1 (8) Sähkönliittymismaksut ja niiden sovellusohjeet 01.02.2015 1. Yleistä 2. Pienjänniteliittymät Rovaniemen Verkko Oy:n (jäljempänä verkonhaltija) sähkönjakeluverkkoon liittymisessä noudatetaan yleisiä liittymisehtoja (LE 2014). Niitä täydentävät nämä verkonhaltijan sovellusohjeet. Ohjeet koskevat kulutuksen liittämistä. Liittyminen voi tapahtua 230/400 V:n, 10 kv:n jakeluverkkoon tai 110 kv:n suurjännitteiseen jakeluverkkoon. Verkonhaltijalla on oikeus määrätä, mihin jännitetasoon liittyminen kulloinkin tapahtuu. Mikäli liittäminen tapahtuu 10 kv:n jakeluverkkoon ja mittaus on 0,4 kv:n puolella, lisätään muuntajahäviöinä 5 % kokonaisenergian määrästä ja loisteho laskutetaan täysimääräisenä. Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksuihin lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero, joka on tällä hetkellä 24 %, eikä niitä palauteta. Liittymissopimusten siirtokelpoisuus säilyy ja muutettaviin sopimuksiin sovelletaan voimassa olevia sähkönliittymisehtoja. Sähkönliittymismaksut ja sovellusohjeissa mainitut muut ehdot ovat kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaiset. Vanhat hinnat ja ehdot eivät siirry toiselle sopimuskaudelle. Sähköliittymän hinta ei sisällä routamaan kaivun aiheuttamia lisäkustannuksia. Routamaan kaivun lisäkustannukset veloitetaan lisäliittymismaksuna liittyjältä myös tontin ulkopuoliselta osuudelta. Liittämiskohta on maakaapeliverkossa tontin raja ja ilmajohtoverkossa pylväs tontin rajalla. Verkonhaltija määrittelee liittämiskohdan liittymissopimuksessa. Verkonhaltija rakentaa liittymismaksulla pienjänniteliittymisjohdon alueella, joka ei ole liittyjän omistuksessa tai hallinnassa. Liittyjä rakentaa kustannuksellaan perusmaadoituksen. Liittyjän perusmaadoitusta ei kytketä verkonhaltijan yhtenäiseen maadoitusjärjestelmään. Liittyjä vastaa liittymiskaapelin rakentamisesta omistamallaan tai hallitsemallaan alueella (asemakaava-alueella, tonttialueella, haja-asutusalueella erotettu rakennusala). Liittyjä saa rakentaa liittymisjohdon vain omistamalleen tai hallinnassaan olevalle alueelle. Verkonhaltija määrittelee liittymisjohdon tekniset vaatimukset. Liittyjän rakentaman tonttiosuuden ja verkonhaltijan rakentaman liittymisjohdon osan yhteen kytkentä sisältyy liittymismaksuun ja verkkoyhtiö tekee sen sähköurakoitsijan tilauksesta. Liittymisjohdon omistaa ja sen kunnossapidosta vastaa verkonhaltija niiltä osin kuin se on johdon rakentanut tai rakennuttanut. Liittyjä vastaa asennuttamastaan liittymisjohdon osasta ja sen mahdollisesti aiheuttamista häiriöistä.
