LIIKENNE- JA ERITYISALOJEN TYÖNANTAJAT RY:N SEKÄ PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY:N JA YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY:N VÄLINEN TARKASTUSALAN

LIIKENNE- JA ERITYISALOJEN TYÖNANTAJAT RY:N SEKÄ PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY:N JA YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY:N VÄLINEN TARKASTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.3.2012 31.3.2014

SISÄLLYS Sivu PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N SEKÄ PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY:N JA YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY:N VÄLISEN TARKASTUSALAA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA... 4 LIITE 1: HALLITUKSEN KANNANOTTO... 9 LIITE 2: TYÖHYVINVOINTI... 10 YLEISET TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET... 12 SOVELTAMISALA... 12 1 Soveltamisala... 12 TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET... 12 2 Työsuhteen alkaminen... 12 3 Työsuhteen ehtojen muuttaminen... 12 4 Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet... 13 LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN... 13 5 Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen... 13 TYÖAIKA... 14 6 Työaikamääräysten soveltamisala... 14 7 Eräiden työaikasäännösten soveltaminen... 14 8 Työajaksi luettava aika... 14 9 Säännöllinen työaika... 15 10 Säännöllisen työajan järjestelyt... 15 11 Liukuva työaika... 15 12 Työvuorokauden ja työviikon alkaminen... 15 13 Viikkolepo ja päivittäiset lepoajat... 16 14 Yli- ja lisätyö... 17 15 Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt... 18 16 Perustuntipalkka... 19 17 Ylityökorvaus... 19 18 Yli- ja lisätyökorvaus arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyissä... 19 19 Lisätyökorvauksen laskentaa koskevia määräyksiä... 20 20 Yli- ja lisätyökorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan... 20 21 Sopiminen yli- ja lisätyökorvausvapaiden yhdistämisestä säästövapaaseen... 20 22 Yö- ja vuorotyö, iltatyölisä ja vuorotyölisä... 20 23 Sunnuntaityökorvaus... 21 1

24 Hälytysraha... 21 25 Liukuva työaika työaikakorvausten laskennassa... 21 PALKKA JA PALKANMAKSU... 22 26 Oikeus palkkaukseen... 22 27 Palkanmaksu... 22 28 Osa-ajan palkka ja palkaton poissaolo... 22 29 Palkkausjärjestelmä... 22 POISSAOLOT... 23 30 Poissaoloajan palkka... 23 SAIRAUSPOISSAOLOT... 23 31 Oikeus sairaslomaan... 23 32 Palkka sairausloman ajalta... 23 33 Sairausajan palkan perusteet... 24 34 Sairauspoissaolosta ilmoittaminen... 24 35 Erinäisiä sairausajan palkkaukseen oikeuttavia poissaoloja... 24 LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT POISSAOLOT.. 25 36 Oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen... 25 37 Äitiysvapaan ja isyysvapaan palkallisuus... 25 38 Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus... 25 SAIRAUTEEN SEKÄ LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT ERITYISMÄÄRÄYKSET... 26 39 Päivärahan siirtyminen työnantajalle... 26 40 Toimihenkilön vilpillisyys... 26 ERÄÄT MUUT POISSAOLOT... 26 41 Poissaolo pakottavista perhesyistä... 26 42 Opinnot... 27 43 Tehtävien tilapäinen muuttaminen... 27 44 Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot... 27 45 Maanpuolustus ja kriisivalmennus... 28 46 Ay-kokoukset... 28 POISSAOLOIHIN LIITTYVIÄ ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ... 28 47 Muu poissaolo... 28 48 Estyminen hakemasta työstävapautusta... 28 49 Kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitaminen... 29 TERVEYDENHUOLTO... 29 50 Terveydenhuollon järjestäminen... 29 KUSTANNUSTEN KORVAUS... 29 2

51 Matkakustannusten korvaaminen... 29 52 Muuttokustannusten korvaaminen... 29 VUOSILOMA JA LOMARAHA... 29 53 Vuosiloma... 29 54 Lomapäivän määritelmä... 30 55 Vuosiloman pituus... 30 56 Työssäolon veroinen aika... 30 57 Lomakausi ja vuosiloman antamisajankohta... 31 58 Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen... 31 59 Kuukausipalkkaisten toimihenkilöiden vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä vuosilomalisä... 32 60 Tunti- ja urakkapalkkaisten vuosilomalomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha... 32 61 Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka ja vapaan ajalta maksettava lomakorvaus... 35 62 Lomapalkan maksaminen... 35 63 Vuosiloman säästäminen... 35 64 Lomaoikeuden siirtämistä koskevat määräykset... 36 65 Lomaraha... 36 MUUT MÄÄRÄYKSET... 38 66 Koulutukseen liittyvät korvaukset... 38 67 Jäsenmaksujen perintä... 38 68 Ryhmähenkivakuutus... 38 69 Erimielisyyksien ratkaiseminen... 38 70 Työrauhalauseke... 39 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 39 71 Sopimuksen voimassaolo... 39 LIITE 1: MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET... 41 Soveltamisala... 41 Yleistä... 41 Muuttoraha... 41 Erityissäännöksiä... 42 3

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N SEKÄ PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY:N JA YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY:N VÄLISEN TARKASTUSALAA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN Todettiin, että Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (entinen Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry) sekä Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n välillä on tänään allekirjoitettu tarkastusalaa koskeva työehtosopimus sopimusosapuolten 11.11.2011 allekirjoitetun neuvottelutuloksen mukaisesti uudistettuna ajalle 1.3.2012 31.9.2014. 2 YLEISKOROTUS 1.3.2012 Palkkoja korotetaan 1.3.2012 tai ensiksi sen jälkeen alkavan palkkakauden alusta lukien 1,6 %:n suuruisella yleiskorotuksella. 3 PALKKATAULUKOT JA EUROMÄÄRÄISET LISÄT 1.3.2012 Todettiin, että taulukkopalkkoja ja euromääräisiä lisiä korotetaan yleiskorotuksia vastaavasti. 4 YRITYSKOHTAINEN ERÄ 1.3.2012 1.3.2012 tai ensiksi sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien käytetään työntekijöiden palkkojen korottamiseen ja mahdollisiin muihin järjestelyihin työehtosopimuksen soveltamisalalla yrityskohtainen erä, jonka suuruus on 0,8 % palkkasummasta, joka saadaan kertomalla yrityksessä työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden tammikuun keskiansio korotushetkellä työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä. Työntekijöiden lukumäärä todetaan 15.2.2012 mennessä yhdessä pääluottamusmiehen kanssa. Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksessä. Yrityskohtaisen erän käyttö- ja jakoperusteista neuvotellaan järjestöä edustavan pääluottamusmiehen kanssa yhteisymmärrykseen pyrkien. 4

