TUTKIMUS SYKSY Saatteeksi Tässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten mielipiteitä Suomen ulkopolitiikasta sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Tutkimuksessa on mukana myös Euroopan unionin yhteisen puolustuksen järjestämistä sekä Suomen ja Naton välistä yhteistyötä koskevia kysymyksiä. Kansalaisilta on kysytty myös sitä, miten he kokevat turvallisuuden kehittyvän seuraavan viiden vuoden aikana ja missä määrin he tuntevat huolta poliittisesta tilanteesta maailmassa, sekä tekijöitä, jotka aiheuttavat huolta tulevaisuuden suhteen. Lisäksi on kartoitettu kansalaisten näkemyksiä terrorismin syistä. Kysymyksiä oli kaikkiaan, joista kokonaan uusia on kuusi. Tutkimuksen on toteuttanut TNS Gallup Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan () toimeksiannosta. Tutkimuksessa haastateltiin henkilöä.... välisenä aikana. Sen virhemarginaali on + / - kolme () prosenttiyksikköä. Tutkimus suoritettiin osana käyntiomnibustutkimusta (capibus) henkilökohtaisina haastatteluina. Kohderyhmänä oli maamme --vuotias väestö Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän ikä-, sukupuoli-, alue-, kuntatyyppi-, tulotaso-, koulutus- ja puoluejakauma. Tutkimuksen tuloksia tulkittaessa on otettava huomioon, että suuremmista puolueista saadaan luotettavampia tietoja kuin pienemmistä puolueista, joiden kannattajia otoksessa oli lukumääräisesti vähemmän. Tutkimuksessa kysyttiin: Mitä puoluetta äänestäisitte, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt? Haastateltavista ilmoitti puoluekantansa, prosenttia () ja jätti ilmoittamatta, prosenttia (). Raportti koostuu tekstiosasta ja sitä täydentävistä kuvista. Kuvissa näkyvät myös :n kysymysten aikasarjat. Osa kysymyksistä muodostaa yhtenäisen aikasarjan vuodesta lähtien. Kysymysten laadinnasta vastaavat :n työjaosto ja tutkimusjaosto. Raportin on laatinut tutkimusjaosto. Tämä raportti, samoin kuin neljän aiemman vuoden tutkimusraportit on luettavissa :n nettisivuilta osoitteesta: www.defmin.fi -> pikalinkki -> mielipidetutkimukset
Kysymys sotilaallisesta liittoutumisesta jakaa mielipiteitä entistä selvemmin Sotilaallista liittoutumattomuutta kannattaa edelleen enemmistö suomalaisista, mutta liittoutumista kannattavien osuus on noussut. Kansalaisista prosenttia katsoo, että Suomen tulee pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana ( % v. ), kun taas prosenttia on sitä mieltä, että Suomen pitäisi liittoutua sotilaallisesti ( % v. ). Niiden vastaajien, jotka eivät osaa sanoa mielipidettään asiasta, osuus on selvästi pienentynyt ( % v., % v. ). :n tutkimuksissa tämä kysymys on esitetty vuodesta. Sotilaallisen liittoutumisen kannatus on vaihdellut - prosentin ja sotilaallisen liittoutumattomuuden kannatus - prosentin välillä. Sotilaallista liittoutumattomuutta tukee Vasemmistoliiton kannattajista prosenttia ( % v. ), keskustan ( %), vihreiden ( %), SDP:n ( %) ja kokoomuksen kannattajista prosenttia ( %). Sotilaallista liittoutumista tukee kokoomuksen kannattajista prosenttia ( % v. ), SDP:n ja vihreiden kannattajista ( % ja %), keskustan (%) ja Vasemmistoliiton kannattajista prosenttia ( %). Sotilaallisen liittoutumisen kannatus on lisääntynyt eniten nuorimmassa ikäryhmässä, sillä alle - vuotiaista sotilaallista liittoutumista kannattaa nyt prosenttia ( % v. ), sekä toiseksi eniten vanhimmassa ikäryhmässä ( % v., % v. ). (kuvat ja ) Nato yhä mieluisin liittoutumisvaihtoehto, EU:n rooli kasvamassa Mikäli Suomi päättäisi liittoutua sotilaallisesti, kansalaisista hieman yli puolet, prosenttia, katsoo, että Nato olisi paras vaihtoehto ( % v. ). Vastaavasti prosenttia on sitä mieltä, että paras vaihtoehto olisi kehittää Euroopan unionista nykyisten tehtävien lisäksi myös sotilasliitto, jossa Suomi olisi mukana ( % v. ). Naton kannatus parhaimpana liittoutumisvaihtoehtona on laskenut kaikkien muiden puolueiden paitsi kokoomuksen kannattajien keskuudessa, kun taas EU:n kehittäminen myös sotilasliitoksi saa kaikkien puolueiden, eniten Vasemmistoliiton, kannattajilta edellisvuotta enemmän tukea parhaimpana liittoutumisvaihtoehtona. Kokoomuksen kannattajista Natoa pitää parhaimpana vaihtoehtona prosenttia ( % v. ), keskustan ( %), SDP:n ( %), vihreiden ( %) ja vasemmistoliiton kannattajista prosenttia ( % ). EU:n kehittämistä sotilasliitoksi, jossa Suomi olisi mukana, pitää parhaimpana vaihtoehtona prosenttia Vasemmistoliiton kannattajista ( % v. ), vihreiden ( %), SDP:n ( %), keskustan ( %) ja prosenttia kokoomuksen kannattajista ( %). (kuvat, ja ) Suomen sitoutuminen Natoon Enemmistö kansalaisista, prosenttia, on sitä mieltä, että Suomi on Naton kanssa monilla eri tasoilla tapahtuvan yhteistyön seurauksena sitoutumassa Naton jäsenyyteen ( % v. ). Miehistä näin ajattelee prosenttia ( % v. ) ja naisista prosenttia ( %). Kokoomuksen kannattajista ajattelee näin prosenttia ( % v. ), vihreiden ( %), keskustan (%), SDP:n ( %) ja Vasemmistoliiton kannattajista prosenttia ( %). (kuvat ja )