2 (8) Liittymissopimus voidaan liittyjän niin halutessa pitää voimassa, vaikka liittymässä ei ole sähkönkäyttöä. Liittymän ylläpidosta tehdään erillinen sopimus. Ylläpitomaksu on liittymän pääsulakkeiden mukainen kulloinkin voimassa olevan yleissähkön siirtotariffin perusmaksu. Maksun suuruus on enimmillään 3 * 35 A suuruinen ja mikäli liittymän sulake < 3 * 35 A, peritään se 3 * 25 A suuruisena. Mittaus ja liittymän pääsulakkeet Mittauskeskus sijoitetaan ulos tai erilliseen tilaan, johon verkonhaltijalla on pääsy. Liittymän pääsulakkeet sijaitsevat kiinteistön pääkeskuksessa ja kuuluvat liittyjän hankintaan. Pääsulakkeet on voitava sinetöidä. Pääsulakkeiksi ei hyväksytä johdonsuojakatkaisijoita. Paritalon liittymisjohdon loppupäähän sijoitettavaksi ylikuormitussuojaksi hyväksytään talovarokekoteloon sijoitetut huoneistojen rinnakkaiset noususulakkeet ilman erillisiä, koko kiinteistölle yhteisiä pääsulakkeita. Liittymismaksuun ei sisälly sähkömittaria. Verkonhaltija toimittaa liittymän kaikkiin sähkönkäyttöpaikkoihin mittauksen. Mittauksen asentamisesta ja ylläpidosta veloitetaan kulloinkin voimassa olevan palveluhinnaston mukaiset maksut. Mittauksessa tarvittavat virta- ja jännitemuuntajat hankkii aina liittyjä. Mittauskytkentöihin sovelletaan Sähköenergialiitto ry:n suositusta Sähkölämmityskeskusten mittauskytkennät 7/92 sekä SFS-standardia 3381. Liittymän tilaaminen Uuden liittymän rakentaminen ja vanhan liittymän muuttaminen edellyttää, että liittymissopimus on täytetty, allekirjoitettu ja maksettu. Sopimuksen mukana on toimitettava asemapiirros sekä isoista liittymistä lisäksi pääkeskuskaavio, mittauskaaviot ja mahdollinen nousukaavio. Liittyjän sähköurakoitsijan on sovittava tarkka liittämisaika verkonhaltijan yhteyshenkilön kanssa ja toimitettava ennen jännitteen kytkentää allekirjoitetulla yleistietolomakkeella kytkentä- ja mittarointipyyntö. Jos liittämishetki liittyjän toivomuksesta valitaan normaalin työajan ulkopuolelle tai toimitusaika poikkeaa erikseen mainituista toimitusajoista veloittaa verkonhaltija tästä mahdollisesti aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. Liittymismaksut Liittymismaksu määräytyy liittymän sijainnin ja pääsulakekoon seuraavan hinnoittelun mukaan. Paritalon liittymismaksu määräytyy noususulakkeiden perusteella asuntokohtaisesti. Katualueiden tms. kaivantomaksut, joita perii kolmas osapuoli, esim. kaupunki, peritään liittymismaksun lisäksi, mikäli katualueella olevaa kaivantoa joudutaan pitämään auki liittyjästä riippuvasta syystä.
3 (8) Hinnasto; alv 0 % Pääsulakekoko/A Vyöhyke 1 / Vyöhyke 2 / Vyöhyke 3 / 3 x 25 1 700,00 5 100,00 8 500,00 3 x 35 2 400,00 7 200,00 3 x 63 4 300,00 12 900,00 3 x 100 6 800,00 20 400,00 3 x 160 10 800,00 32 400,00 Hinnasto; sis. alv 24 % Pääsulakekoko/A Vyöhyke 1 / Vyöhyke 2 / Vyöhyke 3 / 3 x 25 2 108,00 6 324,00 10 540,00 3 x 35 2 976,00 8 928,00 3 x 63 5 332,00 15 996,00 3 x 100 8 432,00 25 296,00 3 x 160 13 392,00 40 176,00 Vyöhyke 1 Vyöhykkeen 1 hintoja sovelletaan alueilla, joilla on voimassa vahvistettu asemakaava. Liittymishinta sisältää kapasiteettimaksua ja rakentamiskuluja yhteensä n. 98 /kva, alv 0 % ja verollisena yhteensä 121 /kva alv 24 %. Vyöhyke 2 Muualla kuin asemakaava-alueilla olevien 3 x 25 A 3 x 160 A liittymien, joiden liittämiskohta sijaitsee enintään 400 metrin etäisyydellä olemassa olevasta muuntamosta, liittymishinta on 3 x vyöhyke 1:n hinta. Matka mitataan ns. linnuntietä pitkin. Vyöhyke 3 Muuten kuin vyöhyke 2, mutta etäisyys olemassa olevasta muuntamosta on 401 600 metriä ja pääsulakekoko 3 x 25 A. Matka mitataan ns. linnuntietä pitkin. Liittymishinta on 5 x vyöhyke 1:n hinta. Vyöhykkeiden (1 3) hinnoittelua ei sovelleta liityttäessä verkkoon alueella, jossa aluehinnoittelu on voimassa. Aluehinnoittelu Sähköistyksen kannalta yhtenäisellä alueella, joka ei ole vyöhykehinnoittelun piirissä, määritetään yhtenäinen liittymismaksu seuraavin ehdoin: Potentiaaliseksi liittyjäksi lasketaan olemassa oleva sähköistettävä kiinteistö tai rakennuspaikka tai hyväksytyssä ranta- tai osayleiskaavassa esitetty rakennuspaikka tai muu sähköistettävä kohde.
