AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄVERKON KOKOAMISEN VAUDITTAMISHANKE - OPETUSMINISTERIÖN SUOSITUKSET JÄRJESTÄJÄVERKON KEHITTÄMISEKSI



Samankaltaiset tiedostot
KOKO MAA

Ammatillisen koulutuksen järjestäjä verkon kokoamisen vauhdittamishanke

Opetus- ja kulttuuriministeriö AMOS/Koskimäki. Päivitetty

HELA LANDET

KOKO MAA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄVERKON KOKOAMISEN VAUHDITTAMISHANKE - OPETUSMINISTERIÖN SUOSITUKSET JÄRJESTÄJÄVERKON KEHITTÄMISEKSI

AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPISKELIJAMÄÄRÄT VUOSINA (oppilaitosmuotoinen koulutus)

JÄRJESTÄMISLUPIEN OPISKELIJAMÄÄRÄT LUKIEN

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN FOORUMI

Helsingin kaupungin opetusvirasto

Ammatillinen koulutus 2012

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT OMISTUSTYYPEITTÄIN LUKIEN

Johan Hahkala, toiminnanjohtaja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

TUKSEN OPISKELIJAMÄÄRÄT MUOTOISEN JA

x x x x x x Lisäksi maakunnassa toimii S. ja A. Bovalliuksen säätiön (Etelä-Savo) ylläpitämä ammatillinen erityisoppilaitos.

AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA. Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

TOPLAKE Työssäoppimisen laatu ja

Ammatillinen koulutus 2009

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Kilpailutoiminta osana koulutuksen järjestäjän arkea

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma

Arvio lähtijöistä. Arvio, kk. lähtijöistä (2v (2v Tuki 09/10. (2v

Ammatillinen koulutus 2010

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin

KOKO MAA % ,3 %

Ammatillinen koulutus 2009

AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPISKELIJAMÄÄRIEN LI- SÄÄMINEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPIIN LUKIEN

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2010

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ

inka Koulutuksen arviointijärjestelmä Apuväline ammatillisille oppilaitoksille palautteenkeruuseen ja itsearviointiin

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 KORKEAKOULUITTAIN

lähtijöistä EU EUC YLIOPISTOT Lappeenrannan teknillinen yo ,

LUKIO OPPIL. PT OPPISOP PT OPPIS LISÄ OPPIL. LISÄ Yhteensä LUKIO OPPIL. PT OPPISOP PT OPPIS LISÄ OPPIL. LISÄ Yhteensä Muutos%

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

Kevään yhteishaku Turun AMK:n hakijatilastoja

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

Ammatillinen koulutus 2009

Oulun lääni vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Ammatillinen koulutus 2011

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT OMISTUSTYYPEITTÄIN LUKIEN

Ammatillinen koulutus 2009

YHTEISHAKU KEVÄT 2015 / NURMIJÄRVI / 1. HAKUTOIVEET

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan tutkintojen järjestäjät

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan tutkintojen järjestäjät

Ammatillinen koulutus 2012

Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Kartoitus kiinnostuksesta ammatillisen koulutuksen tutkintovientiin

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Opetusministeriö KTPO/AM/Koskimäki. Päivitetty ANORDNARE AV YRKESUTBILDNING ENGLIT TYP AV ÄGARE, läget Kommuner (sammanlagt 17)

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

RAHOITUSSOVELLUS 2018 *** AMMATILLINEN KOULUTUS *** PVM: *** 1 *** RAPORTTI: V92SPL6OS18 ***

RAHOITUSSOVELLUS 2018 *** AMMATILLINEN KOULUTUS *** PVM: *** 1 *** RAPORTTI: V92SP2L6OS18 ***


VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

4 Luonnontieteiden ala. 5 Tekniikan ja liikenteen. 6 Luonnonvara- ja ympäristöala

Liiketalouden perustutkinto, pk 17,00 Liiketalouden perustutkinto, yo 5,00 Ammattiopisto Tavastia Ammattiopisto Tavastia, Hämeenlinna

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari Salla Hurnonen

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Kevään 2015 yhteishaku

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti

Koulutus. Konsultit 2HPO HPO.FI

Ammatillinen perustutkintokoulutus

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Yhteishaku, kevät Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -14 % 8 %

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Transkriptio:

1 OPM/KTPO/AM 2.4.2009 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄVERKON KOKOAMISEN VAUDITTAMISHANKE - OPETUSMINISTERIÖN SUOSITUKSET JÄRJESTÄJÄVERKON KEHITTÄMISEKSI PERUSTELUMUISTIO

2 SISÄLLYS 1 TAUSTAA... 5 2 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄVERKKOON LIITTYVIÄ TAUSTATIETOJA MAAKUNNITTAIN... 6 2.1 Uusimaa... 6 2.1.1 Ammatillinen koulutus... 6 2.1.2 Muu koulutus... 13 2.1.3 Maakunnan koulutus- ja toimialarakenne ja väestöennuste... 17 2.1.4 Maakunnan koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmat...22 2.1.5 Johtopäätöksiä... 26 2.2 Itä-Uusimaa... 27 2.2.1 Ammatillinen koulutus... 27 2.2.2 Muu koulutus... 29 2.2.3 Maakunnan koulutus- ja toimialarakenne ja väestöennuste... 30 2.2.4 Maakunnan koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelmat... 34 2.2.5 Johtopäätöksiä... 34 2.3 Kanta-Häme... 35 2.3.1 Ammatillinen koulutus... 35 2.3.2 Muu koulutus... 38 2.3.3 Maakunnan toimiala- ja koulutusrakenne ja väestöennuste... 39 2.3.4 Maakunnan koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmat...42 2.3.5 Johtopäätöksiä... 43 2.4 Päijät-Häme... 44 2.4.1 Ammatillinen koulutus... 44 2.4.2 Muu koulutus... 46 2.4.3 Maakunnan koulutus- ja toimialarakenne ja väestöennuste... 48 2.4.4 Maakunnan koulutuksen järjestäjien kehittämissunnitelmat... 50 2.4.5 Johtopäätöksiä... 51 2.5 Kymenlaakso... 52 2.5.1 Ammatillinen koulutus... 52 2.5.2 Muu koulutus... 54 2.5.3 Maakunnan koulutus- ja toimialarakenne ja väestöennuste... 55 2.5.4 Maakunnan koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmat...59 2.5.5 Johtopäätöksiä... 60 2.6 Etelä-Karjala... 61 2.6.1 Ammatillinen koulutus... 61 2.6.2 Muu koulutus... 63 2.6.3 Maakunnan koulutus- ja toimialarakenne ja väestöennuste... 64 2.6.4 Maakunnan koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmat...67 2.6.5 Johtopäätöksiä... 68 2.7 Varsinais-Suomi... 69 2.7.1 Ammatillinen koulutus... 69 2.7.2 Muu koulutus... 73 2.7.3 Maakunnan koulutus- ja toimialarakenne ja väestöennuste... 75 2.7.4 Maakunnan koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmat...78 2.7.5 Johtopäätöksiä... 80 2.8 Satakunta... 81 2.8.1 Ammatillinen koulutus... 81 2.8.2 Muu koulutus... 84

