Ehkäisyjä balansointia vastaan Tuomo Väliaho (BL 02/04)
|
|
- Elina Ranta
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ehkäisyjä balansointia vastaan Tuomo Väliaho (BL 02/04) Tarjousjärjestelmät ovat täynnä erilaisia estoavauksia, joilla pyritään pitämään vastustajat poissa täyspeleistä ja slammeista. Systeemeissä ei kuitenkaan ole juuri lainkaan ajateltu, että ehkäisemistä voidaan tarvita myös toisella tarjouskierroksella. Se, että olemme löytäneet hyvän osasitoumuksen 2-tasolla ei välttämättä vielä riitä, sillä etenkin parikilpailussa vastustajat tulevat aggressiivisesti mukaan tarjoussarjaan passanneellakin kädellä. Parikilpailussa balansoiminen tai sen tekemättä jättäminen voi ratkaista topin tai nollan kohtalon. Joukkuekilpailussa kyse on yleensä muutamasta IMP:stä. Parikilpailu, vaaraton vyöhyke J K93 Q732 Avaajan 2 lupaa kuuden kortin värin ja minimikäden. On pakko passata, vaikka kuinka tekisi mieli pitää vastustajat loitolla hertta- tai ruutupelistä tarjoamalla 3. Korotus kun on inviitti täyspeliin ja on ollut sitä jo Ely Culbertsonin ja Charles Gorenin ajoista lähtien. Kun pari kertaa törmää tämäntyyppiseen jakoon pelipöydässä, alkaa miettiä, eikö ehkäisykorotus mitenkään olisi mahdollinen. Apua ei löydy kirjoista tai netistä, sillä vastustajien balansoinnin ehkäisemisestä ei ole juurikaan kirjoiteltu. Minulla on ollut aikaa mietiskellä kaikenlaista, kun olen työnnellyt Ella-tytärtäni vaunuissa pitkin Herttoniemeä. Mietteitä olen kirjannut tähän artikkeliin, joka käsittelee toisen kierroksen estoluontoisia tarjouksia. Lähtökohtana ovat tilanteet, joissa meillä on hyvä fitti (useimmiten alavärissä), ainakin toisella meistä on ehkäisyyn sopiva minimikäsi ja vähintään yksi yläväri on tarjoamatta. Tarjousjärjestelmänä on perusluonnollinen systeemi, kilpailumuotona parikilpailu, ja meidän puolemme on esimerkeissä vaarattomassa vyöhykkeessä. Ehkäisy ylävärillä Luonnollisessa tarjousjärjestelmässä on oikeastaan vain yksi tarjouspaikka, jossa pyritään ennalta estämään vastustajan mukaantulo sarjaan. Kun vastaaja tukee avaajan ylä- tai alaväriä 2- tasolla, on avaajan jatkokorotus 3-tasolle ehkäisevä (esim. 1-2 ; 3 ). Täyspeli-inviitti tehdään tarjoamalla jokin muu kättä kuvaava tarjous AKJ75? K854 75
2 Neljä korttia lupaavan hertta-avauksen ja yksinkertaisen korotuksen jälkeen on jälleen sinun tarjousvuorosi. Jos nyt passaat, on hyvin epätodennäköistä, että sarja kuolee siihen. Viimeisenä tarjousvuorossa oleva kokenut vastustaja tekee herkästi ilmaisukahdennuksen tai tarjoaa pataa. Päätät panna vastustajan arvaamaan, onko oikein tulla mukaan tarjoussarjaan ja korotat herttaa vielä pykälän 3 :aan. Voit toki tarjota 3 balanssin jälkeenkin, mutta vastustajat ovat ehtineet saada arvokasta tietoa ja saattavat tehdä kannattavan 3 :n tarjouksen tai jopa kahdentaa rankaisuksi. Kilpailisit joka tapauksessa vastustajien 2 :n päälle, joten miksi jäädä odottelemaan. Tarjouksen oikeuttaa myös "laki", Law of the Total Tricks, sillä meillä on yhteinen yhdeksän kortin valtti. Kun kortit istuvat seuraavasti, vastustajilla on korteissaan jopa 4 ruutuässän paikasta riippuen: AKJ75 Q962 K A864, jakautumasta ja Muutetaan vähän avaajan ja vastaajan käsiä, jolloin myös tarjoussarja muuttuu: AKJ752 Q96 2 K A8642 1NT lupaa 6-9 arvopistettä, ja 2 kuudenkortin värin. Ehkäisytarve ei korttien vaihdon jälkeen ole hävinnyt, mutta nyt vastaajalla ei olekaan siihen välineitä. Korotus 3 :aan näyttäisi luonnollisessa tarjoamisessa tuen ja maksimin sangivastaukseen, esimerkiksi: 63 Q96 A984 K korotuksesta saa ehkäisyn, kun tutkii, mitä vastaaja on 1-1NT; 2 - sarjassa kieltänyt. Hänellä ei ole pataväriä, joten "turha"2 voidaan valjastaa hyväksi herttakorotukseksi, ja 3 muuttuu estotarjoukseksi kolmen kortin tuella. 2 -inviittiin avaaja voi tarjota roskilla 3 ja maksimilla 4. Jos haluaa tieteillä, voi siltä väliltä olevilla käsillä tarjota kolmen kortin värin inviitiksi (2NT näyttää padan). Kun sarja on alkanut 1-1NT; 2, ehkäisylle on vähemmäntarvetta. Vastustaja ei balansoi yhtä herkästi, kun tarjoukset vievät väkisin 3-tasolle. Lisäksi pata on "pomoväri", jolla voi tarjota tarvittaessa muiden yli. Vaikka sarjaa 1-1NT; 2-3 ei pelattaisikaan ehkäisynä, vastaaja voi silti näyttää hyvänkorotuksen 2NT:lla, jota 6-9 arvopisteen käsi ei normaalisti tarjoa. Avaaja tarjoaa pitkän alavärin Edellä esitetyt tilanteet ovat oikeastaan ainoat, joissa ehkäisevää korotusta voi pelata yläväri valttina. Useimmin ehkäisyä tarvitaan, kun parilla on yhteinen alaväri. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että yläväriä tuetaan heti, mutta alavärituella pitää ensin tarjota yläväri, jos sellainen kädessä on. Palataan artikkelin alussa esitettyyn jakoon:
