2 KARVETIN KLUBITALO Julkaisija: Karvetin klubitalo Painopaikka: Hallintoyksikkö Osoite: Karvetin klubitalo Karvetinkatu 1 21110 Naantali Yhteystiedot ja sisältö... 2 Pääkirjoitus... 3 Zypan/nikotiini...4-5 Kotimatkalla Kanadasta...6-9 Kuvakavalkaadi...10-11 Minun jouluni...12-13 Runo... 14 Talvipäivät... 15 Klubin uusivuosi... 16 Ilmoituksia... 17 Englanti-Turku sanakirja... 18 Klubin joulu 2004... 19 Toimintakalenteri... 20 Yhteystiedot: Toimisto- ja hallintoyksikkö Puh: 02-4306850 Fax: 02-4306850 Sähköposti: karvetin.klubitalo@dnainternet.net Tämän lehden kirjoitukset eivät välttämättä edusta Karvetin klubitalon virallista mielipidettä. Karvetin klubitalo sitoutuu noudattamaan työssään Fountain House-ideologiaa ja I.C.C.D-standardeja. Päätoimittaja: P. Eloranta Kristiina Merisaari Matti Miettinen
KARVETIN KLUBITALO 3 Juhlat on juhlittu ja vuosi on vaihtunut. Klubitalon tausta-asiat ovat kunnossa. Raha-automaattiyhdistyksen hallitus on esittänyt meille avustusta niin paljon kuin odotettiinkin ja Raision ja Naantalin kaupungit ovat solmineet kanssamme ostopalvelusopimuksen meidän esityksemme mukaisesti. Siksi voimme jatkaa toimintamme vakaalla pohjalla. Koska nyt on menossa Karvetin klubitalon kymmenes toimintavuosi, niin tästä numerosta alkaen muistelemme kuvin ja sanoin klubitalon menneitä vuosia. Miten klubitalostamme on tullut sellainen kuin se on. Karvetin klubitalon synnyn kannalta oli tärkeää, että Raision kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtaja Marjatta Satokari ja Naantalin sosiaalijohtaja Markku Jokinen vierailivat VATES -säätiön matkalla Tukholmassa, jossa he osallistuivat Tukholman klubitalossa järjestettyyn seminaariin, jossa esiteltiin klubitalomallia. Jokinen ja Satokari olivat näkemästään ja kuulemastaan niin innostuneita, että he halusivat klubitalon myös meidän alueellemme. Syksyllä 1995 klubitalon ensimmäinen johtaja Mika Vuorela palkattiin Teko - projektiin klubitaloa valmistelemaan. Tarja kertoi, että hänelle oli mielenterveystoimistossa kerrottu Naantaliin olevan perusteilla klubitalo. Tarja, 4 muuta klubitalon ensimmäistä jäsentä ja Mika kokoontuivat kerran viikossa vuoden 1995 marras- ja joulukuussa Karvetin monitoimitaloissa. Kokoontumisissa Mika kertoi miten klubitalo toimii ja yhdessä käytiin standardeja läpi. 2.1.1996 Karvetin klubitalo avasi virallisesti ovensa. Ensimmäisenä aamuna paikalla oli Tarja, Anna-Liisa, Mika ja kolme muuta jäsentä. Klubitalossa ei ollut mitään muuta kuin yksi pöytä ja muutama tuoli. Muuten talo oli tyhjää täynnä. Tässä vaiheessa klubitalon käytössä oli vain talon alakerta. Klubitalon historian ensimmäinen päivä aloitettiin menemällä kauppaan ostamaan tärkeimmät välttämättömyydet: kahvinkeitin, mukeja ja puhelin. Pikku hiljaa saatiin lisää huonekaluja, mm. vieläkin käytössä oleva ruokahuoneen kalusto, joka hiottiin ja maalattiin omin voimin. Toimistoon saatiin lahjoituksena ensimmäiset käytetyt tietokoneet. Heti alusta alkaen keittiöyksikkö alkoi toimia ja päivittäin valmistettiin lounas. Talvella keittiöyksikön toimintaan tuli mukaan keittiön voimanainen Leena. Myös toimistoyksikön toiminta alkoi muotoutua. Syksyllä 1996 klubitalossa kävi jo päivittäin 10-20 jäsentä. Tällöin tiensä löysi klubitalolle Hannu, joka jo silloin ansiokkaasti loi klubitalon tilastointijärjestelmän. Koska Karvetin klubitalo oli toinen laatuaan Suomessa, se herätti alkuvaiheessa paljon kiinnostusta ja klubitalossa kävi paljon vierailijaryhmiä. Pentti Eloranta
