Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan -kassa www.syt.fi Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa 2015
Yrittäjäjärjestön jäsenyys ei vielä takaa yrittäjälle ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Siihen tarvitaan SYT-kassan jäsenyys. Luotettava ja vakavarainen SYT-kassa on Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa. Miksi liittyisin SYT-kassaan? Yritystoiminta on aina riskialtista ja yrittäjäkin tarvitsee työttömyysturvaa Työttömyyskassan mahdollistama työttömyysvakuutus on edullista ja simppeliä riskien hallintaa Yrittäjäjärjestön jäsenyys ei vielä takaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa vaan yrittäjän on liityttävä erikseen työttömyyskassaan mahdollistaakseen ansiosidonnaisen päivärahan SYT mahdollistaa jäsenilleen ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan lapsikorotuksineen Kassan jäsen voi saada oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan 15 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydellä Palkansaajasta yrittäjäksi ryhtyvälle mahdollisuus katkeamattomaan työttömyysturvaan, jos hän siirtyy palkansaajakassasta SYT-kassaan kolmen kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta lukien. SYT-kassan jäsenenä voit saada työttömäksi jäätyäsi ansiosidonnaista päivärahaa valitsemasi vakuutustason mukaan enintään 500 päivän ajalta Todisteellisesti työttömäksi jääneellä on oikeus jäsenmaksuvapautukseen Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta voi korotettua päivärahaa saada enintään 200 päivän ajan. Tältä ajalta maksetaan työttömyysetuuden lisäksi verotonta kulukorvausta, jonka suuruus on 9 tai 18 euroa arkipäivältä. Jäsenmaksu alkaen 14,41 euroa kuukaudessa Työttömyyskassan maksamista ansiopäivärahoista karttuu eläkettä 1,5 % alle 63-vuotiaille Kelan maksamasta peruspäivärahasta ja työmarkkinatuesta eläkettä ei sen sijaan kerry. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa Uskallatko yrittää ilman turvaa? Työttömyysturvaa saat SYT-kassasta Monen yrittäjän elämänfilosofiassa työttömyys voi tuntua kaukaiselta ja osin mahdottomaltakin ajatukselta. Silti siihen kannattaa varautua. Ansiosidonnainen päiväraha ei ole vain palkansaajien yksinoikeus. Suomessa myös yrittäjät voivat kuulua työttömyyskassaan, joka maksaa työttömäksi jääneelle jäsenelleen ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Henkilö, joka katsotaan yrittäjäksi työttömyysturvassa, voi saada työttömyysturvaa palkansaajakassasta vain niin sanottuna jälkisuoja-aikana, eli mikäli yritystoiminta lakkaa hyvin pian sen alkamisen jälkeen. Jos yrittäjällä ei ole ennustajan lahjoja, on SYT-kassaan kuuluminen helppo ja edullinen tapa henkilökohtaiseen riskien hallintaan. Ajatellaan esimerkiksi palkansaajapuolta, siellä liittoon tai työttömyyskassaan kuuluminen on todella arkinen asia, eikä se ole sen kummallisempi juttu yrittäjäpuolellakaan. Kassaan kuulumaton työttömäksi jäänyt yrittäjä voi saada Kelasta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Peruspäiväraha on 32,80 vuonna 2015 eli noin 705 kuukaudessa. Kelan maksamista työttömyysetuuksista ei kerry eläkettä toisin kuin työttömyyskassan maksamasta ansiosidonnaisesta päivärahasta. Vain liittymällä yrittäjäkassaan on yrittäjällä mahdollisuus saada, työttömäksi jäätyään, ansiosidonnaista päivärahaa. Uskallatko yrittää ilman työttömyysturvaa? Työttömyysturvaa yrittäjälle vuodesta 1995 lähtien Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan (SYTkassa) toiminta alkoi 20 vuotta sitten vuonna 1995, kun lainsäädäntö mahdollisti yrittäjille suunnatun työttömyyskassan perustamisen. SYT-kassaa hallinnoivat kassan jäsenet. SYTin ylintä päätösvaltaa käyttää kassan kokous, johon jokaisella jäsenellä on oikeus osallistua. Kassan hallitus vastaa siitä, että kassan asioita hoidetaan lakien, kassan sääntöjen ja kassan kokouksen mukaisesti. SYT-kassa on tarkoitettu yrittäjille, maatalousyrittäjille, yrittäjän