3 J ? K93 Q732 Avaajan 2 näyttää nykytyylinmukaisesti kuuden kortin värin (minimikädellä 4-5 jaot, joita ei voi näyttää tekemättä reverseä, haudataan 1NT:iin). 3 :n ehkäisy olisi vielä paikallaan vaaravyöhykkeessäkin, vaikka yksi rinteistä muutettaisiin ruuduksi mutta kuten jo todettiin, korotus on inviitti. Kuinka siis tehdä 3 -korotuksesta ehkäisy? Avuksi tulee konventio, jossa avaajan näytettyä kuuden kortin värin vastaajan 2NT on kierrosvaatimus ja vähintään inviitti. Avaaja tarjoaa minimillä vielä kerran avausväriään ja maksimilla sivupidon. Konventio perustuu siihen, ettei yleensä ole järkevää pelata 2NT: a, jos toisella pelaajista on kuuden kortin väri. Väripelissä tarvittavat tikit saa varmemmin, vaikka väri olisikin jakaantunut 6-1, ellei väri ole huono. Bonuksena vastaaja saa mahdollisuuden sekä ehkäistä että tehdä vaatimuksen alaväri valttina alle 3NT:n. Jos avaaja näyttää 2NT:iin minimin, voi vastaaja jatkaa tarjoamalla pidon. Avaajan vastauksesta saa myös osviittaa siitä, kannattaako puskea kohti alavärislammia, jäädä sangitäyspeliin vai tarjota 5 /. Useimmiten vastaajalla on 2NT vaatimuksen tarjotessaan ainakin toleranssi avaajan väriin. Yllä olevassa sarjassa 1 -l ; 2 vastaaja voisi tarjota luonnollisena inviittinä myös neljän kortin ruudun tai hertan tai hypätä padassa kuudella kortilla. Siten 2NT sisältää varmasti ristituen. Kun vastaajan väri on hertta, tarvitaan pieni lisäsopimus, jotta vastaajan ei tarvitsisi kovin usein tarjota 2NT:a lyhyydellä avaajan värissä. 1 / / Avaaja on kieltänyt uudella alaväritarjouksellaan patavärin. Nyt vastaajan 2 on vähintään inviittiviiden kortin hertalla ilman luonnollista tarjousta. 2NT on taas kierrosvaatimus, 3 / ehkäisyä ja hyppy 3 :aan inviitti pitkällä hertalla Tilanne muuttuu hieman kun sekä avaaja että vastaaja ovat tarjonneet pelkkää alaväriä. Avaaja on 2 :1lä kertonut pitkän ristin ja kieltänyt molemmat ylävärit, joten hyvä ristikorotus voidaan tehdä 2 / :lla. Lisäksi käytettävissä on myös 2NT. Yläväritarjous voisi näyttää alustavasti vähintään inviittivoiman, pidon ja ristitoleranssin (toki myös 5-6-jako ylävärissä ja ruudussa on mahdollinen). 2NT jäisi inviitiksi lyhyellä ristillä ja pituudella molemmissa yläväreissä. 2
4 Tarjoustilanne on samantyyppinen kuin edellä, koska vastaaja on kieltänyt ylävärit. Nyt molemmat ovat tosin rajoittaneet kätensä minimiin. Yhteistä voimaa on maksimissaan arvopistettä, mutta 3NT voi onnistua, jos ruudusta saa kuusi tikkiä ja sivussa on pikatikkejä. Vastaajan 3 on taas ehkäisyä, ja maksimikorotukseen on jälleen käytössä tarjoukset 2 / ja 2NT. Yläväritarjoukset näyttävät (alimman) sivupidon, ja 2NT voisi näyttää pidon ristissä. A64 83 K8 A AQ8752 K96 3NT 75 Q9864 Avaajan näkökulmasta 2 näyttää herttaässän ja hyvän ruututuen. Rististä ei tarvitse huolehtia, koska 1NT-vastaus ruutuavaukseen pitää sisällään yleensä ristivärin. Vastaaja tarjoaa sangin Edellä kuvatuissa tapauksissa alavärissä on ehkäisty Total tricks -lakia kunnioittaen vähintään yhdeksän kortin valtilla. Kuitenkin kahdeksankin kortin alaväri riittää vastustajien 2- tason yläväripeliä vastaan. Laki sanoo, että jos molemmilla pareilla on kahdeksan kortin valtit, jaossa on keskimäärin 8+8 eli 16 tikkiä. Jos vastustajilla on yläväri, ja heidän 2-tason pelinsä menee tasan kotiin, myös meillä on todennäköisesti kahdeksan tikkiä. Vastustajien 110 pistettä vastaan yksi pieti (-50/- 100) on hyvä tulos muulloin kuin kahdennettuna vaarassa (-200) ? AK102 Pass toisi vastustajan lähes varmasti mukaan