4 KARVETIN KLUBITALO Monet tupakoivista kavereista klubitalolla on aloittaneet tupakkalakon, kukin omalla tavallaan. Joku käyttää laastareita, joku Nicorette-purukumia, joku taas luottaa kovaan luontoonsa ja päättäväisyyteensä ja lopettaa kerrasta poikki-tyylillä. Kaikki keinot hyväksytään. Itse olen polttanut 13-vuotiaasta asti. Neljäkymmentä vuotta olen polttanut ja polttanut rahaa ihan turhaan. Kuinka paljon, en osaa edes arvioida. lopettamista olen harkinnut ties kuinka monta kertaa, yrittänytkin, mutta huonoin tuloksin. Aina olen aloittanut tupakoinnin uudestaan. Kaiken vartija Heidi, ohjaajani Raision Rainassa oli kuullut uudesta lääkkeestä, mitä oli kokeiltu hyvin tuloksin. Lääkkeen nimi oli Z-jotain ja se oli ihan riittävä tieto hänelle nettietsinnän aloittamiseen. Minä jatkoin töitäni, hän haravoi nettisivuja itsepäisesti, vakaana tarkoituksena minun tupakointini lopettaminen. Aika pian hän huusikin löytäneensä jotain ja menin lukemaan hänen näyttöpäätteellä olevaa sivua. Zypan, se oli lääkkeen koko nimi. Hän oli vastoin kaikkia odotuksiani löytänyt sen kaiken maailman nettiroskan joukosta. Jotkut vain osaavat sen. Minä en jaksaisi istua ja selailla nettisivuja montakaan minuuttia ilman lyhytaikaista aivokuolemaa. Lääke oli reseptilääke, siis lääkärin täytyi se kirjoittaa. Kallistakin se oli, 158 euroa seitsemän viikon kuurista (100 tablettia). Pani ajattelemaan. Aika kasa rahaa eläkeläiselle. 6x158 tekee n. 950 mummon markkaa. Vielä enemmän rahaa. Mutta jos poltan yhden askin päivässä, tekee se n. 3 euroa/päivä. 7 viikkoa on 49 päivää, se kerrottuna kolmella n. 150 euroa. Sehän käy suurinpiirtein yksiin. Ei kun lääkäriin. Jyrki Grönlund, erikoislääkäri, joka on yli kymmenen vuoden ajan pitänyt minut hengissä ja kai hän on työtulokseensa suhtkoht tyytyväinen, vielä raato potkii! Hänen mielestään idea oli parasta mitä minä olin keksinyt sitten viime kesän, kun päätin lopettaa kaikki mömmöt ja muut lääkkeet ja lopetinkin. Viinastakin olen päässyt eroon, joten jos onnistun lopettamaan tupakoinnin, on elämäni tavallisen puhdasta
KARVETIN KLUBITALO 5 Sain reseptin, menin apteekkiin ja sain lisää infoa ko. lääkkeestä. Kaikki olivat kuulleet vain positiivisia lausuntoja, monet olivat lopettaneet, jäljellä oli vain oma päätös lopettaa. Ihmelääke mikä hyvänsä, se ei riitä yksin lopettamaan, vaan oma luonto on se tärkein voima. Itsepäisyys on aina ollut yksi hyviä (tai huonoja ) puoliani joten oli ilman muuta selvää, että ostin lääkkeen ja aloin kotona tutustumaan lääkkeen käyttöohjeisiin. Lukemista olikin paljon, sivuvaikutuksia oli vaikka muille jakaa. Kaiken maailman myrkyt jo syöneenä ei tuollaiset sivuvaikutukset paljon meikäläistä hetkauta. Ensimmäiset 6 päivää otin yhden tabletin päivässä jatkaen polttamista. Viidentenä päivänä aloin epäillä jos tämä olikin rahastuskeino ja pelkkää lumelääkettä. Mitään outoa en ollut havainnut. Oloni oli kuin ennenkin. Normaalisti heräsin klo. 