Heimosanomat 1/2013. Tässä lehdessä: Kutsu vuosikokoukseen sekä kokouksen esityslista liitteineen. Hämeen Heimoliitto ry

1/2013 Heimosanomat Kuvanveistäjä Emil Wikströmin taiteilijakoti Visavuoressa. Tässä lehdessä: Kutsu vuosikokoukseen sekä kokouksen esityslista liitteineen Hämeen Heimoliitto ry

Sisältö 2 Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Kutsu vuosikokoukseen 4 Esityslista 6 Toimintakertomus 2012 11 Tuloslaskelma 12 Tase 14 Tilinpäätöksen allekirjoitus 14 Valtakirjat 15 Toimintasuunnitelma 2013 17 Talousarvio 2013 19 Sääntömuutosehdotus 22 Kiviaseiden valmistuspaikka Vanajanselän piilosaaressa 25 Mittaristo kotiseututyöllekin? 27 Hämeenlinna-Seura 28 Mitä tekee Suomen Kotiseutuliiton valtuutettu? 30 Kotiseutupäivät 31 Kesäretki 32 Syysmatka Länsi-Viroon 33 Häme-teko 2012 34 Toimisto 35 Hämäläisiä sananparsia 36 Häme-seminaari 2013 2 Liekki-sonni ja lapsensa

Pääkirjoitus Hyvät hämäläiset Loppi, maalisk. 10p. 1912 Rakkaat vanhempani ja siskoni! Tervehdys herttainen Hämehestä. No nythän siitä on kulunut 5 viikkoa kun sitä olen ollut taas näiden hämäläisten parissa. Hauskoja ovat ihmiset täälläkin päin. Kyllä siellä Satakunnassa ja Porin puolessa taisi sentään ihmiset olla varakkaampia kuin täälläpäin, mutta kai se on niin, että sekaisin on seurakunta joka paikassa. Niin siellä kuin täälläkin Täällä on kovin vanhanaikaista vielä, monessa paikassa olen nähnyt maasaunoja sellaisia jotka ovat maan sisällä. Ja sitten usein kanssa näkee, että leipomauuni on ulkona, ettei se ole ensinkään huoneen sisällä. Yllä oleva on katkelma isäni äidin, muorin kirjeestä ensimmäisestä omasta kodistaan Lopella. Hän oli kotoisin Hirvensalmelta, käynyt Otavan kansanopiston ja ollut sisäkkönä Ulvilan pappilassa, joten Häme oli tuolloin vielä uusi asia hänelle. Sittemmin perhe asui 40 vuotta Lahdessa aina isoäitini kuolemaan 1961 saakka, joten se ehti kyllä hämäläistyä. Hämeessäkin on kotiseututyössä ollut erilaisia vaiheita. Milloin on painopisteenä ollut kotiseutuyhdistysten perustaminen, milloin pitäjänhistorioiden aikaansaaminen sekä paikallismuseoiden pystyttäminen. Viime vuosina on ilmeisesti monella taholla tärkeänä toimintana ollut kylähistorioiden ja vastaavien toimittaminen. Jatkuvana tärkeänä asiana on aina ollut paikallisen perinteen kokoaminen ja säilyttäminen, koska se on kotiseutuhengen kannalta nähty olennaiseksi. Kotiseutuhenki taas on parhaimmillaan pyrkimystä oman elinympäristön, oman kotiseudun kehittämiseen. Keinona nähdään siis se, että lisätään tietoisuutta ja ymmärrystä siitä, keitä ja millaisia me oikeastaan olemme. Hämeen Heimoliitto on omalta osaltaan pyrkinyt vastaavaan koko Hämeen ja hämäläisyyden suhteen. Tässä mielessä on julkaistu mm. Hämeenmaa-sarjaa. Sarjan viimeisin teos, Hämeenmaa XXI Kultaisilla teillä on valikoima kaunokirjailijoiden näkemyksiä Hämeestä ja hämäläisistä. Saattaa olla, että kirjasta käytetty termi antologia, on hieman vieras, mutta todellisuudessa se on mitä mainioin lukemisto siitä. miten eri aikoina eri kirjoittajat ovat nähneet heimomme ja maakuntamme. Heimoliiton jäsenjulkaisu voisi tässä suhteessa tarjota apuaan. Voisi hyvinkin olla mahdollista, että tässä olisi kanava saada muuten vain paikallistasolle jäävät, mutta mahdollisesti yleisempääkin mielenkiintoa herättävät tekstit laajemman yleisön luettaviksi. Samalla tietenkin toiveena on myös, että Heimoliitto saisi lisää henkilöjäseniä, joille tämä palvelu on jäsenetu. Kun tuonne alkuun lainasin muorini kirjettä, tein sen siksi, että ehkä herättäisin lukijoissa mielenkiintoa myös juuri tällaiseen mikrohistoriaan, sukututkimuksesta hieman ohitse menevään asiaan. Olisi tärkeää säilyttää ja julkaistakin perhearkistoista ehkä löytyviä kirjekatkelmia. Vaikka itse asiat yksinään voivat tuntua pieniltä, niillä kuitenkin usein on laajempiin yhteyksiin asetettuina laajempaa kiinnostavuuttakin. Heimoliittokin voi tässä toimia eräänä kanavana. Martti K. Lehto 3

Kutsu vuosikokoukseen Hämeen Heimoliitto ry:n sääntömääräinen vuosikokous torstaina 25.huhtikuuta klo 18.00 alkaen Hämeenlinnan Kaupunginkirjaston musiikkisalissa, Lukiokatu 2. Esityslista liitteineen tämän lehden sivulla 4. Tervetuloa! Klo 18.00 alkaen Heimoliiton varapuheenjohtaja sekä Valkeakoski-Seuran historia- ja perinnejaoston puheenjohtaja Heikki Heino pitää esitelmän Kolmen kanavan Koski, miten Valkeakoski kehittyi hämäläisestä myllykylästä teollisuuspaikkakunnaksi ja kaupungiksi. Esityksen vanhimmat kuvat ovat 1900- luvun alkupuolelta, uusimmat 2000-luvulta. Esityslista Hämeen Heimoliitto ry:nsääntömääräinen vuosikokous Aika: Torstaina 25.4.2013 klo 18.00 Paikka: Hämeenlinnan kirjaston musiikkisali, Lukiokatu 2, Hämeenlinna 1 Kokouksen avaus Ennen kokousta esitelmä Kolmen kanavan koski. 2 Kokouksen järjestäytyminen Esitys: Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa sekä kolme (3) ääntenlaskijaa. 3 Päätösvaltaisuus Sääntöjen mukaan kutsu Heimoliiton kokouksiin on toimitettava joko kutsukirjeenä jokaiselle jäsenelle tai sanomalehti-ilmoituksella vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsu on lähetetty kutsukirjeenä jokaiselle jäsenelle; postitus 2.4.2013. 4 Kokouksen esityslistan hyväksyminen 4

5 Vuoden 2012 toimintakertomuksen hyväksyminen. 6 Tilit ja tilintarkastajien kertomus vuodelta 2012 Luetaan tilintarkastajien kertomus Hyväksytään tilit ja vahvistetaan tilinpäätös. Myönnetään vastuuvapaus vuodelta 2012 hallituksen jäsenille ja toimihenkilöille. 7 Hallituksen vahvistama toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2013 8 Valitaan Heimoliiton esimies ja varaesimies Esimiehenä vuonna 2012 on toiminut Martti K. Lehto Lahdesta ja varaesimiehenä Heikki Heino Valkeakoskelta. 9 Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä Hallitus esittää, että valitaan 12 hallituksen jäsentä esimiehen ja varaesimiehen lisäksi. 10 Valitaan jäsenet hallitukseen erovuoroisten tilalle Hallituksen jäsenistä erovuorossa ovat Elisa Göös, Timo Musturi, Jukka Sirén ja Lauri Pohjakallio. Lisäksi valitaan jäsen Edvard Rasimuksen tilalle yhdeksi vuodeksi. 11 Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa Tilintarkastajina ovat toimineet HTM Pekka Siltala ja KHT Ari Pakari sekä varalla HTM Vesa Kivilä ja KHT Jari Määttänen. 12 Päätetään jäsenmaksujen suuruudesta. Vuonna 2012 jäsenmaksut olivat: Vuosijäsen 15 euroa Ainaisjäsen 100 euroa Kotiseutuyhdistykset 20 euroa Kunnat, seurakunnat ja muut yhteisöt 35 euroa Kannattajajäsen 1 000 euroa Hallitus esittää, että ainaisjäsenmaksu korotetaan 150 euroon. 13 Sääntömuutos Hallitus esittää valmistellun sääntömuutoksen ensimmäiseen käsittelyyn vuosikokoukselle. 14 Kokouksen päättäminen 5