3 2.8.3 Maakunnan koulutus- ja toimialarakenne ja väestöennuste... 85 2.8.4 Maakunnan koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmat...88 2.8.5 Johtopäätöksiä... 89 2.9 Pirkanmaa... 90 2.9.1 Ammatillinen koulutus... 90 2.9.2 Muu koulutus... 93 2.9.3 Maakunnan koulutus- ja toimialarakenne ja väestöennuste... 95 2.9.4 Maakunnan koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmat...98 2.9.5 Johtopäätöksiä... 99 2.10 Keski-Suomi... 101 2.10.1 Ammatillinen koulutus... 101 2.10.2 Muu koulutus... 104 2.10.3 Maakunnan koulutus- ja toimialarakenne ja väestöennuste... 106 2.10.4 Maakunnan koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmat... 108 2.10.5 Johtopäätöksiä... 110 2.11 Etelä-Pohjanmaa... 111 2.11.1 Ammatillinen koulutus... 111 2.11.2 Muu koulutus... 114 2.11.3 Maakunnan koulutus- ja toimialarakenne ja väestöennuste... 116 2.11.4 Maakunnan koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmat... 118 2.11.5 Johtopäätöksiä... 120 2.12 Pohjanmaa... 121 2.12.1 Ammatillinen koulutus... 121 2.12.2 Muu koulutus... 124 2.12.3 Maakunnan koulutus- ja toimialarakenne ja väestöennuste... 126 2.12.4 Maakunnan koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmat... 129 2.12.5 Johtopäätöksiä... 130 2.13 Keski-Pohjanmaa... 131 2.13.1 Ammatillinen koulutus... 131 2.13.2 Muu koulutus... 133 2.13.3 Maakunnan koulutus- ja toimialarakenne ja väestöennuste... 134 2.13.4 Maakunnan koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmat... 136 2.13.5 Johtopäätöksiä... 137 2.14 Etelä-Savo... 138 2.14.1 Ammatillinen koulutus... 138 2.14.2 Muu koulutus... 141 2.14.3 Maakunnan koulutus- ja toimialarakenne ja väestöennuste... 142 2.14.4 Maakunnan koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmat... 145 2.14.5 Johtopäätöksiä... 146 2.15 Pohjois-Savo... 148 2.15.1 Ammatillinen koulutus... 148 2.15.2 Muu koulutus... 150 2.15.3 Maakunnan koulutus- ja toimialarakenne ja väestöennuste... 151 2.15.4 Maakunnan koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmat... 154 2.15.5 Johtopäätöksiä... 156 2.16 Pohjois-Karjala... 157 2.16.1 Ammatillinen koulutus... 157 2.16.2 Muu koulutus... 159 2.16.3 Maakunnan koulutus- ja toimialarakenne ja väestöennuste... 160 2.16.4 Maakunnan koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelmat... 163 2.16.5 Johtopäätöksiä... 164

4 2.17 Pohjois-Pohjanmaa... 165 2.17.1 Ammatillinen koulutus... 165 2.17.2 Muu koulutus... 168 2.17.3 Maakunnan koulutus- ja toimialarakenne ja väestöennuste... 170 2.17.4 Maakunnan koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmat... 174 2.17.5 Johtopäätöksiä... 176 2.18 Kainuu... 178 2.18.1 Ammatillinen koulutus... 178 2.18.2 Muu koulutus... 180 2.18.3 Maakunnan koulutus- ja toimialarakenne ja väestöennuste... 181 2.18.4 Maakunnan koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelmat... 184 2.18.5 Johtopäätöksiä... 184 2.19 Lappi... 185 2.19.1 Ammatillinen koulutus... 185 2.19.2 Muu koulutus... 188 2.19.3 Maakunnan koulutus- ja toimialarakenne ja väestöennuste... 189 2.19.4 Maakunnan koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmat... 193 2.19.5 Johtopäätöksiä... 194 LIITTEET LIITE 1. VÄESTÖENNUSTEET... 195 LIITE 2. MAAKUNTIEN TOISEN ASTEEN AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPISKELIJA- MÄÄRÄT KOULUTUSALOITTAIN, TOTEUMA VALTIONOSUUSTILASTOISSA (OPETUS- SUUNNITELMAPERUSTEINEN JA NÄYTTÖTUTKINTONA SUOR. AMM. PERUSTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS) VUONNA 2008... 197 LIITE 3. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KÄYTTÖMENOJEN RAHOITUS (TULOT) 2007 (1 000 ). 198 LIITE 4. VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE 2006... 209 LÄHTEET... 211

5 1 Taustaa Opetusministeriö käynnisti keväällä 2006 ministeriön ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien välisen ammattiopistostrategian toimeenpanoon liittyvän vuorovaikutteisen hankkeen, jonka tavoitteena on edistää ammatillisen koulutuksen kehittämistä kokonaisuutena ja järjestäjäverkon kokoamista. Lokakuussa 2007 ministeriö esitti suosituksia ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseksi ja Paras-hankkeen edellyttämän 50 000 asukkaan väestöpohjavaatimuksen täyttämiseksi. Ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä pyydettiin 30.4.2008 mennessä seuraavan vaiheen suunnitelmat koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseksi vuosina 2010 2012. Ministeriössä on käsitelty koulutuksen järjestäjien toimittamat suunnitelmat ja ehdotukset järjestäjäverkon kehittämiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Ministeriö on myös käynyt laajasti neuvotteluja eri koulutuksen järjestäjien kanssa fuusiohankkeisiin liittyvistä kysymyksistä. Opetusministeriö on 2.4.2009 kirjeellään (5/500/2009) ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjille esittänyt suosituksia järjestäjäverkon kehittämiseksi ja Paras-hankkeen väestöpohjavaatimuksen täyttämiseksi. Valmistelun yhteydessä on koottu laaja perustelu/taustamuistio, joka on myös koulutuksen järjestäjien käytettävissä järjestäjäverkon kehittämiseen ja koulutustarjonnan suuntaamiseen liittyvässä suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tähän muistioon on koottu lääneittäin ja maakunnittain tietoja ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkosta, muusta koulutustarjonnasta, maakunnan koulutus- ja toimialarakenteesta ja väestöennusteesta sekä koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmista. Muistio kuvaa pääosin vuoden 2008 lopun tilannetta. Maakunnittaiset luvut on jäsennetty alaluvuittain siten, että Ammatillinen koulutus -alaluvun tilasto- ja rekisteritiedot sisältävät tietoja ammatillisen koulutuksen tarjonnasta ja opiskelijamäärätoteumasta sekä erityisopetuksesta. Muistioon on koottu tiedot järjestäjäverkossa tapahtuneista muutoksista ja Paras -hankkeen väestöpohjavaatimuksen toteutumisesta alueella. Alaluvussa Muu koulutus on tietoja muun muassa alueen lukiokoulutuksesta, korkeakouluista, kansanopistoista sekä taiteen perusopetuksesta. Alaluvussa Maakunnan koulutus- ja toimialarakenne ja väestöennuste kuvataan pääasiassa Tilastokeskuksen aineiston perusteella maakunnan ammatillisen koulutuksen toimintaympäristöä. Luvussa on täydennetty ammatillisen koulutuksen tunnuslukuja esimerkiksi maahanmuuttajien ja ruotsinkielisen koulutuksen osalta. Muistiossa käytetyt tilasto- ja rekisteriaineistot ovat vuosilta 2006, 2007 tai 2008. Muistiossa on myös tiedot ammatillisen koulutuksen järjestäjistä ja järjestämislupien opiskelijamääristä vuoden 2009 alussa. Alalukuun Maakunnan koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmat on koottu lyhennelmät koulutuksen järjestäjien toimittamista järjestäjäverkon kehittämistä koskevista arvioista ja suunnitelmista. Tiedot ovat vuoden 2008 tilanteen mukaisia. Vuoden 2006 tilanteen kuvauksia on käytetty, mikäli koulutuksen järjestäjä ei ole toimittanut opetusministeriöön uudempaa selvitystä Jokaisen maakuntaa käsittelevän luvun lopussa olevaan Johtopäätös- lukuun on käsiteltyjen tietojen perusteella koottu yhteenvetona ministeriön näkemyksiä maakunnan/alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kehittämistarpeista.

6 2 Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoon liittyviä taustatietoja maakunnittain Etelä-Suomen lääni 2.1 Uusimaa 2.1.1 Ammatillinen koulutus Vuonna 2008 Uudellamaalla oli 36 ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää. Näistä kuntayhtymiä ja kuntia oli molempia kolme, yksityisiä järjestäjiä oli 29 ja yksi valtion ylläpitämä ammatillinen erityisoppilaitos. Yksityisistä järjestäjistä oli osakeyhtiöitä 6, säätiöitä 15 ja yhdistyksiä 6 sekä yksi valtion liikelaitos. Uudenmaan ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa vuonna 2008 oli opiskelijoita yhteensä 31 159 opiskelijaa mukaan lukien myös ne järjestäjät, joiden toiminta on pääasiassa muualla kuin Uudenmaan maakunnassa. Näiden järjestäjien osuus oli 1 169 opiskelijaa. Ammatillisen koulutuksen vetovoima maakunnassa ylittää valtakunnan tason. Kevään 2008 yhteishaussa oli ensisijaisia hakijoita aloituspaikkoihin nähden 1,4, valtakunnallisen luvun ollessa 1,2. Taulukko 1. Ammatillisen koulutuksen järjestämislupien koulutusalat ja vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä sekä näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen enimmäisopiskelijamäärä (31.12.2008) Koulutusalat *) - josta näyt.tutk. Koulutuksen järjestäjä h.k. k. y.l.h. l. t.l. l.y. s.t.l. m.r.t. Opis. määrä valm.koul. **) Adulta Oy x x x x x 110 110 Ami-säätiö x x x x x x 380 380 Ammattienedistämislaitossäätiö x x 10 10 Axxell Utbildning Ab x x x x x x x x 1 225 260 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia x x x x x x 4 350 900 Haaga Instituutti-säätiö x 430 20 Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö x x 730 220 Helsingin kauppaoppilaitos Oy x x 740 180 Helsingin kaupunki x x x x 6 180 710 Helsingin Konservatorion Säätiö x 60 5 Hengitysliitto Heli ry ***) x x x x x x x 1 220 10 Hyvinkään kaupunki x x x x x x x 1 355 240 Hyvinkään-Riihimäen seudun ammattikoulutussäätiö x x x 110 110 Ilmailulaitos Finavia x 45 0 Invalidiliitto ry x x x x 540 70 Invalidisäätiö x x x 620 10 Kanneljärven kansanopiston kannatusyhdistys r.y. x 80 20 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy x x 550 100 Kellosepäntaidon Edistämissäätiö x 80 0 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä x x x x x x x x 3 510 300 Kisakalliosäätiö x 82 0 Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä x x x x x x 2 050 130