sarjaan patavärillä, sillä 2-tason alavärisitoumusta saa harvemmin pelata, kun parilla on vähintään kahdeksan kortin valtti. Kun meillä on fitti, sellainen löytyy useimmiten myös vastustajilta. Tässä esimerkissä vastaaja voi nostaa ehkäisevästi 3 lupaa ehdottoman maksimin ja ristituen, esimerkiksi: :iin, kun sovitaan, että vastaajan 2NT A974 KQ98. Luonnolliselle 2NT:lle ei tässäkään tilanteessa ole yleensä luonnollista käyttöä, ellei halua välttämättä varata tarjousta huonolle 10 arvopisteen kädelle. Huonoilla korteilla ja ristituella vastaaja passaa 2 :iin, esimerkiksi KJ3 5 J9743 Q NT; 2 / jälkeen 2 :aa voi jälleen käyttää herttainviittiinä kolmen kortin tuella, esimerkiksi korteilla: A6 Q42 K
5 Alavärin avannut tarjoaa sangin 1 / - 1X 1NT Partnerin 1 yli 1 -vastauksen jälkeen avaaja näyttää noin arvopisteen käden, joka ei välttämättä ole tasainen. Tässä tarjouspaikassa ehkäisevä korotus on helppo järjestää, mikäli pari pelaa jotakin keinotekoista vaatimusta 2-tasolla (Crowhurst, XY-sangi jne.), jonka kautta alaväri-inviitti tarjotaan. Avaajan toisen kierroksen ehkäisyt Jos vastaus näyttää alaväriavauksen jälkeen joko tuen tai toisen alavärin, voi avaaja tehdä heti ehkäisevän tarjouksen 3tasolla. Sangivastaus lupaa käytännössä ristituen, joten miksei sarjaa ei voisi käsitellä samalla tavalla kuin sarjaa 1-2? Eli 3 on ehkäisevä, ja uusi väri näyttää pidon vähintään inviittivoimalla. Toinen vaihtoehto on tarjota vielä luonnollisemmin: 3 on edelleen ehkäisykorotus, mutta 2 / / näyttävät neljän kortin värin sekä lisävoimaa, ja 2NT näyttää kuuden kortin ristin. 2NT on tarjous vailla luonnollista merkitystä, sillä tasaisella hypätään suoraan 3NT:iin. Samaa menetelmää voi käyttää myös sarjaan: Kuten jo aiemmin todettiin, sangivastaus ruutuavaukseen näyttää yleensä ristivärin. Käännettyjä alavärikorotuksia pelaavat joutuvat vastaamaan sangin myös ruututuella ja korteilla, joilla ei haluta hypätä 3 :uun. Myös nyt avaaja voi hypätä ehkäisevästi ristivärillä 3 :iin (vastaaja voi vielä tarvittaessa korjata 3 :uun) tai näyttää ristituen ja vähintään inviittivoiman 2NT:lla. Huonoilla korteilla ja ristillä voi tarjota 2 pysäytykseksi tai passata sangiin. 1-1 Jos pari pelaa käännettyjä korotuksia alaväriavauksiin, mikä estää pelaamasta samalla tavalla myös tässä sarjassa? 2 näyttää vähintään inviitin(15-21 ap, vaatimus 3 :uun), ja 3 ehkäisee. Ruututuella jahuonoilla korteilla tarjotaan 1NT. 2NT "Suolataan" vielä yksi tarjoussarjaa, joissa hertta-avausta seuraa sangivastaus:
6 Kun pari pelaa vahvaa sangiavausta, ei 2NT:a yleensä tarvita inviittinä - paitsi, jos pari ei avaa sangia viiden kortin ylävärillä ja 5332-tyyppisella jaolla. Muutoin tarjous jää ilman luonnollista käyttöä. Entäpä jos sarjasta 1-1NT; 2NT tehdään ehkäisevä Niemen Matin esittelemän Good- Bad2NT tyyliin (BL 6/03) myös häiritsemättömässä sarjassa? 2NT olisi siirto 3 :iin minimillä ja 5-5-jaolla hertassa ja alavärissä tai 7 kortinhertalla. Hyppy alavärissä (3 / ) olisi edelleen täyspelivaatimus neljän kortin alavärillä. 3 KJ NT - 3 Q2 3 AQ3 Vastaaja on 1NT-vastauksellaan kieltänyt patavärin, joten jos meillä on 5-5-jako, vastustajilla on käytännössä aina patafitti. Ja ellei vastaajalla ole myöskään kolmen kortin herttatukea, löytyy häneltä vähintään kahdeksan korttia alaväreissä. Alaväriosuma on siis hyvin todennäköinen. 1-1 NT-sarjassa tilanne on toinen, koska vastaajalla saattaa olla kädessään myös pitkä herttaväri. Näin alavärifitti tai ehkäisytarve eivät ole ollenkaan kirkossa kuulutettuja, ja jako saattaa olla jopa täydellinen misfitti. Voi myös olla, että oikea sitoumus parikisassa on 2, vaikka 5-2 osumalla. Padalla voi vielä kilpailla 2-tasolla herttaa vastaan, mutta hertta- tai alavärivaltilla päätyy pataa vastaan joka tapauksessa 3-tasolle. 1-1NT jälkeen avaajan 2NT:llevoisi löytyä hyötykäyttöä esimerkiksi siten, että tarjous näyttää kuuden kortin padan ja vähintään inviittivoiman. Tarjous on vaatimus 3 :aan. Kun avaaja ei hyppää 3 :aan, vastaajalle jää tilaa tarjota viiden tai kuuden kortin herttansa. Avaajallakaan ei ole ongelmia tarjota arvopisteen yksivärikättä.
KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT. 10. oppitunti
NT KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT NT 10. oppitunti 1 HÄIRITYT SARJAT KUN VÄRIAVAUS KAHDENNETAAN Vastaajan tarjoukset kun partnerin yhden tason väriavaus (1 /1 /1 /1 ) kahdennetaan: o Yhden tason tarjous (1
LisätiedotVäriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti:
1 Bridgen ABC Avaukset 1 Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti: 1) AINA PISIN VÄRI 2) KAHDESTA TAI KOLMESTA 4 KORTIN VÄRISTÄ
LisätiedotNT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT. 6. oppitunti 1
NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT 6. oppitunti 1 VASTAAJAN VÄRITARJOUS 1 TASOLLA Vastaaja tarjoaa pisintä väriään alimmalla mahdollisella tasolla Jos vastaajan oma väri on ylempi kuin avausväri, hän voi tarjota
LisätiedotNT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT. 7. oppitunti 1
NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT 7. oppitunti 1 AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA Kun vastaaja on tarjonnut uuden värin kahden tasolla, hän on luvannut vähintään (10)11 pistettä: 2 / lupaa (10)11+
LisätiedotKÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA
TARJOAMINEN KÄDEN ARVIOINTI KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA KÄDEN PELIVOIMA ARVIOIDAAN KUVAKORTTIEN JA LYHYITTEN MAITTEN
LisätiedotNT AVAUS 1NT NT. 8. oppitunti
NT AVAUS 1NT NT 8. oppitunti 1 AVAUSTARJOUS 1NT 15-17 arvopistettä Tasainen jakautuma eli neljä eri maata ovat jakautuneet 4333, 4432 tai 5332 Onko 1NT avaus? KQJ8 AQ8 AQ98 KJ76 A973 862 Q7 9 K72 KJ1073
LisätiedotPUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS
PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS 2. ILMAISUKAHDENNUS YKSINKERTAINEN VÄLITARJOUS -OMAN VÄRIN
LisätiedotNT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT
NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT AVAUSTARJOUS (kertaus) Avaustarjoukseksi eli avaukseksi sanotaan tarjoussarjan ensimmäistä tarjousta, joka ei ole pass. Jokaisessa tarjoussarjassa on siis korkeintaan yksi
LisätiedotStandard American. Kauko Koistinen BL 4-5/00
Standard American Kauko Koistinen BL 4-5/00 Vaikka itse olenkin sitä mieltä, että Internetissä bridgen pelaaminen menettää jotain pelin sosiaalisesta luonteesta, on tämä laji kasvattanut niin paljon suosiotaan
LisätiedotTARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ
NT TARJOAMINEN NT 1 TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ Tarkoituksena on löytää sitoumus, joka tuottaa mahdollisimman paljon pisteitä omalle puolelle. Tavoitteena on siis löytää oikea pelimuoto sopivalla tasolla 2 TARJOAMISEN
LisätiedotAvausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä ylemmällä KQJ2 KQJ32
4. OPPITUNTI Avaustarjous väriä 3-2p vähintään neljän kortin pituinen väri Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä
LisätiedotBridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit
Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit 1 Avausten 1 / korotukset Jako 1, 2 /I A2 J83 10832 KJ82 1 2 K765 KQ1052 A5 74 Tarjoussarja: Vastaajalla on tavallinen korotuskäsi kahden tasolle. Avaajalla
LisätiedotNT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT
NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT Vastustajan avattua pass = ei kerrottavaa uusi väri = 5+ korttia, 10-17 ap 1NT = 15-17 ap., tasainen, hyvä pito vastustajan värissä X (ilmaisukahdennus) = 11-17 ap, väh. 3
LisätiedotPelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja
Bridgen peruskurssi 7.oppitunti Sivu 1/6 PELINVIEJÄN VÄRINKÄSITTELYJÄ 4 A73 J7 K7 Q5 Q83 J63 Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja kolmantena kätenä pelaa joka
LisätiedotTARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO
NT KERTAUSTA NT 1 TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO Tarjoamisen tavoitteena on löytää paras sitoumus: oikea pelimuoto sopivalla tasolla Oikean pelimuoto: pyritään löytämään yhteinen vähintään 8 kortin
LisätiedotNT ESTOTARJOUKSET NT
NT ESTOTARJOUKSET NT ESTOTARJOUKSET Estotarjouksella tarkoitetaan hyppäävää tarjousta, joka tehdään heikolla kädellä, jossa on pitkä väri Tarkoituksena on a) hankaloittaa vastustajien tarjoamista ja estää
LisätiedotNT HÄIRITYT SARJAT NT
NT HÄIRITYT SARJAT NT Häirityt sarjat Sarjat, joissa oma puoli on avannut ja vastustajat kahdentavat tai tarjoavat väliin. Väritarjouksen jälkeen Sarjat, joissa oma puoli on avannut ja vastustajat kahdentavat
LisätiedotBalladeja kadonneista yläväreistä II Tuomo Väliaho BL 2/2005
Balladeja kadonneista yläväreistä II Tuomo Väliaho BL 2/2005 Tarjoamisessa parin ensisijaisena tavoitteena on ylävärivaltin löytäminen, mutta luonnollisesti pelaten tästä periaatteesta joudutaan usein
LisätiedotNT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT. 9. oppitunti
NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT 9. oppitunti 1 PUOLUSTUSTARJOUKSET Kun vastapuoli on avannut tarjoussarjan, voimme myös halutessamme osallistua tarjoussarjaan Tavoitteet o Saada pelinvienti omalle puolelle
LisätiedotBalladeja kadonneista yläväreistä III
Balladeja kadonneista yläväreistä III Tuomo Väliaho BL 4/05 Sarjan edellisessä osassa käsiteltiin väli. tarjouksia vastustajien yläväriavauksen jälj keen. Nyt ovat vuorossa tarjoukset vastustajien avattua
LisätiedotUntuvikot (7)
Untuvikot 20.3.2014 1(7) Jako 1, N/- 1 P 2 P 3 P 5 /3 P P/5 P Sitoumus: 5 by N Pohjoisella on aivan minimi avauskäsi, mutta hyvä jakauma. Idällä on voimaa välitarjoukseen, mutta padan laatu on hieman heikko
LisätiedotTarjouspaneelin perussysteemi
Tarjouspaneelin perussysteemi LIITE 6 Systeemi perustuu kirjassa Bridgeä 2000-luvulla esitettyyn tarjousjärjestelmään. Kirjan systeemiin ei ole tehty muutoksia, mutta kirjassa määrittelemättä jääneisiin
LisätiedotPelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä
Bridgen peruskurssi 2.oppitunti Sivu 1/6 Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä vastustajia kiinni välillä A86 K4 KQJ KQ85 532 A52 A109 J1097 Jos vastustajilla on
LisätiedotBridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia
Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo
LisätiedotNT ESTOTARJOUKSET NT
NT ESTOTARJOUKSET NT ESTOTARJOUKSET Estotarjouksella tarkoitetaan hyppäävää tarjousta, joka tehdään heikolla kädellä, jossa on pitkä väri Tarkoituksena on a) hankaloittaa vastustajien tarjoamista ja estää
LisätiedotMULTI 2 YLEISTÄ. Maailmalla suosituin on heikon 2-tason ylävärin ilmaiseva Multi, eli 2 pistevoiman.