Toimintakertomus 2012 1. HEIMOLIITON HALLINTO Vuosikokouksen 21.4.2012 valitsema hallitus: Lehto Martti K, esimies, Lahti* Heino Heikki, varaesimies, Valkeakoski* Göös Elisa, Janakkala* Halme Herkko, Asikkala Keskinen Ari, Orivesi Koskentausta Kimmo, Hämeenlinna* Laaksonen Pekka, Helsinki Musturi Timo, Juupajoki Pihlflyckt Olli, Hausjärvi Pohjakallio Lauri, Helsinki Rasimus Edvard, Riihimäki (13.11.2012 asti) Sirén Jukka, Kangasala* Unnaslahti Seppo, Kuhmoinen Vilkko Marja-Liisa, Hollola * Hallitus kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Hallituksen työvaliokunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Työvaliokunnan jäsenet on merkitty tähdellä. Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 26.4. taloustoimikunnan jäseniksi Ossi Lapiston Hämeenlinnasta, Kimmo Koskentaustan Lammilta ja Matti Pietilän Forssasta. Heimoliitosta toimikuntaan kuuluivat esimies ja toiminnanjohtaja. Toimikunta ei ole kokoontunut vuoden aikana. Julkaisutoimikuntaan valittiin Pirkko-Liisa Kastari, Juhani Niemi, Antero Alhonen, Pekka Laaksonen, esimies ja toiminnanjohtaja. Toimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Liiton toiminnanjohtajana ja sihteerinä on toiminut Sinikka Keino. 2. HEIMOLIITON TALOUS Hämeenlinnan seudun Osuuspankin sijoitusneuvojan avulla liiton taloudenhoito on hyvässä hoidossa. Maailmanlaajuisesta tilanteesta johtuen liiton sijoitetun varallisuuden arvon muutokset vaikeuttivat sijoitussuunnittelua. Vuoden aikana ei ole jaettu apurahoja. Heimoliiton kirjanpidon on hoitanut Etelä-Hämeen Tilikeskus Oy. Tilintarkastajina ovat olleet talouspäällikkö HTM Pekka Siltala Hämeenlinnasta ja KHT Ari Pakari Hämeenlinnasta sekä varalla HTM Vesa Kivilä ja KHT Jari Määttänen. Heimoliiton hallitus esittää vuosikokoukselle, että tilikauden tulos 2 158,74 liitetään aikaisempien vuosien voittovaroihin. 3. JUHLA- JA KOTISEUTUTOIMINTA 3.1. Vuosikokous Hämeen Kotiseutupäivä ja vuosikokous järjestettiin lauantaina 21. päivänä huhtikuuta Hahkialan kartanossa, Hauholla. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Jouni Lehtonen. Esimieheksi valittiin uudelleen rehtori Martti K. Lehto Lahdesta ja varaesimieheksi turvallisuuspäällikkö Heikki Heino Valkeakoskelta. Hallituksen erovuoroiset jäsenet Marja-Liisa Vilkko ja Seppo Unnaslahti valittiin uudelleen ja uusina jäseninä hallitukseen valittiin Olli Pihlflyckt ja Ari Keskinen. 3.2. Hämeen Heimojuhla Hämeen Heimojuhlat pidettiin Hauholla 4.-5.8. Lauantaina oli Hauhon torilla perinnetori, jossa mm. jauhettiin kahvia, pestiin pyykkiä, leikattiin matonkuteita, loukutettiin pellavaa ja kehrättiin lankaa sekä myytiin pettuleipää ja säätikkuja. Catharina Brandt-Vahtolan ja Matti Taposen johdolla vieraat saivat tutustua kirkon ja Wanhan raitin historiaan. Matti Taposen vanhoja valokuvia oli esillä raitin varrella. Sunnuntaina Hämäläinen kirkkopyhä Haihon kirkossa klo 10, sankarihaudan kunniakäynnillä puhui opiskelija Anni Puntila, seppeleen laskivat Minna ja Heikki Puntila. Klo 13 Pääjuhlan vietettiin Kotkon ulkomuseoalueella. Juhlan juontajana toimi Pekka Verho, Hämeenlinnan kaupungin kulttuurin tilaajapäällikkö Timo Koivu lausui tervehdyssanat, juhlapuheen piti FT Juhani Niemi, Puheenvuoro Kaatuneilla -näytelmästä nähtiin makupaloja, Kaija Kokkala & Air Ensamle esittivät harmonikkamusiikkia, Erkki Wuolijoki kertoi isovanhempiensa,väinö ja Sylvi Wuolijoen, tarinaa. Klo 15 oli vielä mahdollisuus osallistua opastetulle kierrokselle Hauhon kirkkoon ja Wanhalle raitille ja klo 17 oli Puheenvuoro kaatuneilla -esitys Witsiälän lavan piha-alueella. Heimojuhliin osallistui kaikkiaan n. 400 henkeä. 3.3. Kotiseuturetket Kertomusvuoden kotiseuturetkiä järjestettiin kaksi retkeä, jotka toteutettiin Morkku-hankkeessa. Lauantaina 1. syyskuuta järjestetyllä retkellä kohteena oli Kangasala; Liuksialan kartano, Kangasalan museo, kirkko ja hautausmaa, Lepo- 6

koti, Vehoniemi sekä Saarikylät. Retkelle osallistui 42 henkilöä. Toinen retki järjestettiin lauantaina 8. syyskuuta ja siinä kohteina olivat Valkeakoskella Visavuori ja Sääksmäen hautausmaa, Kangasalla Mobilia automuseo ja Pälkäneellä rauniokirkko sekä Keltainen talo. Retkelle osallistui 32 henkilöä. 3.4. Hämäläinen kirkkopyhä Kirkkopyhän päätapahtuma oli Hämeen Heimojuhlan yhteydessä. Kirkkopyhän tarkoitus on tuoda esille kristillisyyden merkitystä hämäläisessä perinteessä ja korostaa seurakuntayhteyden merkitystä mm. kirkossakäynnin muodossa. 3.5. Julkaisutoiminta Vuoden aikana on toiminut hallituksen valitsema julkaisutoimikunta, jonka valmistelema Kultaisilla teillä -hämäläisen kirjallisuuden antologia julkaistiin maanantaina 21. toukokuuta Hämeenlinnassa, 22. päivä Tampereella ja 23. päivä Lahdessa. 3.6. Häme-teko 2012 Hämeen Heimoliiton hallitus on kokouksessaan 11. joulukuuta myöntänyt Häme-teko 2012 palkintolaatan kirjalle Aarteita museoiden kätköistä. Kirja on Wellamo-opiston hanke, jossa työryhmä Merja Kittelä, Mari Keituri, Ilkka Kuivasaari, Marja Ruisvaara ja Tuija Vähävuori ovat koonneet kirjan ajatuksena kunnioittaa ja vahvistaa päijäthämäläisen käsityön erityispiirteitä ja tunnettavuutta. Kirjaan on koottu yhdeksän kunnan kotiseutumuseoista sekä yksityishenkilöiltä käsityömalleja tekstiili-, puu- ja metallitöistä ohjeineen. Mallit ja ohjeet ovat ajattomia ja niitä voidaan hyödyntää käsitöiden ja muotoilun opetuksessa, yritystoiminnassa sekä harrastuksissa. Ne myös herättävät käsityöharrastajien mielenkiinnon museokokoelmia kohtaan. Vuoden 2012 kunniakirjat: Pianisti, kapellimestari Erkki Korhonen, Hämeenlinna ; toiminnallaan sitonut Sibeliuksen ja hänen musiikkinsa hämäläiseen ympäristöön. Hän on työllään edistänyt oman kotikaupunkinsa Hämeenlinnan tunnettavuutta konsertti ja kulttuurikaupunkina. Erkki Ulamo ja Markku Karvonen, Hattula ; Kirottu Syväri, hämäläiskomppanian jatkosota. Kirjan kirjoittajat ovat toteuttaneet osin edesmenneiden, osin elossa olevien hämäläiskomppanian Heikki Heino esittelee Sääksmäen hautausmaata 8.9 retkellä. rivimiesten toiveen saada kohtalonsa ja vaiheensa kuuluviin. Teos on syntynyt pitkäaikaisen kotiseututyön ja tutkimuksen tuloksena. 4. YHTEISTYÖ 4.1. Toimisto Heimoliiton toimisto, osoitteessa Hallituskatu 22 Hämeenlinnassa, on tullut tutuksi monelle yhdistystoimijalle. Tilassa olleen huonon ilmanlaadun vuoksi toimisto muutti vuokratilaan 1. syyskuuta alkaen osoitteeseen Linnankatu 1. Vuoden aikana Heimoliiton tiloissa pidettiin 81 erilaista tilaisuutta 12 eri yhteisön toimesta. Kopiointi ja toimistotyöpalvelujen käyttö on edelleen ollut runsasta vuoden aikana. Lisäksi toimistolla ja internetsivuilla myydään liiton omia ja muiden yhdistysten kotiseutuaiheisia julkaisuja. Kirjojen myyntiprovisiota on peritty 15 % kirjan myyntihinnasta. 4.2. Kotiseutuyhdistykset Toiminnassa haettiin aktiivisesti yhteyksiä historiallisen Hämeen kotiseutuyhdistyksiin ja vieraillaan erilaisissa tilaisuuksissa. 7