Suomen ja Naton väliselle yhteistyölle tukea Ensimmäistä kertaa kysyttiin kansalaisten mielipidettä Suomen ja Naton välisestä eri muodoin tapahtuvasta yhteistyöstä. Suomen ja Naton väliseen rauhankumppanuusyhteistyöhön suhtautuu myönteisesti prosenttia kansalaisista, kun taas neljännes, prosenttia, asennoituu siihen kielteisesti. Myönteisesti suhtautuvia on miehistä, naisista prosenttia. Kokoomuksen kannattajista myönteisesti suhtautuu prosenttia, vihreiden, keskustan, SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajista prosenttia. Suomen osallistumiseen Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin prosenttia kansalaisista suhtautuu myönteisesti, noin kolmannes, prosenttia, kielteisesti. Kokoomuksen kannattajista asennoituu myönteisesti prosenttia, keskustan, SDP:n, vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajista prosenttia. Puolustusvoimien aseistuksen ja johtojärjestelmien kehittämiseen yhteensopiviksi Naton kanssa suhtautuu myönteisesti liki kaksi kolmasosaa, prosenttia, kansalaisista, ja kielteisesti kolmannes, prosenttia. Miehistä myönteisesti asennoituvia on ja naisista prosenttia. Kokoomuksen kannattajista myönteisesti suhtautuu prosenttia, keskustan, SDP:n, vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajista prosenttia. Ikäryhmistä kriittisimpiä ovat yli -vuotiaat, vaikkakin enemmistö heistä suhtautuu myönteisesti yhteistyöhön. Vasemmistoliiton kannattajien enemmistö asennoituu muiden puolueiden kannattajista poiketen kielteisesti yhteistyöhön Naton kanssa. (kuvat ja ) Kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistehtävät sopivat Euroopan unionille Vuoden mielipidetutkimuksessa esitettiin kolme kysymystä koskien Euroopan unionin yhteistä puolustusta, sen järjestämistä ja Suomen osallistumista siihen. Tämän vuoden tutkimuksessa kysymykset toistettiin. Kysyttäessä kansalaisten näkemystä EU:n yhteisestä puolustuksesta enemmistö, prosenttia, katsoo, että EU:n tulisi pitäytyä nykyisen kaltaisissa kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistehtävissä ( % v. ). Vihreiden kannattajista tätä mieltä on prosenttia ( % v. ), Vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajista ( % ja %), keskustan ( %) ja kokoomuksen kannattajista prosenttia ( %). Yhteisen puolustuksen järjestämistä kannattaa prosenttia ( % v. ) ja pidättäytymistä kokonaan sotilaallisista tehtävistä prosenttia ( % v. ). (kuvat, ja ) Euroopan unionin yhteinen puolustus jäsenmaiden voimin Mikäli EU päättäisi järjestää yhteisen puolustuksen, kansalaisista prosenttia katsoo, että se tulisi toteuttaa jäsenmaiden omin voimin ( % v. ). Vasemmistoliiton kannattajista tätä mieltä on prosenttia ( % v. ), vihreiden ( %), keskustan ( %), SDP:n ( %) ja kokoomuksen kannattajista prosenttia ( %). Yhteisen puolustuksen järjestämistä yhteistyössä Naton kanssa tukee prosenttia kansalaisista ( % v. )). Kokoomuksen kannattajista tätä mieltä on prosenttia ( % v. ), keskustan
( %), SDP:n ( %), vihreiden ( %) ja Vasemmistoliiton kannattajista kahdeksan prosenttia ( %). (kuvat, ja ) Suomi mukaan Euroopan unionin yhteisen puolustuksen järjestämiseen Mikäli EU päättäisi järjestää yhteisen puolustuksen, prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, että Suomen tulisi olla siinä mukana silloin, kun se tapahtuu jäsenmaiden omin voimin ( % v. ). Kansalaisista prosenttia katsoo, että Suomen tulisi olla mukana Naton kanssa yhteistyössä järjestettävässä EU:n yhteisessä puolustuksessa ( % v. ), kun taas prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, että Suomen tulisi olla mukana EU:n yhteisen puolustuksen järjestämisessä riippumatta siitä, tehdäänkö se jäsenmaiden omin voimin vai yhteistyössä Naton kanssa ( % v. ). Kansalaisista prosenttia katsoo, että Suomen ei tulisi lainkaan olla mukana EU:n yhteisen puolustuksen järjestämisessä ( % v. ). (kuvat, ja ) Suomalaisilla vahva puolustustahto Neljä viidesosaa ( %) suomalaisista katsoo, että jos Suomeen hyökätään, suomalaisten pitäisi puolustautua aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta ( % v. ). Miehistä tätä mieltä on prosenttia ( %) ja naisista prosenttia ( %). Kun ero naisten ja miesten näkemysten välillä oli viime vuonna prosenttiyksikköä, se on nyt. Viimeisten kymmenen vuoden aikana miesten ja naisten mielipiteiden ero on vaihdellut - prosenttiyksikön välillä. Myös puoluekanta aiheuttaa eroja. Kriittisimmin suhtautuvat vihreiden ( % kyllä, % ei) ja Vasemmistoliiton ( % kyllä, % ei) kannattajat, myönteisimmin taas kokoomuksen ( % kyllä, % ei) ja keskustan ( % kyllä, % ei) kannattajat. SDP:n kannattajien näkemys vastaa väestön näkemysten keskiarvoa (% kyllä, % ei). Muissa taustamuuttujissa ei juurikaan ole eroja. (kuvat ja ) Maasta poistuminen sotatilanteessa Vajaa viidennes suomalaisista ( %) pyrkisi poistumaan maasta, jos Suomeen hyökätään ( % v. ). Lähes neljä viidennestä ( %) vastaa kieltävästi ( % v. ). Miesten ja naisten välillä on selvä ero, sillä naisista pyrkisi poistumaan maasta prosenttia ( % v. ) ja miehistä prosenttia ( %). Vihreiden kannattajista maasta pyrkisi poistumaan prosenttia ( % v. ), kokoomuksen ( %), keskustan ( %), SDP:n ( %) ja Vasemmistoliiton kannattajista prosenttia ( % v. ). Kysymys on aikaisemmin esitetty vuosina -. (kuvat ja ) Yleisen asevelvollisuuden kannatus vakaalla pohjalla Enemmistö kansalaisista, prosenttia, säilyttäisi Suomessa nykyisen asevelvollisuusarmeijan, jossa mahdollisimman suuri osa ikäluokasta saa aseellisen koulutuksen ( % v. ). Miehistä tätä mieltä on ( % ) ja naisista prosenttia ( %). Kansalaisista prosenttia katsoo, että sotilaallisen koulutuksen saavien määrää voitaisiin valikoivasti pienentää ( % v. ). Seitsemän prosenttia kansalaisista tukee luopumista asevelvollisuusarmeijasta ja siirtymistä ammattiarmeijaan ( % v. ). Kysymys on esitetty vuodesta lähtien, eikä eri vaihtoehtojen välillä ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Nykyisen mallin kannatus lisääntyy iän mukana niin, että yli -vuotiaista sitä tukee reilut neljä viidesosaa ( % v. ), kun taas alle -vuotiaista sitä kannattaa prosenttia ( %) ja -- vuotiaista prosenttia (%).