Eri lähteistä koonnut Erkki Nuortti Kevät 2001 MULTI 2 YLEISTÄ 2 Multiavauksia on useita variaatioita. Maailmalla suosituin on heikon 2-tason ylävärin ilmaiseva Multi, eli 2 pistevoiman. lupaa 6 k ylävärin
Lisätiedot- 3, 3 ja 3 NT: samoin kuin edellä (avaajalla on nyt väkisin lisäpituutta ainakin toiseen yläväriin, muutoin olisi vastattu heti tarjouksella 3!).
Efossangi Lasse Bergroth Edellytykset: * 15-18 arvopistettä, jako 4-3-3-3, 4-4-3-2, 5-3-3-2, 5-4-2-2 tai 6-3-2-2. Jakautumassa 5-4-2-2 ei saa esiintyä 5-4 -ylävärejä eikä jakautumassa 6-3-2-2 6-kortin
LisätiedotBRIDGEN PERUSIDEAT. 3. oppitunti 1
NT BRIDGEN PERUSIDEAT NT 3. oppitunti 1 BRIDGEN PERUSIDEAT Ensin on huutokauppavaihe eli tarjoaminen, jossa molemmat parit pyrkivät tarjouksia tekemällä löytämään pelivaihtoehdon, jossa oma puoli saa mahdollisimman
LisätiedotAlertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011
LIITE 2 Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011 Bridgelaki 40 : Pelaajien väliset sopimukset Pelaaja ei saa tarjota tai pelata tavalla, joka perustuu partnerien keskeiseen erityissopimukseen ellei vastustajaparin
LisätiedotGAZZILLI. Avaajan jatkotarjous 1 avauksen jälkeen
GAZZILLI Kun tarjoussysteemi perustuu luonnolliseen tarjousjärjestelmään, vaikeuksia voi aiheutua 1 / - 1NT ja myös 1-1 -tarjousten jälkeen, varsinkin kun avaajalla on yksivärikäsi, joka on myös vaatimuskäsi.
LisätiedotTapiolan Trikki Untuvikot 1(7)
Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7) Jako 1, N/- 1 2NT 3NT Sitoumus: 3NT by N Idällä olisi hyvä jako tehdä kahden padan välitarjous, mutta väri on liian heikko. Etelä tarjoaa kaksi sangia luvaten 11-12p ja kieltää
LisätiedotLOPPUSITOUMUKSEN VALINTA
Bridgen peruskurssi 3.oppitunti Sivu 1/6 LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA Jos sangiavaajan partnerilla on epätasainen käsi ja joku pitkä väri, kannattaa yleensä pyrkiä pelaamaan loppusitoumus tämä väri valttina.
LisätiedotUntuvikkokisa 6.2.2014 1(6)
Untuvikkokisa 6.2.2014 1(6) JAKO 1 N/- N E S W p 1NT 2 2 Sitoumus: 2 by W Idällä ei ole riittävästi voimaa täyspeliin partnerin avauksen 1NT jälkeen, joten hän tarjoaa siirtotarjouksen 2 luvaten vähintään
LisätiedotPerttulantie 6, 00210 Helsinki. Kilpailubridgessä käytetään korttikoteloa, brikkaa, jossa on neljä taskua, yksi kunkin pelaajan kortteja varten.
. Oppitunti. OPPITUNTI Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin pelaajia kutsutaan ilmansuuntien mukaan: POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI (EW) parit. Bridgejako
LisätiedotAlertointisäännöstön ohjeet 1. syyskuuta 2011
Alertointisäännöstön ohjeet 1. syyskuuta 2011 Alertointiohjeet Seuraaville sivuille on koottu esimerkkejä ja ohjeita alertoinnin yleisperiaatteista. Pelaajan velvollisuus alertoida ei rajoitu millään tavalla
LisätiedotKUN VASTUSTAJA AVAA. Osmo Kiema
KUN VASTUSTAJA AVAA Osmo Kiema Puolustustarjoaminen on bridgen sara, johon on kiinnitetty melko vähän huomiota. Tosiasiahan on, että joka toisessa jaossa vastustaja avaa tarjoukset ja vie inhottavasti
LisätiedotUntuvikot (8)
Untuvikot 27.2.2014 1(8) Jako 1, N/- P 1 1 1 2 P P 2 3 P P P Sitoumus: 3 by N Idällä on yhden ristin avauskäsi. Etelällä on hyvä yhden ruudun välitarjous. Lännellä ei ole voimaa täyspeliin, ei pitoa ruudussa
LisätiedotBridge Movie 1998. Kauko Koistinen Bridgelehti 1998
Bridge Movie 1998 Kauko Koistinen Bridgelehti 1998 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996
Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. sekä tarjoaminen että pelaaminen etenevät myötäpäivään.