Tapahtumien järjestämisessä ja messuesiintymisissä mm. Häme Seminaari ja Museomarkkinat sekä Lähikulttuuri-seminaari, tehtiin vuoden aikana yhteistyötä Linnaseutu ry:n, Historiallisen museon, Hämeen kesäyliopiston sekä alueen kotiseutuyhdistysten kanssa. Lähikulttuuria -seminaarin järjestelyissä oli mukana myös Suomen museoliitto. Kotiseutuyhdistyksistä ja vastaavista yhteisöistä 61 maksoi jäsenmaksunsa (20 ) toimintavuodelta. Jäsenrekisterissä on 77 yhdistystä/yhteisöä. 4.3. Kunnat Heimoliiton näkemys on, että historiallisen Hämeen alueen kaikki kunnat ovat yhteisen alueen muodossa osa Hämettä ja sen kokonaisuutta edustavaa Heimoliittoa. Kertomusvuonna jäsenmaksun (35 ) maksaneita kuntia oli 29. Jäsenrekisterissä on 51 kuntaa. 4.4. Seurakunnat Heimoliitto on lähestynyt aktiivisesti myös seurakuntia, jotta olennaisena osana hämäläiseen kulttuuriin kuuluva kristillinen perinne tulisi otettua paremmin huomioon. Seurakunnista 15 maksoi jäsenmaksun (35 ) kertomusvuonna. Jäsenrekisterissä on 49 seurakuntaa. 4.5. Henkilöjäsenet Jäseniä ilmoittautui kertomusvuonna ainaisjäseniksi kolme ja vuosijäseniksi kaksi henkilöä. Heimoliitossa oli kertomusvuoden lopussa 157 henkilöjäsentä, joista ainaisjäseniä 92 ja vuosijäseniä 65, joista jäsenmaksun maksoi 52. Ainaisjäsenen jäsenmaksu on kertamaksu 100 ja vuosijäsenen 15 /vuosi. 4.6. Jalmari Finnen Säätiö Hämeen Heimoliiton edustajina säätiön hallituksessa olivat kertomusvuonna pitäjänneuvos Toini Hiukka ja museonjohtaja Lauri Pohjakallio. 4.7. Morkku Hankkeen tavoitteena oli kehittää yhdistysten ja yksityisten osaamista ylläpitämiensä museoiden ja seurantalotyyppisten rakennusten säilyttämisessä jälkipolville, muun muassa kohteiden remontoimisen, ympäristön kunnostamisen ja esineistön säilyttämisen osalta. Lisäksi tavoitteena oli opastaa toimijoita kohteiden esittelyvalmiuksien kasvattamisessa ulkopuolisille sekä vahvistaa kohteista tiedottamista ja niiden tunnettavuutta. 8 Pälkäneen rauniokirkko Vuoden aikana oltiin mukana valmistelemassa Kanta-Hämeen museoiden ja Leader-ryhmien sekä Hämeen Yrittäjien kanssa Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon Juhlavuoden Museomarkkinoita ja kokoamassa osastolle kotiseutumuseoita ja kylätaloja esittelevää toimintaa ja materiaaleja. Museomarkkinat pidettiin lauantaina 9. kesäkuuta Hämeen linnan sisäpihalla. Keskiviikkona 7. maaliskuuta järjestettiin seurantaloilta Lempäälässä yhteistyössä Kantri ry:n KyläNyt -hankkeen kanssa. Yleisöä oli paikalla 37 henkilöä eri puolilta Pirkanmaata. Järjestettiin Lähikulttuuria seminaari keskiviikkona 3.lokakuuta yhdessä Hämeenlinnan historiallisen museon kanssa. Seminaarin pääteemana oli paikallisuus ja paikallismuseot. Mukana järjestelyissä ja tiedottamisessa oli myös Suomen Museoliitto, jonka ansiosta osallistujia saatiin laajalta alueelta ja joka avasi uusia yhteis-

työmahdollisuuksia myös tuleviin toimintoihin. Osallistujia seminaariin ilmoittautui ennakkoon 87 henkilöä. Lisäksi Morkku järjesti kaksi kokopäiväretkeä, joista on kerrottu kohdassa kotiseuturetket. Toukokuussa avattiin Heimoliiton nettisivujen yhteyteen Kanta-Hämeen museoportaali yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museon kanssa. Morkulle haettiin jatkoaikaa 28.2.2013 asti. Syyskuun välimaksatus siirrettiin toimiston muuton vuoksi loppumaksatuksen yhteyteen hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen toteutusaika oli 1.10.2010-28.2.2013. Hankkeen kokonaiskustannusarvio 73 452 euroa. 5. TIEDOTUS Heimotiedotteita jäsenille lähetettiin kertomusvuonna kaksi, joista ensimmäinen oli laajempi kokonaisuus nimeltään Heimosanomat. Heimoliiton henkilöjäsenille on lähetetty myös kutsu vuosikokoukseen ja Heimojuhlaan. Jäsenmaksuaktiivisuudesta riippumatta Heimoliitto lähetti Heimotiedotteensa kaikille alueen kunnille, seurakunnille sekä kotiseutuyhdistyksille tiedottaakseen toiminnastaan. Heimoliitosta kertovaa materiaalia jaettiin erilaisissa juhla-, tori- ja messutapahtumissa sekä myytyjen kirjojen ja lähetettyjen tiedotteiden yhteydessä. Lehdistölle toimitettiin useita tiedotteita tapahtumista sekä liiton toiminnasta. Myös Heimoliiton internetsivujen www.hameenheimoliitto.fi kautta liiton tunnettuus on lisääntynyt. 6. HUOMIONOSOITUKSET JA EDUSTAMI- NEN Luettelo sisältää Heimoliiton hallituksen, työvaliokunnan ja julkaisutoimikunnan kokoukset. Toiminnanjohtaja on osallistunut myös Linnaseutu ry:n toimintaan Kylätiimin jäsenenä sekä Hämeen kylät ry:n ja Hauho-Seuran järjestämiin Aistien hanke-tapahtumiin. 19.1. Linnaseutu ry:n kylätiimi, Heimoliitto 25.1. Työvaliokunnan kokous Juhani Niemi ja Pirkko-Liisa Kastari Kultaisilla teillä -kirjan julkistamistilaisuudessa 21.5. 1.2. Aistien hanke -aloitustapahtuma, Loppi 13.2. Museoraati, Hämeen linna 22.2. Heimoliiton hallituksen kokous, Hämeenlinna 25.2. Arkistointiseminaari, Wisahovi, Hämeenlinna 7.3. Seurantaloilta, Lempäälä 12.3. Heimoliiton julkaisutoimikunta, Hämeenlinna 4.4. Heimojuhlapalaveri, Hauho 13.4. Nynne tulee -matkanjärjestäjien messut, Tampere 21.4. Vuosikokous, Hauho 22.4. Häme-teko kunniakirjan luovutus, Kelhi Sääksmäki 26.4. Heimoliiton hallitus, Hämeenlinna 2.5. Viesti kiinnostavasti EU-hankkeesta seminaari, Lahti 21.5. Kultaisilla teillä -kirjan julkistaminen, Hämeenlinna 22.5. Kultaisilla teillä -kirjan julkistaminen, Tampere 23.5. Kultaisilla teillä -kirjan julkistaminen, Lahti 6.6. Kylätiimi, Hauho 11.6. Heimoliiton työvaliokunta, Hämeenlinna 11.6. Heimoliiton julkaisutoimikunta, Hämeenlinna 9