Ellei erän käytöstä sovita, yleiskorotus on yhteensä 2,4 %. 5 KERTAERÄ Maaliskuun 2012 palkanmaksun yhteydessä maksetaan työntekijöille 150 :n suuruinen kertaerä. Maksamisen edellytyksenä on, että työsuhde on alkanut viimeistään 1.12.2011 ja on voimassa kertaerän maksupäivänä. Osa-aikaisille työntekijöille maksetaan summa samassa suhteessa alennettuna kuin työntekijän työaika on täyttä työaikaa alempi. Henkilön ollessa palkattomalla jaksolla, hänelle maksetaan kertaerä työhön paluun jälkeen lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä, mikäli hän palaa työhön sopimuskauden aikana. 6 YLEISKOROTUS 1.4.2013 Palkkoja korotetaan 1.4.2013 tai ensiksi sen jälkeen alkavan palkkakauden alusta lukien 1,3 %:n suuruisella yleiskorotuksella. 7 PALKKATAULUKOT JA EUROMÄÄRÄISET LISÄT 1.4.2013 Todettiin, että taulukkopalkkoja ja euromääräisiä lisiä korotetaan yleiskorotuksia vastaavasti. 8 YRITYSKOHTAINEN ERÄ 1.4.2013 1.4.2013 tai ensiksi sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien käytetään työntekijöiden palkkojen korottamiseen ja mahdollisiin muihin järjestelyihin työehtosopimuksen soveltamisalalla yrityskohtainen erä, jonka suuruus on 0,6 % palkkasummasta, joka saadaan kertomalla yrityksessä työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden helmikuun keskiansio korotushetkellä työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä. Työntekijöiden lukumäärä todetaan 15.3.2013 mennessä yhdessä pääluottamusmiehen kanssa. Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksessä. Yrityskohtaisen erän käyttö- ja jakoperusteista neuvotellaan järjestöä edustavan pääluottamusmiehen kanssa yhteisymmärrykseen pyrkien. Ellei erän käytöstä sovita, yleiskorotus on yhteensä 1,9 %. 5

9 LUOTTAMUSMIEHILLE JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUILLE MAKSETTAVAT VÄHIMMÄISPALKKIOT Muille kuin päätoimisille luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksetaan palkkio edustettavien työntekijöiden lukumäärän perusteella alla olevien taulukoiden mukaisesti: Taulukko 1.3.2010 alkaen: Edustettavien työntekijöiden lukumäärä Palkkio /kk Luottamusmies 3 30 128,00 82,00 61,00 31 100 139,00 96,00 72,00 101 200 207,00 147,00 111,00 201 400 235,00 167,00 125,00 401 tai enemmän 273,00 207,00 144,00 Taulukko 1.1.2013 alkaen: Edustettavien työntekijöiden lukumäärä Palkkio /kk Luottamusmies Pääluottamusmies Työsuojeluvaltuutettu Pääluottamusmies Työsuojeluvaltuutettu 3 30 134,00 86,00 64,00 31 100 145,00 100,00 75,00 101 200 216,00 153,00 116,00 201 400 245,00 174,00 130,00 401 tai enemmän 285,00 216,00 150,00 Mikäli tällä hetkellä yrityksissä maksettavat palkkiot ovat vähintään tämän taulukon suuruisia, palkkiot säilyvät ennallaan. 10 MAHDOLLISUUS SOPIA YRITYS- JA ALAKOHTAISISTA JÄRJESTELYISTÄ Yritys- tai alakohtaisilla työehtosopimuksilla voidaan sopia järjestelyistä, jotka poikkeavat tästä työehtosopimuksesta. 6

11 JATKUVA NEUVOTTELUMENETTELY Todettiin, että tämän työehtosopimuksen osapuolten välillä noudatetaan jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita. 12 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET Matkakustannusten korvaamisessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa verohallituksen päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista siten kuin siitä on sovittu työehtosopimuksen 51 :ssä. 13 MUUT SOPIMUSEHDOT Maan hallitus on ilmoittanut tietyistä työelämän kehittämistä koskevista toimenpiteistä, mikäli alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimukset sovitaan työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksen mukaisesti riittävän kattavasti. Hallituksen kannanotto, joka ei ole tämän työehtosopimuksen osa, on tämän pöytäkirjan liitteenä 1. Osapuolet toteavat sopineensa seuraavista asioista: 1) ohjeistus etätyöstä 2) irtisanomissuojasopimuksen uusimisesta 3) yleissopimuksen uusimisesta 4) työaikapankkisopimuksen uusimisesta 5) eräiden työhyvinvointiin liittyvien toimenpiteiden toteuttamisesta siten kuin tämän pöytäkirjan liitteessä 2 on sovittu 6) työehtosopimuksen 66 :n nimi ja sisältö on muutettu työehtosopimuksen tekstistä ilmenevällä tavalla. 14 TYÖRYHMÄT 1. Matkustaminen Työryhmän tehtävänä on selvittää työmatkoihin liittyviä kysymyksiä sekä erilaisten ratkaisujen kustannusvaikutuksia. 2. Korvaava työ Työryhmän tulee perehtyä korvaavan työn käyttöä koskeviin eri alojen käytäntöihin sekä laatia tarvittaessa ohjeistus yritysten käyttöön. 3. Tarkastusalan työehtosopimuksen työaikamääräykset Työryhmä selvittää työaikamääräysten uudistamistarvetta. 7

4. Sopimusrakenteiden tarkastelu Osapuolet perustavat työryhmän tarkastelemaan sopimusrakenteiden tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta. 15 VOIMASSAOLO Tämä työehtosopimus on voimassa 1.3.2012-31.3.2014. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. Mikäli taloudellisessa kehityksessä tapahtuu erittäin merkittäviä poikkeamia raamisopimuksen tekohetkellä arvioidusta, voivat keskusjärjestöt suositella alakohtaisten työehtosopimusten irtisanomista. Tämä sopimus voidaan irtisanoa suosituksen mukaisesti. Liite 1: Hallituksen kannanotto Liite 2:Työhyvinvointi Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2012 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 8