Suomen Bridgeliitto Peruskurssi 1. OPPITUNTI Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. Pelaajia kutsutaan ilmansuuntien mukaan: POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI
LisätiedotOPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ
OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ Harjoitustehtävät Matti Niemi Suomen Bridgeliitto ry OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ p. 1/75 Perustekniikka: Tehtävä 1, s. 8 1. Olet pelinviejänä lännen kädestä. Olet kiinni pöydässä (itä),
LisätiedotUntuvikot (7)
Untuvikot 27.3.2014 1(7) Jako 1, N/- 1 2NT 3NT Sitoumus: 3NT by W Idällä on voimaa hyppysangin verran ja tasainen käsi, joten hän avaa ruudulla. Länsi hyppää kahteen sangiin luvaten 11-12p ja tasaisen
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1999
Bridge Movie 1999 Kauko Koistinen Bridgelehti 1999 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotPELINVIENTI SANGISSA. Kauko Koistinen
PELINVIENTI SANGISSA Kauko Koistinen Pelinvienti sangissa Ensimmäiseksi laske varmat pikatikit (tikit, jotka voit ottaa päästämättä vastustajaa kiinni). Jos pikatikit eivät riitä lupaamaasi määrään, kasvata
LisätiedotBalansointi. 1 tason avauksen jälkeen. 1 väriä - pass - pass -? Yksi väriä 7-15 ap. Juhani Leikola
Balansointi Juhani Leikola Ehkä vähiten käsitelty ja keskusteltu aihe tarjoustekniikassa on balansointi. Miten eri tarjoukset poikkeavat välittömästä tarjouksesta. Tämän artikkelini tarkoituksena ei ole
LisätiedotLänsi kysyy ylävärejä kahdella ristillä ja kuultuaan patavärin nostaa sen täyspeliin.
1 N/- 1 1 2 4 Sitoumus 4 E Länsi avaa neljännestä kädestä ruudulla ja nostaa partnerin padan kahteen. Idällä on passanneeksi kädeksi tosi hyvät kortit ja hän nostaakin vielä täyspeliin. Etelä lähtee herttaviitosella
Lisätiedot1 C a) 19 + Jako vapaa. b) Vähintään yksi neljän kortin yläväri, ei viiden kortin värejä.
Ver 3.5 22.1.2012 Larry s 1 Avaukset: 1 C a) 19 + Jako vapaa. b) 11 15 Vähintään yksi neljän kortin yläväri, ei viiden kortin värejä. 1 D a) 16 18 Jako vapaa. b) 12 15 Ei neljän kortin yläväriä, ei viiden
LisätiedotSuomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013
Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013 Jaot: Kati Sandström, laskenta: Kauko Koistinen Analyysit: Juho Granström, Kari Patana, Seppo Niemi 1. KQ7 North East South West N/- T 1 Pass 1 Pass AQJ94 2 Pass
LisätiedotUntuvikkokisa (7)
Untuvikkokisa 13.2.2014 1(7) JAKO 1 N/- N E S W 1 2 3 Sitoumus: 3 by E Idällä on voimaa välitarjoukseen hertassa. Lännellä on inviittivoima ja valttituki. Hän kysyykin korotuksella, onko avaajalla lisättävää
LisätiedotBridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001
Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen,
LisätiedotBridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 8. oppitunti Raija Tuomi 1(6)
Raija Tuomi 1(6) JAKO 1 Jako 1 AQ6 N/- 842 KQJ6 7532 QJ3 98 K53 N QJ109 A4 W E 10752 K1052 S 864 KJ104 A76 983 A97 1NT pass 2C pass 2D pass 3NT pass pass pass Sitoumus: 3NT/N Lähtö: Q. Luonnollinen lähtö
LisätiedotUntuvikot (8)
Untuvikot 6.3.2014 1(8) JAKO 1, N/- 1 X 1 2 3 4 Sitoumus: 4 by N Idällä on yhden ruudun avauskäsi. Etelällä on hyvä 17p kahdennuskäsi. Lännellä ei ole voimaa täyspeliin eikä tukea partnerille, mutta kuitenkin
LisätiedotBridge Movie 2014. Kauko Koistinen Bridgelehti 2014. Montako pikatikkiä voit laskea?
Bridge Movie 2014 Kauko Koistinen Bridgelehti 2014 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotPartnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää.
Kauko Koistinen Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Pelinviejän pelaamaan tikkiin: iso pieni = pariton määräkortteja pieni iso
LisätiedotKorttisi: 109 AK73 AJ4 AK85. Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat?
Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85 Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat? Yksi risti. Normaalikäytäntö on avata kahdesta neljän kortin väristä aina alemmalla. Jakautuma sopisi sangiavaukseen,
LisätiedotVÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT. 2. oppitunti
NT VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT 2. oppitunti 1 VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA VAHVAN VÄRIN KÄSITTELY Jos pelattava maa on niin vahva, ettei vastustajilla ole siitä yhtään ratkaisevan korkeata kuvakorttia
LisätiedotTestaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen
1/2014 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä. länsi avaa vaarassa yhdellä ristillä, pohjoinen passaa ja itä tarjoaa yhden padan. Olet vaarattomassa ja sinulla on: K1073 AKQ10765 K2 -. Mitä
LisätiedotBridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000
Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotPELINVIENTI VALTTIPELISSÄ. Kauko Koistinen
PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ Kauko Koistinen Pelinviejän tulee poistaa heti kiinni päästessään vastapuolen valtit, ellei ole selvää syytä pelata jotain muuta maata. Pelinviejän tulee poistaa heti kiinni päästessään
LisätiedotJOHDANTO JA SANGI. p. 1/145
JOHDANTO JA SANGI p. 1/145 Bridgen perusideat Parit pelaavat toisiaan vastaan. Pelaajat on nimetty ilmansuuntien mukaan. Pohjoinen-etelä vs. itä-länsi (P-E vs. I-L) Parin tavoitteena on saada jaosta mahdollisimman
LisätiedotIdän avattua 1NT, länsi tietää voiman riittävän täyspeliin. Kun lännellä ei ole neljän kortin yläväriä, hän tarjoaa suoraan 3NT.
Untuvikkokisa 23.1.2014 1(9) JAKO 1 3 N E S W N/- AJ1054 Tarjoussarja 4 kortin väreillä: KQ72 1 P 1 P K76 2 P 4 P K942 Q1086 P P 98 K72 A103 J54 Tarjoussarja 5 kortin yläväreillä: 8543 J109 1 P 4 P AJ75
LisätiedotLÄHTÖKORTTI PITUUDEN MUKAAN
NT LÄHTÖKORTIT NT 1 LÄHTÖKORTEISTA Lähtijän partnerille on tärkeää pystyä hahmottamaan, minkälaisesta maasta partneri on lähtenyt. Tämän avulla hän tietää, kannattaako maata jatkaa, kun hän on seuraavan
LisätiedotSysteemikortti PUOLUSTUSTARJOUKSET KONVENTIOT AVAUKSET MERKITYS VASTAUKSET 1 1 1 1 1NT 2 2 2 2 2NT 3 3 3 3 3NT 4,4. käännä!