7 Maalariammattikoulun Kannatusyhdistys ry x 150 10 Malmin kauppaoppilaitos Oy x x x 700 200 Markkinointi-Instituutin kannatusyhdistys r.y. x x 100 100 MJK-koulutuskeskus r.y. x x 75 75 Pop & Jazz Konservatorion Säätiö x 120 5 Solvalla Utbildning Ab x 45 0 Suomen Kansallisoopperan säätiö x 30 5 Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö x x 390 140 Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opiston Säätiö x 130 60 Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiö x x 1 300 250 Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab x x x x x x 890 100 Työtehoseura ry x x x 240 160 Valtio/Arlainstituutti x x x x x x 205 25 Vantaan kaupunki x x x x 2 500 165 Koulutusalan järjestäjiä yhteensä ja maakun- 5 16 17 18 20 4 15 18 31 5 080 nan kokonaisopiskelijamäärä *) h.k.= humanistinen ja kasvatusala, k.= kulttuuriala, y.l.h.= yhteiskuntatiet.,liiketalouden ja hallinnon ala, l.= luonnontieteiden ala, t.l.= tekniikan ja liikenteen ala, l.y.= luonnonvara- ja ympäristöala, s.t.l.= sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, m.r.t.= matkailu-, ravitsemis- ja talousala. **) järjestämisluvan vuotuiseen kokonaisopiskelijamäärään sisältyvä näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen enimmäisopiskelijamäärä ***) ammatillinen koulutus pääasiassa muualla kuin Uudellamaalla 332 Vuoden 2008 alusta lähtien järjestäjäverkossa tapahtuneet muutokset Vuoden 2008 elokuun alusta lukien Garantiföreningen för Åbolandsfolkhögskola r.f. ja Ab Utbildning Sydväst -nimisten koulutuksen järjestäjien (Varsinais-Suomi) sekä Ab Svenska folkhögskolan - SFV ja Västra Nylands yrkesskola samkommun -nimisten koulutuksen järjestäjien (Uusimaa) ammatillisen koulutuksen koulutustehtävät siirrettiin uudelle koulutuksen järjestäjälle Axxell Utbildning Ab:lle (nimi aikaisemmin Ab Västra Finlands yrkesinstitut). Vuoden 2009 alusta lukien valtion ylläpitämän Arla-instituutin (ammatillinen erityisoppilaitos) ammatillisen koulutuksen koulutustehtävä siirrettiin Invalidisäätiölle. Lisäksi pääasiassa muualla kuin Uudellamaalla ammatillista koulutusta järjestävälle Hengitysliitto Heli ry:lle (ammatillinen erityisoppilaitos) siirrettiin Etelä-Pohjanmaalla toimineen valtion ylläpitämän Alavuuden erityisammattikoulun koulutustehtävä. Vuoden 2009 alusta lukien maakunnassa on 39 ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää, Elokuun alusta lukien järjestäjien määrä on 38, kun Helsingin Kauppaoppilaitos Oy:n ja Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiön ammatillisen koulutuksen koulutustehtävät siirtyvät uudelle koulutuksen järjestäjälle, Helsinki Business College Oy:lle. Määrä vähenee edelleen yhdellä 1.8.2009 lukien, kun Hyvinkää-Riihimäki -alueella muodostettuun osakeyhtiöön siirretään Hyvinkään kaupungin, Hyvinkää-Riihimäen seudun aikuiskoulutussäätiö ja Riihimäen seudun ammattioppilaitoksen kuntayhtymä (Kanta-Häme) koulutustehtävät.

8 Taulukko 2. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät ja järjestämisluvan opiskelijamäärät 1.1.2009 lukien Koulutuksen järjestäjä Järjestämisluvan vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä 1.1.2009 lukien Adulta Oy 110 Ami-säätiö 430 Ammattienedistämislaitossäätiö 10 Axxell Utbildning Ab 1240 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 4 580 Haaga Instituutti-säätiö 470 Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö 810 Helsingin kauppaoppilaitos Oy 740 Helsingin kaupunki 6 680 Helsingin Konservatorion Säätiö 60 Hengitysliitto Heli ry *) 1 460 Hyvinkään kaupunki 1 425 Hyvinkään-Riihimäen seudun ammattikoulutussäätiö 130 Ilmailulaitos Finavia 45 Invalidiliitto ry 590 Invalidisäätiö 875 Kanneljärven kansanopiston kannatusyhdistys r.y. 80 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy 610 Kellosepäntaidon Edistämissäätiö 80 Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä 3 770 Kisakalliosäätiö 112 Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä 2 170 Maalariammattikoulun Kannatusyhdistys ry 170 Malmin kauppaoppilaitos Oy 750 Markkinointi-Instituutin kannatusyhdistys r.y. 100 MJK-koulutuskeskus ry. 75 Pop & Jazz Konservatorion Säätiö 120 Solvalla Utbildning Ab 45 Suomen Kansallisoopperan Säätiö 30 Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö 425 Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opiston Säätiö 130 Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiö 1 300 Svenska framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab 890 Työtehoseura ry 320 Vantaan kaupunki 2 580 Yhteensä 33 412 *) Hengitysliitto Heli ry järjestää Uudellamaalla vuosittain ammatillista peruskoulutusta noin 90-100 opiskelijalle. Paras -hankkeen väestöpohjavaatimus/ maakunnan ammatillisen koulutuksen järjestäjät Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaan kunnan tai yhteistoimintaalueen, jolla on ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin 50 000. Lain mukaan kuntien on ryhdyttävä toimenpiteisiin mainitun väestöpohjavaatimuksen toteuttamiseksi tekemällä kuntaliitoksia ja perustamalla kuntien yhteistoiminta-alueita.

9 Maakunnassa toimivat kuntayhtymät täyttävät väestöpohjavaatimuksen. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian jäsenkuntien asukasmäärä on 285 870, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän 191 450 ja Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän 169 368 asukasta. Kuntajärjestäjistä Helsingin kaupunki (574 289 asukasta) ja Vantaan kaupunki (192 522 asukasta) täyttävät väestöpohjavaatimuksen, mutta Hyvinkään kaupunki ei täytä puitelaissa esitettyä tavoitetta sen väestömäärän ollessa 44 982 asukasta.. Ammatillisen koulutuksen toteutuneet opiskelijamäärät vuonna 2008 Taulukko 3. Maakunnan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät koulutusaloittain* OPISKELIJAMÄÄRÄT KOULUTUSALOITTAIN TOTEUMA VALTIONOSUUSTILASTOISSA (opetussuunnitelmaperusteinen ja näyttötutkintona suor. amm. perustutkintoon valmistava koulutus) VUONNA 2008 Hum. ja kasvat. Kultt. Yht.kunt.tiet, liiket. ja hall. Luonnon tiet. Tekniik. ja liiken. Luonnonvara- ja ymp. Sos-., terv.- ja liikunta Matk.-, ravits.- ja tal. Koulutusalojen k- a 487 2 189 4 941 1 692 11 062 874 5 898 4 015 31 159 * Taulukossa ovat mukana myös niiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien opiskelijamäärä, joiden koulutustoiminta on pääasiassa muissa kuin Uudenmaan maakunnassa. Näiden järjestäjien muualla kuin Uudellamaalla toteutuneen koulutuksen opiskelijamäärä vuonna 2008 oli 1 169 opiskelijaa sen jälkeen kun on otettu huomioon myös ne Hengitysliitto Heli ry:n 87 opiskelijaa, joille se tarjosi ammatillista peruskoulutusta Uudellamaalla; kun vähennykset on tehty, maakunnan opiskelijamäärätoteumaksi jää 29 984 opiskelijaa Taulukko 4. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen toteutuneet opiskelijamäärät ja lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet vuonna 2008 Uusimaa Amm. peruskoulutus Amm. lisäkoulutus oppilait.muot. 1) oppisop. 2) oppilait.muot. 3) oppisop. 2) opisk. opisk. opis.työ.vuosi opisk. Adulta Oy 120 2 290 620,4 243 Ami-säätiö 437 452 478,5 580 Ammattienedistämislaitossäätiö 0 579 314,6 555 Axxell Utildning Ab 1 154 87 100,7 97 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 4 322 605 239,8 1 106 Haaga Instituutti-säätiö 425 43 10,1 78 Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö 733 0 99,7 0 Helsingin kauppaoppilaitos Oy 732 169 0 87 Helsingin kaupunki 6 176 1 316 120,8 2 261 Helsingin Konservatorion Säätiö 59 0 0 0 Hengitysliitto Heli ry *) 1 256 23 164,9 117 Hyvinkään kaupunki 1 414 72 12,5 157 Hyvinkään-Riihimäen seudun ammattikoulutussäätiö 136 83 200,7 258 Ilmailulaitos 32 0 0 0 Invalidiliitto ry 543 0 12,4 13 Invalidisäätiö 665 0 12 0 Kanneljärven kansanopiston kannatusyhdistys r.y. 81 23 14,6 0 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy 558 20 0 0 Kellosepäntaidon Edistämissäätiö 77 0 14,4 0 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 3 486 483 111,3 882