LIITE 1: HALLITUKSEN KANNANOTTO Työelämän kehittäminen Valtio käynnistää osana työmarkkinajärjestöjen sopimusta kolmikantaisten lainsäädäntöhankkeiden valmistelun. Toimivien työmarkkinoiden ja henkilöstön osaamisen kehittämiseksi hallitus on valmis käynnistämään valmistelun myös koulutus- ja hyvinvointivähennyksen käyttöönottamiseksi yritysverotuksessa erityisellä verovähennyksellä. Tavoitteena on, että työnantajia kannustetaan lisäämään henkilöstön osaamista kehittävää koulutuspanostusta. Näin työntekijä voi työnantajan määräämällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen. Tällä tavalla voidaan henkilöstön osaamista kehittävää koulusta lisätä ja kohdistaa sitä lisäämään nykyistä koulutukseen osallistuvien työntekijöiden määrää. Näitä päiviä voidaan yli 55-vuotiaiden kohdalla käyttää myös työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Verovähennyksen tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä ja muutostilanteisiin varautumista sekä työurien pidentämistä. Uuden järjestelmän kriteereistä, käyttöönoton pelisäännöistä ja toimeenpanosta valmistellaan kolmikantaisesti esitys 31.5.2012 mennessä. Vastaava järjestely toteutetaan julkisella sektorilla. Järjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2013. 9

LIITE 2: TYÖHYVINVOINTI Työurat ja työssä jaksaminen; Työurat pitenevät työhyvinvointia kehittämällä Osapuolet sopivat, että 1. Työnantajat ja henkilöstön työsuojeluedustajat ja luottamusmiehet (1 kustakin järjestöstä) tutustuvat yrityksen jo käytössä oleviin työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin edistämiseen tähtääviin toimenpiteisiin ja toimintaohjelmiin ja arvioivat niiden vaikuttavuutta yhdessä työterveyshuollon kanssa. Osapuolet kartoittavat yhdessä, miten työssä jaksamista ja työhyvinvointia yrityksessä voidaan kehittää. Tämän jälkeen sovitaan vuoden 2012 aikana aloitettavasta toimenpiteestä, joka tähtää henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen ja työssä jaksamisen tukemiseen. Toimenpide voi olla kokonaan uusi tai se voidaan toteuttaa jo käynnissä olevan hankkeen puitteissa. Toimenpiteiden valinnassa kiinnitetään huomiota myös ikääntyvien työssä jaksamiseen. Toimenpiteiden tulee perustua paikallisiin tarpeisiin ja niiden tulee kohdentua sekä työn ja työolosuhteiden kehittämiseen että yksilön työkyvyn tukemiseen. Työtä ja työoloja kehittävät sekä jaksamista edistävät toimenpiteet voivat kohdistua esimerkiksi työaikakäytäntöihin, johtamiseen ja esimiestyöhön, henkilöstön vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksiin, työjärjestelyihin, työyhteisön toimivuuteen, työympäristöön sekä työ- ja apuvälineisiin. Yksilöiden työkykyä tukevat toimenpiteet voivat kohdistua esimerkiksi henkilöstön perehdyttämiseen ja osaamisen ylläpitoon, varhaiseen tukeen sekä työhön paluun tukemiseen, kuntoutuskäytäntöihin ja ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamista tukeviin toimenpiteisiin. Työnantajat ja henkilöstön edustajat seuraavat toimenpiteiden toteutumista ja niiden vaikutusta yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tarkoituksenmukaisella tavalla. 10

2. 3. Työmarkkinaosapuolet järjestävät sopimusalan yrityksille 2012 yhteisen seminaarin, jossa käsitellään työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä sekä käydään läpi yritys- tai alakohtaisia parhaita käytäntöjä. Työnantaja Palta ry. tiedottaa sopimusalan yrityksille työhyvinvointia edistävistä näkökulmista ja toimintamalleista sekä hyvistä käytännöistä saatujen kokemusten perusteella sen mukaan kuin yhdessä järjestöjen kanssa on sovittu. Järjestöt levittävät saman tiedon vastaavasti henkilöstönedustajiensa kautta. 11

YLEISET TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET SOVELTAMISALA 1 Soveltamisala Tätä työehtosopimusta noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (entinen Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry) tarkastusalalla toimivien jäsenyritysten palveluksessa oleviin (jäljempänä toimihenkilö). Tarkastusalalla tarkoitetaan tarkastusta, testausta, mittausta, sertifiointia ja muuta senkaltaista toimintaa. Tätä työehtosopimusta ei sovelleta yrityksen ylimpään johtoon tai näihin rinnastettaviin henkilöihin eikä yksittäisen toimipaikan johtajaan. Sopimus ei myöskään koske yrityksen keskusyksikössä tai vastaavassa elimessä työnantajan edustajina työsuhdeasioita hoitavia henkilöitä. TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2 Työsuhteen alkaminen Työsopimus tehdään kirjallisena TSL 2:4 :n säännösten mukaisesti. Siitä tulee ilmetä, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa toistaiseksi vai määräajan. Määräaikaisessa työsopimuksessa toimihenkilölle on ilmoitettava määräajan pituus joko kalenteriajan mukaan tai muulla olosuhteisiin soveltuvalla tavalla. Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia enintään neljän kuukauden koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa ilman irtisanomisaikaa. Jos työnantaja järjestää toimihenkilölle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhtäjaksoisesti yli neljä kuukautta, voidaan sopia enintään kuuden kuukauden koeajasta. Toimihenkilön työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin työnantaja toimihenkilön työhön ottaessaan ilmoittaa työn alkavan ja toimihenkilö sopimuksen mukaisesti aloittaa työnteon. 3 Työsuhteen ehtojen muuttaminen Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos osapuolet eivät pääse asiasta sopimukseen, ehtoja voidaan muuttaa irtisanomisperusteita ja irtisanomisaikaa noudattaen. 12

Henkilö voidaan siirtää toisiin tehtäviin. Jos se heikentää hänen etujaan, siirto voidaan toteuttaa samoilla perusteilla kuin irtisanominen ja irtisanomisaikaa noudattaen. 4 Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa henkilö sekä määrätä työn johtamisesta. Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työnantajan etuja. Työnantajan tulee suhtautua luottamuksella toimihenkilöön ja mahdollisuuksien mukaan myös tukea toimihenkilöä tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työnantajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista mahdollisimman aikaisin ja tukea toimihenkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana. Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin. Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä toimihenkilön edustajat. Toimihenkilö sitoutuu olemaan ilmaisematta sivullisille, mitä hän työnantajaltaan tai työssään muutoin on salassa saanut tietoonsa. Tämä salassapitovelvollisuus on voimassa työsuhteen päätyttyäkin kuitenkin enintään kolmen vuoden ajan. LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN 5 Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen Lomauttamiseen sekä irtisanomisen menettelytapoihin sekä irtisanomisaikaan sovelletaan kulloinkin voimassa olevan osapuolten välisen irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä. Määräaikainen sopimus päättyy sovitun määräajan päätyttyä ilman irtisanomisaikaa. 13