puolisoille, yrityksen osaomistajille ja ammatinharjoittajille toimialasta ja yritysmuodosta riippumatta. SYT-kassassa on tällä hetkellä yli 26.000 jäsentä. SYT-kassa on aatteellisesti sitoutumaton yrittäjien oma työttömyyskassa, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Yrittäjän onkin viisasta kuulua tähän Suomen suurimpaan yrittäjäkassaan, koska yrittäjä voi menettää osan yrityksensä liikevaihdosta itsestään riippumattomista syistä esimerkiksi kilpailutilanteen muuttuessa. Tapaturma, sairaus tai elämän muut muutokset voivat myös viedä pohjan yrittäjän toimeentulolta. Yrittäjä voi myös luopua vapaaehtoisesti yritystoiminnastaan. Yrittäjän ansiosidonnainen työttömyysturva perustuu vapaaehtoiseen työttömyysvakuutukseen. Sen avulla yrittäjä voi yritystoiminnan päätyttyä rauhallisin mielin harkita, mihin jatkossa ryhtyy. Perheenjäsenen asema Yrittäjän on työttömyysturvansa kannalta tärkeää hahmottaa, katsotaanko hänet yrittäjäksi vai palkansaajaksi. Yrittäjän käsite työttömyysturvassa on laaja, ja sellainenkin yrittäjän perheenjäsen, joka ei omista pienintäkään osaa yrityksestä tai jolla ei itsellään ole hallinnollista asemaa yrityksessä, katsotaan usein yrittäjäksi työttömyysturvan näkökulmasta. Henkilö, joka katsotaan yrittäjäksi työttömyysturvassa voi olla palkansaajakassan jäsenenä vain 18 kuukauden ajan päätoimisen yrittäjyyden alkamisesta lähtien. 2 www.syt.fi 3
Millainen yrittäjä voi liittyä SYT-kassaan? Voiko kuka tahansa ottaa työttömyysvakuutuksen SYT-kassasta? Ei aivan. Työttömyysturvalaki asettaa tähän muutaman ehdon: Jäseneksi voi liittyä Suomessa vakituisesti asuva yrittäjä, jolla on vähintään 12.326 euron vuosituloon perustuva lakisääteinen eläkevakuutus (YEL, MYEL, TyEL). Työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen (poislukien apurahansaaja) Yrittäjäksi katsotaan myös TyELvakuutuksen piiriin kuuluva yrityksen osaomistaja ja yrittäjän perheenjäsen, jos hän omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa (Tj, hallituksen jäsen) omistaa yksin tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee ilman johtavaa asemaa (työntekijänä). Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat. Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %. Yrittäjä vai palkansaaja? Jääkö oma tai perheesi omistusosuus alle SYT-kassan jäsenyysrajojen? Silloin kannattaa ottaa työttömyysvakuutus jostain palkansaajakassasta. Lisätietoja: www.tyj.fi Eikö YEL-, MYEL- tai TyEL-maksutasosi riitä? Korota ensin eläketasoasi ja liity sen jälkeen SYT-kassaan. Palkansaajasta yrittäjäksi TyEL-vakuutettu osaomistaja Johtava asema (Tj, tai hallituksen jäsen) omistus: 15 % oma 30 % perheen kanssa Eläkevakuutus vähintään 12 326 /v Työntekijä omistus: 50 % oma tai perheen kanssa Palkansaaja on yleensä jäsenenä palkansaajalle tarkoitetussa työttömyyskassassa. Palkansaajakassan jäsenellä on mahdollisuus katkeamattomaan työttömyysturvaan, jos hän siirtyy yrittäjäkassaan kolmen kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta lähtien Päätoimiseksi yrittäjäksi siirtyvän kannattaa liittyä SYT-kassaan heti yritystoiminnan alkamisesta. Näin työssäoloehtosi alkaa kertyä heti ja voit saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa SYT-kassasta jo 15 kuukauden kuluttua, mikäli jäät tuolloin työttömäksi. Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvällä on yleensä niin sanottu jälkisuojaoikeus. Tämä tarkoittaa oikeutta saada päivärahaa yrittäjyyttä edeltäneen palkkatulon perusteella, jos yritystoiminta lopetetaan jälkisuoja-ajan kuluessa. Jälkisuoja alkaa kulua yritystoiminnan alkamispäivästä lukien. Jälkisuoja-aika yrittäjäksi siirtyvällä on yleensä 18 kuukautta, mutta kuitenkin korkeintaan siihen saakka kunnes yrittäjän työssäoloehto SYT-kassan jäsenyysaikana on täyttynyt. Oikeus palkansaajaperusteiseen päivärahaan päättyy yrittäjän työssäoloehdon täytyttyä. Jos jäsen jää työttömäksi jälkisuojan aikana, pyytää SYT edellisestä työttömyyskassasta