BRIDGEN PERUSIDEAT. 3. oppitunti 1



Samankaltaiset tiedostot
Perttulantie 6, Helsinki. Kilpailubridgessä käytetään korttikoteloa, brikkaa, jossa on neljä taskua, yksi kunkin pelaajan kortteja varten.

Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. sekä tarjoaminen että pelaaminen etenevät myötäpäivään.

KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA

Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä

NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT

NT ESTOTARJOUKSET NT

Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja

Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä ylemmällä KQJ2 KQJ32

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT. 9. oppitunti

Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996

Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit

TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO

PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS

KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT. 10. oppitunti

LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1998

Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011

NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT. 7. oppitunti 1

NT AVAUS 1NT NT. 8. oppitunti

NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT. 6. oppitunti 1

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ

NT ESTOTARJOUKSET NT

Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013

TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ

Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85. Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat?

Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti:

Lähtökortti. Kauko Koistinen

BRIDGEN HISTORIA. ETO/Bridgen peruskurssi, oppitunti 1 2

VUODEN 1987 KANSAINVÄLISEN BRIDGEN LAKI vuoden 1997 muutokset lisätty

JOHDANTO JA SANGI. p. 1/145

Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää.

MULTI 2 YLEISTÄ. Maailmalla suosituin on heikon 2-tason ylävärin ilmaiseva Multi, eli 2 pistevoiman.

Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia

NT HÄIRITYT SARJAT NT

VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT. 2. oppitunti

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Montako pikatikkiä voit laskea?

Standard American. Kauko Koistinen BL 4-5/00

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1999

Untuvikkokisa (6)

BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA

Alertointisäännöstön ohjeet 1. syyskuuta 2011

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 8. oppitunti Raija Tuomi 1(6)

GAZZILLI. Avaajan jatkotarjous 1 avauksen jälkeen

Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001

Untuvikot (7)

Idän avattua 1NT, länsi tietää voiman riittävän täyspeliin. Kun lännellä ei ole neljän kortin yläväriä, hän tarjoaa suoraan 3NT.

Untuvikot (7)

Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit

Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000

PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ. Kauko Koistinen

KUN VASTUSTAJA AVAA. Osmo Kiema

Balladeja kadonneista yläväreistä II Tuomo Väliaho BL 2/2005

PELINVIENTI SANGISSA. Kauko Koistinen

Bridgekurssi BK-Slam. Bridge etiikka. Bridge etiikka ja pelaajan oikeudet Veijo Nikkanen 2016,

- 3, 3 ja 3 NT: samoin kuin edellä (avaajalla on nyt väkisin lisäpituutta ainakin toiseen yläväriin, muutoin olisi vastattu heti tarjouksella 3!).

Bridgekurssi BK-Slam. Täydennystä. Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016,

Ehkäisyjä balansointia vastaan Tuomo Väliaho (BL 02/04)

Bridgen jatkokurssi 3 Puolustajien tiedonvaihto

Tarjouspaneelin perussysteemi

Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7)

LÄHTÖKORTTI PITUUDEN MUKAAN

Untuvikot (8)

PUOLUSTAJA TOISENA. Kauko Koistinen

MISSÄ VIKA Heinz Guthwert (BL 02/04)

Bridgekurssi BK-Slam. Lähtökortti-ideoita. Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016,

Puolustaja kolmantena kätenä. Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin!

AVAUKSET JA VASTAUSTARJOUKSET Pass: Voiman alaraja on 0ap, yläraja ap jakatumilla 4432/5332/5431/5422/4333.

Bridgelaki Lakitoimikunta Pekka Viitasalo

Kotitehtäviä Pelinvienti ilman valttia

Todennäköisyyksiä ja päättelyä

Länsi kysyy ylävärejä kahdella ristillä ja kuultuaan patavärin nostaa sen täyspeliin.

