Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys Sinkki CAS nro 7440-66-6 Synonyymejä Zinc Zn Päivitetty 27.10.2010 Tuoterekisteritiedot Suomessa (2009) Valmisteiden lukumäärä 63 tuotetta Maahantuonti/tonnia 101 Valmistus/tonnia 494 Yhteensä/tonnia (josta 95 %:n 594 (68) aineen osuus) Pääasiallisimmat käyttötarkoitukset Suomessa Maalaustyö, kylmägalvanointi ja korroosionesto. Raaka-aine tinan, kuparin, koboltin ja nikkelin valmistuksessa. Aineen luokitus- ja merkintätiedot ja HTP-arvot Väistyvän lainsäädännön mukaan Luokitus Merkintä (stabiloimaton): F; R15-17 N; R50-53 (stabiloitu): N; R50-53 (stabiloimaton): Helposti syttyvää F Ympäristölle vaarallista N (stabiloitu): Ympäristölle vaarallista N (stabiloimaton): R15 Vapauttaa erittäin helposti syttyviä kaasuja veden kanssa R17 Itsestään syttyvää ilmassa R50/53 Erittäin myrkyllistä vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä (stabiloitu): R50/53 Erittäin myrkyllistä vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä CLP-asetuksen (EY N:o 1272/2008 ja sen 1. tekninen mukautus EY N:o 790/2009) mukaan Luokitus Merkintä Sinkkijauhe, sinkkipöly (stabiloimaton): Water-react. 1 Pyr. Sol. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1 H260 H250 H400 GHS02 GHS09 Vaara H260 H250 H260 Kehittää itsestään syttyviä kaasuja veden kanssa. H250 Syttyy itsestään palamaan joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. H400 Erittäin myrkyllistä vesieliöille. Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Sinkkijauhe, sinkkipöly (stabiloitu): Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1 H400 GHS09 Varoitus HTP-arvot (STM asetus 557/2009) Ei annettu. 1
I Yhteenveto Euroopan komission riskinarvion johtopäätöksistä aineelle altistumisesta ja vaaroista, European Union Risk Assessment Report, Alankomaat 2008 1 Altistuminen Työntekijät Kuluttajat (ml. epäsuora altistuminen ympäristöstä) Ympäristö 2 Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet Molekyylipaino (g/mol) 65,38 Liukoisuus veteen, 20 C (mg/l) Ei liukene Höyrynpaine, 450 C (Pa) 31 Sulamispiste ( C) 420 Kiehumispiste ( C) 908 logk ow Ei sovellettavissa 3 Vaikutukset 2 Työntekijät saattavat altistua aineelle hengityksen ja ihon kautta - aineen tuotannossa varsinkin tuotantolaitteiston puhdistustyössä - sinkkijauheen pakkaustyössä Kuluttajat saavat sinkkiä ennen kaikkea ruoan mukana. Altistuminen suurille pitoisuuksille on epätodennäköistä. Pinta- ja pohjavedet, maaperä ja sedimentti sinkin tuotanto sinkin prosessointi galvanointi-, messinki- ja metalliseosteollisuudessa sinkkijauheen ja muiden sinkkiyhdisteiden tuotanto sinkkipäästöt liikenteestä, korroosio Jätevedenpuhdistamo tuotanto ja galvanointi 3.1 Terveysvaikutukset Yhteenveto vaikutuksista Aineen biologisesti aktiivinen muoto on sinkkikationi, Zn 2+. Sinkki on elimistölle välttämätön hivenaine. Suositeltu päiväsaanti (vuodesta 2005) on välillä 5 mg/vrk (lapset alle 2 v) ja 12 mg/vrk (pojat 14-17 v), muille ryhmille suositus asettuu näiden välille. Riskinarviossa esiintyvät suositukset ovat vanhentunutta tietoa. Aineen liiallinen