10 Kisakalliosäätiö 82 0 0 0 Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä 2 013 206 178,6 371 Maalariammattikoulun Kannatusyhdistys ry 165 0 17,7 0 Malmin kauppaoppilaitos Oy 690 19 10,6 0 Markkinointi-Instituutin kannatusyhdistys r.y. 112 244 434,9 137 Merkonomien jatkokoulutuskeskus r.y. 65 652 79 148 Pop & Jazz Konservatorion Säätiö 120 0 0 0 Solvalla Utbildning Ab 46 0 3,9 0 Suomen Kansallisoopperan säätiö 31 0 0 0 Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö 417 331 106 151 Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opiston Säätiö 128 0 10,6 0 Suomen Liikemiesten Kauppaopiston säätiö 1 199 77 21,8 44 Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab 800 0 39,3 0 Työtehoseura ry 239 513 89,7 222 Valtio/Arlainstituutti 214 0 0 0 Vantaan kaupunki 2 432 400 3,4 631 Yhteensä 31 159 **) 8 687 3 522,5 8 138 1) Ammatillisen peruskoulutuksen toteutuneet opiskelijamäärät vuonna 2008 (aritm, ka). 2) Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen toteutuneet oppisopimusopiskelijamäärät vuonna 2008. 3) Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien määrä vuonna 2008 (vos). *) ammatillinen koulutus pääasiassa muualla kuin Uudellamaalla **) sisältää opiskelijamäärätoteuman myös Hengitysliitto Heli ry:n osalta, jonka toiminta on pääasiassa muualla kuin Uudellamaalla (järjestäjän osuus toteumasta on 1 169 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaa sen jälkeen kun on otettu huomioon myös ne 87 opiskelijaa, joille se tarjosi ammatillista peruskoulutusta Uudellamaalla); kun vähennykset on tehty, maakunnan opiskelijamäärätoteumaksi jää 29 990 opiskelijaa Uudenmaan maakunnassa on koulutuksen järjestäjiä, joiden kotipaikka on po. maakunnassa, mutta järjestäjien ammatillinen peruskoulutus on kokonaan tai pääasiassa jossakin muussa maakunnassa tai järjestäjä toimii kahdessa maakunnassa. Järjestäjät, joiden ammatillinen peruskoulutus toteutetaan kokonaan toisessa maakunnassa (maakunta suluissa): Kirkkopalvelut ry (Etelä-Savo), Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö (Päijät-Häme) ja Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy (Päijät-Häme). Näistä järjestäjistä ensimmäinen on kansanopiston ylläpitäjä ja kahdella jälkimmäisellä on liikunnan koulutuskeskus. Järjestäjät, jonka toiminta pääasiassa muualla kuin Uudellamaalla: Hengitysliitto Heli ry (pääasiassa Pohjois-Pohjanmaalla,, mutta myös Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pirkanmaalla ja Lapissa). Lisäksi Hengitysliitto Heli ry:llä on opetuspiste Uudellamaalla Hengitysliitto Heli ry:llä on vuosittain ollut noin 90-100 opiskelijaa. Hengitysliitto Heli ry ylläpitää ammatillista erityisoppilaitosta ja Pirkanmaalla sijaitsevaa kansanopistoa. Järjestäjät, jonka toiminta pääasiassa Uudellamaalla, mutta on toimipiste myös muissa maakunnissa: Invalidiliitto ry:llä on oppilaitos myös Keski-Suomessa ja toimipiste Päijät-Hämeessä, Keski- Suomessa. Invalidisäätiöllä on opetuspiste myös Itä-Uudellamaalla. Invalidiliitto ry ylläpitää ammatillista erityisoppilaitosta. Järjestäjä, joka toimii kahdessa tai useammassa maakunnassa: Hyvinkää-Riihimäen aikuiskoulutussäätiö, jolla toimipisteet sekä Uudellamaalla että Kanta-Hämeessä. Axxell Utbildning Ab järjestää ammatillista peruskoulutusta Uudenmaan lisäksi myös Varsinais-Suomessa ja Itä- Uudellamaalla. Ammatillinen erityisopetus vuonna 2008 Uudellamaalla ammatillisessa erityisopetuksessa oli yhteensä 3 349 opiskelijaa, joista ammatillisissa oppilaitoksissa 2 565 ja ammatillisissa erityisoppilaitoksissa 1 384. Erityisopiskelijoiden osuus kaikista maakunnan ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitosmuotoisen koulutuksen opiskelijoista

11 oli 13,2 %, joka on vähän yli maan keskiarvon (12,9 %). Lisäksi muiden maakuntien erityisoppilaitosten opiskelijoina oli maakunnan opiskelijoista yhteensä 22 opiskelijaa. Taulukko 5. Ammatillisen koulutuksen erityisopiskelijat 2008 Ammatillisen peruskoulutuksen erityisopiskelijat (oppilaitosmuotoinen koulutus) Erityisopiskelijoiden määrä maakunnassa, yhteensä 3 949 Ammatillisten erityisoppilaitosten erityisopiskelijoiden määrä *) 1 384 Muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien erityisopiskelijoiden määrä**) 2 565 Erityisopiskelijoiden osuus maakunnan kokonaisopiskelijamäärästä ***) 13,2 % *) kolme toimii pääasiassa Uudellamaalla ja kolme pääasiassa muualla kuin Uudellamaalla **) vain ne järjestäjät, joiden ammatillinen koulutus on pääasiassa tai kokonaan Uudellamaalla ***) maakunnan kokonaisopiskelijamääränä on käytetty pääasiassa Uudellamaalla toimivien koulutuksen järjestäjien vuoden 2008 opiskelijamäärätoteumaa 29 984 (sis. myös 87 sellaisen koulutuksen järjestäjän (Hengitysliitto Heli ry), jonka ammatillinen koulutus on pääasiassa muualla kuin Uudellamaalla) Uudellamaalla toimivia ammatillisia erityisoppilaitoksia ovat: Hengitysliitto Heli ry (ammatillinen koulutus pääasiassa muualla kuin Uudellamaalla), opiskelijoita Helsingissä 87. Järjestän koulutus toteutuu pääasiassa Pohjois-Pohjanmaalla ja muissa maakunnissa kuin Uudellamaalla, ks. taulukko 4. Invalidiliitto ry, opiskelijoita Järvenpäässä 431 ja seuraavissa opetuspisteissä Helsingissä 8, Keravalla 12, Mäntsälässä 9 ja Tuusulassa 16. Lisäksi järjestäjällä oli opetuspisteitä muissa maakunnissa. Invalidisäätiö, opiskelijoita Helsingissä 465 ja seuraavissa opetuspisteissä: Espoossa 25, Hyvinkäällä 20, Järvenpäässä 16, Keravalla 50, Kirkkonummella 11, Lohjalla 16, Mäntsälässä 17 ja Vantaalla 8. Lisäksi järjestäjällä oli opetuspiste Itä-Uudellamaalla.. Arla-instituutti, opiskelijoita Espoossa 193. Lisäksi Perttulan erityisammattikoulu (Kanta-Häme) järjestää ammatillista erityisopetusta Keravalla (opiskelijoita 8) ja Optima samkommunilla (Pohjanmaa) on opetuspiste Helsingissä (opiskelijoita 7) ja Tammisaaressa (opiskelijoita 7). Taulukko 6. Hengitysliitto Heli ry:n opetuspaikkakunnat ja toteutuneet opiskelijamäärät vuonna 2008 Järjestämisluvan kunnat, joissa Muut opetuspisteet ja opiskelijamäärät Hengitysliitto Heli Opiskelijamäärä yht. lupa järjestää koulutusta ja opiskelijamäärät ry 1 256 Uusimaa Helsinki 87 Kainuu Kajaani 8 P-Savo Iisalmi 9 P-Pohjanmaa Kuusamo 10 P-Karjala Liperi 185 P-Pohjanmaa Pudasjärvi 7 P-Pohjamaa Oulu 438 P-Karjala Tohmajärvi 27 P-Pohjamaa Liminka 90 P-Karjala Joensuu 12 P-Pohjamaa Muhos 237 E-Karjala Joutseno 15 Pirkanmaa Tampere 30 P-Savo Kuopio 15 Pirkanmaa Vammala 15 Lappi Rovaniemi 19 Lappi Ylitornio 43 Lappi Tornio 9