jäsenyystiedot ja maksaa päivärahaa, mikäli henkilöllä on oikeus siihen. Jos yrittäjä siirtyy takaisin palkkatyöhön, hänen kannattaa siirtyä palkansaajakassaan. YEL- tai MYEL vakuutettu yrittäjä Huom! myös yrittäjän puoliso omistus 0 %, jos puoliso omistaa vähintää 50% yrityksestä, jossa perheenjäsen työskentelee Katkoton työttömyysturva Suomessa myös yrittäjät voivat kuulua työttömyyskassaan, joka maksaa työttömäksi jääneelle jäsenelleen ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Jos siirryt palkansaajakassasta SYT-kassaan kolmen kuukauden sisällä yrittäjäksi ryhtymisestä, ansioturvaasi ei tule katkosta. Liittymisen tulee lisäksi tapahtua kuukauden sisällä edellisestä kassasta eroamisesta. Sinun ei kannata yrittäjänä jäädä palkansaajakassan jäseneksi, sillä se ei kerrytä sinulle yrittäjän päivärahaoikeutta ja lisäksi jo ansaittu palkansaajan päivärahaoikeus päättyy, kun yritystoiminta on kestänyt 18 kuukautta. Jos et ole ehtinyt liittyä heti, liity nyt, jotta katkos jää mahdollisimman lyhyeksi. Oikeutesi palkkatuloon perustuvaan päivärahaan säilyy enintään 18 kuukautta yritystoiminnan aloittamisesta ja oikeutesi yrittäjätuloon perustuvaan päivärahaan alkaa toimittuasi yrittäjänä SYT-kassan jäsenaikana vähintään 15 kuukautta. Vakiintuneen yrittäjän jäsenyys Myös pidempään yrittäjänä toiminut on tervetullut kassan jäseneksi. Jäsenyys alkaa, kun liittymislomake (sähköinen tai paperinen) saapuu SYT-kassaan. Ansiopäivärahaan on oikeus yrittäjäkassan jäsenellä, joka on ollut vakuutettuna vähintään 15 kuukauden ajan, ja joka on vakuutettuna ollessaan täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on toiminut 48 viime kuukauden ajan vähintään 15 kuukautta yrittäjänä siten, että yritystoiminta on ollut laajuudeltaan olennaista. Jäsenyysaika vähintään 15 kk. Miten liityn SYT-kassaan? SYT-kassaan voi liittyä netissä osoitteessa www.syt.fi tai tämän esitteen liittymislomakkeella. Mikäli haluat, että kassan asiantuntijat ottavat liittymisasioissa sinuun yhteyttä, niin lähetä yhteydenottopyyntö esim. sähköpostitse neuvonta@syt.fi. Kirjoita yhteydenottopyyntöön nimesi, yrityksesi nimi sekä puhelinnumerosi. Vaikuta itse ansiopäivärahasi tasoon SYT-kassan jäsenenä valitset itse työttömyysturvasi suuruuden: minimi 12.326 euroa vuodessa, maksimi eläkevakuutuksen pohjana oleva vuositulo. Vakuutus kannattaa ottaa heti samansuuruisena kuin YEL-, MYEL- tai TyEL-tulosi on. Myöhemmin tehty yli 20 prosentin korotus vaikuttaa täydellä teholla vasta 15 kuukauden kuluttua korotuksesta. Työttömyysvakuutusta ei voi ottaa suurempana kuin YEL-, MYEL- tai TyEL-työtulo on. Muuttuneet työtulot kannattaa aina ilmoittaa kirjallisesti kassaan. Miten valitsen kassan vakuutustason? 1. YEL- ja MYEL-vakuutettu yrittäjä YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosityötulo on enimmäismäärä, jonka mukaan yrittäjä voi vakuuttaa itsensä SYT-kassassa. YEL- ja MYEL- vakuutetulla ratkaisevaa on vakuutusyhtiön kanssa sovittu laskennallinen työtulo. YEL-ja MYEL-työtulot ja yrittäjäasemassa tehty TyEL-palkka voidaan laskea yhteen työttömyyskassan vakuutustasoa valittaessa. Huomioithan, että työtuloon eivät vaikuta osingot tai yksityisotot, eikä myöskään verotuksessa vahvistettu ansiotulo. 2. TyEL-vakuutettu osaomistaja tai perheenjäsen TyEL-vuosipalkka on enimmäismäärä, jonka mukaan yrittäjä voi vakuuttaa itsensä SYT-kassassa. TyEL-vakuutetulla tämä tarkoittaa todellisuudessa maksettuja eläkevakuutuksen alaisia palkkoja. Jos sinulla on lisäksi YEL- tai MYEL-työtuloja voit laskea ne yhteen kun valitset vakuutustason. 4 www.syt.fi 5