TYÖAIKA 6 Työaikamääräysten soveltamisala Näitä määräyksiä sovelletaan tämän sopimuksen piirissä olevien toimihenkilöiden työaikoihin. Tämän sopimuksen työaikamääräyksiin liittyviä korvauksia ja lisiä koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin toimihenkilöihin, 1) joita asemansa perusteella on pidettävä itsenäisessä johtavassa asemassa olevina, tai 2) jotka muutoin työskentelevät sellaisissa olosuhteissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytetyn ajan järjestelyä. Työaikalain säännöksiä noudatetaan siltä osin kuin näissä määräyksissä ei ole toisin sovittu. 7 Eräiden työaikasäännösten soveltaminen Tämän sopimuksen piirissä oleviin toimihenkilöihin sovelletaan näiden määräysten lisäksi seuraavia työaikalain säännöksiä, joista ei ole erikseen sovittu näillä määräyksillä tai asianomaista jäsenyritystä koskevalla työ- tai virkaehtosopimuksella: 5 (varallaoloaika), 7 :n 1 mom. kohdat 1-11 (luettelo jaksotyöaloista), 8 (moottoriajoneuvon kuljettajan työaika), 9 :n 2 mom. (työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika), 14 :n 1 ja 3 mom. (poikkeuksellinen säännöllinen työaika), 15 (lyhennetty työaika), 18 (työntekijän suostumus), 20 (aloittamis- ja lopettamistyö), 21 (hätätyö), 23 :n 2 ja 3 mom. (yli- ja lisätyökorvaus vapaa-aikana), 24 (työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson), 26 (yötyö), 27 (vuorotyö ja yövuorot jaksotyössä), 28 :n 1 mom. viimeinen virke ja 3 mom. (päivittäiset lepoajat), 30 (moottoriajoneuvonkuljettajan vuorokausilepo), 33 :n 1 mom. (sunnuntaityö), 34 (työajan tasoittumisjärjestelmä), 35 (työvuoroluettelo), 36 (poikkeuslupa), 37 (työaikakirjanpito), 8 luvun erinäiset säännökset (kanneaika, säännösten pakottavuus, nähtävänäpito ja rangaistussäännökset). Tämä pykälä on luonteeltaan informatiivinen viittaus. 8 Työajaksi luettava aika Työajaksi lasketaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka toimihenkilö on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. 14

Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työajaksi, jos toimihenkilö saa näinä aikoina esteettömästi poistua työpaikalta. Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena. 9 Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, jos henkilö työskentelee työnjohdon alaisena tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa. Muissa tapauksissa tai työsopimuksessa niin sovittuna säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia ja 30 minuuttia viikossa. 10 Säännöllisen työajan järjestelyt Työajan lyhentäminen Työssä, jossa säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, lyhennetään vuosittaista työaikaa. Toimihenkilöiltä, jotka ovat noudattaneet jatkuvasti säännöllistä 8 tunnin vuorokautista työaikaa, lyhennetään työaikaa 25 tuntia neljännesvuosittain eli yhteensä 100 tuntia vuodessa. Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Nämä vapaapäivät, jotka muuten olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolonpäivien veroisiksi päiviksi vuosiloman ansainnassa. Siirtyminen 37 tunnin 30 minuutin työviikon ja 40 tunnin työviikon välillä Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti (esim. toimenkuvan muuttuessa) sopia siirtymisestä 37 tunnin 30 minuutin työviikosta 40 tunnin työviikkoon tai päinvastoin. Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa korotetaan 1,2 prosenttia. Toimihenkilön siirtyessä 37 tunnin 30 minuutin pituiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa alennetaan 1,18 prosenttia. 11 Liukuva työaika Liukuvan työajan käytöstä sovitaan yrityskohtaisesti. 12 Työvuorokauden ja työviikon alkaminen Työvuorokausi alkaa klo 7.00. Työviikko alkaa maanantaina klo 7.00. 15

13 Viikkolepo ja päivittäiset lepoajat Päivittäinen lepoaika Palvelualojen työnantajat PALTA ry Toimihenkilölle on varattava tunnin kestävä päivittäinen lepoaika, jos vuorokautinen työaika on yli kuusi tuntia. Tämä lepoaika voidaan tarvittaessa lyhentää 30 minuutiksi. Yöaikana voidaan ruokailu järjestää tapahtuvaksi työn lomassa. Jos toimihenkilöllä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta, ei lepoaikaa lasketa työajaksi. Ylityötä teetettäessä annetaan toimihenkilölle heti säännöllisen työajan päätyttyä 15 minuutin pituinen tauko, joka luetaan työaikaan sekä sopivin, vähintään 4 tunnin välein, tilaisuus taukoon. Jos toimihenkilöllä ei ole oikeutta poistua työpaikalta, tämä aika luetaan työaikaan. Vuorokausilepo Toimihenkilölle on annettava toimistotyössä ja viikkotyössä vähintään 11 tunnin pituinen lepoaika jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely sitä edellyttää, vuorokausilepoaikaa voidaan tilapäisesti lyhentää seitsemään (7) tuntiin toimihenkilön suostumuksella. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia. Tilapäinen vuorokausilevosta poikkeaminen on mahdollista työnantajan päätöksellä työaikalain 29 :n 2 momentin perusteella seuraavissa tapauksissa: 1) kun työvuoro muuttuu työaikalain 27 :n 1 momentissa säädetyllä tavalla, 2) jos työtä tehdään useita jaksoja vuorokaudessa, 3) jos työpaikka ja asuinpaikka tai hänen eri työpaikkansa ovat kaukana toisistaan, 4) kausiluonteisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun hoitamiseksi, 5) tapaturman tai tapaturmavaaran yhteydessä, 6) turvallisuus- ja vartiointityössä tai 7) työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Edellisessä momentissa tarkoitetuilla perusteilla vuorokausilevosta voidaan poiketa enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana. Lepoajan tulee kuitenkin olla vähintään 5 tuntia. Toimihenkilölle on annettava 16

lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden kuluessa. Viikkolepo Sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana, toimihenkilölle on viikkolepona annettava vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika. Vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi viikossa 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Vapaa-ajan antamista koskevista määräyksistä voidaan poiketa seuraavissa tapauksissa: 1) jos säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia, 2) työaikalain 21 :ssä mainitussa hätätyössä, 3) jos työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä vapauttamista työstä, tai 4) jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi. Toimihenkilölle on korvattava edellä tämän kohdan 2 momentin 3 tai 4 kohdissa tarkoitettuun työhön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut edellä tässä pykälässä tarkoitettua vapaa-aikaa. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei siitä työnantajan ja toimihenkilön kesken toisin sovita. Toimihenkilön suostumuksella tällainen työ voidaan korvata myös peruspalkan suuruisena rahakorvauksena. Korvaustavasta on ennen työn teettämistä sovittava työnantajan ja toimihenkilön kesken. Rahakorvaus on maksettava, jos mahdollista, seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Toinen viikoittainen vapaapäivä Pääsääntönä pidetään sitä, että toimihenkilöillä on viikon aikana kaksi perättäistä vapaapäivää ja vapaapäivät mahdollisimman tasaisesti jokaista viikkoa kohden. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, jos mahdollista, olla lauantai. 14 Yli- ja lisätyö Ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään tämän työehtosopimuksen 8 10 :ssä sovitun säännöllisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan jälkeen. Ylityön enimmäismääriä laskettaessa ylityöllä tarkoitetaan kuitenkin työaikalain mukaisesti määräytyvää ylityötä. 17

Lisätyöllä tarkoitetaan viikoittaisen säännönmukaisen työajan tai arkipyhäviikkojen tämän työehtosopimuksen 15 :n mukaisten viikoittaisten työaikojen lisäksi tehtyä työtä, joka ei ole ylityötä. Ylityön enimmäismääriä seurattaessa käytetään tarkasteluajanjaksona kalenterivuotta. Toimihenkilöä saa hänen suostumuksellaan pitää tämän pykälän 1 momentin tarkoittamissa ylitöissä enintään 250 tuntia kalenterivuoden aikana. Työnantaja ja asianomainen luottamusmies voivat sopia tai, jollei luottamusmiestä ole valittu, työaikalain 19 :n 2 momentissa säädetyllä muulla tavalla voidaan sopia edellisessä momentissa mainitun 250 tunnin lisäksi tehtävän lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. 15 Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä työaikaa: juhannuspäivä ja pyhäinpäivä. Seuraavat arkipyhät lyhentävät työaikaa: pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto ja helatorstai. Mikäli seuraavat arkipyhät sattuvat lauantaiksi tai sunnuntaiksi ne eivät lyhennä työaikaa. Jos taas kyseiset arkipyhät sattuvat muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi lyhentävät ne työaikaa. uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä. Edellä mainitut arkipyhät lyhentävät kukin kyseisen viikon työaikaa 40 tunnin viikkotyöaikaa noudattavien toimihenkilöiden osalta 8 tunnilla ja 37 18

tunnin 30 minuutin viikkotyöaikaa noudattavien toimihenkilöiden osalta 7 tunnilla 30 minuutilla. Työaika näillä viikoilla on pyrittävä lyhentämään edellä mainitulla tavalla. Jos työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan kyseisillä viikoilla lisä- ja ylityökorvausta siten kuin tämän työehtosopimuksen 18 :ssä on sovittu. 16 Perustuntipalkka Perustuntipalkan jakaja 40 tunnin viikkotyöaikaa noudattavien toimihenkilöiden osalta on 160 ja 37 tunnin 30 minuutin viikkotyöaikaa noudattavien toimihenkilöiden osalta jakaja on 158. Perustuntipalkka lasketaan kuukausipalkkaisen toimihenkilön kuukausipalkasta, mukaan lukien kuukausittain säännönmukaisesti toistuvat kiinteät lisät. Tuntipalkkaisen toimihenkilön perustuntipalkkana pidetään hänen yksinkertaista tuntipalkkaansa. 17 Ylityökorvaus Ylityökorvauksena maksetaan 1) vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka; ja 2) viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä kahdeksalta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla ja viikon seuraavilta työtunneilta, riippumatta siitä, ovatko ne vuorokautista vai viikoittaista ylityötä, 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka. Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa 2 kohdassa tarkoitettua viikkoylityökorvausta. 18 Yli- ja lisätyökorvaus arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyissä Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin kyseisen arkipyhäviikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit kuten viikkoylityöstä on sovittu, jos sitä ei ole korvattu vuorokautisena ylityönä. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka. Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- tai ylityökorvausta laskettaessa edellisen 19

vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei oteta huomioon seuraavan vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa. 19 Lisätyökorvauksen laskentaa koskevia määräyksiä Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa lisätyökorvausta. Lisätyökorvauksena maksetaan perustuntipalkka. 20 Yli- ja lisätyökorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan Yli- ja lisätyökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaaaikaan. Vapaan antamisen ajankohdasta on määräykset työaikalain 23 :n 2 momentissa. 21 Sopiminen yli- ja lisätyökorvausvapaiden yhdistämisestä säästövapaaseen Sopiessaan tämän työehtosopimuksen 63 :ssä tarkoitetusta säästövapaasta työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia tämän työehtosopimuksen 20 :n mukaisen, kulumassa olevalta ja sitä seuraavilta viideltä kalenterivuodelta kertyvän lisä- ja ylityöperusteisen vapaan yhdistämisestä säästövapaaseen. 22 Yö- ja vuorotyö, iltatyölisä ja vuorotyölisä Vuorotyötä koskevia määräyksiä sovelletaan tässä sopimuksessa työhön, jota tehdään sovitusti säännöllisestä työvuorojärjestelmästä poikkeavasti vähintään 5 vuorokauden ajan. Iltavuorotyöstä sekä työstä, joka ei ole vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, mutta jota tehdään kello 16.00 22.00 välisenä aikana, maksetaan iltatyölisänä tunnilta 11 prosenttia perustuntipalkasta. Yövuorotyöstä sekä työstä, joka ei ole vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, mutta jota tehdään kello 22.00 06.00 välisenä aikana, maksetaan yötyölisänä tunnilta 15 prosenttia perustuntipalkasta. Ilta- ja yötyötä esiintyy, kun toimihenkilö tulee työhön klo 14.00 tai sen jälkeen. Aikaisemmin työhön tulo katsotaan vapaan tai liukuman pidoksi ja kyseisen päivän työaika käsitellään normaalina työpäivänä (vuorokautista ylityötä kertyy säännöllisen vuorokautisen todella tehdyn työajan jälkeen). Milloin vuorotyössä, ilta- tai yötyössä oleva henkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä 20