12 Taulukko 7. Invalidiliitto ry:n opetuspaikkakunnat ja toteutuneet opiskelijamäärät vuonna 2008 Järjestämisluvan kunnat, joissa lupa Muut opetuspisteet ja opiskelijamäärät Opiskelijamäärä yht. järjestää koulutusta ja opiskelijamäärät Invalidiliitto ry 543 Uusimaa Järvenpää 431 Pirkanmaa Tampere 25 Keski-Suomi Jyväskylä 27 Uusimaa Tuusula 16 Uusimaa Mäntsälä 9 Uusimaa Helsinki 8 Uusimaa Kerava 12 Kanta-Häme Riihimäki 14 Kymenlaakso Hamina 4 Taulukko 8. Invalidisäätiön opetuspaikkakunnat ja toteutuneet opiskelijamäärät vuonna 2008 Järjestämisluvan kunnat, Muut opetuspisteet ja opiskelijamäärät Opiskelijamäärä yht. joissa lupa järjestää koulutusta ja opiskelijamäärät Invalidisäätiö 665 Uusimaa Helsinki 465 Uusimaa Espoo 25 Uusimaa Hyvinkää 20 Uusimaa Järvenpää 16 Uusimaa Kerava 50 Uusimaa Kirkkonummi 11 Uusimaa Lohja 16 Uusimaa Mäntsälä 17 Uusimaa Vantaa 8 Itä-Uusimaa Porvoo 38 Taulukko 9. Arla-instituutin opetuspaikkakunnat ja toteutuneet opiskelijamäärät vuonna 2008. Järjestämisluvan kunnat, Muut opetuspisteet ja opiskelijamäärät Opiskelijamäärä yht. joissa lupa järjestää koulutusta ja opiskelijamäärät Arlainstituutti 196 Uusimaa Espoo 193 Keski-Suomi Jyväskylä 3

13 2.1.2 Muu koulutus Lukiokoulutus Taulukko 10. Lukiokoulutuksen järjestäjät vuonna 2008 Uusimaa Koulutuksen järjestäjä Omistaja Opiskelijamäärä Ada Äijälän koulu O/Y Yksityinen 472 Apollon yht.koulun kann.yhd.ry Yksityinen 226 Eiran aikuisl. kann.yhd. ry Yksityinen 1 287 Ekenäs stadsstyrelse Kunta 241 Englantilaisen koulun säätiö Yksityinen 120 Espoon kaupunki Kunta 5 611 Hangon kaupunki Kunta 144 Helsingin kaupunki *) Kunta 9 401 Helsingin normaalilyseo Valtio 237 Helsingin Uusi yhteiskoulu Oy Yksityinen 264 Helsingin yliop.viikin norm.ko Valtio 248 Hgin kansainväl.koul.vanh.yhd. Yksityinen 80 Hgin ransk.-suom. koulu Valtio 175 Hgin Rudolf Steiner-k.kann.yhd Yksityinen 413 Hyvinkään kaupunki *) Kunta 1 028 Järvenpään kaupunki Kunta 1 054 Karis stadsstyrelse Kunta 318 Karkkilan kaupunki Kunta 147 Kauniaisten kaupunki Kunta 641 Keravan kaupunki Kunta 731 Kirkkonummen kunta Kunta 717 Kouluyhdistys Pestalozzi Yksityinen 116 Kulosaaren yhteiskoulun Oy Yksityinen 234 Lauttasaaren yks.koul.kann.yhd Yksityinen 350 Lohjan kaupunki Kunta 910 Maanviljelyslyseon osakeyhtiö Yksityinen 302 Munkkiniemen yht.koul.kann.yhd Yksityinen 458 Mäntsälän kunta Kunta 250 Nummi-Pusulan kunta Kunta 71 Nurmijärven kunta Kunta 357 Oulunkylän yhteisk. kann.yhd. Yksityinen 384 Oy Hgin Yhteisk.ja Reaalilukio Yksityinen 297 Pohjois-Haagan yhteiskoulu Oy Yksityinen 409 Suomalaisen Yhteiskoulun Oy Yksityinen 436 Suomalais-venäläinen koulu Valtio 136 Tuusulan kunta Kunta 655 Töölön Yhteiskoulu Osakeyhtiö Yksityinen 717 Vantaan kaupunki *) Kunta 3 994 Vihdin kunta Kunta 515 Viipurin Reaalikoulu Oy Yksityinen 398 Yhteensä 34 544 *) Järjestäjällä myös ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa

14 Korkeakoulut Maakunnan alueella toimii Helsingin yliopisto, Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Svenska handelshögskolan, Teatterikorkeakoulu ja Maanpuolustuskorkeakoulu. Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu muodostavat uuden yliopiston, Aalto-yliopiston. Uudellamaalla toimii seitsemän ammattikorkeakoulua. Ylläpitäjätyypiltään kaikki ovat yksityisiä. Ammattikorkeakoulutusta järjestetään kaikilla koulutusaloilla. (taulukot 11 ja 12). Ammattikorkeakoulun ylläpitäjistä Helsingin kaupungilla on myös ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa. Taulukko 11. Maakunnan alueella toimivat ammattikorkeakoulut, niiden ylläpitäjät ja ylläpitäjätyypit Ammattikorkeakoulu Ylläpitäjä Ylläpitäjätyyppi Yh Novia Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi yksityinen Arcada-Nylands Svenska yrkeshögskola Stiftelsen Arcada yksityinen Diakonia amk Diakonia-ammattikorkeakoulu oy yksityinen Haaga-Helia amk Haaga-Helia Oy yksityinen Laurea amk Laurea-ammattikorkeakoulu oy yksityinen Humanistinen amk Suomen Humanistinen ammattikorkeakoulu oy yksityinen Metropolia amk Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy yksityinen Taulukko 12. Ammattikorkeakoulujen toimipaikat ja koulutusalat vuonna 2008. Uusimaa h.k. k. y.l.h. l. t.l. l.y. s.t.l. m.r.t. Espoo, Laurea amk x x x x Espoo, Metropolia amk x Espoo, Yh Novia x Helsinki, Arcada amk x x x x x Helsinki, Diakonia amk x Helsinki, Haaga-Helia amk x x x x x Helsinki, Humanistinen amk x x Helsinki, Metropolia amk x x x Vantaa, Laurea amk x Vantaa, Metropolia amk x x x Hyvinkää, Laurea amk x x Järvenpää, Diakonia amk x Järvenpää, Laurea amk x Kauniainen, Diakonia amk x Kauniainen, Humanistinen amk x Kerava, Laurea amk x x x Lohja, Humanistinen amk x Lohja, Laurea amk x x Nurmijärvi, Humanistinen amk x Tammisaari, Yh Novia x x x x h.k.= humanistinen ja kasvatusala, k.= kulttuuriala, y.l.h.= yhteiskuntatiet.,liiketalouden ja hallinnon ala, l.= luonnontieteiden ala, t.l.= tekniikan ja liikenteen ala, l.y.= luonnonvara- ja ympäristöala, s.t.l.= sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, m.r.t.= matkailu-, ravitsemis- ja talousala.