Valikoivaan järjestelmään siirtyminen saa alle -vuotiailta prosentin ( % v. ) ja -- vuotiaita prosentin (%) kannatuksen, kun sitä tukee yli -vuotiaiden ikäryhmistä - prosenttia (%). Ammattiarmeijaan siirtymisen kannatus vähenee iän mukana siten, että yli -vuotiaiden ikäryhmissä sitä tukee - prosenttia ( % v. ), mutta alle -vuotiaista prosenttia ( % v. ). SDP:n kannattajista nykyistä mallia tukee prosenttia ( % v. ), keskustan ja kokoomuksen ( % ja %), Vasemmistoliiton ( %) ja vihreiden kannattajista prosenttia ( %). Siirtymistä valikoivaan järjestelmään tukee vihreiden kannattajista prosenttia ( %), Vasemmistoliiton ( %), kokoomuksen ( %), SDP:n ja keskustan kannattajista prosenttia (% ja %). Ammattiarmeijan kannatus vaihtelee (vihreät) ja kolmen (SDP) prosentin välillä. (kuvat ja ) Suomen kykyyn puolustautua luotetaan Yli puolet kansalaisista ( %) katsoo, että Suomella on hyvät mahdollisuudet puolustautua, jos Suomi joutuisi tavanomaisin asein käytävään sotaan ( % v. ). Miehistä näin ajattelee prosenttia ( %) ja naisista prosenttia ( %). Melko huonoina tai huonoina Suomen mahdollisuuksia puolustautua pitää prosenttia kansalaisista ( % v. ), miehistä ( %) ja naisista prosenttia ( %). Vasemmistoliiton kannattajista prosenttia pitää Suomen puolustautumismahdollisuuksia huonoina ( % v. ), prosenttia hyvinä (%). Keskustan kannattajista taas puolustautumismahdollisuuksia pitää hyvinä prosenttia (%) ja huonoina prosenttia (%), SDP:n hyvinä (%) ja huonoina (%), kokoomuksen hyvinä (%) ja huonoina (%) sekä vihreiden kannattajista hyvinä ( %) ja huonoina prosenttia (%). (kuvat ja ) Puolustusvoimilla sotilaallisia tehtäviä sekä Suomessa että maailmalla Uutena kysymyksenä tiedusteltiin kansalaisten näkemystä puolustusvoimien sotilaallisista tehtävistä. Kysymyksessä oli mukana kolme osiota: Suomen alueellisen koskemattomuuden puolustaminen, osallistuminen Euroopan unionin puolustamiseen ja osallistuminen kriisien ja uhkatilanteiden torjuntaan eri puolilla maailmaa. Lähes kaikki kansalaiset ( %) ovat sitä mieltä, että puolustusvoimien tehtävänä on puolustaa Suomen alueellista koskemattomuutta. Myös Euroopan unionin puolustamisen näkee prosenttia suomalaisista puolustusvoimien sotilaalliseksi tehtäväksi. Naisista näin ajattelee ja miehistä prosenttia. SDP:n kannattajista tätä mieltä on, vihreiden, kokoomuksen, keskustan ja Vasemmistoliiton kannattajista prosenttia. Kansalaisista prosenttia on sitä mieltä, että EU:n puolustaminen ei kuulu Suomen puolustusvoimien sotilaallisiin tehtäviin.. Kansalaisista hieman yli puolet ( %) katsoo, että puolustusvoimien sotilaallisena tehtävänä on osallistua kriisien ja uhkatilanteiden torjuntaan eri puolilla maailmaa. Ikäryhmien väliset erot ovat selvät: alle -vuotiaista tätä mieltä on prosenttia, kun taas yli -vuotiaista prosenttia. Vajaat puolet suomalaisista ( %) taas katsoo, että osallistuminen kriisien ja uhkatilanteiden torjuntaan ei kuulu puolustusvoimien sotilaallisiin tehtäviin.
Osallistuminen kriisien ja uhkatilanteiden torjuntaan jakaa myös puolueiden kannattajia. Vihreiden kannattajista prosenttia katsoo tämän kuuluvan Suomen puolustusvoimien sotilaallisiin tehtäviin, SDP:n, keskustan, Vasemmistoliiton prosenttia ja kokoomuksen kannattajista hieman alle puolet, prosenttia. (kuva ) Puolustusmäärärahojen taso tyydyttävä, halu korottamiseen lisääntynyt Puolustusmäärärahojen nykyiseen tasoon on tyytyväisiä prosenttia kansalaisista ( % v. ). Määrärahojen korottamista kannattaa prosenttia ( %) ja niiden vähentämistä seitsemän prosenttia kansalaisista ( %). Miehistä korottamisen kannalla on prosenttia ( %) ja naisista prosenttia ( %). Kokoomuksen kannattajista korottamista tukee prosenttia ( %), keskustan kannattajista ( %), SDP:n ( %), Vasemmistoliiton ( %) ja vihreiden kannattajista prosenttia ( %). Määrärahojen alentamista tukee vihreiden kannattajista prosenttia ( % v. ), Vasemmistoliiton ( %), kokoomuksen kuusi ( %), SDP:n neljä ( %) ja keskustan kannattajista kaksi prosenttia ( %). (kuvat, ja ) Miinakysymys jakaa mielipiteet Kysymys siitä, pitäisikö Suomen liittyä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen ja luopua miinoista vai säilyttää ne osana aseistusta, jakaa kansalaisten näkemykset tasavahvasti: prosenttia haluaa säilyttää ne, prosenttia luopua niistä. Naisista prosenttia kannattaa miinoista luopumista, miehistä prosenttia. Jalkaväkimiinojen säilyttämisen kannalla on kokoomuksen kannattajista prosenttia, keskustan, SDP:n, Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista prosenttia. Miinoista luopumista tukee vihreiden kannattajista prosenttia, Vasemmistoliiton, SDP:n, keskustan ja kokoomuksen kannattajista prosenttia. (kuva ) Suomen ulkopolitiikan hoitoon luotetaan Kansalaisista prosenttia katsoo, että Suomen ulkopolitiikkaa hoidetaan hyvin ( % v. ). Naisista tätä mieltä on prosenttia ( %) ja miehistä prosenttia ( %). Ulkopolitiikkaa pitää huonosti hoidettuna prosenttia suomalaisista ( %), miehistä prosenttia ( %) ja naisista prosenttia ( %). Vihreiden kannattajista pitää ulkopolitiikkaa hyvin hoidettuna prosenttia ( %), SDP:n ( %), Vasemmistoliiton ( %), keskustan ( %), kokoomuksen (%) ja muiden puolueiden kannattajista prosenttia ( %). Tämä kysymys on esitetty tutkimuksissa vuodesta lähtien (aiemmin HMS:n, vuodesta :n tutkimuksissa). Näkemystä, jonka mukaan ulkopolitiikkaa on hoidettu hyvin, on tukenut - prosenttia suomalaisista, kun taas - prosenttia on edustanut näkemystä, jonka mukaan ulkopolitiikkaa on hoidettu huonosti. (kuvat ja ) Suomi hoitanut hyvin ulkosuhteitaan Suomi on kansalaisten mielestä hoitanut hyvin suhteitaan eri maihin. Suhteet Ruotsiin on hoidettu hyvin prosentin mielestä ( % v. ), muihin pohjoismaihin ( %), Viroon ( %), muihin Baltian maihin ( %), Venäjään ( %), Saksaan ( %), Ranskaan ( %) ja Yhdysvaltoihin ( %). Kriittisimmän arvion saa suhteiden hoitaminen kehitysmaihin, sillä niitä pitää hyvin hoidettuina prosenttia kansalaisista (% v. ). (kuvat ja )