05.00, aamupesun jälkeen istuin aamukahvia juoden 2 tuntia klo. seitsemään, jolloin oli aika mennä linja-autolle. Näiden 2 tunnin aikana poltin vähintään 5 tupakkaa. Nyt poltinkin vain yhden tupakan ja jäin odottamaan reaktiotani. Mitään ei tapahtunut. Tupakka kävi mielessäni useita kertoi, mutta en polttanut. Vasta klo 12.00 päivällä poltin seuraavan kerran. Aloin uskoa ihmeisiin. Seuraavana päivänä, päivä no. 6. Join aamukahvini kuten ennenkin, mutta täysin ilman tupakkaa. Ei mitään hälyttäviä reaktioita. Kaikki oli kuin ennenkin. Hyvä! Seuraavana päivänä aloin ottaa 2 tablettia päivässä ja jätin tupakoinnin kokonaan pois. En kiipeile pitkin seiniä, en ole raivostunut kertaakaan. Tätä kirjoittaessani on kulunut 33 päivää ja ilman tupakkaa. Ei paha! Jäljellä on 28 tablettia, se tekee 14 päivää eli 2 viikkoa! Sitten alkaa se koetus ja tappelu. Minulla ei ole mitään tietoa millainen olo kuurin jälkeen on. Saanko minä vieroitusoireita vai onko kaikki yhtä helppoa kuin tähänkin asti? Kuurin aikana en ole kertaakaan ajatellut alkaa polttamaan, olen käynyt ulkona kerran tunnissa kun kaverit menevät tupakoimaan. Ei mitään ongelmia! Toivottavasti kaikki jatkuu kuurin jälkeen yhtä helposti. Jatkosta voin kirjoittaa helmikuun lehdessä. Tsemppiä vaan kaikille muille lopettajille! MM
6 KARVETIN KLUBITALO V uoden 1979 elokuussa olin lähdössä kotiin Nielsenvarustamon suuresta bulkkilaivassa Karasta, jossa olin ollut kesätöissä toukokuusta saakka käydessäni Turun ruotsinkielistä Merenkulkuopistoa. Kotiinlähdön piti olla kaikin puolin selvä asia: matkalippu oli hommattu, samoin sijainen ym. Kotimatkalle piti lähteä Ranskan Caenista, jossa muuten vuonna 1944, suuren maihinnousun jälkeen oli käyty yksi toisen maailmansodan ankarimmista taisteluista. - Sotimisen jäljet olivat kaupungissa vielä vuosikymmenten jälkeen selvästi nähtävissä. Matkaan lähdettiin erään Virtasen kanssa junalla, kohti Pariisia. Alku sujui suunnitelmien mukaan Pariisin länsiasemalle, josta jatkettiin taksilla Orlyn lentokentälle. Kun olin lähtöselvityksessä, Finnairin virkailija ojensi minulle sähkeen, jossa kapteeni määräsi minut palaamaan laivalle Caeniin. Tein käsketyllä tavalla, ja pian olin länsiaseman lähellä kuluttamassa aikaani ennen junan lähtöä. Junassa matkaseuranani oli nuorehko ranskalainen pariskunta, ja madamen lukeman kirjan kannesta kävi ilmi, ettei rouva voinut olla ammatiltaan mikään muu kuin lääkäri. Puhuinkin siis koko ajan englantia, koska en osannut ranskaa, ja niin sivistyneiden pariisilaisten täytyi mielestäni ymmärtää puhettani. Pyysinkin heitä sanomaan, milloin juna olisi Caenissa, koska pelkäsi että muuten jäisin vahingossa junaan Cherbourgiin asti, joka oli junan määräasema. Hämmästykseni oli melkoinen, kun pariskunta teki selväksi, että he eivät osaa englantia. Tajusin heti että kyseessä ei ollut taitamattomuus vaan ranskalainen ylpeys ja itsetunto: Ranska oli suurvalta ja ranska maailmankieli, jota kaikkien olisi lupa opetella, ilman että heidän ranskalaisten täytyisi opetella toisten moukkamaisia äidinkieliä. Olen kuitenkin vuosien varrella huomannut, että ranskalaiset ovat joutu-