Kuinka paljon työttömyysvakuutus maksaa? Esimerkiksi 15.000 euron YEL-vuositulolla SYT-kassan jäsenmaksu on 20,32 euroa kuukaudessa. Sen voi vähentää verotuksessa. Ansio-osan suuruus on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3.116 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,29 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,77 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 10,02 euroa. Lain mukaan päivärahan suuruus lapsikorotuksineen saa olla enintään 90 % päivärahan perusteena olevasta palkasta. Kassan maksamat päivärahat ovat veronalaista tuloa. Vieressä olevassa taulukossa on esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta. Jos YEL -työtulosi on esimerkiksi 19.850 euroa vuodessa, voit valita SYT:n vakuutustasoksi minkä tahansa euromäärän välillä 12.326 19.850. maksama ansiosidonnainen päiväraha sisältää peruspäivärahan 32,80 euroa osuuden. Päivärahat ovat veronalaista tuloa. Puolison tulot eivät vaikuta päivärahaan. Todisteellisesti työttömäksi jääneellä on jäsenmaksuvapautus. Päivärahaa maksetaan maksimissaan 500 päivää. Jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia Jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia henkilökohtaisessa verotuksessasi. Uudet jäsenet maksavat jäsenmaksua liittymiskuukauden alusta lähtien, esim. jos liityt kassaan 15.5.2015, maksat ensimmäisenä vuotena jäsenmaksuja kahdeksalta (8) kuukaudelta (touko-joulukuulta). Jäsenmaksulaskun ensimmäinen eräpäivä on noin 2 viikkoa liittymishetkestä lähtien. Vuotuisen jäsenmaksun voi maksaa joko yhdessä tai neljässä erässä. SYT-kassa lähettää valmiit pankkisiirrot jäsenmaksun maksamista varten. Koko vuotta koskevat jäsenmaksulaskut postitetaan samalla kertaa. Jäsenmaksulaskun voi halutessaan saada myös sähköisenä E-laskuna. Vakuutustason muuttaminen jäsenen omalla vastuulla Yrittäjä saa parhaan hyödyn yrittäjän työttömyysturvasta, kun hän vakuuttaa itsensä samasta summasta, josta YEL-, MYEL tai TyEL-vakuutus lasketaan tai yritystoiminnan vuoksi maksettujen eri eläkevakuutusten (YEL, MYEL, TyEL) yhteenlasketusta summasta. Valitsemasi vakuutustaso saa olla enintään eläkevakuutuksesi (YEL, MYEL tai osaomistajan/perheenjäsenen TyEL-vuosipalkan) vahvistetun vuosityötulon suuruinen tai korkeintaan yritystoiminnan vuoksi Työtulo Jäsenmaksu Jäsenmaksu Päiväraha Päiväraha Ansiopäiväraha vs. peruspäiväraha kk /vuosi /vuosi /kuukausi /arkipäivä /kuukausi /kuukausi maksettujen eri eläkevakuutusten (YEL, MYEL, TyEL) yhteenlaskettujen vuosityötulojen suuruinen. TyEL-vakuutetuilla yrityksen osaomistajilla ja yrittäjän perheenjäsenillä kassaan valittava työtulo voi olla enintään bruttovuosipalkan määrä tai korkeintaan yritystoiminnan vuoksi maksettujen eri eläkevakuutusten (YEL, MYEL, TyEL) yhteenlaskettujen vuosityötulojen suuruinen. Kannattaa huomioida, että ainoastaan yrittäjäasemassa, ei ulkopuolisen työnantajan palveluksessa, ansaittu TyEL-työtulo voidaan laskea yhteen muun eläkevakuutuslajin vuosityötulon kanssa. YEL-vakuutettujen yrittäjien yrityksestä itsellensä maksama palkka ei myöskään ole yhteenlaskettavissa YEL-vakuutuksen kanssa. Lisätietoa työtulon valinnasta neuvonta@syt.fi. YEL- MYEL-työtulostasi saat lisätietoja eläkeyhtiöstäsi. SYT-kassa voi muuttaa jäsenen vakuutustasoa vain jäsenen kirjallisen tai sähköisen ilmoituksen perusteella. Emme esimerkiksi nosta YEL-vakuutettujen jäsentemme kassaan valitsemaa työtuloa vuosittaisen indeksikorotuksen määrällä. Kuinka paljon työttömyysvakuutus maksaa? SYT-kassan jäsenmaksu on noin 1,4 2,6 % yrittäjän ottaman työttömyysvakuutuksen tasosta. Jäsenmaksun suuruus on 2,65 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5.800 euron ylittävästä osasta. Voit valita itsellesi enimmillään eläkevakuutuksen (YEL, MYEL, TyEL) vuosityötulotasoasi vastaavan vakuutuksen tason. Summa voi olla siis mikä tahansa valitsemasi euromäärä, joka ylittää 12.326 euroa. Työttömyysvakuutus kannattaa ottaa heti samansuuruisena kuin YEL-, MYELtai TyEL -tulo on. Myöhemmin tehty yli 20 prosentin korotus vaikuttaa täydellä teholla vasta 15 kuukauden kuluttua korotuksesta. SYT-kassan maksama yrittäjäpäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsikorotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2015 on 32,80 euroa. Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2015. Kassaan kuulumaton voi olla työttömänä oikeutettu Kelan maksamaan peruspäivärahaan 32,80 per arkipäivä eli noin 705,20 /kk. Työttömyyskassan maksamista ansiopäivärahoista karttuu eläkettä toisin kuin Kelan maksamista työttömyysetuuksista. www.syt.fi -sivulla on laskurit, joiden avulla voit laskea päivärahan ja jäsenmaksun suuruuden omalla työtulollasi. SYT:n 12 326 172,94 14,41 39,54 850,11 144,92 15 000 243,80 20,32 44,20 950,30 245,10 18 000 323,30 26,94 49,44 1 062,96 357,76 20 000 376,30 31,36 52,92 1 137,78 432,58 25 000 508,80 42,40 61,64 1 325,26 620,06 26 000 535,30 44,61 63,39 1 437,92 732,72 30 000 641,30 53,44 70,37 1 512,95 807,75 35 000 773,80 64,48 79,09 1 700,43 995,23 40 000 906,30 75,52 85,28 1 833,52 1 128,32 45 000 1 038,80 86,56 89,16 1 916,94 1 211,74 50 000 1 303,80 108,65 93,03 2 000,14 1 294,94 60 000 1 436,30 119,69 100,78 2 166,77 1 461,57 70 000 1 701,30 141,75 108,54 2 333,61 1 628,41 80 000 1 966,30 163,85 116,29 2 500,23 1 795,03 90 000 2 231,30 185,94 124,04 2 666,86 1 961,66 SYT-kassasta palkansaajakassaan Jos päätät yrittäjyyden ja siirryt kokonaan palkkatyöhön, kannattaa tehdä myös kassanvaihto SYT -kassasta palkansaajakassaan. SYT-kassassa ei voi kerryttää palkansaajan työssäolo- ja vakuutusehtoa. Yrittäjäkassassa kerrytetty päivärahaoikeus säilyy myös palkansaajakassassa. Lisätietoja palkansaajakassoista www.tyj.fi 6 www.syt.fi 6 www.syt.fi 7
Työttömän yrittäjän askelmerkit Milloin yrittäjä voi saada päivärahaa? Voiko yrittäjä olla työtön? Tähän on yksinkertainen vastaus: kyllä. Yrittäjällä on oikeus päivärahaan, kun hän on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon ja on lopettanut yritystoimintansa todisteellisesti. Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi, kun yritys on myyty, asetettu konkurssiin, selvitystilaan tai muun kuin osakeyhtiön yhtiömiesten kesken on tehty sopimus yhtiön purkamisesta. Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi myös, kun tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja yrittäjä on luopunut eläkevakuutuksestaan, jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistami- seksi ennakko- ja työnantajarekisteristä ja jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen joko yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä. Yritys saa jäädä kaupparekisteriin. Päivärahaa maksetaan ilman yritystoiminnan lopettamista, jos henkilön työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti, jos yritystoiminta on luonnonolosuhteista johtuen kausiluontoista tai jos yrittäjä on palkansaajaan rinnastettava, harvalukuisille toimeksiantajille työskentelevä henkilö, jolla ei ole kiinteää osto- tai myyntipaikkaa tai vastaavaa toimipaikkaa toiminnan harjoittamista varten. Yrittäjä ei voi lomauttaa itseään töiden vähyyden takia, mutta perheenjäsenen lo- JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI: ILMOITTAUDU TYÖNHAKIJAKSI TE-TOIMISTOON Ei työttömyyskassan jäsen Hae Peruspäivärahaa Kansaneläkelaitokselta (KELA) ESIMERKKI: YEL 25 000 (2 083,33 / kk) Jäsenmaksu: 0 / kk. Työttömyyspäiväraha: 705 / kk. Ei eläkekertymää Enintään 500 päivää. Työttömyyskassan Jäsen Hae Ansiopäivärahaa Työttömyyskassasta (SYT) ESIMERKKI: YEL 25 000 (2 083,33 / kk) Jäsenmaksu: 42,40 / kk. - vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa - työttömällä jäsenmaksuvapautus Työttömyyspäiväraha: 1325,26 / kk. Eläkekertymä 1,5 % Enintään 500 päivää. mautus on mahdollista, mikäli yrityksestä on lomautettu perheenjäsenen lisäksi yksi ulkopuolinen työntekijä. Työttömäksi jääneen yrittäjän tulee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Paikallinen työvoimaviranomainen antaa kassalle lausunnon yrittäjän työttömyydestä. Kassa ei voi tehdä TE-toimiston lausunnosta poikkeavaa päätöstä. Päivärahan saamisen ehdot: SYT-kassa maksaa ansiosidonnaista päivärahaa työ- ja elinkeinotoimiston lausunnon perusteella. Päivärahaa saadaksesi sinun on