Luottamus turvallisempaan tulevaisuuteen heikentynyt Tulevaisuuden turvallisemmaksi kokevien määrä on vuodessa vähentynyt tuntuvasti. Nyt prosenttia suomalaisista pitää maailmaa Suomelle ja suomalaisille turvallisempana seuraavien viiden vuoden aikana, kun syksyllä näin ajatteli prosenttia kansalaisista. Sen sijaan prosentin mielestä ei ole tapahtumassa muutosta nykytilaan verrattuna ( % v. ). Samoin kuin vuosi sitten prosenttia suomalaisista arvioi, että Suomi ja suomalaiset elävät seuraavien viiden vuoden aikana turvattomammassa maailmassa kuin nykyään. Naisista tätä mieltä on puolet, prosenttia ( % v. ), miehistä kolmannes, prosenttia ( %). (kuvat, ja ) Turvallisuudentunne liittyy EU:hun Tutkimuksessa esitetyistä tekijöistä eniten turvallisuutta lisäävät kansalaisten mielestä EU:n toiminta terrorismia vastaan ( %), Suomen osallistuminen EU:n yhteisen puolustuksen järjestämiseen ( %), Suomen jäsenyys Euroopan unionissa ( %), Venäjän ja Naton suhteiden tiivistyminen ( %) ja Suomen kansainvälisen taloudellisen kanssakäymisen lisääntyminen ( %). Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden prosenttia suomalaisista kokee lisäävän turvallisuutta ja prosenttia vähentävän sitä, kun taas Suomen mahdollisen liittymisen Naton jäseneksi prosenttia arvioi lisäävän ja prosenttia vähentävän turvallisuutta. Sen sijaan Ruotsin sotilaallisella liittoutumattomuudella ei suomalaisten selvän enemmistön ( %) ja Ruotsin mahdollisella liittymisellä Naton jäseneksi reilun puolen ( %) mielestä ole vaikutusta Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen. Suomalaisen yksikön mukanaolon EU:n nopean toiminnan joukoissa prosenttia kansalaisista katsoo lisäävän suomalaisten turvallisuutta ja prosenttia vähentävän sitä. Sen sijaan suomalaisten osallistumisen kriisinhallintatehtäviin sotaa käyvillä alueilla prosenttia kansalaisista arvioi vähentävän ja prosenttia lisäävän turvallisuutta. Turvallisuutta vähentävinä tekijöinä koetaan muun muassa Venäjän ( %) ja Yhdysvaltojen ( %) julistama sota terrorismia vastaan, Turkin mahdollinen liittyminen EU:n jäseneksi ( %) ja EU:n laajentuminen Baltiaan ja itäiseen Keski-Eurooppaan ( %). (kuva ) Poliittinen tilanne maailmassa huolestuttaa Tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa, missä määrin suomalaiset tuntevat huolta nykyisestä poliittisesta tilanteesta maailmassa. Paljon tai jonkin verran huolta tuntee kaksi kolmasosaa kansalaisista ( %). Naisista näin ajattelee prosenttia ja miehistä prosenttia. Vähän tai ei lainkaan huolta poliittisesta tilanteesta maailmassa tuntee prosenttia kansalaisista. Ikäryhmien välillä on selviä eroja. Kahdessa nuorimmassa ryhmässä (--vuotiaat) - prosenttia tuntee paljon tai jonkin verran huolta, - prosenttia vähän tai ei lainkaan. Kolmessa vanhimmassa ikäryhmässä (--vuotiaat) vastaavat luvut ovat - prosenttia ja - prosenttia. (kuva ) Kansainvälinen terrorismi, ydinaseet ja ympäristön tila huolestuttavat Tutkimuksessa esitettiin lista ilmiöistä ja tekijöistä ja pyydettiin vastaajia arvioimaan, missä määrin ne aiheuttavat heissä huolta tulevaisuudesta. Eniten huolta tulevaisuuden suhteen aiheuttavat kan-
sainvälinen terrorismi ( %), ydinaseet ( %), ympäristön tila maapallolla ( %), maapallon luonnonvarojen käyttö ( %), järjestäytynyt kansainvälinen rikollisuus ( %), joukkotuhoaseiden leviäminen ( %), ydinvoiman käyttö energiantuotantoon Venäjällä ( %), työllisyystilanne Suomessa ( %) ja Irakin tilanne ( %). Vähän tai ei lainkaan huolta aiheuttavat ydinvoiman käyttö energiantuotantoon Suomessa ( %) ja maahanmuuttajien määrän kasvu Suomessa ( %). Talouden globaalistumiseen suhtautuminen on kahtalaista. Suomalaisista prosenttia katsoo sen aiheuttavan paljon tai jonkin verran huolta, prosenttia vähän tai ei lainkaan. (kuva ) Suomen lähialueiden sotilaallinen tilanne näyttää vakaalta Tutkimuksessa kysyttiin kansalaisten näkemystä siitä, millaiseksi he arvioivat sotilaallisen tilanteen Suomen lähialueilla seuraavien kymmenen vuoden aikana. Suurin piirtein samana kuin nykyisin tilanteen näkee prosenttia kansalaisista, miehistä ja naisista prosenttia. Neljännes kansalaisista ( %) pitää tilannetta uhkaavampana. Naisista näin ajattelee prosenttia, miehistä prosenttia. Keski-ikäiset ja varttuneemmat näkevät tilanteen uhkaavampana ( % ja %) kuin kaksi nuorinta ikäryhmää ( %). Vähemmän uhkaavana tilanteen kokee koko väestöstä kahdeksan prosenttia, miehistä ja naisista viisi prosenttia. (kuva ) Sotilaallisia selkkauksia Euroopan lähialueella pidetään todennäköisinä Suomalaisilta kysyttiin heidän mielipidettään eri tyyppisten sotilaallisten selkkausten todennäköisyydestä lähitulevaisuudessa. Lähes puolet kansalaisista ( %) pitää todennäköisenä Euroopan lähialueella puhkeavaa sotilaallista yhteydenottoa tai sotaa, jolla on heijastusvaikutuksia Eurooppaan, kun taas tasan puolet kansalaisista pitää sitä epätodennäköisenä. Jonkin eurooppalaisen valtion sisäistä aseellista selkkausta tai sisällissotaa pitää todennäköisenä prosenttia kansalaisista. Kahden tai useamman eurooppalaisen valtion välisen sotilaallisen yhteenoton tai sodan arvioi todennäköiseksi prosenttia ja laajan useampaan maanosaan, myös Eurooppaan, ulottuvan sodan prosenttia kansalaisista. (kuva ) Uskonnolliset tekijät nähdään usein tärkeimpänä syynä terrorismiin Ensimmäistä kertaa :n tutkimuksessa kysyttiin kansalaisten näkemyksiä terrorismin syistä. Luetelluista yhdeksästä tekijästä vastaajaa pyydettiin valitsemaan kaksi mielestään tärkeintä syytä terrorismiin tai mainitsemaan avovastauksessa muita terrorismin syitä. Yleisimmin ( %) kahden tärkeimmän syyn joukkoon mainitaan uskonnolliset tekijät. Toiseksi eniten ( %) terrorismin syyksi arvioidaan taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Kolmannes vastaajista ( %) arvelee kamppailun luonnonvaroista, kuten vedestä ja öljystä, olevan kahden tärkeimmän syyn joukossa. Seuraavina mainitaan tärkeimpien syiden joukossa poliittiset ja ideologiset erimielisyydet ( %), eri kulttuurien vastakohtaisuudet ( %), etniset ristiriidat ( %), omaan perinteiseen elämänmuotoon kohdistuva uhka ( %), näköalattomuus tulevaisuuden suhteen ( %) sekä nöyryytetyksi tulemisen tunne ( %). (kuva )
Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen [, % ] Kuvio. "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" PYSYÄ LIITTOUTU- MATTOMANA EI OSAA PYRKIÄ LIITTOUTU- MAAN Koko väestö Miehet Naiset Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Matala koulutustaso Keskiasteen koul. Korkea-asteen koul. Työväestö Toimihenkilöväestö Yrittäjäväestö Alle euroa - euroa Yli euroa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi KESK SDP KOK VAS VIHR Muut yht. Tiedotteita /
Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen [ -,% ] Kuvio. "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" PYSYÄ LIITTOUTU- MATTOMANA EI OSAA PYRKIÄ LIITTOUTU- MAAN Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Joulu Heinä Marras Kesä Loka Kesä Vuonna Vuonna Tiedotteita /
Mieluisin liittoutumisvaihtoehto "Mikä olisi mielestänne paras vaihtoehto, jos Suomi päättäisi liittoutua sotilaallisesti?" [, % ] Kuvio. Jäsenyys Natossa siten, ettei rauhan aik. muiden Nato-maiden joukkoja/tukikohtia EU:n kehittäminen nyk. tehtävien lisäksi myös sotilasliitoksi, jossa Suomi mukana Jäsenyys Natossa siten, että jo rauhan aikana muiden Nato-maiden joukkoja/tukik. Ei osaa sanoa Tiedotteita /
Mieluisin liittoutumisvaihtoehto [ -, % ] "Mikä olisi mielestänne paras vaihtoehto, jos Suomi päättäisi liittoutua sotilaallisesti?" (vastausvaihtoehtoja lyhennetty) Kuvio. NATO-JÄS., EI MUIDEN JOUKKOJA NATO-JÄS., MUIDEN JOUKKOJA EI OSAA EUn KEHIT- TÄMINEN SOTILASL. Syksy Syksy Tiedotteita /
Mieluisin liittoutumisvaihtoehto [, % ] Kuvio. "Mikä olisi mielestänne paras vaihtoehto, jos Suomi päättäisi liittoutua sotilaallisesti?" (vastausvaihtoehtoja lyhennetty) NATO-JÄS., EI MUIDEN JOUKKOJA NATO-JÄS., MUIDEN JOUKKOJA EI OSAA EUn KEHIT- TÄMINEN SOTILASL. Koko väestö Miehet Naiset Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Matala koulutustaso Keskiasteen koul. Korkea-asteen koul. Työväestö Toimihenkilöväestö Yrittäjäväestö Alle euroa - euroa Yli euroa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi KESK SDP KOK VAS VIHR Muut yht. Tiedotteita /
Suomen sitoutuminen Natoon [, % ] Kuvio. "Luuletteko, että Suomi on Naton kanssa monilla eri tasoilla tapahtuvan yhteistyön seurauksena sitoutumassa Naton jäsenyyteen ja näin luopumassa sotilaallisen liittoutumattomuuden periaatteesta?" KYLLÄ (ON SITOU- TUMASSA) EI OSAA EI (OLE SITOU- TUMASSA) Koko väestö Miehet Naiset Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Matala koulutustaso Keskiasteen koul. Korkea-asteen koul. Työväestö Toimihenkilöväestö Yrittäjäväestö Alle euroa - euroa Yli euroa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi KESK SDP KOK VAS VIHR Muut yht. Tiedotteita /
Suomen sitoutuminen Natoon [-, % ] "Luuletteko, että Suomi on Naton kanssa monilla eri tasoilla tapahtuvan yhteistyön seurauksena sitoutumassa Naton jäsenyyteen ja näin luopumassa sotilaallisen liittoutumattomuuden periaatteesta?" Kuvio. KYLLÄ (ON SITOU- TUMASSA) EI OSAA EI (OLE SITOU- TUMASSA) Syksy Syksy Kevät Syksy Kevät Syksy Kevät Vuonna Tiedotteita /
Yhteistyö Naton kanssa [, % ] Kuvio. "Suomi tekee rauhankumppanuuden puitteissa läheistä yhteistyötä Naton kanssa. Mitä mieltä olette tästä yhteistyöstä?" MYÖNTEI- SESTI Suhtautuu... EI OSAA KIELTEI- SESTI Koko väestö Miehet Naiset Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Matala koulutustaso Keskiasteen koul. Korkea-asteen koul. Työväestö Toimihenkilöväestö Yrittäjäväestö Alle euroa - euroa Yli euroa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi KESK SDP KOK VAS VIHR Muut yht. Tiedotteita /
Nato-yhteistyön muodot [, % ] Kuvio. "Suomi tekee rauhankumppanuuden puitteissa läheistä yhteistyötä Naton kanssa. Mitä mieltä olette tästä yhteistyöstä?" (kuviossa kohta A) "Miten suhtaudutte siihen, että ) Suomi osallistuu Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin ) Puolustusvoimat kehittää aseistustaan ja johtojärjestelmiään Naton kanssa yhteensopiviksi?" (kuviossa kohdat B ja C) MYÖNTEI- SESTI EI OSAA KIELTEI- SESTI A) Suomen ja Naton rauhankumppanuus-yhteistyö Koko väestö B) Suomi osallistuu Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin Koko väestö C) Puolustusvoimat kehittää aseistustaan ja johtojärjestelmiään Naton kanssa yhteensopiviksi Koko väestö Tiedotteita /
Euroopan unioni ja yhteinen puolustus [, % ] Kuvio. "Mikä mielestänne seuraavista vaihtoehdoista parhaiten vastaa näkemystänne Euroopan unionin yhteisestä puolustuksesta?" a) Euroopan unionin tulisi pidättäytyä kokonaan sotilaallisista tehtävistä b) Euroopan unionin tulisi pitäytyä nykyisen kaltaisissa rauhanturvaamisja kriisinhallintatehtävissä c) Euroopan unionin tulisi järjestää yhteinen puolustus PIDÄTTÄY- TYÄ KO- KONAAN PITÄYTYÄ NYK. KAL- TAISISSA EI OSAA JÄRJESTÄÄ YHTEINEN PUOLUSTUS Koko väestö Miehet Naiset Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Matala koulutustaso Keskiasteen koul. Korkea-asteen koul. Työväestö Toimihenkilöväestö Yrittäjäväestö Alle euroa - euroa Yli euroa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi KESK SDP KOK VAS VIHR Muut yht. Tiedotteita /
