Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1
Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen ja edellytysten luominen niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa. Toimimme ministeriön vision ja arvojen mukaisesti rohkeasti ja luontoa arvostaen.
Luonnonvaraosaston strategiset päämäärät 1. Uusiutuvia luonnonvaroja käytetään ja hoidetaan kestävästi, ja hallitaan niihin liittyvät riskit 2. Luodaan edellytyksiä uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan liiketoiminnan kilpailukyvylle ja kasvulle 3. Luodaan edellytykset monipuoliselle virkistyskäytölle, ihmisten hyvinvoinnille ja muille luontohyödyille huolehtimalla elinympäristöistä ja luonnon monimuotoisuudesta 4. Sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet
Suomalaisen metsäalan kilpailukyky Kilpailukyvyn yleisiä osatekijöitä; verojärjestelmä, ICT-infrastruktuuri, sääntely, osaavan työvoiman saatavuus, työmarkkinajärjestelmä, koulutusjärjestelmä, logistiikka, pääomamarkkinoiden toimivuus, omaisuuden suoja, oikeusjärjestelmä. Metsäalan kilpailukyvyn toimialakohtaisia osatekijöitä; puuraaka-aineen saatavuus ja hinta, puumarkkinoiden toiminta, energian hinta, paikkatiedon hyödyntäminen, uusiutuva raaka-aine, metsien kestävä hoito ja käyttö, puunkorjuun tehokkuus 4
Suomen kilpailukyvyn osatekijät verrattuna muihin edistyksellisiin markkinatalouksiin, %* Lähde: EVA:n kilpailukykykysely vuodelta 2013, johon vastasi 1260 yritysjohtajaa 5
Suomalaisen metsäalan kilpailukyky Nykytilanne; Metsäala kasvaa, investoi ja nousi viime vuonna suurimmaksi vientialaksi. Mitä voimme tästä päätellä? Mihin tuoteryhmiin viimeaikaiset metsäalan investoinnit ovat kohdistuneet? Uudet investoinnit ovat hyvä kilpailukyvyn mittari. Hallitusohjelmassa on asetettu haastavat tavoitteet metsäalan kasvulle. Nykyinen kilpailukyky ei kuitenkaan todennäköisesti mahdollista tavoitteiden saavuttamista Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan laajalla rintamalla eri toimenpiteitä, jotka vaikuttavat kilpailukyvyn eri osatekijöihin. 6
Metsäpolitiikan kehys KÄRKIHANKKEET HALLITUSOHJELMAN MUUT LINJAUKSET BAU business as usual Hallitusohjelma asettaa Kansallisen metsästrategian ohella metsäpolitiikan keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Molemmissa yhtenevä tahtotila metsäalan kasvulle. Taloudellinen realiteetti; miten hallintoa tehostetaan resurssien niuketessa ja mistä hallinnon tehtävistä tulee luopua. Markkinaehtoisuus ja yksityisten palveluntarjoajien rooli korostuu myös jatkossa.
Hallitusohjelma ja sen tavoitteita Hallitusohjelman strategisia tavoitteita ovat terveys ja hyvinvointi, työllisyys, kilpailukyky ja kasvu, koulutus ja osaaminen, biotalous ja puhtaat teknologiat sekä toimintatapojen muuttaminen esimerkiksi edistämällä digitaalisuutta ja purkamalla turhaa sääntelyä ja byrokratiaa. Tavoitteisiin pääsemiseksi hallitusohjelmassa linjataan kärkihankkeet, joihin kokonaisuudessaan panostetaan kertaluonteisesti miljardi euroa vuoden 2018 loppuun mennessä. Metsäalan tavoitteita: Puun käyttöä monipuolistetaan ja lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa ja sen jalostusarvoa kasvatetaan. Metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito. 8
Biotalouden kärkihankkeet sekä niiden panostukset Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti (~100 milj. euroa) Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä (~50 milj. euroa). Lisäksi metsätilojen sukupolvenvaihdoksien edistämiseen ja/tai metsävähennyksen kehittämiseen on resursoitu 20 milj. euron vuosittainen suora verokertymän lasku. Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon (~35 milj. euroa) Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun (~100 milj. euroa) Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin (~10 milj. euroa) 9
Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä Päätoimet Nopeutetaan sukupolvenvaihdoksia ja parannetaan metsätilarakennetta verotuksen keinoin Kehitetään metsätietojärjestelmä ja sähköisiä palveluita Puurakentamista edistetään säädöksiä ja rakentamismääräyksiä purkamalla Metsäteollisuuden investointien ja mekaanisen metsäteollisuuden edistäminen Biotalouden tutkimus- ja innovaatio- sekä pilot- ja demo-ohjelmat 10
Metsätieto ja sähköiset palvelut Kokonaisuus, joka on priorisoitu sekä hallitusohjelmassa että Kansallisessa metsästrategiassa. Metsäalan näkökulmasta olennainen kokonaisuus, joka viisaasti toteutettuna voi merkittävästi parantaa suomalaisen metsäalan kilpailukykyä suhteessa muihin maihin. Metsäala on ollut pioneeri jo pitkään paikkatiedon hyödyntämisessä. Nyt teknologian kehitys ja digitalisaatio mahdollistaa uuden loikan, joka voi vaikuttaa metsäalan perinteisiin toimintamalleihin ja kilpailukykyyn. Viisas toteuttaminen edellyttää metsäalan yhteisen näkemyksen löytymistä sekä alan toimijoiden yhteistyötä. Sähköisien palveluiden kehittämisessä yksityinen sektori on avainasemassa. 11
Metsätieto ja sähköiset palvelut 1. Metsätietolain muutos Hallituksen esitys 6/2016 2. Kehittämishanke Metsätieto 2020 esiselvitys: Tavoitetila ja kehittämissuunnitelma valmistunut 12/2015 Rahoitus (mom 30.40.22) yhteensä 13 milj. vuosille 2016-2018 Osa rahoituksesta SMK:lle ja LUKE:lle Hankehaku kehittämissuunnitelman toteuttamiseksi 12/2015 1/2016 Rahoituspäätökset 2/2016 Hankkeiden toteuttaminen 2016-2018 12
Lähde: Metsätieto 2020 - Kehittämissuunnitelma 13
Kehittämishanke 1/3 1. Lainsäädännön kehittäminen (MMM) 2. Metsäkoneiden mittaaman tiedon hyödyntäminen 1. Metsäkonetiedon välitys keskitettyyn tietokantaan, kehittäminen ja tietokantasovelluspilotti (Metsäteho, HY, MML, TTY) 2. Metsävaratiedon ajantasaistus hakkuukonetiedolla (SMK) 3. Olosuhdetieto mukaan metsätietoon (LUKE, Metsäteho, Arbonaut, ISY, HY, GTK) 4. Metsäkonetieto puustotulkinnan apuaineistona (HY, VTT, Arbonaut, Metsäteho) 3. Tiedon jakelun kehittäminen 1. Seuraavan sukupolven palvelualustan kehittäminen metsätiedon jakeluun (Metsäteho, TTY, VTT) 2. Suomen metsäkeskuksen rajapintojen kehittäminen (SMK) 3. Metsään.fi -palvelun kehittäminen (SMK) 4. VMI:n tuloslaskentapalvelu (LUKE) 14
Kehittämishanke 2/3 4. Metsien inventoinnin kustannus-hyöty-analyysi (hankehaku, ei toistaiseksi rahoitusta) 5. Standardointi (Tapio/SMK) 6. Tiedon laadun parantaminen 1. Automaattisesti tuotetun runkolukusarjan parantaminen (SMK) 2. Puuston laatutunnukset (HY, ISY, LUKE, MML, Metsäteho, Arbonaut) 3. Puulajitulkinnan kehittäminen ja lähtötiedon keruun tehostaminen monikanavakeilauksella (SMK) 4. Metsävaratiedon ajantasaistus satelliittikuviin perustuva muutostulkinta (VTT, LUKE, SMK, SYKE, Satellio) 5. Taimikoiden tiedonkeruun kehittäminen (ISY, HY, MML, LUKE, VTT) 6. Omavalvonta ja joukkoistettu tiedonkeruu (SMK) 7. Nykypuuston runkomuotoa kuvaava tilavuuden laskenta (LUKE, ei toistaiseksi rahoitusta) 15
Kehittämishanke 3/3 7. VMI:n tehostaminen kaukokartoituksen käyttöä lisäämällä (LUKE) 8. Hallinnonalojen välinen yhteistyö 1. Tietotuotteita metsävaratiedosta (SMK) 2. Kaava-aineistojen saatavuus (SMK) 3. Ympäristötiedon parempi saatavuus (SMK) 4. Kansallinen maastotietokanta (MML) 5. Työvälineitä kaavojen vaikutusten arviointiin (LUKE) 6. Yksityistietietojärjestelmä (hankehaku 2017) 7. Kansallinen ilmakuvausohjelma (MML) 16
Metsätieto ja sähköiset palvelut Standardointi Metätieto Palveluväylä 17
Lopuksi; Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut selluksi, paperiksi, kartongiksi biofibrilleiksi ja komposiiteiksi Kuori ja oksat liikenteen biopolttoaineiksi ja energiantuotantoon Uuteaineet uusiutuvaksi dieseliksi tai biokemikaaleiksi Tukkipuu sahatavaraksi ja vaneriksi ja jatkojalostukseen Ligniini biokemikaaleiksi Selluloosa ja hemiselluloosa biokemikaaleiksi 18
Kiitos 19