Bridgen jatkokurssi 6 Pelinviejän häirintää, jatkolukemista ja helppoutta

1 C a) 19 + Jako vapaa. b) Vähintään yksi neljän kortin yläväri, ei viiden kortin värejä.

NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT

Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997

JOHDANTO JA SANGI. p. 1/145

Balladeja kadonneista yläväreistä III

NT JOHDANTO JA SANGI NT

NT VALTTAAMINEN NT 1

1 Johdanto Pelin kulku Liitteet... 4

Valttipelin säännöt. 3. oppitunti

Bridge Movie 2018 BL 1/2018. Kauko Koistinen Bridgelehti 2018

PELINVIENTI- SUUNNITELMA

Kotitehtäviä Pelinvienti valtin kanssa

Untuvikkokisa (9)

JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A A542

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Korttisi: AQ Olet etelä, kaikki vaarassa, parikilpailu, partnerisi KJ KJ2

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2012

TURUN BRIDGEKERHON LEHTI

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti AKJ Mitä tarjoat?

Skruuviopas. Kari Bergholm

VUODEN 2007 KILPAILUBRIDGEN LAKI

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2015

Jako 1, N/- N E S W 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W

PELINVIEJÄN LAISTAMINEN

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mikä on avaustarjouksesi?

Transkriptio:

NT BRIDGEN PERUSIDEAT NT 3. oppitunti 1

BRIDGEN PERUSIDEAT Ensin on huutokauppavaihe eli tarjoaminen, jossa molemmat parit pyrkivät tarjouksia tekemällä löytämään pelivaihtoehdon, jossa oma puoli saa mahdollisimman paljon pisteitä. Korkein tehty tarjous määrää, montako tikkiä pelinvientipuolen tulee saada saadakseen jaosta pisteet omalle puolelleen. Jos pelinviejä saa vähintään lupaamansa tikkimäärän, eli kotipelin, pisteet kirjataan peliä vieneen parin sarakkeeseen. Jos pelinviejän tikkisaalis jää vajaaksi, eli peli menee pietiin, tulos merkitään puolustajien hyväksi. Kilpailussa monet eri parit pelaavat saman jaon ja jakokohtainen tulos määräytyy sen mukaan, kuinka hyvin pari on pärjännyt vertailussa muihin samoilla korteilla pelanneisiin. Tulosvertailun takia bridgessä taito ratkaisee. 3. oppitunti 2

TARJOAMINEN Jakajalla ensimmäinen tarjousvuoro Tarjoaminen etenee myötäpäivään Jokainen pelaaja voi vuorollaan joko maalata eli tehdä jonkin väri- tai sangitarjouksen tai passata Kun pelaaja passaa, hän siirtää sillä kierroksella tarjousvuoron seuraavalle pelaajalle tekemättä itse tarjousta Vaikka pelaaja olisi tarjoussarjan jossain vaiheessa passannut, hän voi osallistua tarjoamiseen myöhemmin omalla tarjousvuorollaan. Kun pelaaja maalaa (yleisesti puhutaan tarjoamisesta tässäkin yhteydessä), hänen täytyy tehdä aina edellistä korkeampi tarjous eli käydään huutokauppaa. 3. oppitunti 3

Herttaa ( ) ja pataa ( ) kutsutaan yläväreiksi Ruutu ( ) ja risti ( ) ovat alavärejä Jokainen tarjous sisältää TARJOAMINEN o luvun yhdestä seitsemään, joka kuudella lisättynä ilmoittaa, montako tikkiä tarjoaja lupaa ottaa o jonkun maan tai sangin (NT, ilman valttia) Käytössä on kaikkiaan 35 tarjousta: 1,1,1,1,1NT - 2,2,2,2,2NT... 7,7,7,7NT Lisäksi käytössä on pass, kahdennus ja vastakahdennus Tarjoaminen tehdään tarjouslapuilla, mutta jos tarjouslaatikoita ei ole käytettävissä esim. kotona, niin silloin puhumalla. 3. oppitunti 4