Euroopan unioni ja yhteinen puolustus [, % ] Kuvio. "Mikä mielestänne seuraavista vaihtoehdoista parhaiten vastaa näkemystänne Euroopan unionin yhteisestä puolustuksesta?" Euroopan unionin tulisi pidättäytyä kokonaan sotilaallisista tehtävistä EUn tulisi pitäytyä nykyisen kaltais. rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatehtävissä Euroopan unionin tulisi järjestää yhteinen puolustus Ei osaa sanoa Tiedotteita /
Euroopan unioni ja yhteinen puolustus [ -, % ] Kuvio. "Mikä mielestänne seuraavista vaihtoehdoista parhaiten vastaa näkemystänne Euroopan unionin yhteisestä puolustuksesta?" Euroopan unionin tulisi pidättäytyä kokonaan sotilaallisista tehtävistä EUn tulisi pitäytyä nyk. kaltais. rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatehtävissä Euroopan unionin tulisi järjestää yhteinen puolustus Ei osaa sanoa Tiedotteita /
EUn yhteisen puolustuksen järjestäminen [ % ] "Mikäli Euroopan unioni päättää ryhtyä järjestämään yhteistä puolustusta, pitäisikö se mielestänne tehdä...?" Kuvio. EU-MAIDEN OMIN VOIMIN EI OSAA YHTEISTYÖS- SÄ NATON KANSSA Koko väestö Miehet Naiset Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Matala koulutustaso Keskiasteen koul. Korkea-asteen koul. Työväestö Toimihenkilöväestö Yrittäjäväestö Alle euroa - euroa Yli euroa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi KESK SDP KOK VAS VIHR Muut yht. Tiedotteita /
EUn yhteisen puolustuksen järjestäminen "Mikäli Euroopan unioni päättää ryhtyä järjestämään yhteistä puolustusta, pitäisikö se mielestänne tehdä...?" [, % ] Kuvio. Euroopan unionin jäsenmaiden omin voimin Yhteistyössä Naton kanssa Ei osaa sanoa Tiedotteita /
EUn yhteisen puolustuksen järjestäminen "Mikäli Euroopan unioni päättää ryhtyä järjestämään yhteistä puolustusta, pitäisikö se mielestänne tehdä...?" [ -, % ] Kuvio. Euroopan unionin jäsenmaiden omin voimin Yhteistyössä Naton kanssa Ei osaa sanoa Tiedotteita /
Suomi ja EUn yhteisen puolustuksen järjestäminen [, % ] "Mikäli Euroopan unioni päättää ryhtyä järjestämään yhteistä puolustusta, pitäisikö Suomen mielestänne...?" (vastausvaihtoehtoja pelkistetty) Kuvio. OSALLIS- TUA KAIKIS- SA TAPA- UKSISSA VAIN EUn VOIMIN TAPAH- TUVASSA VAIN NATON KANSSA TAPAHT. EI OSAA SA- NOA OLLA OSAL- LISTU- MATTA Koko väestö Miehet Naiset Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Matala koulutustaso Keskiasteen koul. Korkea-asteen koul. Työväestö Toimihenkilöväestö Yrittäjäväestö Alle euroa - euroa Yli euroa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi KESK SDP KOK VAS VIHR Muut yht. Tiedotteita /
Suomi ja EUn yhteisen puolustuksen järjestäminen [, % ] "Mikäli Euroopan unioni päättää ryhtyä järjestämään yhteistä puolustusta, pitäisikö Suomen mielestänne...?" Kuvio. Olla osallistumatta Euroopan yhteisen puolustuksen järjestämiseen Olla mukana vain EU-maiden voimin tapahtuvassa yht. puolust. järjestämisessä Olla mukana vain yhteistyössä Naton kanssa tapahtuvassa EUn puolust. järjestäm. Olla mukana yht. puolustuksen järjestämisessä riippumatta miten se tapahtuu Ei osaa sanoa Tiedotteita /
Suomi ja EUn yhteisen puolustuksen järjestäminen [ -, % ] Kuvio. "Mikäli Euroopan unioni päättää ryhtyä järjestämään yhteistä puolustusta, pitäisikö Suomen mielestänne...?" Olla osallistumatta Euroopan yhteisen puolustuksen järjestämiseen Olla mukana vain EU-maiden voimin tapahtuvassa yht. puolust. järjestämisessä Olla mukana vain yhteistyössä Naton kanssa tapahtuvassa puolust. järjestäm. Olla mukana yht. puolustuksen järjestämisessä riippumatta miten se tapahtuu Ei osaa sanoa Tiedotteita /
Puolustustahto [, % ] Kuvio. "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?" KYLLÄ OLISI EI OSAA EI OLISI Koko väestö Miehet Naiset Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Matala koulutustaso Keskiasteen koul. Korkea-asteen koul. Työväestö Toimihenkilöväestö Yrittäjäväestö Alle euroa - euroa Yli euroa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi KESK SDP KOK VAS VIHR Muut yht. Tiedotteita /
Puolustustahto [ -,% ] Kuvio. "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?" KYLLÄ OLISI EI OSAA EI OLISI Syksy Syksy Syksy Syksy Joulu Marras Kesä Loka Kesä Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Loka Huhti Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Tiedotteita /
Maasta poistuminen sotatilanteessa "Jos Suomeen hyökätään, pyrkisittekö poistumaan maasta?" [, % ] Kuvio. KYLLÄ EI OSAA EI Koko väestö Miehet Naiset Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Matala koulutustaso Keskiasteen koul. Korkea-asteen koul. Työväestö Toimihenkilöväestö Yrittäjäväestö Alle euroa - euroa Yli euroa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi KESK SDP KOK VAS VIHR Muut yht. Tiedotteita /
Maasta poistuminen sotatilanteessa "Jos Suomeen hyökätään, pyrkisittekö poistumaan maasta?" [ -, % ] Kuvio. KYLLÄ EI OSAA EI Syksy Vuonna Vuonna Vuonna Tiedotteita /
Yleinen asevelvollisuus [, % ] Kuvio. "Suomessa on käytössä miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuva (...). Pitäisikö nykyinen järjestelmä säilyttää vai siirtyä valikoivaan varusmiespalvelukseen, jolloin vain osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja jolloin reservin määrä supistuisi, vai kokonaan siirtyä palkattuun, henkilömäärältään pienempään ammattiarmeijaan?" SÄILYTETÄÄN NYK. JÄR- JESTELMÄ PIENEN- NETÄÄN VALIKOIV. EI OSAA SIIRRYTÄÄN AMMATTI- ARMEIJAAN Koko väestö Miehet Naiset Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Matala koulutustaso Keskiasteen koul. Korkea-asteen koul. Työväestö Toimihenkilöväestö Yrittäjäväestö Alle euroa - euroa Yli euroa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi KESK SDP KOK VAS VIHR Muut yht. Tiedotteita /