4 (8) Liittymismaksu määritetään jakamalla alueen rakentamishetken verkostokustannukset potentiaalisten liittyjien määrällä ottaen huomioon liittymän pääsulakkeiden koko. Määritelty aluehinta peritään myöhemmin liittyviltä jälkiliittyjiltä rakennuskustannusindeksin muutosta vastaavasti ilman ennalta määritettyä aikarajaa, kunnes 100 %:n toteutusaste on saavutettu. Tämän jälkeen siirrytään vyöhykehinnoitteluun. Hanke toteutetaan, jos sopimuksen tehnyt yksikin alueen liittyjistä maksaa rakennuskynnyksen ylittävän osuuden (50 %) koko alueen sähköistyskustannuksista. Tällöin liittyjälle laaditaan palautusehto. Rakennuskynnyksellä tarkoitetaan koko alueen sähköistyskustannuksien prosentuaalista osuutta, jolla verkonhaltija käynnistää liittymien rakentamisen alueella. Liittymästä veloitetaan perushinnaston vyöhykkeen 2 mukainen liittymismaksu ja sen lisäksi korotettuna liittymismaksuna ylittävä kustannusosuus. Verkosto rakennetaan alueelle vaiheittain liittymien rakentamisen mukaan. Tapauskohtainen hinnoittelu Muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa liittymät hinnoitellaan todellisten verkostokustannusten mukaisesti. Liittymästä veloitetaan vyöhykkeen 2 mukainen liittymismaksu ja sen ylittävä osa rakentamiskustannuksista korotettuna liittymismaksuna. Palautusehto tapauskohtaisissa ja aluehinnoittelun sopimuksissa Palautusehto lisätään kaikkiin tapauskohtaisiin ja aluehinnoitteluun perustuviin sopimuksiin. Palautus päättyy kymmenen vuoden kuluttua liittymissopimuksen allekirjoittamisesta. Palautus päättyy ennen em. aikaa silloin, kun alueelle tehdään asemakaava. Tällöin alueen sähköverkko uusitaan ja palautukselle ei ole perustetta. Jos rakennettuun verkkoon liittyy ennen palautusehdon raukeamista uusia jälkiliittyjiä, jotka vaikuttavat liittämiskustannuksiin alentavasti, palautetaan vanhoille liittyjille korotetun liittymismaksun se osa, jonka uudet liittyjät ovat maksaneet. Kun palautusehdon tarkoittamaan verkonosaan on tullut liittyjiä puolet aluehinnoittelun alarajasta, muodostetaan aluehinnoittelu. Palautuksessa huomioidaan vain samaan muuntopiiriin tulevat uudet liittyjät.
5 (8) Pienjänniteteholiittymät 0,4 kv Pienjänniteteholiittymissä on kapasiteettimaksua ja rakentamiskuluja yhteensä n. 105 / kva, alv 0 % ja verollisena yhteensä n. 130 / kva, alv 24 %. Teho lasketaan liittymän sulakekoon perusteella. Hinnasto Sulakekoko Teho/kVA Hinta /, alv 0 % Hinta /, alv 24 % 3 x 200 A 139 14 600,00 18 104,00 3 x 250 A 173 18 300,00 22 692,00 3 x 315 A 218 23 000,00 28 520,00 3 x 400 A 277 29 200,00 36 208,00 3 x 630 A 436 46 000,00 57 040,00 Liittymän muutokset Liittymän 3-vaiheistaminen: Vyöhykkeissä 1, 2 ja 3 1-vaiheisen liittymän muuttuessa 3-vaiheiseksi peritään 50 % kyseisestä liittymismaksusta. Liittymissopimusten muutoksen yhteydessä liittymissopimus irtisanotaan liittymissopimuksen irtisanomisehtojen mukaisesti ja sen korvaavasta liittymästä tehdään uusi liittymissopimus voimassa olevilla hinnoilla ja ehdoilla. Voimassa olevissa liittymissä vyöhykkeillä 1 ja 2 liittymän suurentamisesta peritään lisäliittymismaksu, joka on uutta ja vanhaa pääsulakekokoa vastaavien liittymismaksujen erotus. Jos liittymiskaapelia joudutaan vahvistamaan, peritään siitä rakentamiskustannus, jonka maksimihintana on suurennetun liittymän liittymismaksu. Vyöhykkeellä 3 lisäliittymismaksu määräytyy aiheutuneiden verkostokustannusten mukaisesti. Se on kuitenkin vähintään yhtä suuri kuin vyöhykkeen 2 vastaavien sulakekokojen erotus. Pienjänniteteholiittymän