9.6. Museomarkkinat, Hämeen linna 11.7. Kesäilta Paltanmäellä, Orivesi 22.7. VPK:n vuosijuhla, Hämeenkoski 4.-5.8. Hämeen Heimojuhla, Hauho 22.8. Heimoliiton työvaliokunta, Lammi 24.8. Leaderin uusi aikakausi eväitä yhteisöllisyyteen ja yrittäjyyteen, Riihimäki 29.8. Kotiseutupäivät 2014 kokous, Hämeen liitto 1.9. Kotiseuturetki, Kangasala 8.9. Syysretki, Valkeakoski, Kangasala, Pälkäne 10.9. Heimoliiton sääntötyöryhmä, Hämeenlinna 10.9. Morkun ohjausryhmä, Hämeenlinna 10.9. Heimoliiton hallitus, Hämeenlinna 14.-15. ja 22.9. Arkistokurssi, Hämeenlinna 18.9. Kylätiimi, Hämeenlinna 3.10. Lähikulttuuria -seminaari, Hämeen linna 4.10. Uuden toimiston avajaiset, Linnankatu Hämeenlinna 5.11. Heimoliiton julkaisutoimikunta, Hämeenlinna 28.11. Heimoliiton työvaliokunta, Hämeenlinna 29.11. Kylätiimi, Heimoliitto 11.12. Heimoliiton hallitus, Hämeenlinna Vuoden aikana annettiin lukuisia kirjalahjoituksia henkilöille, yhdistyksille sekä kunnille ja seurakunnille. Hollolan kotiseutuyhdistys, Hämeen museoseura, Hämeenlinnan seudun kainuulaiset, Hämeenlinnan seudun kalevalaiset naiset, Hämeen Vanhanlinnan Kilta, Hämeenlinna-Seura, Hämeenlinnan Seudun taideyhdistys, Itä-Hämeen Museoyhdistys, Janakkala-Seura, Jokiläänin kotiseutuyhdistys, Kalvola-Seura, Kangasala-Seura, Komu, Kippari, Vesto sukuseura, Kihniö-Seura, Kuhmoisten kotiseutuyhdistys, Kuhmalahden kotiseutuyhdistys, Kukkia-Seura, Kuorevesi-Seura, Kylmäkoski-Seura, Kärkölä-Seura, Lahti-Seura, Lauri Viita-Seura, Lammi-Seura, Lempäälä- Seura, Linnaseutu ry, Lounais-Hämeen kotiseutuja museoyhdistys, Längelmäki-Seura, Myllymäki yhdistys, Mänttä-Seura, Nokia-Seura, Nuoramoisten Ns. Nuhja, Oriveden Kotiseutuyhdistys, Oriveden Seudun Perinteentallennus, Pirkkala- Seura, Pispalan Moreeni, Pohjaslahti-Seura, Pälkäne-Seura, Renko-Seura, Riihimäki-Seura, Ritvalan Ns., Ruoveden kotiseutuyhdistys, Sahalahti-Seura, Somero-Seura, Sääksmäki-Seura, Tammelan Ns. Aura, Tampere-Seura, Teisko- Seura, Tampereen seudun sukututkimusseura, Tuulos-Seura, Tyrväntö-Seura, Ns. Tähti, Valkeakoski-Seura, Vesilahti-Seura, Vilppula-Seura, Wanaja-Seura, Virtain seura. Jäsenmaksun 2012 maksaneet Kunnat: Akaa, Asikkala, Forssa, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Jokioinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmoinen, Kärkölä, Lahti, Lempäälä, Nastola, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Pirkkala, Pälkäne, Riihimäki, Ruovesi, Sysmä, Tammela, Urjala, Vesilahti, Ypäjä Seurakunnat: Forssa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Hyvinkää, Hämeenlinna-Vanajan seurakunta, Janakkala, Jokioinen, Kärkölä, Lempäälä, Nastola, Riihimäki, Sääksmäki, Tampere ev.lut. Hämeen Heimojuhla Hauholla 5.8. Yhdistykset: Ahveniston asuntoyhdistys, Asikkalan kotiseutuyhdistys, Eräjärvi-Seura, Hattula-Seura, Hauho-seura, Hauhon keskikoulun senioriklubi, Hausjärvi-Seura, 10

Tuloslaskelma 20.7. Hämeenkosken VPK:n vuosijuhla 11

Tase Kotiseuturetki Kangasalle 1.9. 12

Syysretkellä Mobilia automuseossa 8.9. 13

Tilinpäätöksen allekirjoitus Valtakirjat Vuoden 2012 Heimoliiton jäsenmaksun maksanut yhteisö voi valtakirjalla valtuuttaa henkilön edustamaan yhteisöään Heimoliiton vuosikokouksessa 25.4.2013. Jokaisella jäsenmaksun maksaneella yhteisöllä on käytettävissä yksi (1) ääni. Ainais- ja vuosijäsenet eivät yhdistyslain mukaan voi siirtää äänioikeuttaan valtakirjalla. 14 Professori Juhani Niemi Heimojuhlassa Hauholla 5.8.

Toimintasuunnitelma 2013 Hämeen Heimoliiton toiminnan 88. vuosi Hämeen Heimoliiton sääntöjen mukainen tehtävä: - herättää Hämeen väestössä rakkautta ja kiintymystä kotiseutuun, - koota ja tallentaa Häme-tietoutta sekä edistää maakunnan entisyyden ja nykyisyyden tuntemusta, - edistää Hämeen maakunnan kehitystä, - edistää yhteishenkeä eri kansalaispiirien sekä hämäläisten yhteisöjen ja organisaatioiden kesken, - edistää luonnonsuojelua ja elinympäristön hoitotyötä, - tukea kotiseutuopetuksen järjestämistä Hämeen kouluissa, - edistää lähinnä Pohjoismaihin kohdistuvaa ystäväkuntatoimintaa. - toimia hämäläisen perinteen vaalijana, kotiseutuyhdistysten ja asukasyhteisöjen yhteistyöelimenä sekä ympäristö- ja maisemahoitotyön kehittäjänä ja kannustajana. Toiminnan rahoitus Hyvällä aktiivisella varainhoidolla luodaan mahdollisuudet sääntöjen mukaiselle toiminnalle. Tehdään myyntisopimuksia muiden yhteisöjen kanssa sekä jatketaan omien julkaisujen ja tuotteiden myyntiä toimistolla sekä internetsivujen kautta. Morkku-hanke saa Pirkanmaan ja Hämeen Ely-keskuksen Maaseuturahastosta 100 % hanketuen 28.2.2013 asti. Juhla- ja kotiseututoiminta Hämeen Heimoliiton vuosikokous Torstaina 25.huhtikuuta klo 18.00 Hämeenlinnan kaupunginkirjaston musiikkisalissa, Lukiokatu 2. Esitelmä Kolmen kanavan Koski, Heikki Heino, Häme-teko 2012 kunniakirjat, vuosikokous Hämeen Heimojuhla ja Hämäläinen Kirkkopyhä Vuoden 2013 Heimojuhla vietetään perjantaina 28. kesäkuuta Niskavuoriviikon tapahtumana Hauholla. Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous ja Valtakunnalliset Kotiseutupäivät 8.-11. elokuuta Seinäjoella. Häme-seminaari Lauantaina 17. elokuuta klo 10-15 Hämeen linnan luentosalissa. Seminaarin pääteemana Vanajavesi. Retket Kesäretki keskiviikkona 3. heinäkuuta Valkeakoskelle. Myllysaaren museon Vana näyttely, hautausmaakierros, Kauppilanmäen museoalue, ruokailu ja lopuksi kesäteatterissa musikaali On kesäyö. Kotiseuturetki syyskuu, kohde avoin! Häme teko Hyvästä kotiseututyöstä valitaan vuosittain merkittävä hämäläisyyttä korostava Häme-teko. Ehdotukset kirjeitse tai sähköpostilla liiton toimistolle 30. marraskuuta mennessä. Yhteistyö Vuokrataan kokoustilaa yhdistyksille sekä myydään kopio- ja toimistopalveluja sekä muiden yhdistysten julkaisuja. Osallistutaan heimo- ja kotiseututyötä edistäviin tapahtumiin, tilaisuuksiin ja seminaareihin yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa. Osallistutaan Kotiseutupäivät 2014 -työryhmään. Tuetaan yhdistysten toimintaa mm. esitelmä- ja keskustelutarjonnan avulla. Järjestetään perinteinen kotiseuturetki sekä 15

yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kotiseutuaiheisia retkiä lähialueille esim. museoretki, kesäteatteriretki. Jatketaan tutustumista ja yhteistyötä Hämeen kuntien, seurakuntien ja kotiseutuyhdistysten kanssa. Tuetaan Hämeen kunta-, kylä- ja yhdistyshistoriikkien valmistumista. Annetaan pyydettäessä lausuntoja erilaisissa, Heimoliiton toimenkuvaan liittyvissä asioissa. Tiedotus Tiedotetaan tapahtumista, toiminnasta ja periaatteista tiedotusvälineissä. Lähetetään jäsenille kaksi Heimotiedotetta. Vuoden ensimmäinen tiedote on laajempi kokonaisuus nimeltään Hämeen Heimosanomat. Ajankohtaiset asiat ovat luettavissa myös liiton internet-sivuilla osoitteessa www. hameenheimoliitto.fi Jaetaan liiton tiedotteita ja painotuotteita. Häme-teko laatan luovutus Hämeenkoskella 20.7. 16

Hämeen Heimoliitto ry Talousarvio 2013 TULOSLASKELMA Linnankatu 1 13100 Hämeenlinna Y-tunnus 0587703-9 Talousarvio 1.1.2012 Talousarvio Rahayksikkö EURO 2013-31.12.2012 2012 Varsinainen toiminta 3100 Myyntitulot 8 500,00 9 634,80 8 500,00 3400 Muut myynnin tuotot 0,00 0,00 0,00 4496 Toimistopalvelutulot 5 000,00 4 294,91 8 000,00 4498 Kotiseuturetkitulot 4 000,00 1 860,00 1 500,00 4499 Varaston vuokratuotto 360,00 360,00 360,00 Tuotot 17 860,00 16 149,71 18 360,00 4540 Julkaisutoimikunta -2 000,00-9 474,17-8 500,00 4550 Kotiseututoiminta -1 000,00-1 800,94-1 000,00 4551 Kotiseuturetkikulut -3 600,00-748,00-1 300,00 4600 Heimojuhla -2 000,00-2 460,00-2 000,00 4670 Muut toimintakulut -250,00-230,78-900,00 4700 Kirjavaraston muutos 5 914,35 0,00 4710 Mitali-,pinssi-,adr. ja viirivar. muutos -868,25 0,00 4800 Myyntikulut -3 500,00-3 146,90-5 500,00 4806 Ostot 0,00-150,00 4810 Varaston vuokrat -780,00-780,00-780,00 Kulut -13 130,00-13 594,69-20 130,00 Tuotto-/kulujäämä 4 730,00 2 555,02-1 770,00 MORKKU 3000 ELY-Keskuksentuki 49 000,00 44 489,00 39 638,00 Tuotot Kulut 3030 Palkat ja palkkiot -2 600,00-16 340,46-16 212,00 3040 Eläkevakuutusmaksut -490,00-2 962,56-3 000,00 3050 Muut henkilösivukulut -80,00-490,67-600,00 Henkilöstökulut -3 170,00-19 793,69 3070 Ostopalvelut -324,30-4 464,78-10 000,00 3075 Kotimaan matkakulut- ja päivärahat -19,80-1 954,17-3 300,00 3080 Vuokrat -260,00-1 535,00-2 340,00 3095 Muut kustannukset -900,00-3 716,16-4 186,00 Muut kulut -1 504,10-11 670,11-39 638,00 Morkku tuotto-/kulujäämä 0,00 Tuotto-/kulujäämä 49 055,90 15 580,22-1 770,00 Hallinto Kulut 4000 Palkat ja palkkiot -31 200,00-18 140,35-16 212,00 4005 Saadut sairausvakuutuskorvaukset 0,00 0,00 0,00 4050 Sosiaaliturvamaksut -720,00-381,87-360,00 4060 Lomapalkkojen jaksotus -260,00-131,00-150,00 4100 Tyel-maksut -7 700,00-4 000,15-3 800,00 4101 Työntekijän Tyel-maksut 1 030,00 1 030,32 800,00 4102 Työttömyysvakuutusmaksut -500,00-253,93-240,00 4103 Työntekijän työttömyysvak.maksut 215,00 108,80 105,00 4104 Tapaturmavakuutusmaksut -23,00-22,20-17,00 4105 Ryhmähenkivakuutusmaksut -15,00-14,07-10,00 Henkilöstökulut -39 173,00-21 804,45-19 884,00 17

Linnankatu 1 13100 Hämeenlinna Y-tunnus 0587703-9 Talousarvio 1.1.2012 Talousarvio Rahayksikkö EURO 2 013-31.12.2012 2012 7000 Poistot 0,00-3 653,54 Poistot -3 653,54 4150 Matkakorvaukset ja pv-rahat -1 400,00-1 481,22-1 000,00 4306 Toimiston siivous, sähkö ym. kulut -1 500,00-2 648,68-950,00 4310 Toimistotarvikkeet -800,00-2 515,80-800,00 4311 Vastike Hml toimisto -3 600,00-3 435,84-2 500,00 4312 Vuokra Hml toimisto -10 800,00-3 600,00 4314 Posti-, puhelin- ja pankkikulut -2 100,00-2 159,55-2 800,00 4325 Kirjanpito, tilintarkast. -4 400,00-4 379,65-4 000,00 4400 Kokous-ja neuvottelukulut -2 500,00-2 118,17-2 500,00 4410 Tiedottaminen, huomionosoitukset -500,00-472,93-1 000,00 4411 Kopiokone- ja atk-kulut, painatustyöt -24 800,00-24 824,17-35 000,00 4413 Uusi kopiokone- ja projektorikulut -5 200,00-3 646,90 4420 Siirto Morkku-projektille 1 934,00 4490 Muut hallinnonkulut -600,00-2 093,28-400,00 Muut kulut -58 200,00-51 442,19-50 950,00 Tuotto-/kulujäämä -48 317,10-61 319,96-72 604,00 Varainhankinta 5200 Jäsenmaksut 3 900,00 3 940,00 3 000,00 Tuotot 3 940,00 5220 Jäsenmaksukulut -400,00-441,34-200,00 Kulut -441,34 Tuotto-/kulujäämä -44 817,10-57 821,30-69 804,00 Sijoitus- ja rahoitustoiminta 5000 Osingot 9 500,00 9 476,34 12 000,00 5010 Korkotuotot 4 000,00 4 174,30 6 000,00 5020 Arvopapereiden myyntivoitto 30 000,00 46 731,00 7 000,00 Tuotot 43 500,00 60 381,64 5100 Omaisuuden hoito-ja hank.kulut -720,00-401,60-1 000,00 5120 Arvopapereiden myyntitappiot 0,00 0,00 Kulut -720,00-401,60 Tuotto-/kulujäämä -2 037,10 2 158,74-45 804,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -2 037,10 2 158,74 18