ilmoittauduttava työnhakijaksi TE-toimistoon, jossa tutkitaan yritystoimintasi tai työllistymisesi päättyminen. Vakuutusehtona on, että olet ollut SYT-kassan jäsenenä sekä toiminut yrittäjänä vähintään 15 kuukautta ja eläkevakuutuksesi (YEL, MYEL tai TyEL) on ollut voimassa vähintään minimitasolla 12.326 euroa/vuosi. Ehto täyttyy, jos sinulle on kertynyt 15 yrittäjyyskuukautta ja kassan jäsenyyttä edellisten 48 kuukauden kuluessa. Tämä on ns. yrittäjän työssäoloehto. Huom! Mm. sairaus- äitiys- ja isyyspäivärahaaika ei kerrytä yrittäjän työssäoloehtoa. Sairauspäivärahan maksaa Kela tai vakuutusyhtiö. Uudella yrittäjällä voi olla päivärahaoikeus jälkisuojan perusteella. Jälkisuoja on voimassa korkeintaan 18 kk yritystoiminnan aloittamisesta lähtien. Mahdollinen myyntivoiton jaksottaminen voi siirtää päivärahan maksamisen aloittamisajankohtaa. Ansiosidonnaista päivärahaa voi saada korkeintaan 65-vuotiaaksi saakka. Jos jäät työttömäksi: Päivärahan maksaminen edellyttää myönteistä TE-toimiston lausuntoa sekä työssäoloehdon täyttymistä. Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan viideltä arkipäivältä viikossa enintään 500 päivän ajan. Omavastuuaika on aina viisi arkipäivää. Päiväraha muodostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta, jonka suuruus on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3.116 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Päivärahat ovat veronalaista tuloa. Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huollettavanaan alle 18 vuotta nuorempia lapsia, maksetaan lapsikorotuksia. Lapsikorotukset ovat 5,29 euroa yhdestä, 7,77 euroa kahdesta ja 10,02 euroa kolmesta tai useammasta alle 18-vuotiaasta huollettavasta. Päivärahan suuruus lapsikorotuksineen saa olla enintään 90 % päivärahan perusteena olevasta työtulosta. Kokonaan työttömällä on vapautus jäsenmaksusta. Työtön voi tehdä osa-aika- tai kokopäivätyötä. Osa-aikatyötä tekevälle maksetaan nk. soviteltua päivärahaa. Sovitellussa päivärahassa on 300 suojaosuus. Tehty työ säästää työttömyyspäiviä. Yrittäjät eivät pääse ns. eläkeputkeen. Jos päivärahaa on jo maksettu 500 päivää, ei ns. lisäpäiviä ennen vanhuuseläkettä makseta. Päivärahat ovat veronalaista tuloa. Puolison tulot eivät vaikuta päivärahaan. Miten yrittäjän ansiopäiväraha lasketaan? Ansiopäiväraha lasketaan siitä eläkevakuutustasosta tai niiden tasojen keskiarvosta, mistä olet itsesi vakuuttanut viimeisten 15 kuukauden aikana ennen yrittäjyyden lopettamista, viimeksi kuluneen 48 kuukauden jakson kuluessa. Päivärahan laskentakaava on yrittäjillä sama kuin palkansaajillakin. Kun päiväraha määritellään, verrataan SYT-kassan vakuutustasoa ja eläkeyhtiön vakuutustasoa samalta ajalta. Päiväraha määritellään alemmasta tasosta. Pienin eläketulon määrä, josta päiväraha voidaan määrittää, on 12.326 /vuosi. Mikäli eläkevakuutustulo ja/tai SYT-kassaan ilmoitettu tulo ovat vaihdelleet, päivärahaa maksetaan työttömyyttä edeltäneen 15 kk:n työtulojen kuukausikeskiarvon perusteella. Päivärahan suuruus lapsikorotuksineen saa olla enintään 90 % päivärahan perusteena olevasta työtulosta. Yrittäjän perheenjäsenen lomautus Yrittäjän perheenjäsenellä voi olla oikeus työttömyysetuuteen kokoaikaisen lomautuksen perusteella, jos hän on vakuutettu muun kuin yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti, ja yritys on lomauttanut tai irtisanonut myös muita kuin yrittäjän perheenjäseniä. Sivutoiminen yritystoiminta Sivutoimista yritystoimintaa harjoittavalla yrittäjällä voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, jonka määrässä huomioidaan yritystoiminnasta saatavat tulot. Yrittäjä voi osoittaa, ettei yritystoiminta tai oma työ ole esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle tekemällä yritystoimintaa, tai omaan työhön liittymätöntä kokoaikatyötä vähintään kuusi kuukautta edellyttäen, ettei yritystoiminnan laajuudessa tapahdu muutoksia. Yritystoiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi myös toiminnan vähäisyydestä kertovalla muulla selvityksellä. Soviteltavaa ansiosidonnaista päivärahaa voi saada kassan jäsen, joka on täyttänyt työssäolo- ja vakuutusehdon. Lisäksi hakijan tulee olla työttömänä työnhakijana, työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä. Kehotamme tiedustelemaan asiaa TE-toimistosta www.te-palvelut.fi 8 -kassa www.syt.fi 8 www.syt.fi 9