Systeemikortti - AVAUKSET MERKITYS VASTAUKSET 1 1 1 1 1NT 2 2 2 2 2NT 3 3 3 3 3NT 4,4 PUOLUSTUSTARJOUKSET KONVENTIOT LÄHTÖKORTIT MERKINANNOT käännä! STANDARDI AVAUKSET 1,1, 12-21 p 1,1 väh. 4 korttia 1NT
LisätiedotBridgekurssin harjoitusjakojen analyysit
1 Sangipeli Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit Jako 3, 3 NT/I Jako 1, 3NT/ J1082 8753 J93 A3 AK73 962 AK4 KQ6 Q5 KQJ10 76 J10874 964 A4 Q10852 952 elinvienti: Itä lähtee pisimmästä väristään, ruudusta,
LisätiedotKotitehtäviä Pelinvienti ilman valttia
Olet tehtävissä pelinviejänä lännen (W) kädessä. Pelaat peliä ilman valttia. Tehtävä 1 Q Tehtävä 2 Q ª AK52 ª Q6 ª A52 ª K6 AK 85 A73 852 QJ3 K10952 KQ32 J1095 J643 A862 J84 A762 a) Kuinka monta pikatikkiä
LisätiedotJako 1, N/- N E S W 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W
Jako 1, N/- 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W Pohjoisella on aivan minimi avauskäsi, joten passikin on aivan hyvä vaihtoehto. Kahdella padalla ei voi avata, kun padan laatu on liian heikko ja voimaa sivussa
LisätiedotBRIDGEN HISTORIA. ETO/Bridgen peruskurssi, oppitunti 1 2
NT JOHDANTO NT BRIDGEN HISTORIA Tikkipelit syntyivät 1500-luvulla, esim. twist 1800-luvulla kehittyi biritch eli venäläinen twist, suosittu Yhdysvalloissa ja Englannissa Nimi biritch vääntyi englantilaiseen
LisätiedotQ53 AK KJ4 N E S W KJ NT P 3NT P A9 862 P P Q73. Sitoumus: 3NT by E KJ1074 QJ7
JAKO 1 N /- A105 A54 Q53 AK92 9862 KJ4 N E S W KJ6 108732 1NT P 3NT P A9 862 P P 8543 106 Q73 Q9 Sitoumus: 3NT by N KJ1074 QJ7 Etelä näkee partnerinsa sangiavauksen jälkeen, että parin yhteisen voiman
LisätiedotAVAUKSET JA VASTAUSTARJOUKSET Pass: Voiman alaraja on 0ap, yläraja ap jakatumilla 4432/5332/5431/5422/4333.
Alertointisäännöstö Hyväksytty SBL:n hallituksen kokouksessa 19.9.2006 Säännöstö astuu voimaan 1.1.2007 Bridgelaki 40 PARTNERIEN KESKEISET SOPIMUKSET Pelaaja ei saa tarjota tai pelata tavalla, joka perustuu
LisätiedotNT VALTTAAMINEN NT 1
NT VALTTAAMINEN NT 1 VALTTAAMINEN Kun pelinviejä on ensimmäisen kerran kiinni, hänen tulee poistaa puolustajien valtit, ellei hän selvästi huomaa parempaa pelitapaa Syitä, miksi ei valtata heti: Tarvitset
LisätiedotOPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ
OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ Harjoitukset vastauksineen Matti Niemi Suomen Bridgeliitto ry OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ p. 1/170 Perustekniikka: Tehtävä 1, s. 8 1. Olet pelinviejänä lännen kädestä. Olet kiinni pöydässä
LisätiedotBridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997
Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridgen jatkokurssi 3 Puolustajien tiedonvaihto
Bridgen jatkokurssi 3 Puolustajien tiedonvaihto Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo Nikkanen 2016 Informaatiota partnerille
LisätiedotLähtökortti. Kauko Koistinen
Lähtökortti Kauko Koistinen millä värillä millä kortilla Lähtökortti Lähtökortti partnerin väristä Sangipeliä vastaan Lähtökortti partnerin väristä pisimmästä väristä Sangipeliä vastaan Lähtökortti Sangipeliä
LisätiedotBridgekurssi BK-Slam. Bridge etiikka. Bridge etiikka ja pelaajan oikeudet Veijo Nikkanen 2016,
Bridgekurssi BK-Slam Bridge etiikka Bridge etiikka ja pelaajan oikeudet Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Informaation avoimuus Bridge pelinä perustuu rehellisyyteen, oikeudenmukaisuuteen
LisätiedotUntuvikkokisa (9)
Untuvikkokisa 30.1.2014 1(9) JAKO 1 Q1094 N/- 1053 K763 A6 A73 K85 N E S W AJ76 Q4 P 1 P 1 Q8 A102 P 1NT P 3NT Q1085 KJ743 P P P J62 K982 Sitoumus: 3NT by E J954 92 Länsi tietää heti partnerinsa avauksen
LisätiedotNykyaikaisia tarjouskonventioita
Nykyaikaisia tarjouskonventioita Kauko Koistinen (Artikkelit julkaistu Bridge-lehdessä 90-luvulla.) Sisällysluettelo Multi 2 2 Two-suiter avaukset 2, 2, 2NT 5 Stenberg 2NT 7 Splinter 10 Negatiivinen kahdennus
LisätiedotTodennäköisyyksiä ja päättelyä
Todennäköisyyksiä ja päättelyä Oddsit On olemassa oikea tapa pelata värit Riippuu aina siitä kuinka monta tikkiä tarvitsee Paras lähde: ACBL Bridge Encyclopedia (50 sivua värinkäsittelyä ja oddseja) Ei
LisätiedotBridgekurssi BK-Slam. Täydennystä. Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016,
Bridgekurssi BK-Slam Täydennystä Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Ogust-konventio Kun partneri avaa estoluonteisen heikon kakkosen (2 / 2 / 2 ) joka lupaa
LisätiedotMISSÄ VIKA Heinz Guthwert (BL 02/04)
MISSÄ VIKA Heinz Guthwert (BL 02/04) Bridgeä voi pelata monella tavalla. Yksi tavanomaisin kommentti on lyhykäisyydessään: "Yksi pieti, seuraava jako". Toisaalta monasti kuuluu seuraavanlaisia moitteita:
LisätiedotPELINVIEJÄN LAISTAMINEN