KARVETIN KLUBITALO 7 neet kansainvälisten kosketusten lisääntyessä joustamaan periaatteestaan, ja niinpä ainakin pariisilaiset palveluammateissa toimivat osaavat ainakin englantia ainakin välttävästi. --- Kuitenkin junamatkaseuralaisen suostuivat tönimään minua vastahakoisesti junan saapuessa Caeniin, ja pääsin mukavasti taksilla laivalle, missä kapteeni ilmoitti minulle, että minun täytyisi tulla laivan mukana Kanadaan tai peräti edelleen Eurooppaan, mistä kotimatka olisi huomattavasti halvempi kuin Pohjois-Amerikasta. Tuore vaimoni ei pitänyt ajatuksesta, että joutuisin jatkamaan töitä vielä usealla viikolla, kun puhelimessa asiasta kerroin, mutta mikään ei sitten auttanut, vaan merimiehen muijana olemiseen täytyi vain sopeutua, kuten sitten kävikin. Parin viikon merimatkalla Ranskasta Lontoon kautta St. Lawrence -joelle ja siellä Montrealiin tutustuin uuteen työkaveriin Veikkoon, jolla oli Karassa vain lyhyt sijaisuus hänen odottaessaan paluuta vakituiseen laivaansa Misidaan. Olin oikein tyytyväinen että minun ei tarvitsisi matkustaa yksin, vaan seuraksi tulisi Veikko, joka minuun verrattuna oli todella kokenut maailmanmatkaaja. Aikanaan Montrealin ankkuripaikalle tuli sitten laivan meklari, joka ohjasi minut ja Veikon moottoriveneellä ja autolla hotelliin, jossa viipyisimme pari päivää ennen varatun lennon lähtöä. Automatkalla kuljimme pahamaineisten laitakortteleiden läpi ja saimme katsella, onneksi vain auton ikkunasta, pohjoisamerikkalaisen miljoonakaupungin yöelämää sen pimeämmältä puolelta. Sammuneet juopot ja narkkarit makailivat pimeällä kadulla paljaan taivaan alla onneksi oli kesäaika. - Näitä kortteleita ei mitenkään olisi uskaltanut kulkea jalkamiehenä vaan vähintään taksilla. Tullessamme keskeisellä paikalla sijaitsevaan luultavasti kalliinpuoleiseen hotelliin meklari toivotti hyvää myötä ja korosti, että maksaisi kaikki syömisemme, mutta mahdolliset juomiset saisimme maksaa itse. Edelleen hän sanoi palaavansa parin päivän kuluttua lentoliput mukanaan. Menimme Veikon kanssa yläkertaan omiin huoneisiimme ja sovimme tapaavamme alakerran baarissa parin tunnin kuluttua. Illalla lähdettiin kaupungille yöelämää katselemaan. Kävimme useissa baareissa ja totesimme, että niissä itseään kauppaavat ilotytöt pyysivät meille sopimattoman ko-
8 KARVETIN KLUBITALO vaa hintaa palveluistaan. Meidän kukkaroillemme sopi paremmin, että menimme pelihalliin, jossa ihmettelimme erilaisia monimutkaisia peliautomaatteja, joista monet olivat Suomessa vielä silloin tuntemattomia. Kävimme myös erilaisissa diskoteekeissa, jotka Veikko tunsi hyvin aiempien Montrealissa oleskeluidensa takia. Seuraavana aamuna tapasimme hotellin baarissa ja suunnittelimme alkavan päivän ohjelmaa. Menimme ulos keskuspuistoon ja totesimme että Montreal oli suuresta koostaan huolimatta varsin kaunis kaupunki. Viheralueita on paljon, ja kaiken kruununa on kaupungin nimikkovuori, Mont Real, kuninkaallinen vuori, jossa näytti vuodenajasta huolimatta hiihtohissi olevan käytössä: Maisemien ihailijoita korkealta paikalta oli paljon. Kävelyreissulla kävimme myös suuressa, Turun Hansakorttelin tapaisessa ostoskeskuksessa Les Terraces. Aikamme sitä ihmeteltyämme päätimme lähteä katsomaa olympiastadionia; kaupungissahan oli ollut kesäolympialaiset vuonna 1976. Siellä ei mitenkään