saanti aiheuttaa häiriöitä kupariaineenvaihdunnassa, päänsärkyä ja pahoinvointia; liian vähäinen saanti saattaa aiheuttaa mm. sikiön kehityshäiriöitä. Toksikokinetiikka Aineen imeytyminen ruuansulatuskanavasta riippuu elimistön sinkkivarastosta: puutostilassa suurempi osa imeytyy. Normaalisti imeytyminen on 20-30 % saadusta aineesta. Hengityksen kautta sinkkipartikkeleista imeytyy yhdisteestä riippuen 20-40 %. Iholta aine imeytyy hitaasti ja maksimissaan 2 %. Aine jakautuu koko elimistöön. Aine toimii kofaktorina yli 200 entsyymijärjestelmässä. Aine erittyy eniten ulosteeseen, mutta myös virtsaan, sylkeen, hikeen ja äidinmaitoon sekä poistuu lähtevien hiusten mukana. Välitön myrkyllisyys Metallinen sinkki ei ole myrkyllistä suun eikä hengityksen kautta. Ärsyttävyys/syövyttävyys Herkistävyys Metallinen sinkki ei ole ärsyttävää silmille. Iho- ja hengitystieärsyttävyydestä ei ole tutkimustietoa. Sinkkioksidi ei ole ärsyttävää em. altistustavoilla, mistä on päätelty, ettei metallinen sinkki ole ärsyttävää myöskään iholle eikä hengitysteille. Metallisen sinkin ihoherkistävyydestä ei ole suoraa tutkimustietoa, mutta koska sinkkioksidi ei ole herkistävää iholle, on päätelty, ettei metallinen sinkkikään ole.
Toistuvat ja pitkäaikaiset vaikutukset Syöpävaarallisuus Perimävaarallisuus Vaarallisuus lisääntymiselle 3.2 Ympäristövaikutukset Sinkkikationille ihoaltistumisen vaikutuksista ei ole koe-eläintietoa. Hengitystiealtistuminen hienojakoiselle pölylle aiheutti marsulle keuhkomuutoksia, LOAEC-arvo 3 vrk:n kokeessa oli 2,3 mg ZnO/m 3. Suun kautta altistuksessa aine aiheutti rotalla haima- ja pernamuutoksia sekä veren kupari-ionitason vähenemistä. NOAEL-arvo 13 viikon kokeessa oli noin 13,26 mg Zn 2+ /kg. Ihmisellä sinkin yliannostus aiheuttaa pahoinvointia, päänsärkyä ja vatsaoireita sekä seerumin keruloplasmiini-proteiinin vähentymistä, mikä viittaa kuparinpuutteeseen. Naiset ovat herkempiä sinkin yliannostukselle. NOAEL-arvo on 50 mg Zn 2+ /vrk. Saatavilla oleva tieto on vähäistä. Sinkki saattaa vaikuttaa karsinogeneesiin, sillä sekä syöpää estäviä että edistäviä vaikutuksia on raportoitu. Ainetta ei luokitella syöpävaaralliseksi. Sinkin perimävaarallisuudesta ei ole testituloksia. Joillakin sinkkiyhdisteillä on saatu muutamia positiivisia tuloksia in vitro, mutta tulokset in vivo ovat olleet negatiivisia. Nykyisten tietojen perusteella ainetta ei luokitella perimävaaralliseksi. Sinkki vähensi rotalla siittiöiden liikkuvuutta annoksella 200 mg Zn 2+ /kg suun kautta. Tämä vaikutus saattaa kuitenkin olla epäsuora ja kuvastaa vaikutuksia muihin fysiologisiin toimintoihin. Aineen yliannostuksen aiheuttamista kehityshäiriöistä ei ole varmoja todisteita. Sen sijaan sinkin liian vähäinen saanti aiheuttaa sekä hedelmällisyyden alenemista että sikiön kehityshäiriöitä. Ainetta ei luokitella lisääntymiselle vaaralliseksi. 