoito tilaa hammastekniset työt sopimushammaslaboratorioista kilpailutetuin hinnoin silloin, kun proteettisen työn valmistelu ja hammaslääkärin osuus tehdään vastaanotolla. Asiakas saa tällöin kaksi laskua; Espoon kaupungin laskun hammaslääkärin työstä ja toisen laskun laboratoriosta. Molempiin laskuihin myönnetään perustoimeentulotukea. Espoon sopimushammaslaboratorioita (30.6.2016 asti) ovat Hammaslaboratorio DenTec Oy, Espoon hammaspalvelu Oy, Hammaslaboratorio Hyvä Hammas Oy, Hammaslaboratorio Viphammas ja Oral Hammaslaboratorio Oy. Yksityisen erikoishammasteknikon tekemä kokoproteesi Julkinen hammashoito saattaa kirjoittaa suosituksen asiakkaalle siitä, että hän hakeutuisi yksityisen yrityksen erikoishammasteknikolle kokoproteesin hankkimista tai proteesin korjausta varten. Tällöin erikoishammasteknikko tekee työn kokonaisuudessaan. Erikoishammasteknikko voi tehdä kokoproteesin joko yläleukaan/alaleukaan tai molempiin tai proteesin korjauksen. Erikoishammasteknikon kustannukset ovat samaa hintaluokkaa kuin jos julkinen hammashoito tekisi työn yhteistyössä sopimuslaboratorion kanssa. Kun asiakas hakee toimeentulotukea erikoishammasteknikon tekemään kokoproteesiin tai proteesin korjaukseen, tulee hänen esittää julkisen hammashoidon kirjoittama suositus sekä lasku erikoishammasteknikon työstä. Kohtuulliseksi työn hinnaksi katsotaan (v. 2015): Molempien leukojen kokoproteesit korkeintaan 1200 Yhden leuan kokoproteesi korkeintaan 650 Erikoishoito Jos asiakkaan hammashoitoa ei pystytä toteuttamaan Espoon kaupungin hammashoidossa, ohjaa hammashoito asiakkaan SEHYK:iin (pääkaupunkiseudun yhteinen erikoishoidon yksikkö). Asiakas saa SEHYK:stä erihintaisia hoitovaihtoehtoja, joista edullisimpaan myönnetään toimeentulotukea. Epäselvissä tilanteissa ja tilanteissa, joissa asiakas esittää hyvin hintavia hammashoidon kustannuksia (esim. yli 1500 ) konsultoidaan Espoon kaupungin johtavaa ylihammaslääkäriä tai ylihammaslääkäreitä. Espoon tarkennus: Kannabis-valmisteet ja ADHD-lääkkeet (päivitetty 27.8.2014) ADHD-lääkkeisiin ja Kannabis-valmisteisiin myönnetään toimeentulotukea pääsääntöisesti vain, jos julkinen terveydenhuolto on selvittänyt asiakkaan hoidon tarpeen ja määrännyt lääkkeen asiakkaalle. Jos yksityisen terveydenhuollon lääkäri on kirjoittanut asiakkaalle reseptin em. lääkkeeseen, ei siihen myönnetä toimeentulotukea, vaan ohjataan asiakas julkisen terveydenhuollon 20