vuoro-, ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään klo 06.00 saakka. Ilta- ja yötyölisä maksetaan samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava ylityöpalkka. 23 Sunnuntaityökorvaus Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorvauksena yksinkertaista perustuntipalkkaa vastaava korvaus. 24 Hälytysraha Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon toimihenkilö ennalta arvaamattomasta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä kutsutaan vapaa-aikanaan tai hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Kutsun hälytysluonteiseen työhön pitää tulla yllättäen ja perustua ennalta arvaamattomaan tilanteeseen. Kyseessä ei ole hälytysluonteinen työ, jos toimihenkilön kanssa on sovittu varallaolosta tai päivystyksestä taikka jos hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai kun on kyse työaikalaissa tarkoitetusta hätätyöstä. Jos työaikalain 6 :n alainen toimihenkilö kutsutaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle tällaiseen hälytysluonteiseen työhön valmistumiseen kuluvalta ajalta yhden tunnin palkkaa vastaava korvaus. Sama korvaus suoritetaan toimihenkilölle hälytysluonteisen työn päätyttyä peseytymiseen yms. kuluvalta ajalta, jos työ päättyy aamulla ennen klo 06.00, eikä toimihenkilö välittömästi jatka varsinaista työtään. Hälytysluonteisesta työstä maksetaan työaikalain 6 :n alaiselle toimihenkilölle työajalta, kuitenkin vähintään yhdeltä tunnilta, palkka mahdollisine ylityökorvauksineen. Silloin kun kutsu työhön annetaan klo 18.00 06.00 välisenä aikana, palkka maksetaan 100 %:lla korotettuna, kuitenkin enintään aamulla klo 06.00 saakka. Tämän pykälän määräyksistä voidaan yrityskohtaisesti sopia toisin. 25 Liukuva työaika työaikakorvausten laskennassa Jos toimihenkilö noudattaa liukuvaa työaikaa, ei hänen omasta aloitteestaan liukumarajojen puitteissa yrityksen aukioloajan ulkopuolella tai virkistystaukoa lyhentäen työskentelemäänsä aikaa oteta mukaan laskettaessa korvauksiin tai lisiin oikeuttavaa aikaa. Työskentely tällaisena liukuma-aikana otetaan huomioon laskettaessa korvauksiin ja lisiin 21

oikeuttavaa aikaa vain, jos työskentely perustuu asianmukaiseen määräykseen. PALKKA JA PALKANMAKSU 26 Oikeus palkkaukseen Toimihenkilön oikeus sopimuksenmukaiseen palkkaukseen alkaa siitä päivästä, jona hän ryhtyy tehtävää hoitamaan. Oikeus palkkaukseen päättyy työsuhteen päättyessä. 27 Palkanmaksu Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle palkka maksetaan kerran kuukaudessa yrityksessä sovitun käytännön mukaisesti. Tunti- ja urakkapalkkaiselle palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa kuukauden viimeisenä päivänä ja seuraavan kuukauden 15. päivänä jälkikäteen, ellei yrityskohtaisesti ole sovittu palkan maksamisesta kerran kuukaudessa. Palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin, maksetaan viimeistään laskentakauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Palkka maksetaan toimihenkilön ilmoittamaan rahalaitokseen. Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan normaaleina palkanmaksupäivinä. 28 Osa-ajan palkka ja palkaton poissaolo Laskettaessa kuukausipalkkaisen toimihenkilön osa-ajan palkkaa tai vähennettäessä palkkaa palkattoman poissaolon ajalta, lasketaan työpäivän ja työtunnin palkka jakamalla kuukausipalkka kyseisessä kuukaudessa olevien työpäivien tai työtuntien lukumäärällä, ellei yrityskohtaisessa työehtosopimuksessa toisin sovita. Työosuudelle kohdistuva palkka lasketaan näin saadun tunti- tai päiväpalkan perusteella. 29 Palkkausjärjestelmä Yrityksissä sovelletaan kannustavaa palkkausjärjestelmää, joka muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta palkanosasta sekä työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Palkkausjärjestelmään voi kuulua myös yrityskohtaisesti päätettävä tulospalkkaus. 22

Yrityksissä sovellettava yrityskohtainen palkkausjärjestelmä ja palkkausperusteet sovitaan yrityksissä erikseen. POISSAOLOT 30 Poissaoloajan palkka Toimihenkilön poissaoloajan palkka määräytyy tämän pykälän mukaisesti, ellei jonkin työstä vapautuksen osalta ole toisin sovittu. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön palkka määräytyy sovitun henkilökohtaisen kuukausipalkan ja muiden säännönmukaisesti toistuvien kiinteiden lisien mukaisesti. Tunti- ja urakkapalkkaisen toimihenkilön palkka säännöllisen työajan työtunneilta määräytyy edellisen päättyneen palkanmaksukauden keskituntiansion mukaisesti. SAIRAUSPOISSAOLOT 31 Oikeus sairaslomaan Toimihenkilöllä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on todistetusta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta työtään. 32 Palkka sairausloman ajalta Sairausajan palkka maksetaan alla mainitun pituiselta ajanjaksolta yrityksessä käytössä olevan palkanmaksujärjestelmän mukaisesti. Toimihenkilölle maksetaan yhdenjaksoisen sairausloman ajalta palkka työsuhteen yhtäjaksoisen kestoajan perusteella seuraavasti: Kun työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti 1 kuukauden mutta alle 1 vuoden, palkka maksetaan 28 kalenteripäivän ajanjaksolta tai 1 vuoden mutta alle 5 vuotta, palkka maksetaan 35 kalenteripäivän ajanjaksolta taikka 5 vuotta tai kauemmin, palkka maksetaan 84 kalenteripäivän ajanjaksolta. Jos työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on kestänyt yhden kuukauden, maksetaan toimihenkilölle 50 % täydestä sairausajanpalkasta sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Palkkaa 23