tehonlisäyksen hinnoittelu perustuu uuden ja vanhan tehon väliseen erotukseen sekä pienjänniteteholiittymille määritettyyn kapasiteettivarausmaksuun ja uuden liittymiskaapelin rakentamiskustannuksiin. Mikäli pienjänniteteholiittymän tehoa pienennetään, ei liittymismaksua hyvitetä. Jos liittymän pääsulaketta pienennetään, ei liittymismaksua hyvitetä, vaan liittymissopimuksen mukainen liittymisoikeus jää voimaan. Liittymisjohdon ja liittyvän kohteen sähköisten mitoitusten pitää vastata toisiaan. Muutoin sähkölaitteistojen sähköturvallisuuslain (410/1996) turvallisuusehdot eivät toteudu ja verkkoyhtiö voi irtisanoa liittymän tai jättää kytkemättä kohteen. Liittymisjohdon siirtäminen, jatkaminen tai lyhentäminen samalla tontilla tai rakennuspaikalla tehdään laskutyönä.
6 (8) Asemakaavoituksessa tonttien tai vastaavien alueiden rakennusoikeuden muuttuessa oleellisesti vanhat liittymät irtisanotaan eikä näissä tapauksissa myönnetä palautusta. Liittymissopimusta ei voida siirtää toiseen liittymään. Miniliittymät Miniliittymillä tarkoitetaan pienitehoisia kuten yhteisantennivahvistimia, hälytyssireenejä, mainostauluja, opastinvaloja ja vastaavia. Liittymismaksu määräytyy todellisten rakennuskustannusten perusteella. Se on kuitenkin vähintään 50 % vyöhykkeen 1 (asemakaava-alueet) tai 2 (muut kuin asemakaava-alueet) 3 x 25 A liittymän hinnasta. Alueen rakenteesta poikkeavat pienjänniteliittymät Jos pienjänniteliittymän tehontarve edellyttää muuntamon rakentamista, liittyjä luovuttaa korvauksetta kiinteistöstään verkonhaltijan ohjeiden mukaisen tilan muuntamon sijoittamista varten. Liittyjän tiloihin rakennettava muuntamo voi tulla verkonhaltijan omistukseen vain silloin, kun se voidaan jo suunnittelussa sijoittaa käyttö- ja kunnossapitotoimenpiteiden kannalta järkevään paikkaan. 3. Keskijänniteteholiittymät 10 kv Kaapeliverkossa liittämiskohtana ovat verkonhaltijan kaapeleiden liityntäpisteet liittyjän kojeistossa. Liittyjä varaa kojeistostaan veloituksetta kaksi kuormanerottimella varustettua kennoa verkonhaltijan kaapeleille. Ko. kennot omistaa ja ylläpitää liittyjä, mutta vain verkonhaltijalla on oikeus käyttää kennoissa olevia kytkinlaitteita. Ilmajohtoverkossa liittämiskohta on liittymisjohdon liityntäpiste verkonhaltijan pylväässä. Keskijänniteliittymismaksua vastaan verkonhaltija asentaa liittymisjohdot ja kaapelipäätteet pylvääseen tai niille varattuihin kennoihin liittyjän muuntamolla. Mittamuuntajat toimittaa liittyjä verkonhaltijan hyväksymien suunnitelmien mukaisesti. Muuntamon rakentamisessa noudatetaan ST-kortiston korttia nro 53.11. Verkonhaltija vastaa kaapeliojan kaivusta ja peitosta ainoastaan asemakaavan mukaisen tonttialueen ulkopuolella. Tontin sisällä niistä vastaa liittyjä kustannuksellaan. Sama koskee liittymiskaapeleille mahdollisesti tarvittavien kaapelihyllyjen asennuttamista. Asemakaava-alueilla liittymismaksu määräytyy muuntajatehon seuraavan hinnaston mukaan. Muualla kuin asemakaava-alueilla tai liittymistehon ollessa yli 2000 kva liittymismaksu määritetään verkostokustannusten mukaan. Se on kuitenkin vähintään hinnaston mukainen. Liittymästä veloitetaan perushinnaston mukainen liittymismaksu ja sen ylittävä kustannus korotettuna liittymismaksuna. Mikäli liittyjä varaa verkonhaltijan pyynnöstä keskijännitekojeistoonsa lisäkennoja, hyvitetään liittymismaksusta 10 % hinnaston mukaisesta pienimmästä perusmaksusta lisäkennoa kohti. Liittymän suurentamisessa tai pienentämisessä menetellään samoin kuin pienjänniteliittymissäkin.