3.2.1 Haitattomat pitoisuudet (PNEC eli Predicted No-Effect Concentration) PNEC add eli Käytetty turvakerroin ihmistoiminnasta aiheutuneen ylimääräisen sinkin PNEC Haitaton pitoisuus vedessä (mg/l) 0,0078 2 (liuennut sinkki; makea vesi; kova vesi: 24 mg/l/caco 3 ) 0,0031 (liuennut sinkki; makea vesi; pehmeä vesi:< 24 mg/l/caco 3 ) (laskettu veden yleisestä PNEC:stä jakamalla vedenvaikutussuhteella WER=2,5) Haitaton pitoisuus jäteveden puhdistamolla 0,052 (liuennut sinkki) 100 (mg/l) Haitaton pitoisuus sedimentissä (mg/kg) 49 (dwt) 10 11 (wwt) Haitaton pitoisuus maaperässä (mg/kg) 26 (dwt) 2 23 (wwt) Haitaton pitoisuus ilmassa (mg/m 3 ) - - Haitaton pitoisuus merivedessä (mg/l) Haitattomat pitoisuudet on arvioitu seuraavia tietoja käyttäen: 3.2.2 Vaikutukset eliöstöön (alhaisin tulos/laji) Tulos Menetelmä ja laji 3
Viherlevä, myrkyllisyys EC50 ja NOEC (mg/l, 72 h) Vesikirppu, akuutti myrkyllisyys EC50 (mg/l, 48 h) Kala, akuutti myrkyllisyys LC50 (mg/l, 96 h) Vesikirppu, krooninen vaikutukseton pitoisuus NOEC (mg/l) Kala, krooninen vaikutukseton pitoisuus NOEC (mg/l) 0,15 EC50, OECD 201, liuennut sinkki, Pseudokierchneriella subcapitata 0,05 NOEC, OECD 201, liuennut sinkki, Pseudokierchneriella subcapitata 0,032 NOEC, 7-14 vrk, geometrinen keskiarvo(n=8) Skeletonema costatum 0,07 liuennut sinkki, Daphnia magna 0,14 liuennut sinkki, Onchorhynchus mykiss 0,15 0,088 100 0,66 0,189 Mikrobitoksisuus (mg/l) 5,2 0,3 Vaikutukset muihin eliöihin (mg/kg dw) 488 609 1101 3.2.3 Aineen biologinen kertyminen Bcf (l/kg) - 3.2.4 Aineen hajoaminen ympäristössä Tulos Menetelmä Helposti hajoava ("Ready - - Biodegradability") Luontaisesti hajoava - - ("Inherent Biodegrability") Tunnetut hajoamistuotteet - Hydrolyysi - - Muuta tietoa hajoamisesta, - - 48 h, OECD 202, Daphnia magna NOEC, 3-7 vko, geometrinen keskiarvo(n=27), makea vesi, Daphnia magna 96 h, Brachydanio rerio, sinkkijauhe, ei vaikutuksia 14 vrk, sinkkisulfaatti, geometrinen keskiarvo (n=9), Brachydanio rerio 30 vrk, sinkkikloridi, geometrinen keskiarvo (n=15), Onchorhynchus mykiss 3 h, EC50, bakteeri, aktiiviliete hengityksessä, sinkkisulfaatti 30 min, EC10, Pseudomonas putida, sinkkikloridi 6 vko, NOEC, Hyalella azteca, sinkkikloridi 3 vko, NOEC, Chironomus tentans, sinkkikloridi 4 vko, NOEC, Tubifex tubifex, sinkkikloridi II Komission tiedonanto 2008/C 154/01 ja suositus 2008/464/EY riskinarvioinnin tuloksista ja toimintaperiaatteista riskien vähentämiseksi Kohderyhmä Todetut riskit Suositellut riskinvähennystoimenpiteet Työntekijät Riskinarvion mukaan ei aiheudu riskiä. - Kuluttajat Riskinarvion mukaan ei aiheudu riskiä. - Ympäristön kautta altistuvat ihmiset Riskinarvion mukaan ei aiheudu riskiä. - 4
Ympäristö Vesiekosysteemi ja sedimentti: - Aineen käytöstä sinkkimetallin valmistuksessa ja kuumasinkityksessä, sähkögalvanoinnissa, messingissä, valuseoksissa, sinkin valssauksessa ja muokkauksessa ja sinkkijauheena tai - pölynä voi aiheutua altistusta ja vaikutuksia vesiekosysteemille (myös sedimentille). - Useilla sinkkimetallintuotantopaikoilla ja useissa prosessiskenaarioissa ei ole tunnistettu välitöntä vaaraa, mutta mahdollista riskiä ei voida jättää huomiotta, koska alueella saattaa olla paikallisesti korkeita sinkin taustapitoisuuksia. - Altistuminen aineelle joidenkin pintavesien ja sedimenttien paikallisesti