maksetaan kuitenkin enintään siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Jos työkyvyttömyys saman sairauden vuoksi alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa viimeisestä sairausajan päivästä, ei toimihenkilöllä ole oikeutta uuteen 1 momentin mukaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enintään 1 momentissa mainitulta ajanjaksolta. Saman sairauden näin uusiutuessa sairausajan palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslaissa tarkoitetulta karenssiajalta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu Kelan ratkaisun perusteella. 33 Sairausajan palkan perusteet Kuukausipalkkaisen toimihenkilön tämän työehtosopimuksen 30 :n mukaista palkkaa ei vähennetä sairausloman osalta siltä osin kun hänellä on oikeus täyteen palkkaan. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön sairausloman ajalta maksettavaa palkkaa laskettaessa otetaan huomioon samat lisäpalkat ja palkkiot kuin laskettaessa toimihenkilön vuosiloman ajalta maksettavaa palkka. Tunti- ja urakkapalkkaisen toimihenkilön palkka säännöllisen työajan työtunneilta määräytyy edellisen päättyneen palkanmaksukauden keskituntiansion mukaisesti. 34 Sairauspoissaolosta ilmoittaminen Toimihenkilö, joka sairauden vuoksi on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen ilmoittamaan viipymättä työnantajalle työkyvyttömyydestä sekä siitä, milloin sen arvioidaan päättyvän. Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä selvityksellä. Tällaisena käytetään lääkärintodistusta tai muuta työnantajan hyväksymää luotettavaa selvitystä. 35 Erinäisiä sairausajan palkkaukseen oikeuttavia poissaoloja Tämän työehtosopimuksen 31 34 :ää sovelletaan myös, jos: 1) toimihenkilön ei voida tämän työehtosopimuksen 31 :ssä tarkoitetusta syystä sallia hoitaa hänen palvelussuhteeseensa kuuluvia tehtäviä, tai 2) toimihenkilö on tartuntatautilain (583/86) 16 :n mukaisesti määrätty olemaan poissa ansiotyöstä tai mainitun lain 17 :n nojalla eristetty ja 3) päihdeongelmainen toimihenkilö on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajan kanssa. 24

LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT POISSAOLOT 36 Oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen Toimihenkilöllä on oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen, tilapäiseen hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen, siten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa. 37 Äitiysvapaan ja isyysvapaan palkallisuus Lapsen äidille maksetaan tämän työehtosopimuksen 33 :ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa. Lapsen äidin kanssa samassa taloudessa asuvalle isälle maksetaan tämän työehtosopimuksen 33 :ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka isyysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 6 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa. Palkan saamisen edellytyksenä kuitenkin on, että hän on ollut yrityksen palveluksessa vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen äitiys- tai isyysvapaan alkamista. 38 Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus Toimihenkilölle maksetaan tämän työehtosopimuksen 33 :n mukainen palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta silloin kun hänen alle 10-vuotias tai vammainen lapsensa tai muu hänen kodissaan pysyvästi asuva alle 10- vuotias tai vammainen lapsi äkillisesti sairastuu. Palkkaa maksetaan kuitenkin enintään kolmelta työpäivältä. Palkan maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun poissaolon ajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. Palkallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä, tai että kyseessä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin toimihenkilön omasta sairaudesta vaaditaan. Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka pysyvästi asuu erillään aviopuolisostaan, sekä henkilö, jonka aviopuoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon. 25

SAIRAUTEEN SEKÄ LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT ERITYISMÄÄRÄYKSET 39 Päivärahan siirtyminen työnantajalle Toimihenkilön oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä-, äitiys- tai isyysrahaan siirtyy sairausloman, äitiys- tai isyysvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä-, äitiys- tai isyysrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkan määrää. Toimihenkilö, jolle maksetaan tämän sopimuksen mukaisesti palkkaa sairausloman, äitiys- tai isyysvapaan ajalta, on velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sairausvakuutuslain mukaan työnantajalle suoritettavan päivä-, äitiys- tai isyysrahan hakemista varten. Jos toimihenkilö laiminlyö edellisessä momentissa tarkoitettujen määräysten ja ohjeiden noudattamisen, hänelle voidaan maksaa sairausloman, äitiys- tai isyysvapaan ajalta palkkaa vähennettynä sairausvakuutuslain mukaisen päivä-, äitiys- tai isyysrahan määrällä. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan myös tämän työehtosopimuksen 35 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa. 40 Toimihenkilön vilpillisyys Jos toimihenkilö on vilpillisesti tai törkeästä tuottamuksesta ilmoittanut väärin tai salannut jonkin seikan, joka voi vaikuttaa näiden sopimusmääräysten mukaisen etuuden saamiseen tai suuruuteen taikka, jos hän itse tai toisen avulla on tarkoituksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman taikka estänyt sen parantumisen, taikka hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävaikuttanut sairauden syntymiseen, hänelle voidaan tämän sopimuksen mukaan kuuluva etuus evätä tai alentaa. ERÄÄT MUUT POISSAOLOT 41 Poissaolo pakottavista perhesyistä Toimihenkilöllä on pakottavien perhesyiden perusteella oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, siten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa. 26

42 Opinnot Opintovapaalain (273/79) nojalla myönnetystä työstävapautuksesta on voimassa, mitä siitä on säädetty tai sovittu. 43 Tehtävien tilapäinen muuttaminen Toimihenkilölle, jolle on myönnetty työstävapautusta opintoja, harjoittelua tai muualla työskentelyä varten, voidaan asianomaisen yrityksen harkinnan mukaan maksaa tämän työehtosopimuksen 33 :n mukainen palkka joko osaksi tai kokonaan tai tehtävistä maksettavien palkkojen erotus, jos opinnot, harjoittelu tai muualla työskentely ovat omiaan edistämään yrityksen tehtävien suorittamista. 44 Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä, perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäivä ovat palkallisia vapaapäiviä, siten kuin jäljempänä on sovittu. Toimihenkilölle myönnetään työpäiväksi sattunut edellä 1 momentissa tarkoitettu merkki- ja muu päivä palkalliseksi vapaapäiväksi, milloin se toimihenkilön tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Poissaolopäivältä maksetaan tämän työehtosopimuksen 33 :n mukainen palkka. Lähiomaisella tarkoitetaan edellä toimihenkilön aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia, toimihenkilön vanhempia ja hänen aviopuolisonsa vanhempia sekä toimihenkilön veljiä ja sisaria. Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä toimihenkilön aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia. Lapseksi katsotaan myös ottolapsi ja kasvattilapsi. Aviopuolisoon verrattavana pidetään työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa, jonka kanssa työntekijällä on yhteisesti huollettavia lapsia. Aviopuolisoon rinnastetaan rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli. Palkan maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun sairaustapauksen johdosta myönnettävältä työstävapautusajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. 27