15 Kansanopistot, liikunnan koulutuskeskukset, konservatoriot ja taiteen perusopetuksen järjestäjät vuonna 2008 Taulukko 13. Kansanopistot Kansanopisto Omistaja tyyppi Kunta Ylläpitäjä Aktiivi-instituutti yksityinen Helsinki Toimihenkilöjärjestöjen opintoliitto ry Ev.folkhögsk.i södra Finland yksityinen Hanko Evangeliska folkhögskolans i södra Finland garantiförening rf Helsinki, Espoo Axxell Utbildning Ab *) Finns folkhögskola yksityinen Helsingin evankelinen opisto yksityinen Helsinki Helsingin evankelisen opiston säätiö Helsingin kristillinen opisto yksityinen Helsinki Helsingin kristillisen opiston säätiö Hoikan opisto yksityinen Helsinki Hengitysliitto Heli ry *) Kanneljärven opisto yksityinen Lohja Kanneljärven kansanopiston kannatusyhdistys r.y. *) Kiljavan opisto yksityinen Nurmijärvi SAK:n koulutussäätiö Kuurojen kansanopisto yksityinen Helsinki Kuurojen liitto ry Luther-opisto yksityinen Järvenpää Suomen kirkon seurakuntaopiston säätiö Lärkkulla-stiftelsens folkhögskola yksityinen Karjaa Lärkkulla stiftelsen Raseborg-opisto yksityinen Karjaa Raseborg-säätiö Siikaranta-opisto yksityinen Espoo Rakennusliitto ry Sisälähetysseuran oppilaitos yksityinen Helsinki Kirkkopalvelut ry *) Suomen Raamattuopisto yksityinen Kauniainen Suomen raamattuopiston säätiö Suomen teologinen opisto yksityinen Hanko Suomen teologisen opiston kannatusyhdistys ry Työväen akatemia yksityinen Kauniainen Työväen akatemian kannatusosakeyhtiö Pekka Halosen akatemia kuntayhtymä Järvenpää Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä *) Västra-Nylands folkhögskola kuntayhtymä Karjaa Samkommunen för Västra-Nylands folkhögskola *) Järjestäjällä myös ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa. Kirkkopalvelut ry:n koko ammatillinen peruskoulutus on Etelä-Savossa, Hengitysliitto Heli ry:n pääosin muualla kuin Uudellamaalla. Hoikan opisto sijaitsee Pirkanmaalla; 1.8.2008 muodostettiin uusi koulutuksen järjestäjä Axxell Utbildning Ab, jolle siirrettiin kahden kansanopistojen ylläpitäjän koulutustehtävät.. Taulukko 14. Liikunnan koulutuskeskukset Liikunnan koulutuskeskus Omistaja tyyppi Kunta Kisakalliosäätiö *) yksityinen Lohja Solvalla Utbildning Ab *) yksityinen Espoo TUL:n kisakeskussäätiö yksityinen Pohja *) Järjestäjällä myös ammmatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa Suomen Urheiluopiston kannatusosakeyhtiöllä ja Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:llä on ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa Uudellamaalla, mutta niiden ammatillinen peruskoulutus on kokonaan Päijät-Hämeen maakunnassa. Taulukko 15. Konservatoriot Konservatorio Ylläpitäjä Ylläpitäjätyyppi Helsingin Konservatorio Helsingin konservatorion säätiö yksityinen Pop & Jazz Konservatorio Pop&Jazz konservatorion säätiö yksityinen

16 Taulukko 16. Opetustuntikohtaista valtionosuutta saavat taiteen (kuvataiteen, tanssin ja musiikin) perusopetuksen järjestäjät Koulutuksen järjestäjä Taiteen perusopetus Kunta Omistajatyyppi Espoon kuvataidek. kann.yhd.ry Kuvataiteen perusopetus Espoo Yksityinen Hgin kuvat.koul.kann.yhd.ry Kuvataiteen perusopetus Helsinki Yksityinen Hyvinkään kaupunki *) Kuvataiteen perusopetus Hyvinkää Kunta Lohjanseud. kuvat.koul.ka.yhd. Kuvataiteen perusopetus Lohja Yksityinen Pohj-Hgin kuvat.koul.kan.yhd. Kuvataiteen perusopetus Helsinki Yksityinen Vantaan kaupunki *) Kuvataiteen perusopetus Vantaa Kunta Vihdin Kuvataidekoul.kann.yhd. Kuvataiteen perusopetus Vihti Yksiyinen Esbobygdens Ungdomsförbund rf Musiikin perusopetus Kauniainen Yksityinen Espoon mus.opiston kann.yhd.ry Musiikin perusopetus Espoo Yksityinen Hgin konservatorion säätiö *) Musiikin perusopetus Helsinki Yksityinen Hyvinkään mus.opist.kann.yhd. Musiikin perusopetus Hyvinkää Yksityinen Itä-Hgin mus.opist.kann.yhd.ry Musiikin perusopetus Helsinki Yksityinen Järvenpään kaupunki Musiikin perusopetus Järvenpää Kunta Kauniaisten mus.opist.kann.yhd Musiikin perusopetus Kauniainen Yksityinen Keravan Musiikkiopistoyhdisty ry Musiikin perusopetus Kerava Yksityinen Keski-Hgin mus.opist.kann.yhd. Musiikin perusopetus Helsinki Yksityinen Kirkkonummen kunta Musiikin perusopetus Kirkkonummi Kunta Käpylän mus.opist.kann.yhd. ry Musiikin perusopetus Helsinki Yksityinen Lauttasaaren mus.op.kann.yhd. Musiikin perusopetus Helsinki Yksityinen Lohjan kaupunki Musiikin perusopetus Lohja Kunta Luoteis-Hgin mus.op. kann.yhd. Musiikin perusopetus Helsinki Yksityinen Munkkiniemen musiikkiyhdistys Musiikin perusopetus Helsinki Yksityinen Mus.op. Juvenalian kann.yhd.ry Musiikin perusopetus Espoo Yksityinen Nurmijärven mus.op. kann.yhd. Musiikin perusopetus Nurmijärvi Yksityinen Pakilan musiikkiopistoyhdistys Musiikin perusopetus Helsinki Yksityinen Pohjois-Hgin mus.op. kann.yhd. Musiikin perusopetus Helsinki Yksityinen Pop & Jazz Konservatorion säät *) Musiikin perusopetus Helsinki Yksityinen Raaseporin kaupunki Musiikin perusopetus Raasepori Kunta Sk.för hyv.st.reg.sv.spr.yrkes Musiikin perusopetus Helsinki Kuntayhtymä Stiftel. Helsingf.sv.mus.inst. Musiikin perusopetus Helsinki Yksityinen Vantaan kaupunki *) Musiikin perusopetus Vantaa Kunta Esbobygdens Ungdomsförbund rf Tanssin perusopetus Kauniainen Yksityinen Espoon Tanssiopiston kann.yhd. Tanssin perusopetus Espoo Yksityinen Espoon mus.opiston kann.yhd.ry Tanssin perusopetus Espoo Yksityinen Hgin konservatorion säätiö *) Tanssin perusopetus Helsinki Yksityinen Hyvinkään mus.opist.kann.yhd. Tanssin perusopetus Hyvinkää Yksityinen Itä-Hgin mus.opist.kann.yhd.ry Tanssin perusopetus Helsinki Yksityinen Järvenpään kaupunki Tanssin perusopetus Järvenpää Kunta Kauniaisten mus.opist.kann.yhd Tanssin perusopetus Kauniainen Yksityinen Keravan Musiikkiopistoyhdisty ry Tanssin perusopetus Kerava Yksityinen Keravan tanssi- ja liik.yhd.ry Tanssin perusopetus Kerava Yksityinen Keski-Hgin mus.opist.kann.yhd. Tanssin perusopetus Helsinki Yksityinen Kirkkonummen kunta Tanssin perusopetus Kirkkonummi Kunta Käpylän mus.opist.kann.yhd. ry Tanssin perusopetus Helsinki Yksityinen Lauttasaaren mus.op.kann.yhd. Tanssin perusopetus Helsinki Yksityinen Lohjan kaupunki Tanssin perusopetus Lohja Kunta Luoteis-Hgin mus.op. kann.yhd. Tanssin perusopetus Helsinki Yksityinen