Yleinen asevelvollisuus [ -, % ] Kuvio. "Suomessa on käytössä miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jossa mahdollisimman suuri osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja joka tuottaa suuren reservin. Pitäisikö nykyinen järjestelmä säilyttää vai siirtyä valikoivaan varusmiespalvelukseen, jolloin vain osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja jolloin reservin määrä supistuisi, vai kokonaan siirtyä palkattuun, henkilömäärältään pienempään ammattiarmeijaan?" SÄILYTETÄÄN NYK. JÄR- JESTELMÄ PIENEN- NETÄÄN VALIKOIV. EI OSAA SIIRRYTÄÄN AMMATTI- ARMEIJAAN Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Tiedotteita /
Suomen puolustusmahdollisuudet tavanomaisessa sodassa [, % ] "Jos Suomi joutuisi tavanomaisin asein käytävään sotaan, niin millaiset mahdollisuudet katsoisitte Suomella olevan puolustautua?" Kuvio. ERITTÄIN HYVÄT MELKO HYVÄT EI OSAA MELKO HUONOT ERITTÄIN HUONOT Koko väestö Miehet Naiset Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Matala koulutustaso Keskiasteen koul. Korkea-asteen koul. Työväestö Toimihenkilöväestö Yrittäjäväestö Alle euroa - euroa Yli euroa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi KESK SDP KOK VAS VIHR Muut yht. Tiedotteita /
Suomen puolustusmahdollisuudet tavanomaisessa sodassa [ -, % ] "Jos Suomi joutuisi tavanomaisin asein käytävään sotaan, niin millaiset mahdollisuudet katsoisitte Suomella olevan puolustautua?" Kuvio. HY- VÄT EI OSAA HUO- NOT Syksy Syksy Syksy Joulu Marras Loka Kesä Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Tiedotteita /
Puolustusvoimien sotilaalliset tehtävät [, % ] Kuvio. "Millaisia sotilaallisia tehtäviä Suomen puolustusvoimilla tulisi mielestänne olla? Katsotteko että puolustusvoimien tehtävänä on...?" TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEEN- KIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA JOKSEEN- KIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ Puolustaa Suomen alueellista koskemattomuutta Osallistua Euroopan unionin puolustamiseen Osallistua kriisien ja uhkatilant. torjuntaan eri puol. maailmaa Tiedotteita /
Puolustusmäärärahat [, % ] Kuvio. "Mikä on mielipiteenne puolustusvoimille myönnettävistä varoista?" Korotettava tuntuvasti Korotettava jonkin verran Säilytettävä ennallaan Vähennettävä jonkin verran Vähennettävä tuntuvasti Ei osaa sanoa Tiedotteita /
Puolustusmäärärahat [, % ] "Mikä on mielipiteenne puolustusvoimille myönnettävistä varoista?" Kuvio. KORO- TETTAVA SÄILYTETT. ENNALL. EI OSAA VÄHEN- NETTÄVÄ Koko väestö Miehet Naiset Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Matala koulutustaso Keskiasteen koul. Korkea-asteen koul. Työväestö Toimihenkilöväestö Yrittäjäväestö Alle euroa - euroa Yli euroa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi KESK SDP KOK VAS VIHR Muut yht. Tiedotteita /
Puolustusmäärärahat [ -, % ] "Mikä on mielipiteenne puolustusvoimille myönnettävistä varoista?" Kuvio. KORO- TETTAVA SÄILYTETT. ENNALL. EI OSAA VÄHEN- NETTÄVÄ Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Joulu Marras Loka Kesä Vuonna Vuonna Marras Kesä Loka Touko Loka Huhti Vuonna Loka Huhti Vuonna Vuonna Joulu Huhti Vuonna Tammi Joulu Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Tiedotteita /
Jalkaväkimiinat [, % ] Kuvio. "Pitäisikö Suomen mielestänne liittyä jalkaväkimiinat eli henkilömiinat kieltävään niin sanottuun Ottawan sopimukseen ja luopua näistä miinoista vai pitäisikö Suomen säilyttää ne osana aseistusta?" PITÄISI LUOPUA EI OSAA PITÄISI SÄILYTTÄÄ Koko väestö Miehet Naiset Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Matala koulutustaso Keskiasteen koul. Korkea-asteen koul. Työväestö Toimihenkilöväestö Yrittäjäväestö Alle euroa - euroa Yli euroa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi KESK SDP KOK VAS VIHR Muut yht. Tiedotteita /
Ulkopolitiikan hoito Suomessa [, % ] "Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu?" Kuvio. ERITTÄIN HYVIN MELKO HYVIN EI OSAA MELKO HUON. ERITTÄIN HUONOSTI Koko väestö Miehet Naiset Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Matala koulutustaso Keskiasteen koul. Korkea-asteen koul. Työväestö Toimihenkilöväestö Yrittäjäväestö Alle euroa - euroa Yli euroa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi KESK SDP KOK VAS VIHR Muut yht. Tiedotteita /
Ulkopolitiikan hoito Suomessa [ -, % ] "Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu?" Kuvio. HY- VIN EI OSAA HUO- NOSTI Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Joulu Heinä Marras Kesä Loka Vuonna Vuonna Marras Kesä Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Marras Touko Vuonna Vuonna Vuonna Joulu Tammi Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Tiedotteita /
Suomen ulkosuhteiden hoito [, % ] Kuvio. "Miten hyvin tai huonosti Suomi on viime vuosina hoitanut suhteitaan seuraaviin valtioihin? " ERITTÄIN HYVIN MELKO HYVIN EI OSAA MELKO HUON. ERITTÄIN HUONOSTI Ruotsiin Muihin Pohjoismaihin Viroon Saksaan Iso-Britanniaan Venäjään Ranskaan Yhdysvaltoihin Muihin Baltian maihin Kehitysmaihin Tiedotteita /
Suomen ulkosuhteiden hoito [ -, % ] "Miten hyvin tai huonosti Suomi on viime vuosina hoitanut suhteitaan seuraaviin valtioihin?" Kuvio. HY- VIN EI OSAA HUO- NOSTI Ruotsiin Muihin Pohjoismaihin Venäjään Viroon Muihin Baltian maihin Saksaan Ranskaan Iso-Britanniaan Yhdysvaltoihin Kehitysmaihin Tiedotteita /
Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuvio. "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavan viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai turvattomammassa maailmassa kuin nykyään?" TURVAL- LISEM- MASSA EI EROA NYKYI- SEEN EI OSAA TURVAT- TOMAM- MASSA Koko väestö Miehet Naiset Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Matala koulutustaso Keskiasteen koul. Korkea-asteen koul. Työväestö Toimihenkilöväestö Yrittäjäväestö Alle euroa - euroa Yli euroa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi KESK SDP KOK VAS VIHR Muut yht. Tiedotteita /
Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuvio. "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavan viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai turvattomammassa maailmassa kuin nykyään?" TURVAL- LISEM- MASSA EI EROA NYKYI- SEEN EI OSAA TURVAT- TOMAM- MASSA Syksy Syksy Tiedotteita /
Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus [ -, % ] Kuvio. "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavan viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai turvattomammassa maailmassa kuin nykyään?" TURVAL- LISEM- MASSA EI EROA NYKYI- SEEN EI OSAA TURVAT- TOMAM- MASSA Syksy Syksy Syksy Kevät Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Marras Kesä Loka Touko Marras Huhti Marras Huhti Loka Touko Loka Touko Tiedotteita /
Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavia tekijöitä [, % ] Kuvio. "Miten arvoitte seuraavassa lueteltuja ilmiöitä ja tekijöitä? Millainen vaikutus niillä on Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen?" LISÄÄ TURVAL- LISUUTTA EI VAIKU- TUSTA EI OSAA VÄHENTÄÄ TURVAL- LISUUTTA EU:n toiminta terrorismia vastaan Suomen osallistuminen EU:n yht. puolustuksen järjestämiseen Suomen jäsenyys EU:ssa Venäjän ja Naton suhteiden tiivistyminen Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus Suomen kansainv. taloudellisen kanssakäymisen lisääntyminen Suomen mahdollinen liittyminen Naton jäseneksi Suomal. yksikön mukanaolo EU:n nopean toiminnan joukoissa Näkymät Venäjän ja EU:n suhteissa EU:n laajentuminen Baltiaan ja itäiseen Keski-Eurooppaan Ruotsin mahdollinen liittyminen Naton jäseneksi Viron, Latvian ja Liettuan jäsenyys Natossa Suomalaisten osall. kriisinhallintatehtäviin sotaa käyvillä alueilla Venäjän ja Baltian maiden väliset suhteet Yhdysvaltojen julistama sota terrorismia vastaan Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus Venäjän julistama sota terrorismia vastaan Turkin mahdollinen liittyminen EU:n jäseneksi Tiedotteita /
Huoli maailmantilanteesta [, % ] Kuvio. "Missä määrin tunnette huolta nykyisestä poliittisesta tilanteesta maailmassa?" PAL- JON JONKIN VERRAN EI OSAA VÄ- HÄN EI LAIN- KAAN Koko väestö Miehet Naiset Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Matala koulutustaso Keskiasteen koul. Korkea-asteen koul. Työväestö Toimihenkilöväestö Yrittäjäväestö Alle euroa - euroa Yli euroa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi KESK SDP KOK VAS VIHR Muut yht. Tiedotteita /
Kuvio. Kansalaisissa huolta aiheuttavat asiat [, % ] "Miten arvioitte seuraavassa lueteltuja ilmiöitä ja tekijöitä? Missä määrin ne aiheuttavat teissä huolta tulevaisuudesta?" PAL- JON JONKIN VERRAN EI OSAA VÄ- HÄN EI LAIN- KAAN Kansainvälinen terrorismi Ydinaseet Ympäristön tila maapallolla Maapallon luonnonvarojen käyttö Joukkotuhoaseiden leviäminen Järjestäytynyt kansainvälinen rikollisuus Ydinvoiman käyttö energiantuotantoon Venäjällä Työllisyystilanne Suomessa Irakin tilanne Ilmastonmuutos Tarttuvien tautien leviäminen Hyvinvointipalvelujen tulevaisuudennäkymät Suomessa Kehitys Venäjällä Suomen talouden tulevaisuudennäkymät Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti Kehitys USA:ssa Kristityn maailman ja islamilaisen maailman suhteet Suomen mahdollinen joutuminen terroriteon kohteeksi Talouden globaalistuminen eli maailmanlaajuistuminen Maahanmuuttajien määrän kasvu Suomessa Ydinvoiman käyttö energiantuotantoon Suomessa Tiedotteita /
Sotilaallinen tilanne lähialueilla [, % ] Kuvio "Millaiseksi arvioitte sotilaallisen tilanteen Suomen lähialueilla seuraavien kymmenen vuoden aikana?" Verrattuna tilanteeseen tällä hetkellä: VÄHEM- MÄN UH- KAAVA SUURIN PIIRTEIN SAMA EI OSAA UHKAA- VAM- PI Koko väestö Miehet Naiset Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Matala koulutustaso Keskiasteen koul. Korkea-asteen koul. Työväestö Toimihenkilöväestö Yrittäjäväestö Alle euroa - euroa Yli euroa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi KESK SDP KOK VAS VIHR Muut yht. Tiedotteita /
Sotilaallisten selkkausten todennäköisyys [, % ] "Seuraavassa luetellaan erilaisia sotilaallisia selkkauksia. Kuinka todennäköisenä pidätte niiden esiintymistä seuraavien kymmenen vuoden aikana?" Kuvio. ERITTÄIN TODEN- NÄKÖI- SENÄ MELKO TODEN- NÄKÖI- SENÄ EI OSAA SA- NOA MELKO EPÄ- TODEN- NÄKÖIS. ERITTÄIN EPÄ- TODEN- NÄKÖIS. EI LAIN- KAAN TO- DENNÄ- KÖISENÄ Eur. lähialalueella puhkeava aseell. yht.otto/sota, heijastusvaikut. Jonkin euroopp. valtion sisäinen aseellinen selkkaus/sisällissota Kahden/useamman eur. valtion välinen aseellinen yhteenotto/sota Laaja useampaan maanosaan, myös Eurooppaan, ulottuva sota Tiedotteita /
Terrorismin syyt [, % ] Kuvio. "Viime aikoina on keskusteltu paljon terrorismista ja sen syistä. Miten itse arvioitte terrorismin syitä? Mainitkaa kaksi mielestänne tärkeintä syytä terrorismiin." Uskonnolliset tekijät Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus, köyhyys Kamppailu luonnonvaroista, kuten vedestä ja öljystä Poliittiset ja ideologiset erimielisyydet Eri kulttuurien väliset vastakohtaisuudet Etniset ristiriidat Omaan perinteiseen elämänmuotoon kohdistuva uhka Näköalattomuus tulevaisuuden suhteen Nöyryytetyksi tulemisen tunne Jokin muu Ei osaa sanoa Tiedotteita /