Sääntömuutosehdotus EHDOTUS SÄÄNNÖIKSI 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Hämeen Heimoliitto ry. Sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on kulttuurijärjestönä - edistää hämäläisen kulttuurin tuntemusta - vaalia paikallisperinnettä - toimia yhteistyössä paikallisten kotiseutujärjestöjen kanssa Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys - edistää kotiseutujärjestöjen yhteistyötä - toimeenpanee kotiseutuhenkisiä tilaisuuksia - edistää hämäläisyyttä koskevaa tutkimustyötä - julkaisee hämäläisyyttä koskevaa kirjallisuutta - vaalii hämäläisyyteen liittyviä historiallisia muistomerkkejä - vaalii hämäläisten suurmiesten muistoa - tukee hämäläiseen kulttuuriperintöön kuuluvia museoita ja arkistoja - tekee henkistä ja taloudellista kehitystä edistäviä aloitteita Toimintansa tukemiseksi yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä osakkeita, harjoittaa tarkoituksensa toteuttamiseksi pienimuotoista myyntitoimintaa sekä kustannustoimintaa sekä asianmukaisella luvalla järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä. 3 Jäsenet Yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä sen säännöt ja tarkoituksen hyväksyvät yhdistykset, kunnat, yksityishenkilöt sekä muut oikeustoimikelpoiset yhteisöt, jotka yhdistyksen hallitus hyväksyy. Henkilöjäsenet voivat olla joko vuosijäseniä tai ainaisjäseniä, muut jäsenet ovat vuosijäseniä. Jäsenyys katsotaan alkavaksi siitä ajankohdasta, kun jäsenyys on hyväksytty. Kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on yhdistyksen toiminnassa erityisesti ansioitunut tai edistänyt sen tarkoitusta tehokkaasti tai suuresti ansioitunut toiminnallaan hämäläisyyden hyväksi. Lisäksi yhdistys voi antaa jäsenilleen ja muille kotiseututyössä ansioituneille henkilöille ja yhteisöille tunnustuksia, joista päättää hallitus. 4 Jäsenmaksu Jäsenet ovat velvolliset suorittamaan vuosittain vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen henkilöjäseniltä, kunnilta, muilta yhteisöiltä ja säätiöiltä. 19

5 Jäsenen eroaminen tai erottaminen Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle, puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Hallitus voi erottaa jäsenen, jos jäsenmaksua ei ole maksettu kahteen vuoteen tai jäsen on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa mainittuja jäsenyyden ehtoja. 6 Hallitus Yhdistyksen toimeenpanovaltaa käyttää hallitus. Siihen kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kaksitoista (12) jäsentä, jotka vuosikokouksessa valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenistä on erovuorossa kolmasosa vuosittain. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun vähintään toinen puheenjohtajista ja puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan vuosikokouksessa vuodeksi kerrallaan. Heidän toimikautensa on vuosikokousten välinen aika. Puheenjohtajan tehtävänä on toimia yhdistyksen ja sen hallituksen puheenjohtajana sekä johtaa yhdistyksen toimintaa. Hallitus voi valita yhdistykselle toiminnanjohtajan ja muita toimihenkilöitä toistaiseksi tai määräajaksi sekä päättää heidän palkkauksesta ja toimenkuvista. Hallitus voi asettaa keskuudestaan työryhmiä tai työvaliokunnan asioitten valmistelua varten. Työryhmän ja työvaliokunnan puheenjohtajana toimii yhdistyksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Hallitus voi asettaa myös toimikuntia määrättyjä tehtäviä varten. Toimikunnat kokoontuvat puheenjohtajansa kutsusta ja toimivat hallituksen antamien tavoitteiden mukaisesti ja raportoivat hallitukselle. 7 Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä hallituksen nimeämän yhden hallituksen jäsenen tai toiminnanjohtajan kanssa. 8 Tilikausi ja tilintarkastus Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätös ja toimintakertomus on jätettävä ennen maaliskuun 15. päivää tilintarkastajille. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. 9 Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen vuosikokous pidetään toukokuun 15. päivään mennessä hallituksen määräämänä aikana. Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. hallituksen kertomus edellisen vuoden toiminnasta, 20

2. tilit ja tilintarkastajien kertomus, joiden yhteydessä päätetään tilien hyväksymisestä, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 3. hallituksen valmistama toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä talousarvio kuluvalle vuodelle, 4. valitaan yhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, 5. valitaan jäsenet hallitukseen erovuoroisten tilalle, 6. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heidän varahenkilönsä, 7. päätetään jäsenmaksun suuruudesta 8. päätetään muista hallituksen vuosikokouksen ratkaistavaksi alistamista asioista. Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai muilla yhdistyslain 20 :ssä mainituilla perusteilla. Jos yhdistyksen jäsen haluaa esittää jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on siitä tehtävä kirjallisesti esitys vähintään kuukautta ennen kokousta hallitukselle, joka esittää sen lausuntoineen kokoukselle. Liiton kokouksissa henkilöjäsenellä on yksi (1) ääni ja yhteisöllä viisi (5) ääntä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä ja äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Henkilö voi edustaa enintään kolmea yhteisöä. 10 Yhdistyksen kokousten koolle kutsuminen Kutsu yhdistyksen kokouksiin toimitetaan joko kutsukirjeenä tai kirjallisen sopimuksen mukaan sähköpostiviestinä tai sanomalehti-ilmoituksella hallituksen päättämissä sanomalehdissä vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Hallitus päättää, miten muut tiedonannot toimitetaan jäsenille. 11 Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen vuosikokouksessa. Näin tehty päätös on vahvistettava uudessa, aikaisintaan kuukauden väliajan jälkeen pidettävässä kokouksessa. Tullakseen hyväksytyksi ehdotusten on saatava kummassakin kokouksessa vähintään 2/3 annetuista äänistä. Yhdistyksen lopettaessa toimintansa sen omaisuus siirretään Suomen Kulttuurirahastolle. Mikäli varoja on riittävästi, niistä muodostetaan Hämeen Heimoliiton rahasto. SÄÄNNÖT ON HYVÄKSYTTY PVM / VUOSI Nykyiset säännöt löytyvät osoitteesta www.hameenheimoliitto.fi sivulta Tietoa Heimoliitosta. 21