17 Munkkiniemen musiikkiyhdistys Tanssin perusopetus Helsinki Yksityinen Mus.op. Juvenalian kann.yhd.ry Tanssin perusopetus Espoo Yksityinen Nurmijärven mus.op. kann.yhd. Tanssin perusopetus Nurmijärvi Yksityinen Nurmijärven tanssiop.kann.yhd. Tanssin perusopetus Nurmijärvi Yksityinen Pakilan musiikkiopistoyhdistys Tanssin perusopetus Helsinki Yksityinen Pohjois-Hgin mus.op. kann.yhd. Tanssin perusopetus Helsinki Yksityinen Pop & Jazz Konservatorion säät *) Tanssin perusopetus Helsinki Yksityinen Raaseporin kaupunki Tanssin perusopetus Raasepori Kunta Sk.för hyv.st.reg.sv.spr.yrkes Tanssin perusopetus Helsinki Kuntayhtymä Stiftel. Helsingf.sv.mus.inst. Tanssin perusopetus Helsinki Yksityinen Suomen Kansallisoopperan säät *) Tanssin perusopetus Helsinki Yksityinen Vantaan kaupunki *) Tanssin perusopetus Vantaa Kunta Vantaan tanssiopiston tuki ry Tanssin perusopetus Vantaa Yksityinen *) Järjestäjällä myös ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa 2.1.3 Maakunnan koulutus- ja toimialarakenne ja väestöennuste Uudenmaan maakunnan kehitys on viime vuosina ollut myönteistä väestön, työllisyyden sekä talouden suhteen. Maakunnan kaikissa seutukunnissa väestönkasvu on voimistunut lähinnä nettomuuton ansiosta. Maakunnan työvoiman ja työllisten määrän odotetaan edelleen kasvavan. Työikäisten määrän kasvu on tarkastelujaksolla muuta maata nopeampaa, paitsi Tammisaaren seutukunnassa, jossa kasvu pysähtyy ja kääntyy laskuun. (Maakuntien suhdannekehitys 2004-2008, TEM analyyseja 7/2008). Uudenmaan maakunnan nuorten 20-24 -vuotiaiden ikäluokassa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittamattomien osuus on 23 %, mikä on selkeästi suurempi kuin koko maan vastaava luku (19 %). Laajemmassa 20-59 -vuotiaiden ikäluokassa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittamattomien osuus maakunnassa on 22 %, mikä on hieman suurempi kuin koko maan vastaava luku (2 1 %). Kuvio 1. Uudenmaan maakunnan 20-24 -vuotiaiden koulutusrakenne vuonna 2006 Korkea-aste yhteensä 4 % Opistoaste ja ammatillinen korkea-aste 0 % Ammatillinen koulutus 23 % Perusaste 23 % Lukiokoulutus 50 %

18 Kuvio 2. Uudenmaan maakunnan 20-59 -vuotiaiden koulutusrakenne vuonna 2006 Korkea-aste 22 % Perusaste 22 % Opistoaste ja ammatillinen korkea-aste 16 % Lukiokoulutus 14 % Ammatillinen koulutus 26 % Ammatillisen koulutuksen järjestäjien painopistealueita ja työnjakoa on tarkasteltu vuoden 2008 tietojen perusteella perustelumuistion taulukoista 1, 3 ja 4 sekä liitteen 3 ammatillisen koulutuksen käyttömenojen rahoituksen jakautumisesta vuonna 2007. Maakunnan ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitosmuotoisen koulutuksen koulutusalakohtaiset toteumatiedot vuonna 2008 ovat perustelumuistion taulukossa 3. Koulutustarjonnan vastaavuus vuoden 2007 toimialarakenteeseen (kuvio 3) on karkealla tasolla tarkasteluna melko hyvä. Maakunnan koulutustarjonta kattaa kaikki koulutusalat. Taulukon 1 mukaan maakunnassa on eniten tekniikan ja liikenteen koulutusalan järjestäjiä (20), joista kaksi on ammatillisen erityisoppilaitoksen ylläpitäjiä. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla on myös paljon järjestäjiä (20). Niistä kahden koulutustarjonta on muualla kuin Uudellamaalla ja kaksi on ammatillisen erityisoppilaitoksen ylläpitäjiä. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon (17) sekä luonnontieteiden alalla (18) on erityisesti pääkaupunkiseudulla paljon järjestäjiä, joista kolme ylläpitää ammatillista erityisoppilaitosta. Kulttuurialan järjestäjiä on myös useita (16), niistä kaksi on musiikin ja yksi tanssin erikoistuneita järjestäjiä sekä neljä ammatillisen erityisoppilaitoksen ylläpitäjää. Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen järjestäjiä on vähiten (4). Näistä yhden (ammatillisen erityisoppilaitoksen ylläpitäjä) tämän alan koulutustarjonta on muualla kuin Uudellamaalla. Maakunnan neljän ammatillisen koulutuksen järjestäjän koulutustoiminnan painopiste on kokonaan tai pääosin toisen maakunnan alueella. Nämä järjestäjät ovat Kirkkopalvelut ry, Suomen Urheiluopiston kannatus Oy ja Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy sekä Hengitysliitto Heli ry. Niiden toteutunut opiskelijamäärä oli 1 658 opiskelijaa eli 5,2 % koko maakunnan opiskelijamäärätoteumasta vuonna 2008. Osuus on laskenut edellisestä tarkasteluvuodesta 2006. Maakunnan kolmen ruotsinkieliseen koulutuksen järjestäjän koulutus toteutetaan pääasiassa Uudellamaalla. Maakunnassa toimii useita ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, joilla on samoja koulutusaloja (taulukko 1). Maakunnassa on ammatillisen koulutuksen järjestäjien kotipaikan mukaisesti määriteltynä kolme kuntayhtymäjärjestäjää (Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja, kolme kuntajärjestäjää (Helsingin kaupunki, Hyvinkään kaupunki ja Vantaan kaupunki). Hyvinkään kaupunki on 1.8.2009 lukien yhdistymässä perustettavaan osakeyhtiöön. Maakunnassa on 1.8.2009 lukien 31 yksityistä ammatillisen koulutuksen järjestäjää, joista yksi on valtion liikelaitos. Nämä järjestäjät ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta opiskelijamäärältään ja/tai koulutustarjonnaltaan pienempiä

19 kuin alueen kuntayhtymä- ja kuntayhtymäjärjestäjät Maakunnan koulutuskuntayhtymistä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (8 koulutusalaa), Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (6 koulutusalaa) ja Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (6 koulutusalaa) ovat alueellaan toimivia monialaisten ammattiopistojen ylläpitäjiä. Koulutusalat, joilla Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia ja Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä eivät järjestä ammatillista peruskoulutusta ovat humanistinen ja kasvatusala sekä luonnonvara- ja ympäristöala. Maakunnassa on kolme luonnonvara- ja ympäristöalan samoin kuin humanistisen ja kasvatusalan järjestäjää, jotka järjestävät koulutusta joko kokonaan tai pääosin maakunnan alueella. Humanistisen ja kasvatusalan järjestäjistä Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö on alan suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä maassa. Helsingin kaupunki ja Vantaan kaupunki, joka järjestävät ammatillista peruskoulutusta samoilla neljällä koulutusalalla ovat myös opiskelijamäärältään alueen suuria järjestäjiä. Helsingin kaupungilla on lupa järjestää myös lääkealan ja hammastekniikan perustutkintojen koulutusta. Vantaan kaupunki on maakunnan alueella ainoa lentokoneasennuksen perustutkinnon koulutuksen järjestäjä. Hyvinkään kaupunki järjestää ammatillista koulutusta seitsemällä koulutusalalla. Järjestäjän ammatillisen koulutuksen tehtävän siirryttyä vuoden 2009 aikana uudelle järjestäjälle, johon kootaan myös kahden muun järjestäjän (Hyvinkää- Riihimäen seudun aikuiskoulutussäätiö ja Riihimäen seudun ammattioppilaitoksen kuntayhtymä) koulutustehtävät. Ilmailulaitos järjestää maan ainoana koulutuksen järjestäjänä lennonjohdon perustutkinnon koulutusta. Taulukon 3 mukaan selvästi suurin koulutusala on tekniikan ja liikenteen ala. Se on yhtenevä myös alan osuuden kanssa maakunnan toimialarakenteessa (kuvio 3), josta teollisuus, rakentaminen ja liikenne muodostava yhteensä 27 %. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusala yhdessä yhteiskuntatieteellisen, hallinnon ja kaupan sekä luonnontieteen alan kanssa vastaavat koulutustarjonnaltaan rahoitus, vakuutus ja liike-elämän että kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialarakenteen tarpeisiin, jotka yhdessä muodostavat 40 % koko maakunnan toimialarakenteesta. Toimialarakenteen julkiset ja muut palvelut liittyvät myös kaikkiin edellä mainittuihin koulutusaloihin. Maakunnan 14 koulutuksen järjestäjällä on lupa järjestää maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutuksen valmistavaa koulutusta. Näistä yksi on ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen järjestäjä, jolla on lupa järjestää koulutusta kaikilla koulutusaloilla. Vuonna 2008 tämän valmistavan koulutuksen opiskelijamäärätoteuma maakunnassa oli yhteensä 344 opiskelijaa. Opiskelijamäärätoteumina (taulukko 4) painopiste on erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa vuonna 2008. Ammatillista peruskoulutusta oppisopimuskoulutuksena oli seuraavaksi eniten. Myös lisäkoulutuksessa oppisopimusmuotoisen koulutuksen osuus oli suuri, lähes 69 % koko ammatillisesta lisäkoulutuksesta. Järjestäjäkohtaisesti oli vaihtelua. Joillakin järjestäjillä oli sekä ammatillista perus- että lisäkoulutusta. Alueella on myös joitakin järjestäjiä, jotka järjestivät pelkästään ammatillista peruskoulutusta ja sitäkin vain oppilaitosmuotoisena. Osalla järjestäjistä koulutus taas oli painottunut lisäkoulutukseen. Vain yksi järjestäjä ei järjestänyt lainkaan oppilaitosmuotoista ammatillista peruskoulutusta. Perustelumuistion liitteen 3 mukaan vuonna 2007 käyttömenojen rahoituksen jakautumisen perusteella painopiste oli erityisesti sekä oppilaitosmuotoisessa että oppisopimusmuotoisessa peruskoulutuksessa. Seuraavaksi eniten oli lisäkoulutusta. Kun otetaan huomioon myös muu koulutus, työvoimapoliittisen koulutuksen osuus oli maakunnassa pienin. Käyttömenojen rahoituksen jakautumisessa on järjestäjien välisiä eroja. Yhteensä 33 järjestäjän käyttömenojen rahoitus oli 70-100 %:sti ammatillisesta peruskoulutuksesta