huomannut, että käynnissä olivat yleisurheilun maailmanmestaruuskisat, koska yleisöä ei ollut kuin nimeksi. Kaupungilla emme myöskään olleet huomanneet mitään käynnissä oleviin kisoihin viittaavaa, ei julisteita eikä liioin muuta, Myös televisio vaikeni yleisurheilusta täysin. Paikalliset jääkiekko- ym. pelit näyttivät kiinnostavan enemmän. Illan suussa menimme pakollisen kapakkakierroksen jälkeen nukkumaan ja tapasimme taas seuraavana päivänä lounasaikaan hotellin ravintolassa. Oli lähtöpäivä, joten jäimme baariin odottelemaan agenttia, joka tulikin autollaan iltapäivällä, kuten oli sovittu. Lentokentällä oli kosolti aikaa, koska British Airwaysin lento Lontooseen lähtisi vasta iltayhdeksältä. Käytimme ajan maleksimme lentoasemalla, jossa olikin paljon katseltavaa, matkamuistokauppoja ynnä muuta. Koneessa, Boeing 757 jumbojetissä vierustoveriksi sattui kanadalainen miljonäärin tytär, jolla ei ollut muuta tekemistä kuin matkustella isänsä antamalla luottokortilla; ei tarvinnut opiskella saatikka tehdä työtä. Tällä kertaa tytön matka vei Lontoon ja Pariisin kautta Bangkokiin, jossa oli tarkoituksena viipyä kevääseen asti. Juttelin tytön kanssa läpi yön mielenkiintoisia asioita Veikon keskittyessä naukkailemaan eväspulloistaan ikkunapaikallaan.
KARVETIN KLUBITALO 9 Lento oli ajallaan, aamukuudelta perillä Lontoon Heathrowssa, ja vaihdoimme bussilla toiseen terminaaliin päästäksemme Helsingin-koneeseen. Se oli edelleen British Airwaysin lento tällä kertaa pienemmällä koneella Helsinkiin, missä olimme perillä iltapäivällä. Helsinki-Vantaalla meille tuli kuitenkin pieni ongelma: Nielsen-varustamon lippu oli vain Helsinkiin, joten loppumatkan joutuisimme järjestämään itse. Tämän vuoksi menimme Finnairin toimistoon. Siellä virkailijat sanoivat, että heidän koneeseensa ei Veikolla olisi asiaa, minä sen sijaan olisin tervetullut. En halunnut jättää Veikkoa yksin, joten otimme taksin, jolla menimme Helsingin rautatieasemalle. Turun pikajunassa saimme taas naisseuraa, nuoria naisia, jotka olivat olleet Helsingissä ammattiliiton kokouksessa ja olivat matkalla kotiin Turkuun. Seuralaistemme hilpeyttä lisäsivät Veikon heille auliisti tarjoamat ryypyt taskumatista. Turussa Veikko ei uskonut meidän olevan perillä ennen kuin olimme konduktöörin kanssa taluttaneet hänet asemalaiturille ja näyttäneet asemarakennuksen päädyssä olevaa neonvalotekstiä "Turku - Åbo". Otin taksin jonosta ja kysyin, suostuisiko kuski viemään Veikon Raumalle, missä hänen pitäisi jatkaa opiskelua merikapteeniksi. Taksikuskin suostuttua ja hinnan tultua neuvotelluksi otin itselleni toisen taksin, jolla menin kotiin Turun laitakaupungille. Näin alkoi pitkä ja värikäs ystävyyteni Veikon kanssa. - Ystävyyden, joka on oikeastaan haalistunut vasta aivan viime vuosina, jolloin kumpikin on ollut sairaseläkkeellä, ja ollaan olosuhteiden pakosta, oleskeltu omilla tahoillaan, minä Naantalissa ja Veikko Piikkiössä..Esa H. Kaunis nainen on paratiisi silmälle, helvetti sielulle ja kiirastuli kukkarolle. Nicolas Chamfort
10 KARVETIN KLUBITALO
KARVETIN KLUBITALO 11 Ensimmäisen hallituksen jäseniä. Vappujuhlissa Raija, Tomi, Hannele ja Markku. Seija, Matti, Marjo-Riitta, Mika, Tarja, Aili, Paula ja Anna-Liisa.