7 (8) Keskijänniteteholiittymissä on kapasiteettimaksua ja rakentamiskuluja yhteensä n. 41 / kva, alv 0 % ja verollisena yhteensä n. 51 / kva, alv 24 %. Teho lasketaan liittymän muuntajan näennäistehon perusteella. Liittyjä voi valita muuntajakoon liittymistehon tarpeen mukaisesti. Hinnasto Muuntajateho Hinta/, alv 0 % Hinta/, alv 24 % 100 kva 4 100,00 5 084,00 200 kva 8 200,00 10 168,00 315 kva 12 900,00 15 996,00 500 kva 20 400,00 25 296,00 800 kva 32 700,00 40 548,00 1 000 kva 40 900,00 50 716,00 1 600 kva 65 400,00 81 096,00 2 000 kva 81 700,00 101 308,00 4. Suurjänniteteholiittymät 110 kv Suurjännitteisessä teholiittymässä peritään liittämisestä aiheutuvat todelliset kustannukset ja lisäksi tehovarausmaksu, joka määritellään tapauskohtaisesti. 5. Liittymissopimuksen irtisanominen ja liittymismaksun palautus Pysyvää liittymää koskevan liittymissopimuksen irtisanominen tulee tehdä kirjallisesti. Mikäli irtisanoja ei ole sama kuin liittymissopimuksen tekijä, on irtisanomisesta selvittävä peruste, jolla sopimus on irtisanojalle siirtynyt. Hinnaston mukaista liittymismaksua ei palauteta. 6. Tilapäiset liittymät Tilapäiset liittymät eivät ole toimitusvelvollisuuden piirissä, eikä niihin näin ollen sovelleta pysyvän liittymän ehtoja. Liittymän edellytyksenä on, että sähköverkossa on siirtokapasiteettia ko. sähkönkäytölle. Edellytyksenä tilapäiselle liittymälle voi olla sopimus kiinteistön lopullisesta liittymästä. Tilapäisestä liittymästä voidaan vaatia ennakkomaksu tai vakuus. Tilapäinen liittymä on tarkoitettu lyhytaikaisiin sähkönkäyttötarpeisiin kuten rakennustyömaille, erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin yms. Tilapäisen liittymän maksimivoimassaoloaika on kaksi vuotta. Sopimus päättyy tämän ajan kuluttua ilman erillistä irtisanomista. Tilapäisestä liittymästä tehdään aina kirjallinen liittymissopimus, jossa määritellään toimitusaika, voimassaoloaika, laskutusperuste, mahdolliset vakuudet ja perittävät laitevuokrat.
8 (8) Tilapäisestä liittymästä peritään palveluhinnaston mukaiset kytkentä- ja irrotusmaksut sekä mahdolliset vuokrat (työmaakeskus). Varsinaista liittymismaksua ei peritä. Mikäli liittymä edellyttää yli yhden pylväsvälin mittaisen tilapäisen johdon rakentamista, tehdään se laskutyönä. Mikäli tilapäinen liittymä halutaan joko kokonaan tai osaksi rakentaa lopullisena liittymisjohtona, voidaan tämä tehdä, jos se on verkonhaltijan mukaan mahdollista ja tarkoituksenmukaista ja jos tilapäisliittymä ei ole lopullista liittymää suurempi. Liittyjä suorittaa tällöin lopullisen liittymismaksun normaalisti. Liittymismaksu kattaa kustannukset tontin ulkopuoliselta osalta. Tontin sisäpuolisen osuuden kustannukset maksaa liittyjä. Myöhemmin tarvittava liittymisjohdon siirto tehdään laskutyönä ja liittyjä vastaa itse siirtotyön aiheuttamista kustannuksista.