Kiviaseiden valmistuspaikka Vanajanselän piilosaaressa Piilosaari on Tyrvännön pitäjän Retulan kylään kuuluva pieni kallioluoto Vanajanselän itälaidassa, runsaan kilometrin matkanpäässä Retulansaaresta länteen päin. Saaren etelärannan kivikossa huomasi tämän kirjoittaja, sattumalta saarella käydessään, erään ison maakiven, jonka tasaisessa laessa oli selvä kivikautinen kiertäen hangattu hiontakehä keskikuhmuineen. Kivi oli maakiintöinen, sen maanpäällinen osa oli noin 1,5 m pitkä, lähes metrin leveä ja runsaasti puolen metrin korkuinen, kivilajiltaan hienorakeista diabaasia (tohtori A. Laitakarin määräys kivestä lohkaisemani näytteen mukaan). Tällaiset hiontakehät ovat syntyneet siten, että kiviaseen teelmää kädellä kiertäen ja kostutettua hietaa apuna käyttäen hangattiin hioinalustaksi sopivaa, tasaista kiveä vasten. Kulutuspinta muodostui näin kehämäiseksi ja sen keskelle jäi, milloin hiomista kiveä vasten oli harjoitettu kauan, selvästi näkyvä keskikuhmu. Kiertäen hangatut hioinkivet ovat tunnettuja vain kivikaudelta ja ovat helposti erotettavissa esim. myöhemmistä lapionteroitus- ja maalikivistä, joissa ei ole keskikuhmua. Kuvassa näkyvä iso, maakiintoinen hioinkivi, joka epäilemättä on pysynyt alkuperäisessä asemassaan, edellyttää, että kivikauden ihmiset ovat kauan aikaa askarrelleet Piilosaarella kiviaseita valmistaen. Oli syytä koettaa etsiä, olivatko he jättäneet luodolle muitakin merkkejä. Saaren länsirannan valkaman eteläsivulta löytyikin pian kiinteästä kalliosta, joka sillä kohden näytti olevan niinikään diabaasia, ensiksi tavattua pienempi ja matalampi hiontakehä. Siinä oli siis suorastaan kallion pinta valittu hioinalustaksi. Saman valkaman rantakivikosta, kymmenisen metriä pohjoiseen päin viimeksi mainitusta hiontakehästä, keksittiin vielä kolmas kiertäen hangattu hioinkivi, kivilajiltaan gneisiä ja mitoiltaan 61x40x23 cm. Se toimitettiin Kansallismuseon kokoelmiin (9739:1). Muita varmoja kivikauden muistoja en silmämääräisessä tarkastelussa saarelta löytänyt. Kiertäen hangatut hioinkivet ovat sangen yleisiä Suomen kivikauden löydöissä ja on niitä tavattu myös Venäjältä, Suomenlahden eteläpuolisista maista, Itäpreussista ja Veikselin suuseuduilta sekä, joskin hyvin harvoin, Ruotsista ja Norjasta. Keski-Euroopasta niitä ei tunneta. Meillä niitä on m.m. useasti kaivettu esiin kivikautisilta asuinpaikoilta. Mutta meillä näitä hioinkiviä on monesti tavattu useitakin kappaleita paikoilta, joilta kaivauksissa ei ole löydetty, lukuunottamatta kivi-iskoksia ja joitakin keskentekoisia tai valmiita kiviesineitä, muita jälkiä kivikautisesta asutuksesta. Niinpä tavattiin esim. Etelä-Pohjanmaalta, Kortesjärven Vistinmäeltä, äskettäin erästä uudispeltoa muokatessa kokonaista 6 isoa, kiertäen hangattua hioinkiveä ja joitakin kiviaseita, mutta paikalla toimitettu tutkimus antoi tulokseksi vain muutamia kivi-iskoksia. Kurikan Palomäeltä otettiin kymmenisen vuotta sitten samoin talteen 5 hioinkiveä, mutta muu saalis löytökohdan tarkastuksessa supistui joihinkin kvartsi-iskennän jätteisiin. Kun isoja hioinkiviä luonnollisestikaan ei kuljetettu pitkiä matkoja, vaan ne jäivät siihen, missä niitä kivikaudella oli käytetty, vaativat tällaiset pelkät hioinkivilöydöt, joihin puheena oleva Piilosaarenkin löytö kuuluu, oman selvityksensä. On arveltu, että ne merkitsisivät paikkoja, mistä lähistöltä on saatu, joko irtokivistä tai kalliosta, kiviaseihin sopivia kivilajeja ja missä kivikauden sepät ovat iskemällä ja hiomalla muokanneet raaka-ainettaan, ennenkuin kuljettivat sen lopullista viimeistelyä varten vakinaisille asuinpaikoille. Piilosaaren löytöpaikka suorastaan tukee tällaista arvelua. Edellä on jo huomautettu, että kaksi ensin mainittua Piilosaaren hiontakehää on diabaasikivessä. Tätä kivilajia on saaren gneisikalliossa leveinä suonina ja saaren etelärannalla isoina kulmikkaina lohkareina, jotka esiinty- 22 HÄMEENMAA 4, Hämeen elämää ja oloja Hämeen Heimoliiton julkaisuja numero 10, Hämeenlinna 1934

vät melkein riveiksi järjestyneinä. Nähtävästi rantakivikko on tällä kohden rapautunutta kalliota, josta diabaasisuonet ovat jääneet lohkareriveinä jäljelle. Diabaasi oli tasalaatuisen rakenteensa ja sitkeytensä vuoksi kiviaseihin erittäin sopivaa ja haluttua kivilajia. Juuri se onkin ilmeisesti johtanut kivikauden sepät tänne Vanajanselän luodolle kiviaseiden tekoon, etenkin kun kivi Etelä-Hämeessä on harvinaista. Kivikauden löytökalustostamme selviää, että sen ajan väestö osasi tarkoin ja asiantuntemuksella valita aseaineksensa ja tunsi tässä suhteessa hyvin maamme kivilajit. Kivikautinen hiontakehä (etualalla keskellä näkyvässä kivessä) Piilosaaren etelärannalla. Piilosaaren löytö antaa yksityiskohtaisen esimerkin tästä. Pienen selällisen luodonkaan kivivarat eivät olleet jääneet heiltä huomaamatta. Piilosaaren hioinkivien iänmääräystä on vaikeata saada kovin tarkaksi. Kehähionta oli nimittäin käytännössä pitkän aikaa, n. kolmannen esikristillisen vuosituhannen alkupuolelta kivikautemme päättymiseen eli toisen vuosituhannen e. Kr. loppupuolelle asti. Se seikka, että Piilosaaren hioinkivet on asetettava yhteyteen saaren, diabaasi-esiintymien kanssa, viittaa kuitenkin kernaimmin suhteelliseen myöhäiseen kivikauteen eli n. s. vasara-kirvesaikaan (n. 2000-1600 e.kr.). Diabaasia käytettiin nimittäin silloin erikoisen runsaasti, varsinkin veneenmuotoisiksi vasarakirveiksi nimitettyjen reiällisten aseiden tekoon. Ja vaikkakin p.o. kivilaji oli ollut jo aikaisemminkin kivikaudella tunnettu, kohoaa se vasta tästä lähtien aseaineksena eniten suosittujen joukkoon. Veneenmuotoisten vasarakirveittemme suurin osa on valmistettu Länsi-Suomen huomattavimmalla diabaasialueella, Etelä-Satakunnassa. Mutta näitä kirveitä on tehty, paitsi muistakin kivilajeista, myös jonkun verran sellaisista diabaaseista, jotka eivät ole mainitulta alueelta peräisin, ja eri tahoilta löydetyistä keskentekoisista vasarakirveistä selviääkin, että niiden valmistaminen ei ole rajoittunut yksinomaan Etelä-Satakuntaan. Onpa näitä teelmiä löydetty myös Etelä-Hämeestä, mm. yksi Tyrvännön Anomaalta ja yksi Hauhon Matkantaustan kylästä. Joskaan niistä kumpikaan ei ole diabaasia, osoittavat ne joka tapauksessa, että veneenmuotoisia vasarakirveitä on sepitetty Vanajaveden rannoilla ja sen lähimmässä naapurustossa. Kun diabaasi oli vaikeatekoisten vasarakirveiden muovailuun erikoisen otollista ja siihen eniten käytettyä ainesta, on sangen todennäköistä, että juuri näiden kirveiden valmistajat olivat kiinnittäneet huomionsa tämän kivilajin esiintymiseen Piilosaarella. Kivikauden irtolöytöjä on Vanajaveden rannoilta tavattu suhteellisen lukuisasti, ja niistä on voitu päätellä, että seutu oli jo tällä ajalla asuttua. Piilosaaren hioinkivilöydöt ovat kuitenkin toistaiseksi ensimmäiset varmat todisteet tästä. Mutta varsinaisia kivikauden asuinpaikkoja ei täältä ole vielä tavattu. Tämä johtuu siitä, että kivikauden aikaiset rantavyöhykkeet, joille silloiset ihmiset tavallisesti majoittuivat, ovat Vanajaveden pinnan vuosituhansien kuluessa tapahtuneen nousun takia joutuneet veden alle. Suomessa yhä vieläkin todettava maankohoaminen, joka on voimakkainta Pohjanmaalla ja heikkenee sieltä käsin eri tahoille päin, on nimittäin aiheuttanut Vanajaveden altaassa kallistumista kaakkoon päin. Ja kun järven laskuväylä on vesistön luoteispäässä eli sillä taholla, minne päin 23