12 KARVETIN KLUBITALO Joulumuistot ovat kaikille rakkaita, ja niistä parhaimmat muistuvat mieleen joka joulu. Juuri joulunumerossa ne ovat parasta antia. oulu osui tänä vuonna viikonloppuun. Jouluna satoi J vettä ja räntää. Pelkäsin sitä etukäteen, sillä arvasin että siivoaisin koko joulun. Vietimme täällä klubilla joulua edeltävänä torstaina joulujuhlaa ja söimme jouluaterian. Klubi oli auki aattonakin, mutta en tullut tänne vaan menin palvelutaloon syömään. Kävin Kaarinan kanssa kukkakaupassa silloin keskiviikkona ja ostin itselleni hyasinttikorin. Kävin silloin jouluviikolla seurakunnassa työttömien ruokailussa syömässä ja sotkin housuni taliin astuessani ulkotuleen ruokapaikan rappusilla. Sotkin talvisaappaanikin siihen. Siinä oli kova työ kun silittelin viikonloppuna housujani ja kenkiäni puhtaaksi. Minulle tulee viikonloppuna lehti, mutta en oikein osaa lukea sitä. Postiluukku rapsahti jouluaattona ja Turun sanoma tuli kotiin. Syksy on mennyt ja talvikin kohta. Huomenna on uudenvuoden aatto ja minun pitäisi mennä kauppaan hakemaan kahden päivän ruoka itselleni, jollen mene palvelutaloon syömään. Säästäisin rahojani, sillä saan siellä syödä laskuun joka menee suoraan edunvalvojalleni. Selkääni on särkenyt kohta 4 kuukautta, enkä ole saanut apua siihen monista lääkärikäynneistä huolimatta. Siskoni soitti minulle jouluaattona ja kertoi olevansa poissa kotoa. He olivat vuokranneet mökin Vuokatilta jouluksi, ettei Sirkan pitäisi stressata joulua. Siskoni lupasi tulla tammikuussa käymään luonani hoitamaan rahaasiotani, sillä edunvalvojani antaa minulle vain 80 euroa viikossa ja se ei tahdo riittää. Näen jopa nälkää kun rahani eivät tahdo riittää ruokaankaan. Minulla oli maanantaina vain 10 euroa rahaa ja sain sillä vain makaroonilaatikon itselleni ja vähän leipää ja juustoa. Minulla oli uusi pankkikortti enkä tahdo muistaa sitä tunnuslukua. Toivottavasti en osta tänään makaroonilaatikkoa, sillä olen kyllästynyt syömään tarjous makaaroonillaatikkoa. Ruokani viikonloppuisin kovin yksipuolista, sillä syön valmiita mikroruokia. Hajoitin tässä viime viikolla pesukoneenikin ja sai siitä yli 50 euron laskun. Harmittaa kun
KARVETIN KLUBITALO 13 en tiedä kuinka paljon rahaa minulla on käytössäni Nytkin alan väsyä ja minun pitäisi päästä kotiin nukkumaan. Pitäisi jaksaa käydä kaupassa. Täällä sataa vettä ja vatsani on sekaisin mennyt särkylääkkeistä. Soitin edunvalvojalleni ja pyysin tiliotteita. Sirkka on sitä mieltä, että minun pitäisi päästä eroon koko edunvalvojasta Olen itse vakaasti samaa mieltä. Päätänikin särkee. Minulla on likainen essu päällä ja huppu päässä ja Kristiina peloitteli ottavansa valokuvan lehteen. En erityisemmin välitä tulla kuvatuksi lehteen ainakaan näissä vaatteissa. Talvi on pian mennyt eikä kesään ole enää ole pitkään aikaan. Olen siivonnut kotona. Voin nytkin huonosti. söin liikaa ja sotkin vaatteeni. Jouni tuli tänne ja syö kovalla halulla broileria. Tuntuu siltä kuin minun pitäisi ottaa nitro.en saanut vatsaanikaan ihan täyteen. Taitaa olla parempi etten syönyt itseäni aivan täyteen. Minulle tuli paha olo kun söin. Alkaa vähitellen tuntuu siltä, että alan taas olla sairaalakunnossa. Tupakkanikin alkavat loppua, mutta saan niitä varmasti kaupasta tai Essolta. Siellä sataa vettä ja toivottavasti ei tule kovin paljon lunta. Tämä on melko synkkää aikaa kun sataa vettä jatkuvasti.. En kestä tuota Jouni tulee liian lähelle ja minä en kestä sitä ollenkaan. Paha olo lisääntyy vaan ja minulle tulee varmaan kurja uusivuosi, sillä joudun senkin viettämään yksin. Lopettelen tämän juttuni tähään.. Terttu Ei ole naiselle suurempaa syntiä kuin olla pois silloin kun mies häntä tarvitsee, - paitsi olla paikalla silloin kun häntä ei tarvita. Helen Rowland