TARJOAMINEN Tarjoamisen ajaksi maat on asetettu arvojärjestykseen NT Pelaajan on luvattava joko ottaa enemmän tikkejä tai ottaa yhtä paljon tikkejä, mutta ylempi väri valttina tai sangissa kuin edellinen maalannut pelaaja, esim: o Korkeamman tason tarjous: 1-2, 1-2 o Tarjous ylempi väri valttina tai sangi: 1-1NT, 1-1 Kun joku pelaaja tekee niin korkean tarjouksen, ettei kukaan halua ylittää sitä, ts. tarjousta seurasi kolme passia, niin tästä tarjouksesta tulee loppusitoumus. Pelinviejäksi tulee se pelaaja, joka korkeimman tarjouksen tehneeltä puolelta tarjosi ensin loppusitoumukseksi tullutta pelivaihtoehtoa (pelattavaa valttia tai sangia). 3. oppitunti 5

PISTETIKIT Seitsemännen tikin tasoa sanotaan ensimmäiseksi pistetikiksi eli trikiksi. Pistetikeistä saa hyvityksen kun saa vähintään lupaamansa tikkimäärän eli pelaa pelin kotiin Pistetikeistä saa pisteitä alla olevan taulukon mukaisesti / alavärit / ylävärit NT 1. pistetikki 20 30 40 2.-7. pistetikki 20 30 30 ylitikit 20 30 30 Lisäksi kotipeleistä lasketaan bonuspisteitä luvatun sitoumuksen tason ja vyöhykkeen mukaan 3. oppitunti 6

SITOUMUSTEN TASOJA Osasitoumus Luvatun sitoumuksen pistetikit tuottavat alle 100 pistettä Sitoumukset välillä 1-3 sekä 4 ja 4 Täyspeli Luvatun sitoumuksen pistetikit tuottavat vähintään 100 pistettä 3NT (40+2*30), 4 (4*30), 4 (4*30), 5 (5*20), 5 (5*20) Pikkuslammi luvattu ottaa 12 tikkiä eli 6 tason peli 6, 6, 6, 6, 6NT Isoslammi luvattu ottaa kaikki 13 tikkiä eli 7 tason peli 7, 7, 7, 7, 7NT 3. oppitunti 7

VYÖHYKKEET Jakoihin on ennalta määrätty parille vyöhykkeet: vaaraton ja vaara Vyöhykkeet vaikuttavat täyspeleistä ja slammeista saatavien hyvitysten määrään sekä pietipelin jokaisesta pietitikistä saatavaan pistemäärään Brikoissa vaaraton vyöhyke merkitään yleensä vihreällä tai mustalla ja vaaravyöhyke punaisella värillä Esimerkkejä sovituista vyöhykkeistä o Jako 1: kaikki vaarattomassa o Jako 2: N-S (pohjois-etelä) pari vaarassa o Jako 3: E-W (itä-länsi) pari vaarassa o Jako 4: kaikki vaarassa 3. oppitunti 8

HYVITYKSET eli BONUKSET Jotta täyspeli/slammihyvityksen voi saada, on sitoumus tarjottava kyseisellä tasolla Pelin taso Bonus vaarattomassa Bonus vaarassa Osasitoumus 50 50 Täyspeli 300 500 Pikkuslammi* 500 750 Isoslammi* 1000 1500 *Lisäksi lasketaan täyspelihyvitys 3. oppitunti 9