maankohoaminen suureni, tulvi vesi vähitellen etenkin järven keski- ja kaakkoisosissa yli äyräittensä. Vanajaveden laskun jälkeen järven pohjasta esiin tulleet kannokot ja suokerrostumat saavat täten selvityksensä, samoin myös se seikka, että useat järven ympäristöltä tavatut kivikauden esineet ovat löydettyjä rantakivikoista ja vedestä. Kivikaudella, varsinkin sen alkupuolella, oli siis Vanajaveden rantaviiva huomattavasti alempana kuin nyt. Huvittavaa on tarkastaa, mikä suhde Piilosaaren hioinkivilla on ollut järven vedenpinnan vaihteluihin. Saaren hionkivet ovat, kuten selvisi, nykyään aivan rannassa; kuvassa esitetyn kiven hiointakehä oli viime elokuussa paikalla käydessäni, jolloin järvenpinta oli n. 50 cm keskivettä alempana, silmämäärin arvioiden korkeintaan metrin verran vettä ylempänä, kalliossa oleva hiontakehä hieman korkeammalla, kolmas Kansallismuseoon viety hioinkivi taas hieman alempana. Sekä ensiksi että viimeksi mainittu hioinkivi ovat vielä nykyäänkin, aivan tavallisten kevättulvien aikana, veden alla. Varhaisella kivikaudella, n. 5000-6000 vuotta ennen meidän päiviämme eli niihin aikoihin, jolloin kuusi alkoi levitä Vanajaveden rantamille, Piilosaaren ranta oli n. 3 m nykyistään alempana ja saari oli huomattavasti isompi kuin nyt. Tähän aikaan eivät kiertäen hangatut hioinkivet olleet vielä käytännössä. Sen jälkeen vesi jatkuvasti hiljalleen nousi, saavuttaen saaren kohdalla nykyisen korkeutensa viimeistään n. vuoden 1000:n vaiheilla e. Kr. Kivikausi oli jo näihin aikoihin päättynyt ja saaren hiontakehät olivat siis jo olemassa, kaksi ensinmainittua samoissa paikoissa kuin nyt, jota vastoin kolmas muita pienempi hioinkivi on jäiden mukana voinut nousta käyttökohdaltaan ylemmäksi. Mutta veden nousua jatkui edelleen. Molemmat alempana sijaitsevat hioinkivet jäivät pian vesikiviksi ja ainakin n. Krs:n ajoissa ne olivat jo kokonaan peittyneet veden alle. Ja kun Vanajaveden pinta 1800-luvun alussa saavutti suurimman korkeutensa, olivat kaikki hiontakehät jo veden alla, alinna olevat noin parin metrin syvyydessä. Kun Vanajavettä viime vuosisadan alkupuolella Kuokkalan koskea perkkaamalla laskettiin kaikkiaan n. 3 m, aleni rantaviiva nykyiselleen ja hioinkivet tulivat taas näkyviin. Entisestä veden äyräästä jäi saarelle tällöin muistoksi joukko vallimaisia rantamuodostumia. Piilosaaren hioinkivet ovat siis ennen Vanajaveden laskua olleet lähes parisen vuosituhatta täysin veden peitossa. Kun lisäksi otetaan huomioon, että niitä on tuskin valittu hioinkiviksi silloin kun ne olivat uloimpia, veden ympäröimiä rantakiviä, voidaan jo esitettyjen vedenpinnan vaihtelujen nojalla päätellä, että hionta-kehien syntyaika on melkoisen pitkällä ajanlaskumme alun tuolla puolen. Muinaistieteellisesti saatiin niiden todennäköisin käyttöaika rajoitetuksi vuosien 2000-1600 e.kr. välimaille. Tällä ajalla rantaviiva oli Piilosaarella jonkun verran alempana kuin nyt. Mutta saari ei ollut silloin, syvärantainen kun se on, oleellisesti nykyistään isompi ja hioinkivet sijaitsivat, joskin hieman etäämpänä vedestä kuin nyt, ilmeisesti kuitenkin saaren rantakivikko-vyöhykkeessä. Piilosaaren selänpuoleisessa naapurisaaressa, Keisonsaaressa, lienee myös diabaasia, päättäen siitä, että saarelta kerrotaan louhitun»mustaa graniittia», jolla nimellä diabaasia jokapäiväisessä puheessa tavallisesti mainitaan. Olisi syytä tarkastaa, onko tälläkin luodolla ehkä kivikautisia hioinkiviä. Aarne Äyräpää Häme-teko 2013 Huomionarvoisesta hämäläisyyttä korostavasta kotiseututyöstä Heimoliiton hallitus valitsee vuosittain Häme-teon. Ehdotuksia voi tehdä vuoden aikana kirjeitse tai sähköpostilla liiton toimistolle. Kuluvan vuoden ehdotusten tulee olla perillä viimeistään 30. marraskuuta. 24

Mittaristo kotiseututyöllekin? Jo lukuisten vuosien ajan on käyty keskusteluja siitä, miten sellaista toimintaa jonka tulokset eivät taivu numeroiksi tai euromääriksi, voitaisiin mitata. Erityisesti asia tulee esiin yhdistysten toiminnassa. Nykymaailmassa odotetaan, että teot puetaan numeroiksi, jolloin tulokset ovat vertailukelpoisia keskenään ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista on helpompi arvioida ja seurata. Hankkeita ja tuloksellisuutta Erilaiset indikaattorit ovat tulleet monelle yhdistykselle tutuiksi erityisesti hankemaailmasta. Moni pohtii täytellessään lomakkeita, miksei toiminnalle ei tahdo löytyä oikeanlaista mittaria, lukemaa, lukumäärää tai euromäärää, millä saataisiin tuotua esiin kaikki se valtavan arvokas työ ja toiminnan kehittyminen sopivalla tavalla. Toki toiminnan kehittymistä voidaan mitata vaikkapa järjestettyjen tapahtumien ja osallistujien, kunnostettujen maisemakohteiden, museoiden tai seurantalojen tai talkoisiin osallistuvien määrällä, mutta paljon jää vielä näyttämättä ja käyttämättä. Kaikki se yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyyden kasvaminen, kotiseututyön aktivoituminen, paikallisidentiteetin vahvistuminen ym. ovat kirjaimellisesti mittaamattoman erinomaisia tuloksia. Strategiasta tuloksia Omalla työpaikallani Hämeenlinnan seudun Leader-toimintaryhmä Linnaseutu ry:ssä olemme samojen kysymysten äärellä. Voimme kertoa numeroin, että olemme rahoittaneet nykyisellä hankekaudella vuodesta 2007 alkaen viime vuoden loppuun mennessä 162 eri hanketta, joille on myönnetty tukea yli 3,2 miljoonaa euroa. Selkeitä lukuja. Mutta kun lähdetään viestimään ja arvioimaan hankkeiden kautta syntyneitä tuloksia, toiminnan kehittymistä kylien ja pitäjien asukkaiden keskuudessa ja toiminnassa, ei tuloksille löydy numeroita. Asia on tapeetilla etenkin nyt, kun suomalaisissa Leader-ryhmissä elellään odottavissa tunnelmissa uuden hankekauden kynnyksellä. Kesäkuun puoliväli on jälleen yksi etappi, jolloin jokaisen Leader-ryhmän tulee toimittaa oma paikallinen kehittämisstrategiansa maa- ja metsätalousministeriölle. Strategiat nostavat esiin kunkin alueen tarpeet ja painopisteet rahoitettavalle hanketoiminnalle seuraavalle seitsemälle vuodelle niin yhteisöjen kuin yritystenkin osalta. Yhtenä kriteerinä on, että strategian toteuttamiselle on asetettava selkeät tuotos- ja tulostavoitteet, jotta toimintaa voidaan mitata ja arvioida. Matkan varrella olemmekin koonneet yhteen asioita, joiden kautta toiminnan sisältöä voitaisiin tehokkaammin tuoda esiin ja etenkin viestiä eteenpäin arvokkaista tuloksista. Nämä ensilukemalta ehkä hieman abstraktitkin asiat eivät numeroiksi kovin taivu, mutta onko tarvettakaan? Nämä antavat ainakin alun sille toiminnan tavoitteiden ja tulosten arvioinnille, mikä kertoo monipuolisemmin arvokkaan toiminnan etenemisestä. Aihioita arvioinnista Paikallislähtöisyys kuvaa, onko idea toiminnasta syntynyt paikallisista tarpeista ja kuinka toiminta on edistänyt paikallisen toiminnan kehittymistä. Jatkuvuudella ja tuottavuudella arvioidaan sitä, onko idealle jatkuvuutta, kuinka se turvataan, mitä toiminnalla saadaan aikaan ja kuinka se on hyödyksi sille toimijaryhmälle joita toiminta koskettaa. Oma-aloittei- 25