NT LAISTAMINEN NT 1 ELINVIEJÄN LAISTAMINEN Bridgessä ei ole ylimenopakkoa, joten tikin voi ottaa silloin kuin parhaaksi näkee Varsinkin sangissa pelinviejän kannattaa aika usein laistaa lähtö Laistamisen
LisätiedotPUOLUSTAJA TOISENA. Kauko Koistinen
PUOLUSTAJA TOISENA KÄTENÄ Kauko Koistinen Puolustajan pitää toisena kätenä pelata pienin korttinsa. Puolustajan pitää toisena kätenä pelata pienin korttinsa. Ässien "tehtävä" on tappaa pelinviejän kuvakortteja,
LisätiedotPELINVIENTI- SUUNNITELMA
NT PELINVIENTI- SUUNNITELMA NT 1 Pelinviejä tekee pelinvientisuunnitelman heti kun lepääjä on levittänyt pöydän näkyviin siis ennen kuin pelaa yhtään korttia! Pelinvientisuunnitelman tekeminen nopeuttaa
LisätiedotBridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2012
Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt
LisätiedotJAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A A542
JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J97 8532 764 N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A8 9763 A542 Pohjoinen avaa yhdellä sangilla kertoen näin 15-17 arvopistettä ja tasaisen jakautuman. Avaus
LisätiedotNed Downey & Ellen Pomer : Standard Bidding with Sayc, ACBL : Sayc System Booklet, Bridge Forum International : Sayc Notes
1 Erkki Salmi 17.3.2011 Tärkeimmät lähteet SAYC - Standard American Yellow Card Ned Downey & Ellen Pomer : Standard Bidding with Sayc, ACBL : Sayc System Booklet, Bridge Forum International : Sayc Notes
LisätiedotSeuraavassa vapaa suomennos SAYC (Standart American Yellow Card) tarjoussysteemistä
Seuraavassa vapaa suomennos SAYC (Standart American Yellow Card) tarjoussysteemistä YLEISTÄ Tässä osassa SA-YC tarjoussysteemi on kuvattu niin kuin sitä pelataan OK-bridgessä. SA-YC on normaalisti "viiden
LisätiedotBridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Korttisi: AQ Olet etelä, kaikki vaarassa, parikilpailu, partnerisi KJ KJ2
Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt
LisätiedotBridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mita tarjoat?
Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt
LisätiedotPuolustaja kolmantena kätenä. Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin!
Puolustaja kolmantena kätenä Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin! Jos pöydässä ei ole korkeata korttia, jonka haluaisit myöhemmin peittää, pelaa kolmantena kätenä korkein korttisi.
LisätiedotKotitehtäviä Pelinvienti valtin kanssa
Olet tehtävissä pelinviejänä lännen (W) kädessä. Kaikissa tehtävissä pata on valttia. Tehtävä 1 Q Tehtävä 2 A ª AQJ104 ª K752 ª AJ753 ª K64 3 875 109 8542 Q964 J105 Q64 AK52 K53 A72 KQJ 53 e) Kun valttaat,
LisätiedotSAYC - Standard American Yellow Card
1 Erkki Salmi versio 2. /27.2.2012 SAYC - Standard American Yellow Card Tärkeimmät lähteet: Ned Downey & Ellen Pomer : Standard Bidding with Sayc, ACBL : Sayc System Booklet, Bridge Forum International
LisätiedotSAYC - Standard American Yellow Card
Erkki Salmi versio 2. /27.2.2012 (Tietokoneella selailtava versio) SAYC - Standard American Yellow Card Tärkeimmät lähteet: Ned Downey & Ellen Pomer : Standard Bidding with Sayc, ACBL : Sayc System Booklet,
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2007
Bridge Movie 2007 Kauko Koistinen Bridgelehti 2007 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet
LisätiedotJAKO 3 73 S/E-W KQ104 J A8642 J West North East South 8765 AJ K95 pass 1NT pass 2 AK Q10874 pass 2 pass pass 3 AQ3 J953
JAKO 1 Q10876 N/- A7 J984 64 J3 A54 West North East South 96543 QJ108 pass 1 pass 1062 K5 pass 1 2 Q75 AKJ9 DBL pass 3 pass K92 pass pass K2 AQ73 10832 Etelällä on avauskäden voima, mutta ei sopivaa jakautumaa
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2015
Bridge Movie 2015 Kauko Koistinen Bridgelehti 2015 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Korttisi: KJ7 Olet etelä, kaikki vaarassa, partnerisi avaa jakajana yhdellä A875 J973 A5
Bridge Movie 2014 Kauko Koistinen Bridgelehti 2014 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotNT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT
NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT 1 MITÄ MERKINANNOT OVAT Merkinannot ovat puolustuksen tapa keskustella keskenään tikkipelivaiheessa toisin pelinviejäkin kuulee keskustelun Merkinannot helpottavat puolustamista
LisätiedotBRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA
Raimo Iltanen 1 BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA Suomen Bridgeliitto, 1984 ESIPUHE Bridgeä oppii pelaamalla ja taas pelaamalla mutta teoreettinen tietämys on aivan välttämätöntä, jos aikoo todella menestyä. Tämä
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2003
Bridge Movie 2003 Kauko Koistinen Bridgelehti 2003 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
Lisätiedot