korkeiden sinkkipitoisuuksien takia voi aiheuttaa alueellisia vaikutuksia. Tällaisten alueiden osalta suositellaan, että tiedot tunnetuista ja mahdollisista sinkkipäästöjen lähteistä sekä aluekohtaiset luonnolliset taustapitoisuudet otetaan huolellisesti huomioon ennen riskinvähentämistoimenpiteitä koskevien päätösten tekemistä. - Alueellisten pitoisuuksien kohoaminen voi johtua sinkin ja sinkkiyhdisteiden yhteisvaikutuksesta. Kohonneiden pitoisuuksien taustalla on useita päästölähteitä eli paikallisen teollisuuden pistekuormituslähteitä (esim. kaivostoiminta ja geologiset hajapäästölähteet) - Altistuminen aineelle voi aiheuttaa vaikutuksia vesiympäristölle EU:n alueen moottoriteiden reunamilla. Useista epävarmuuksista johtuen riskinarvioinnin tämän osan tarkentamiseksi tarvitaan lisätietoja. Maaympäristö: - Aineen käytöstä kuumasinkityksessä ja sähkögalvanoinnissa voi aiheutua altistusta ja vaikutuksia maaekosysteemiin. Jätevedenpuhdistamojen mikrobit: - Aineen käytöstä joissakin sinkkimetallin tuotantolaitoksissa ja kuumasinkityksessä, sähkögalvanoinnissa, messingissä ja valuseoksissa voi aiheutua altistusta ja vaikutuksia jätevedenkäsittelylaitosten mikro-organismeihin. 1.Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava ympäristön laatustandardeja sellaisille vesipiireille, joissa sinkkipäästöt voivat aiheuttaa vaaraa. Vesipiirien hoitosuunnitelmiin olisi sisällytettävä kansalliset pilaantumista vähentävät toimenpiteet kyseisten ympäristön laatustandardien täyttämiseksi vuoteen 2015 mennessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (1) säännösten mukaisesti. 2. Jäsenvaltioiden olisi tiedotettava komissiolle sinkinlähteiden ja reaktioteiden vaikutuksista vesistöihin, mahdollisista tarkastuksista ja myös vesistöjen sinkkipitoisuuksista, jotta harkittaisiin sinkkiä koskevien määräysten antamista direktiivin 2000/60/EY liitteen X seuraavassa tarkistuksessa. 3. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi vahvistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/1/EY (2) mukaisesti myönnetyissä toimiluvissa sinkkiin ja sinkkiyhdisteisiin liittyvät edellytykset, päästöjen raja-arvot tai vastaavat parametrit tai tekniset toimenpiteet, jotta asianosaiset laitokset soveltaisivat toiminnassaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ( BAT ) siten, että otetaan huomioon asianomaisten laitosten tekniset ominaisuudet, niiden maantieteellinen sijainti ja paikalliset ympäristöolosuhteet. 4. Jäsenvaltioiden olisi seurattava huolellisesti sinkki- ja sinkkiyhdisteitä koskevan parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamista ja ilmoitettava komissiolle kaikesta mahdollisesta tärkeästä kehityksestä osana parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevaa tietojenvaihtoa. 5. Paikallisia päästöjä ympäristöön olisi tarvittaessa valvottava kansallisilla säännöksillä sen varmistamiseksi, ettei ympäristölle aiheudu riskiä. 5
III Riskinvähennysstrategian havainnot, jatkotoimenpiteet ja kansalliset ehdotukset Riskinvähennysstrategia - Kiellot ja rajoitukset - Kansalliset ehdotukset - 6