14 KARVETIN KLUBITALO Miksi olet ihminen. Miksi et olisi vain kedon kukkanen, joka olisi vain paikallaan. Sinun pitäisi vain saada auringon lämpöä ja tuota ihanaa taivaan mannaa, vettä, jota sinä nautinnollisesti juurillasi imisit. Vartesi taipuisi leudon tuulen huojuttaessa sinua. Talven tullen painuisit lepoon nirvanaan, josta kevään tullen nostaisit vartesi uusin voimin kevääseen ja hymyilisit auringolle. Mikset olisi kivi, kivien joukossa. Sinä vain olisit siinä minne sinut vieritetään. Olisit tyytyväinen elämääsi sellaisena. Sillä jokaisessa luodussa kappaleessa pitää elämän henki virtaamaan. Oli se sitten liikkuva tai liikkumaton. Elämän henki ei koskaan katoa, se siirtyy vain paikasta toiseen. Jos elämän henki kuolee jossain, se siirtyy toiseen joka sitä jo odottaa päästäkseen elämään tähän olevaiseen elämään.
KARVETIN KLUBITALO 15 vietämme helmikuun alkuun liikunnalliset ja viihteelliset arjenkatkaisupäivät luonnonmaalla porilaisten ystäviemme kanssa. kyseisenä ajankohtana klubitalo on suljettu. ilmoita itsesi mukaan. Talvipäivien aikataulu Torstai 3.2. 10-12 saapuminen kesärantaan 12-13 ruokailu 13-15 ulkoilua ja seurustelua 15-16 iltapäivä kaffet 16-18 saunomista 18- makkaran paistoa ja illanvietto Perjantai 4.2. 8.30 aamupala 9.30-12 ulkoilua ja seurustelua 12-14 ruokailu ja kotiinlähtö TOIVOTAMME TEIDÄT SYDÄMELLISESTI TERVETULLEEKSI KARVETIN KLUBITALON JÄSENET JA HENKILÖKUNTA
16 KARVETIN KLUBITALO 31.12 jatkoimme normaalia klubipäivää Uuden Vuoden pippaloilla. Keittiöyksikkö oli järjestänyt taas pöydän koreaksi perinteisin Uuden Vuoden herkuin. Jorje ja Matti viihdyttivät meitä juhlien ajan soittamalla viihdemusiikkia. Siinä herkkuja syöden ja musiikkia kuunnellessa klubilaiset viettivät rentoa yhteiseloa. Vaihdettiin kuulumisia, muisteltiin kulunutta vuotta ja suunniteltiin tulevaa. Marianne piti puheen Veli-Pekan ja Tuulikin kihlautumisen kunniaksi. Keittiössä oli mahdollisuus käydä valamassa tina Uudelle Vuodelle. Keittiössä oli aika-ajoin hilpeääkin tunnelmaa tinojen merkityksiä tulkittaessa. Illan kohokohtana oli tietenkin rakettien ampuminen. Timo innoissaan loihti meille komean ilotulituksen, jota seurasimme yhdessä ulkona. Pikku hiljaa ilotulituksen jälkeen juhlijat siirtyivät omille tahoilleen vastaanottamaan Uutta Vuotta. MK Mutta Ihaa, sanoi Puh osaaottavasti, mitä me voimme tuota kuinka me voimme entä jos me Oikein, sanoi Ihaa. Hyviä ehdotuksia. Joku varmasti käy. Kiitos Puh.
KARVETIN KLUBITALO 17 M aanantaina, 17.01.2005 klo 12.30, alkaa vesijumppa kuten tavallista ruokailun jälkeen. Märkää hyötyliikuntaa kaikille! Torstaina 17.2. klo 18.00 vietämme vuoden ensimmäisiä työillallisia klubilla. Tällä kertaa tilaisuuteen ovat tervetulleita ne jäsenet, jotka: - ovat tai ovat olleet siir- tymätöissä. - ovat tuetussa työssä. - ovat ansiotyössä. - klubin hallituksen jäse- net. Keskustellaan yhdessä hyvän ruoan merkeissä työelämästä. Tervetuloa! Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen 14.2. mennessä klubin respaan.