ESIMERKKEJÄ KOTIPELIEN PISTEISTÄ 1NT vaarattomassa, saatu 7 tikkiä: Osasitoumushyvitys 50 + 1. pistetikki 40 = 90 pistettä 3NT vaarassa, saatu 9 tikkiä: Täyspelihyvitys 500 + 1. pistetikki 40 + 2*2.-3. pistetikki 30 = 600 pistettä 1NT vaarassa, saatu 9 tikkiä (kaksi ylitikkiä): Osasitoumushyvitys 50 + 1. pistetikki 40 + 2*ylitikki 30 = 150 pistettä 2 / (yläväripeli) vaarattomassa, saatu 8 tikkiä: Osasitoumushyvitys 50 + 2*pistetikki 30 = 110 pistettä 4 / (yläväripeli) vaarattomassa, saatu 10 tikkiä: Täyspelihyvitys 300 + 4*pistetikki 30 = 420 pistettä 2 / (yläväripeli) vaarattomassa, saatu 10 tikkiä (kaksi ylitikkiä): Osasitoumushyvitys 50 + 2*pistetikki 30 + 2*ylitikki 30 = 170 pistettä 4 / (yläväripeli) vaarassa, saatu 12 tikkiä (kaksi ylitikkiä): Täyspelihyvitys 500 + 4*pistetikki 30 + 2*ylitikki 30 = 680 pistettä 6 / (yläväripeli) vaarassa, saatu 12 tikkiä: Slammihyvitys 750 + täyspelihyvitys 500 + 6*pistetikki 30 = 1430 pistettä 3. oppitunti 10

KOTIPELIEN PISTEMÄÄRÄT Kotipelien pistemäärät Vyöhyke Vaaraton Vaara Taso Tikit / / NT / / NT 1 7 70 80 90 70 80 90 2 8 90 110 120 90 110 120 3 9 110 140 400 110 140 600 4 10 130 420 430 130 620 630 5 11 400 450 460 600 650 660 6 12 920 980 990 1370 1430 1440 7 13 1440 1510 1520 2140 2210 2220 Ylitikit/ kpl 20 30 30 20 30 30 3. oppitunti 11

KAHDENNUKSET Tarjoussarjan aikana toinen puoli voi ilmaista epäuskonsa sitoumuksen kotiinmenoon Tällöin puolustus voi kahdentaa eli donkata (duppelt, lyhenteet D, x) loppusitoumuksen Pieteistä tulee kalliimpia kahdennuksen jälkeen Jos kahdennettu peli meneekin kotiin, pistetikeistä saatava määrä tuplaantuu => täyspelihyvitykset saadaan matalammalta tasolta. Lisäksi ylimääräinen bonus. Pelinvientipuoli voi vastakahdentaa (reduppelt, RD, xx) kahdennetun pelin, jos on varma, että saa pelattua kahdennetun sitoumuksen kotiin Pietien hinta kaksinkertaistuu kahdennetuista pieteistä Pistetikeistä saatavat pisteet nelinkertaistuvat alkuperäisestä. Lisäksi ylimääräinen bonus. 3. oppitunti 12

PIETIEN HINNAT Alla ovat puolustajille pieteistä tulevat pisteet. Vaaraton Vaara kahdentamaton/kpl 50 100 1. kahdennettu 100 200 2. ja 3. kahdennettu 200 300 4.-13. kahdennettu/kpl 300 300 vastakahdennettu 2 kahdennettu 2 kahdennettu Taulukot kahdennetuista ja vastakahdennetuista kotipelien pistemääristä löytyvät kirjasta liitteestä C 3. oppitunti 13

PIETIPELIEN HINNAT Pietipelien pistemäärät Vyöhyke Vaaraton Vaara Tulos pass X XX pass X XX -1 50 100 200 100 200 400-2 100 300 600 200 500 1000-3 150 500 1000 300 800 1600-4 200 800 1600 400 1100 2200 Lisäpiedit/kpl 50 300 600 100 300 600 Pass: kahdentamaton sitoumus, X: kahdennettu, XX: vastakahdennettu 3. oppitunti 14