45 Maanpuolustus ja kriisivalmennus Toimihenkilölle, joka osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustuskurssille tai pelastuslain (379/2011) 10 luvun 67 :n nojalla väestönsuojelukoulutukseen, maksetaan tämän työehtosopimuksen 33 :n mukainen palkka vähennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella. Jos reservin kertausharjoituksiin kutsutulle ei makseta asevelvollisuuslain (1438/2007) 11 luvun 102 :n nojalla reserviläispalkkaa, hänelle ei myöskään makseta edellä tarkoitettua palkkaa. Edellä sanotun estämättä toimihenkilö on kuitenkin oikeutettu saamaan vuosilomansa ajalta maksettavan palkan vähentämättömänä. 46 Ay-kokoukset Toimihenkilölle voidaan, jos se yrityksen toiminnan kannalta on mahdollista, myöntää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi hänen osallistuessaan Akava ry:n, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin. Tällaisiksi katsotaan edustajakokous, valtuusto ja hallitus tai niitä vastaavat elimet. Edellä mainittu koskee myös toimihenkilön osallistumista yrityskohtaisen työehtosopimuksen osapuolena olevan järjestön liitto- tai edustajakokoukseen. Jos tällaista toimielintä ei ole, sama koskee toimihenkilön osallistumista valtuuston, edustajiston tai vastaavan toimielimen kokoukseen silloin, kun niissä käsitellään työehtosopimusasioita. Maksettava palkka määräytyy tämän työehtosopimuksen 33 :n mukaisesti. POISSAOLOIHIN LIITTYVIÄ ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 47 Muu poissaolo Toimihenkilölle ei makseta palkkaa tämän sopimuksen perusteella muulta työstävapautusajalta eikä muulta poissaoloajalta. 48 Estyminen hakemasta työstävapautusta Toimihenkilölle, joka on poissa työstä jostakin edellä mainitusta syystä, mutta on estynyt hakemasta työstävapautusta, maksetaan tältä ajalta palkka niiden perusteiden mukaan, joiden mukaisesti hänellä tämän sopimuksen nojalla olisi oikeus palkan saamiseen, jos hänelle samasta syystä olisi 28

myönnetty työstävapautus. Asianomaisen tulee välittömästi esteen poistuttua ilmoittaa poissaolon syy työnantajalle. 49 Kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitaminen Toimihenkilölle, joka on tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitamisen vuoksi, ei makseta tältä ajalta palkkaa. TERVEYDENHUOLTO 50 Terveydenhuollon järjestäminen Työnantajan lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi järjestämän terveydenhuollon osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevia yrityskohtaisia ohjeita. KUSTANNUSTEN KORVAUS 51 Matkakustannusten korvaaminen Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matkakustannusten korvaamisessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa verohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista. Päätöksen 9 :n kohtaa, joka koskee taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista, sovelletaan säiliöllä varustetun mittausperävaunun kuljettamiseen, jos peräkärryn kokonaispaino ylittää 500 kg. 52 Muuttokustannusten korvaaminen Muuttokustannusten korvaamisen osalta noudatetaan tämän sopimuksen liitteenä olevia erillisiä määräyksiä. VUOSILOMA JA LOMARAHA 53 Vuosiloma Toimihenkilöiden vuosiloma määräytyy vuosilomalain sekä tässä sopimuksessa sovitun mukaisesti. 29

54 Lomapäivän määritelmä Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta arkilauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaattoa, itsenäisyyspäivää eikä vapunpäivää. 55 Vuosiloman pituus Toimihenkilö saa vuosilomaa vuosilomalain 5 :n 1 ja 3 momenttien mukaisesti joko taulukon A (alle 1 vuosi) tai taulukon B (vähintään 1 vuosi) mukaan. Taulukko A Kun toimihenkilön työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaan. Täysiä lomanmääräytymiskuukausia 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Vuosilomapäivät 2 4 5 7 9 10 12 14 15 17 19 20 Taulukko B Kun toimihenkilön työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden, vuosilomaa ansaitaan kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaan. Täysiä lomanmääräytymiskuukausia 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Vuosilomapäivät 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 56 Työssäolon veroinen aika Vuosilomalain 7 :ssä säädetyn lisäksi työssäolon veroisena aikana pidetään vuosilomaa määrättäessä seuraavia päiviä: 1) työpäiviä, joina toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen sairausloman aikana; 30

2) työpäiviä, joina toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä koulutussopimuksissa tarkoitettuun palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn opintovapaan aikana, kuitenkin enintään 30 pv koulutustilaisuutta kohti; 3) työpäiviä, joina toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä 50- ja 60-vuotispäivän, oman avioliittoon vihkimispäivän, lähiomaisen hautajaispäivän taikka perheenjäsenen äkillisen sairastumisen tai kuolemantapauksen johdosta; 4) työpäiviä, joiksi toimihenkilölle on annettu vapautusta työstä Akava ry:n, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n sekä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n, Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin, jollaisiksi katsotaan edustajakokous, valtuusto ja hallitus tai niitä vastaavat elimet, sekä yrityskohtaisen työehtosopimuksen osapuolena olevan järjestön liittotai edustajakokoukseen tai jos sellaista toimielintä ei ole, valtuuston, edustajiston tai vastaavan toimielimen kokoukseen silloin, kun niissä käsitellään työehtosopimusasioita; 5) työpäiviä, joina toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä kuntoutuksen vuoksi myönnetyllä palkattomalla vapaalla ja joilta päiviltä hänelle on myönnetty kuntoutusrahaa tai toimeentuloturvaa. 57 Lomakausi ja vuosiloman antamisajankohta Sen lisäksi mitä vuosilomalain 20 :ssä on säädetty, noudatetaan vuosiloman antamisessa mitä tässä pykälässä on sovittu. Vuosiloma annetaan pääsääntöisesti työnantajan määräämänä aikana lomakautena. Lomaa määrättäessä on pyrittävä ottamaan huomioon toimihenkilön ehdotus loman ajankohdasta. Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika, mainitut päivät mukaan lukien. Se osa vuosittain ansaitusta vuosilomasta, joka ylittää 20 lomapäivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua talvilomana. Jos kuitenkin työtehtävien laatu tai muut syyt niin vaativat, voidaan varsinainen vuosiloma antaa muuna kuin 1 momentissa sanottuna aikana saman kalenterivuoden aikana. Tällöin ei kuitenkaan myönnetä lomaa enempää kuin mitä loman pitämisajankohtaan mennessä on ansaittu. 58 Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen Sen lisäksi mitä vuosilomalain 21 :ssä on säädetty, noudatetaan vuosiloman antamisessa mitä tässä pykälässä on sovittu. 31