Omavastuuaika ja myyntivoiton jaksotus Omavastuuaika on aina viisi arkipäivää. Työttömäksi jääneet yrittäjät täyttävät lisäksi selvityslomakkeen, joka koskee yritystoiminnan taloudellista tilannetta lopettamishetkellä. Ansiopäivärahaan ei ole oikeutta ajalta, jolle yritystoiminnan lopettamiseen liittyvä yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan. Yrityksen käyttöomaisuudesta tai muista pitkäaikaisista sijoituksista saatua myyntivoittoa pidetään yrityksen lopettamiseen liittyvänä myös silloin, kun se on saatu kuuden kuukauden aikana ennen yrityksen lopettamista. Myyntivoittoa voi syntyä esimerkiksi osakkuuden, yhtiöosuuden, liiketoiminnan tai yritysomaisuuden myynnistä. Huomionarvoista on, että myös myymättä jääneestä tai omaan käyttöön otetusta yritysomaisuudesta voi syntyä myyntivoittoa. Myyntivoittoa ei kuitenkaan jaksoteta, jos yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta, tai jos yrityksen viimeisen tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan veloilla on enintään 20.000. Taseen puuttuessa käytetään omaisuusluetteloa. Myyntivoitto jaksotetaan ansiopäivärahan perusteena olevan työtulon perusteella. Yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan enintään 24 kuukauden ajalle. Jaksotus lykkää ansiopäivärahan 500 päivän enimmäiskauden alkamisajankohtaa. Ansiopäivärahan kesto Ansiopäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa ja enintään 500 työttömyyspäivältä. Kun ansiopäivärahaa maksetaan 5 päivältä viikossa, 500 päivää täyttyy aikaisintaan vuodessa ja 11 kuukaudessa. Ansiopäivärahan ansio-osan 500 päivän enimmäismaksuajasta vähennetään kuitenkin 100 päivää, jos sinulla on alle kolmen vuoden työhistoria. Enimmäismaksuajasta vähennetään 100 päivää myös silloin, jos kieltäydyt työllistymistä edistävästä palvelusta tai keskeytät palvelun ensimmäisen 250 päivärahapäivän aikana. Vähennystä ei tehdä työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisen tai palvelun keskeyttämisen perusteella, jos osallistut palveluun 250 ensimmäisen päivärahapäivän aikana vähintään 40 päivän ajan ja saat tältä ajalta korotettua ansio-osaa. Silloin kun ansio-osan enimmäismaksuaikaa on lyhennetty, työttömyyskassa maksaa ansiopäivärahan peruspäivärahan suuruisena viimeisen 100 tai 200 päivän ajalta. Yrittäjillä ei ole lisäpäiväoikeutta kuten palkansaajilla. 500 päivän täytyttyä yrittäjä voi hakea Kelasta työmarkkinatukea. Ansiosidonnaista päivärahaa voi saada korkeintaan 65-vuotiaaksi saakka. Lomautetulle voidaan myöntää päivärahaa 68-vuotiaaksi asti. Työllistymistä edistävät palvelut TE-toimisto voi ohjata työnhakijan työllistymistä edistäviin palveluihin, joiden ajalta maksetaan työttömyyspäivärahaa. Päivärahaa saavalla henkilöllä voi olla oikeus korotettuun ansio-osaan työllistymistä edistävän palvelun aikana. Työttömyysetuutta voidaan maksaa korotettuna työllistymistä edistävän palvelun ajalta, jos palvelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Korotettu ansio-osa on 58 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos vuositulo ylittää taitekohdan (37.392 vuonna 2015), ansio-osa on ylimenevältä osalta 35 %. Korotettua ansio-osaa maksettaessa ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Ansiopäiväraha on tällöinkin kuitenkin vähintään lapsikorotuksilla korotetun peruspäivärahan suuruinen. Korotettua ansio-osaa maksetaan enintään 200 päivän ajalta. Työttömyysetuutta maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta karenssiajasta huolimatta. Myös omavastuuaika kuluu työllistymistä edistävien palvelujen aikana, eli etuutta maksetaan omavastuuajasta huolimatta. Päivärahaa voidaan myöntää myös työttömyysuhan alaiselle yrittäjälle, vaikka yritystoimintaa ei olisi lopetettu. Silloin tuki maksetaan peruspäivärahan suuruisena. Useimpien työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan työttömyysetuuden lisäksi verotonta kulukorvausta. Kulukorvauksen suuruus on 9 tai 18 euroa arkipäivältä. Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksettavat päivärahat vähentävät työttömyyskorvauksen 500 päivän enimmäisaikaa. Työllistymistä edistäviä palveluita ovat esimerkiksi: työvoimakoulutus omaehtoinen opiskelu työnhakuvalmennus koulutuskokeilu uravalmennus Lisätietoja saat TE-toimistoista www.te-palvelut.fi Yrittäjän työttömyysturvan uudistukset Työttömän yrittäjän taloudellinen turva paranee ja korvausten maksaminen nopeutuu entisestään. Lakimuutokset 1.1.2015 lukien: Yrittäjän työssäoloehto lyheni 18 kuukaudesta 15 kuukauteen. Vähimmäistaso, jolla yrittäjä voi liittyä työttömyyskassaan sekä kerryttää yrittäjän työssäoloehdon nousi 1.027,17 euroon kuukaudessa eli 12.326 euroon vuodessa (ennen 8.520 /v). Vähimmäistaso korotetaan jatkossa vuosittain palkkakertoimella. Yrittäjä voi nykyisin vakuuttaa itsensä työttömyyskassassa yhteenlasketun yrittäjäasemassa tehdyn YEL ja MYEL ja TyEL-työtulon perusteella. Yrittäjän kaikki yrittäjäasemassa tehdyt YEL-, MYEL- ja TyEL-vakuutuksen mukaiset työtulot voidaan siis jatkossa laskea yhteen niin työttömyyskassaan liittymisen, työttömyyskassassa vakuuttamisen, työssäoloehdon kerryttämisen sekä ansiopäivärahan perusteena olevan palkan määrittelyn osalta. Lisäksi perheenjäsenyrittäjien pääsy työttömyyspäivärahalle helpottui tapauksissa, joissa yritystoiminnan edellytykset ovat pysyvästi heikentyneet, eikä perheenjäsen enää työskentele yrityksessä. Edellytyksenä on lisäksi, ettei yritystoiminnasta syntyvä tulo ylitä 1.027,17 euroa kuukaudessa yrityksessä työskentelevää henkilöä kohti. SYT-kassaan voi liittyä milloin tahansa osoitteessa www.syt.fi. Jäsenyys alkaa heti siitä päivästä lähtien kun liittymislomake saapuu SYT-kassaan. 10 www.syt.fi 10 www.syt.fi 11
Yrittäjän turvaksi SYT-kassa Oletko pienyrittäjä, kauppias, ammatinharjoittaja, osakas, yrittäjän puoliso tai yksinyrittäjä? Sinun omaksi turvaksi on luotu Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa. Työttömyysturva ei ole vain palkansaajien yksinoikeus. Suomessa myös yrittäjät voivat kuulua työttömyyskassaan, joka maksaa työttömäksi jääneelle yrittäjälle ansiosidonnaista päivärahaa. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa on suomalaisten yrittäjien vuonna 1995 perustama itsenäinen työttömyyskassa. Jo yli 26.000 yrittäjää on valinnut SYT-kassan tarjoaman turvan. SYT onkin Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa. SYT-kassan siipien suojassa on yrittäjiä monelta eri toimialalta. Oletpa sitten rakennus- tai palvelualan yrittäjä, putiikinpitäjä, parturi, kirjanpitäjä, asianajaja tai konsultti niin SYT-kassa on sinulle hyvä taustatuki. Kassan tavoitteena on yrittäjien elämänlaadun ja turvallisuuden lisääminen vapaaehtoisen työttömyysvakuutuksen avulla. SYT mahdollistaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan jäsenilleen. Kassan yleiset ehdot ja työttömyysturvan taso on määritelty työttömyyskassa- ja työttömyysturvalaissa. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta. SYT-kassan asiantuntijat palvelevat ja neuvovat yrittäjän ja yrittäjän perheen työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. Puhelimitse: ma - pe klo 9-12 ja ti ja ke klo 13-15 (09) 622 4830 Toimistossa: arkisin klo 9-15 Mannerheimintie 76 A, 4.krs Helsinki Internetissä: neuvonta@syt.fi / www.syt.fi, www.facebook.com/syt.fi Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie 76 A, 00101 Helsinki Puh. (09) 622 4830, fax (09) 622 4840, neuvonta@syt.fi -kassa Yli 26 000 yrittäjää on liittynyt kassan jäseneksi. Liity sinäkin: www.syt.fi