18 KARVETIN KLUBITALO Make love not war - Ann ny pikkase äläkä rähjä Business to business - Vaihretam muna munasse Company - Puulaaki Connecting people - Olek pahas paikas!!!!!! Fitness center - Syäks napei? First class - Pirum kallis Home sweet home - Eimar mää lähre kotti Hurry up! - Tuleksää! International - Ulkolaissi Enjoy coke - En jua kokakola Managing director - Meirän pomo Sales manager - Se piänempi nilkki Secretary - Kaffenkeitin Systems adminstrator - Mei mikrotue sälli ko ei mittä ossa Please - Tosso Second hand shop - Vanhoi ryji New fashion - Kallei krekkali Show must go on! - Puulaaki kaatus Showbusiness - Kommeljanttarei See you later - Menisis sääki kottis vaa T-shirt - Puulaaki mainosrätti Teamwork - Porukas sählämine Sorry, I don't speak english - Puhusis sääki suame vaa
KARVETIN KLUBITALO 19 n hässäkkää, on rässäkkää. O Meteli moinen, soi kohta kitara Matin moinen. Pentti kaikki tervetulleeks toivotti, Matti laulut laulaa lurautteli, Joku pöksyyn jotain kurautteli, no ei sentään hurautellut. Ruokaa odoteltaessa, Pukki ehti tupaan tulla, lahjat muorin kanssa lapsille jakeli. Makoisat maut ja tuoksut keittiöstä kiiri, ei ollut missään pieni piiri. Emännät viimein syömään kutsun antoi, väki ruokaa suuhun ahtoi. Oli liha kystä kyllä, kiitos siitä emännille. Tarjoilu oli komia ja ihanat syöjät somiat. Veli-Pekka V -P löysi muusansa juuri sopivasti joulujuhliin. Pukki kävi muorineen ja muutenkin oli talo tonttuja täynnä. K uten lukijat varmaankin ovat jo huomanneet on lehden sivut muuttuneet viime vuodesta. Tarkoituksena on luoda sivuista lukiystävällisiä, elävämpiä ja hauskempia. Tämä koskee vain muotoilua, ei sisältöä. Sisältö on jokaisen jäsenen (lukijan) asia! Runot, pakinat, oman elämän huippukohtia jne. Kirjoittakaa tietokoneella, niitähän on klubitalolla jos kuinka monta ja kaikki toistaiseksi toimii, seivatkaa disketille ja tuokaa materiaali minulle. Muokkaan tekstin ja sijoitan sen sivuille, nöyränä ja kiitollisena kaikesta saamastani materiaalista. Teidän aktiivisuutenne on elinehto lehdelle! Uusi kopiointikone voi myös olla alussa vähän omansa, joten kärsivällisyyttä, please! MM
20 KARVETIN KLUBITALO Ke 26.1 Naantalin lukiosta opiskelijoita 9.00 Atk-kurssi 12.30 Klubikokous 13.30 Pe 28.1 Aurinkohetki 14.00 Su 30.1 Sunnuntaikahvila 10-14 Ma 31.1 Kaksi opiskelijaa aloittaa harjoittelun 8.30 Vesijumppa 12.30 Viikkopalaveri 13.30 Ti 1.2 Naantalin lukiosta opiskelijoita 12.30 To 3.2 Talvipäivät Kesärannassa Pe 4.2 Talvipäivät Kesärannassa Su 6.2 Laskiaiskahvila 10-14 Ma 7.2 Krissen talviloma alkaa Vesijumppa 12.30 Viikkopalaveri 13.00 Ti 8.2 Parturi 10- Pe 11.2 Aurinkohetki 14.00 Su 13.2 Sunnuntaikahvila 10-14 Ma 14.2 Vesijumppa 12.30 Viikkopalaveri 13.00 To 17.2 Pienet työillalliset 18.00 Ma 21.2 Pia ja Pentti talvilomalla koko viikon ei vesijumppaa viikkopalaveri 13.00 Ke 23.2 Klubikokous 13.30 Pe 25.2 Aurinkohetki 14.00 Su 27.2 Sunnuntaikahvila 10-14