NT KÄDEN PELIVOIMAN ARVIOINTI NT 3. oppitunti 15

KÄDEN TIKKIPELIVOIMAN ARVIOINTI Käden tikkipelivoima on pystyttävä arvioimaan, jotta tietäisimme, montako tikkiä uskallamme tarjotessamme luvata partnerin kanssa ottaa Käden pelivoima arvioidaan kuvakorttien ja lyhyitten maitten avulla: Kortti Arvopisteet Ässä A 4 Kuningas K 3 Rouva Q 2 Sotamies J 1 Lyhyt maa Jakopisteet Renonssi 0 korttia 3 Singelton 1 kortti 2 Dubbelton 2 korttia 1 Pisteet ovat VAIN helppo tapa arvioida käden tikkipelivoimaa. Ne EIVÄT ilmoita sitä, montako tikkiä tulemme saamaan. 3. oppitunti 16

KÄDEN TIKKIPELIVOIMAN ARVIOINTI Kun tarjotaan sangia lasketaan vain arvopisteet. Kun tarjotaan joku väri valttina lasketaan sekä arvo- että jakopisteet. Partnerin tarjoamasta väristä ei lasketa jakopisteitä jalattomalle kuvalle (K, Q, J, AJ, KJ, Qx, QJ, Jx) lasketaan vain arvotai jakopisteet, ei molempia. KQJ8 AQ9 Q3 A973 KQ9752 43 KQ2 K42 J10983 A2 J Q863 19 ap 15 ap 5 ap 20 pistettä 16 pistettä 6 pistettä 3. oppitunti 17

PISTETARPEITA Parin pistemäärä = oman käden pisteet + partnerin pisteet Seuraavassa taulukossa on karkea arvio siitä, paljonko pisteitä pari tarvitsee, jotta täyspeli menisi useimmiten kotiin. Loppusitoumus Täyspelitaso Pistevoima Sangi NT 3NT 26 ap Yläväri 4, 4 26 p Alaväri 5, 5 29 p Huomaa, että sangissa lasketaan vain arvopisteet. Slammien karkeat pisterajat Loppusitoumus Slammitaso Pistevoima Pikkuslammi 6 / / / 33 p 6 NT 33 ap Isoslammi 7 / / / 37 p 7 NT 37 ap 3. oppitunti 18

Tarjoamisen päämäärä on selvittää parin yhteinen paras valttiväri montako tikkiä pari voi luvata ottaa Jos parilla on yhteinen vähintään kahdeksan kortin (ylä)väri, heidän kannattaa pelata loppusitoumus tämä maa valttina. o Vähintään kahdeksan kortin valtti tuottaa yleensä ainakin yhden tikin enemmän kuin vastaavilla korteilla sangin pelaaminen. o Huomioi kuitenkin, että sangin pelaaminen tuottaa usein paremman pistetuloksen kuin alavärisitoumus. Jos yhteistä 8 kortin (ylä)valttiväriä ei löydy, pelataan loppusitoumus sangissa. Kannattaa yrittää saada bonuksia, mutta jos täyspelibonukseen ei ole mahdollisuutta, niin kannattaa jäädä mahdollisimman alhaiselle tasolle. 3. oppitunti 19

NT JOHDATUS TARJOAMISEEN NT 3. oppitunti 20

AVAUKSET Avaustarjoukseksi eli avaukseksi sanotaan tarjoussarjan ensimmäistä tarjousta, joka ei ole pass. Jokaisessa tarjoussarjassa on siis korkeintaan yksi avaustarjous Voi olla jakoja, joissa kukaan pelaajista ei tee avaustarjousta vaan kaikki passaavat. Tätä kutsutaan round pass:ksi Saman tarjouksen merkitys muuttuu riippuen siitä, missä vaiheessa tarjoussarjaa tarjous on tehty: o Avaustarjouksena 1NT lupaa voimaa 15-17 pistettä o Jos partneri on avannut 1, ja teet vastaustarjouksen 1NT, lupaat voimaa 6-10 pistettä 3. oppitunti 21