20 (oppilaitosmuotoinen ja oppisopimus). Näitä järjestäjiä olivat kaikki alueen kuntayhtymäjärjestäjät, kaikki kuntajärjestäjät ja suurin osa alueen pienistä ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjistä. Näistä 33 järjestäjästä kahdeksan järjestäjän rahoituksesta tuli 10-20 %:sti ja 18 järjestäjän rahoituksesta 1-9 %:sti ammatillisesta lisäkoulutuksesta (oppilaitosmuotoinen ja oppisopimus). Seitsemän järjestäjää ei saanut rahoitustaan ammatillisesta lisäkoulutuksesta. Tähän 33 järjestäjän ryhmään kuuluvista järjestäjistä vain yhdellä (Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä) työvoimapoliittisen koulutuksen osuus rahoituksesta oli muita ryhmään kuuluvia järjestäjiä selkeästi suurempi, 13 Järjestäjissä (7 järjestäjää), joiden rahoituksesta alle 70 %:a oli ammatillisesta peruskoulutuksesta (vaihteluväli 20-46 %) olivat mukana yhtä lukuun ottamatta alueen aikuiskoulutuskeskusten ja erikoisoppilaitosten ylläpitäjät sekä yksi liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitäjä. Näistä järjestäjistä yhtä lukuun ottamatta ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusosuus oli yli 20 % (vaihteluväli 21-44 %). Näistä seitsemästä järjestäjästä kuudella ammatillisesta lisäkoulutuksesta tulevan rahoituksen osuus oli yli 20 %, mutta alle 50 % (vaihteluväli 21-44 %). Näistä kuudesta järjestäjästä, jotka olivat aikuiskoulutuskeskuksia ja erikoisoppilaitosten ylläpitäjiä, neljällä työvoimapoliittisen koulutuksen osuus rahoituksesta oli yli 20 % (vaihteluväli 21-46 %). Maakunnan ruotsinkielisen väestön osuus maakunnan koko väestöstä oli 7,4 % vuonna 2007. Väestöstä äidinkieleltään ruotsinkielisiä 15-vuotiaita oli 1 297, mikä oli 7,5 % maakunnan kaikista 15- vuotiaista. Yhteishaussa 2008 ensisijaisia hakijoita tarjolla olleisiin aloituspaikkoihin nähden oli ruotsinkielisessä ammatillisessa peruskoulutuksessa 0,8, maakunnallisen kokonaisluvun kaikkien ensisijaisten hakijoiden osalta ollessa 1,2. Maakunnan alueella toimii kolme ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Axxell Utbildning Ab (8 koulutusalaa) on suurin ja se ylläpitää myös neljää kansanopistoa. Yhdistymisen myötä 1.8.2008 lukien tälle uudelle järjestäjälle siirrettiin neljän eri ammatillisen koulutuksen järjestäjän koulutustehtävät. Lisäksi koulutuksen järjestäjällä on lupa järjestää kolmella koulutusalalla myös suomenkielistä ammatillista peruskoulutusta. Muita ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen järjestäjiä ovat Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab (6 koulutusalaa) ja Solvalla Utbildning Ab (1 koulutusala), joka ylläpitää liikunnan koulutuskeskusta. Perustelumuistion taulukot 13-16 tarkastelevat maakunnan muuta koulutusta. Maakunnassa toimii useita monialaisia ammattikorkeakouluja, joiden ylläpitäjistä Helsingin kaupunki on myös ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjä ja ylläpitää myös lukiota, kuten myös Vantaan kaupunki ja Hyvinkään kaupunki. Lisäksi Vantaan kaupunki järjestää taiteen perusopetusta. Ammattikorkeakouluista Haaga-Helia Oy järjestää pääkaupunkiseudulla myös hotelli-, ravintola- ja matkailualan sekä liiketalouden koulutusta. Sen Vallilan toimipiste toimii samoissa tiloissa 1.8.2009 lukien aloittavan Helsinki Business Collegen Oy (Suomen Liikemiesten Kauppaoppilaitoksen Säätiö ja Helsingin kauppaoppilaitos Oy). Haaga Instituutti säätiön ammattikorkeakoulutoiminnan siirryttyä 1.1.2007 uuteen Haaga-Helia ammattikorkeakouluun jäi Ravintolakoulu Perho Haaga Yhtymän (Haagainstituutin säätiö) ylläpidettäväksi.. Vierumäellä, jossa Suomen Urheiluopiston kannatusosakeyhtiö järjestää liikunta-alan ammatillista peruskoulutusta Haaga-Helia Oy järjestää ammattikorkeakoulutusta. Maakunnan toimialoista vuonna 2007 työllisten määrän (735 000) mukaan laskettuna olivat julkisten ja muiden palvelujen jälkeen rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämän palvelut, kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä teollisuus. Toimialoista rahoitus-, kiinteistö- ym. palvelut sekä kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminta ovat Uudellamaalla keskimääräistä isompia toimialoja kuin muualla maassa.

21 Kuvio 3. Uudenmaan maakunnan toimialarakenne vuonna 2007 TOIMIALA TUNTEMATON 0 % MAA-, RIISTA-, METSÄ- JA KALATALOUS 1 % TEOLLISUUS 13 % JULKISET JA MUUT PALVELUT 32 % RAKENTAMINEN 6 % KAUPPA, MAJOITUS JA RAVITSEMISTOIMINTA 19 % RAHOITUS, VAKUUTUS JA LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT 21 % LIIKENNE 8 % Uudenmaan maakunnassa oli vuonna 2008 asukkaita 1 405 481. Vuonna 2007 maakunnassa oli 66 179 ulkomaan kansalaista, mikä on 5 % maakunnan koko väestöstä ja 50,5 % koko maan ulkomaalaisten osuudesta. Vuonna 2007 Uudellamaalla ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 2 222 sellaista opiskelijaa, joiden kansalaisuus oli muu kuin Suomen. Maakunnan väestön ennustetaan kasvavan. Maakunnan 16-21 -vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan ennustetaan nousevan vuoteen 2012 saakka, mutta laskevan hieman vuoteen 2020. Kuvio 4. Uudenmaan maakunnan väestöennuste vuosille 2012-2020 1 520 000 1 500 000 1 480 000 1 460 000 1 440 000 1 420 000 1 400 000 1 380 000 V. 2007 V. 2012 V. 2015 V. 2020 Koko väestö 1 385 128 1 440 423 1 471 412 1 518 365