TARJOUSTEN MERKITYKSET Tarjous kertoo sen, mitä pari on sopinut kyseisen tarjouksen merkitykseksi. Esimerkiksi avaustarjous 1 ei tarkoita, että pelaaja tarjotessaan arvelisi korttiensa riittävän yksin seitsemään tikkiin patapelissä. Kurssilla opetettavan systeemin mukaan avaaja kertoo tällä avaustarjouksellaan, että hänellä on 12-21 pistettä ja vähintään viiden kortin pata. Salaisia sopimuksia tarjousten merkityksestä ei saa olla, vaan vastustajille on kerrottava tarjouksen merkitys kokonaisuudessaan heidän sitä kysyessä. 3. oppitunti 22

AVAUSTARJOUS 1 SANGI 15-17 arvopistettä Tasainen jakautuma eli neljä eri maata ovat jakautuneet 4333, 4432 tai 5332 6 4 3 4 KQJ8 6 AQ82 4 A95 6 AQ98 4 KJ76 A973 0 82 2 Q7 Q7 9 K72 4 KJ1073 4 KJ1073 KJ87 AQ98 A2 5 AJ 5 AJ7 7 AK7 6 AQ86 2 4 0 6 Pistevoima: Onko tasainen: Onko 1NT avaus: 17 ap on ON 15 ap ei EI 15 ap on ON 19 ap on EI 16 ap ei (marmic) EI 3. oppitunti 23

AVAUS 1NT JA VASTAUKSET Jos sangiavaajan partnerilla eli vastaajalla on myös tasainen jakautuma eikä ole neljän kortin yläväriä /, niin parin kannattaa pelata loppusitoumus sangissa. Vastaaja laskee yhteen omat ja partnerinsa pisteet ja päättää mikä on mahdollinen loppusitoumuksen taso: Vastaaja tarjoaa loppusitoumuksen tietäessään mille tasolle parin yhteinen voima riittää (osasitoumus, täyspeli, slammi) Vastaaja tekee inviittitarjouksen, mikäli parin pistevoima riittää täysipeliin tai slammiin, jos avaajalla on maksimivoima (16-17). Inviittitarjous: Vihjetarjous täyspeliin tai slammiin Inviittitarjouksen tekijä ei ole varma riittääkö perin yhteinen voima täyspeliin (slammiin) vai ei: voima riittää täyspeliin (slammiin) jos partnerin pistevoima on lupaamansa pistevälin yläpäässä Partneri ottaa inviitin vastaan eli tarjoaa täyspelin (slammin) jos hänellä on maksimivoima 3. oppitunti 24

Se pelaaja parista, joka ensimmäisenä tietää parin pistevoiman riittävän täyspeliin, on velvollinen huolehtimaan, että pari tarjoaa täyspelin 3. oppitunti 25

AVAUS 1NT JA VASTAUKSET Loppusitoumukset: 1NT eli vastaaja passaa avaukseen, vastaajalla 0-8 arvopistettä 3NT eli vastaaja tarjoaa täyspelin, vastaajalla 10-15 arvopistettä 6NT eli vastaaja tarjoaa pikkuslammin, vastaajalla 18-19 arvopistettä 7NT eli vastaaja tarjoaa isoslammin, vastaajalla 22-25 arvopistettä Inviittitarjoukset: 2NT inviitti täyspeliin, vastaajalla on 9(10) arvopistettä o Avaaja: pass tai 3 NT 4NT inviitti pikkuslammiin, vastaajalla on 16-17 arvopistettä o Avaaja: pass tai 6 NT 5NT inviitti isoslammiin, vastaajalla on 20-21 arvopistettä o Avaaja: 6NT tai 7 NT 3. oppitunti 26

AVAUS 1NT JA VASTAUKSET 1NT 15-17ap tasainen pass 0-8 ap ei 5+ / 2NT 9(10)ap tasainen 3NT 10-15ap tasainen 4NT 16-17ap tasainen 5NT 20-21 ap tasainen 6NT 18-19 ap tasainen pass 15 ap 3NT 16-17ap pass 15 ap 6NT 16-17ap 6NT 15 ap 7NT 16-17ap 3. oppitunti 27