Säästövinkkejä vesipedoille ja muille energiatuhlureille. LÄMMITYS VESI LAITTEIDEN VALINTA KYLMÄSÄILYTYS RUOANVALMISTUS ASTIANPESU PYYKKÄYS VIIHDE-ELEKTRONIIKKA VALAISTUS YMPÄRISTÖ
Elämä on e Maapallon ilmasto on muuttumassa ihmisen toiminnan seurauksena. Ilmastonmuutosta ei voida pysäyttää, mutta sen hidastaminen ja rajoittaminen antavat aikaa sopeutua muutokseen. Ole mukana vaikuttamassa ja tee muutos omassa energiankäytössäsi. ENERGIANKULUTUS Tuotteet ja palvelut Liikkuminen Koti KODIN ENERGIANKULUTUS Lämmitys ja ilmastointi Kotitaloussähkö Käyttöveden lämmitys KOTITALOUSSÄHKÖN KULUTUS ESIMERKKIPERHEISSÄ Omakotitalo 120 m 2, 4 hlöä sähkölämmitys, 6 000 kwh/vuosi Auton lämmitys Valaistus ja muu Saunominen (sähkökiuas) Viihde Pyykinpesu ja (-kuivaus) Astianpesu Ruoanvalmistus Ruoansäilytys Kerrostalo 55 m 2 2 hlöä, kaukolämpö, 1 950 kwh/vuosi Valaistus ja muu Viihde Pyykinp. (-kuivaus) Astianpesu Ruoanvalmistus Ruoansäilytys ADATO ENERGIA OY Ilmakehään kertyy jatkuvasti ilmastoa lämmittävää ylimääräistä hiilidioksidia (CO 2 ), jota syntyy muun muassa ihmisten polttaessa hiiltä, öljyä, maakaasua ja turvetta siis energian tuotannosta ja käytöstä. Energiaa kuluu paljon kotona, liikenteessä, työssä ja vapaa-ajalla. Välittömän lämmitys- ja sähköenergian käytön lisäksi myös hankkimiemme tavaroiden ja palvelujen tuottamiseen käytetään paljon energiaa. Kaikilla kulutusvalinnoillamme on vaikutusta. Ilmastonmuutokseen mukautuminen ja sen hillitseminen vaativat maailmanlaajuisia toimenpiteitä. Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa hiilidioksidipäästöjen määrään pienentämällä energiankulutustamme sekä suosimalla uusiutuvan energian käyttöä. Järkevä energiankulutus merkitsee myös selvää säästöä omassa taloudessa. Energia on elämää Olemme erilaisia energiankäyttäjiä, sillä tutkimusten mukaan samankokoisissa ja -tyyppisissä asunnoissa asuvat perheet kuluttavat energiaa hyvin vaihtelevasti. Kokonaisuudesta noin puolet käytetään rakennuksen lämmitykseen. Käyttöveden lämmitys lohkaisee noin viidenneksen ja loppuosa jakautuu eri sähkölaitteiden kesken. Teemme päivittäin ratkaisuja, joissa energia on yhtenä osatekijänä. Energiankäyttö on elämäntapa-asia, jossa arkisilla käyttötavoillamme, harrastuksilla, liikkumistarpeilla ja -tavoilla sekä henkilökohtaisilla mieltymyksillä on merkitystä. Jo aivan pienetkin käyttötottumusten muutokset sekä energiatehokkuuden ottaminen yhdeksi hankintojen valintakriteeriksi vaikuttavat suotuisasti energiankäyttöön.
nergiaa TEE MUUTOS HIDASTA ILMASTONMUUTOSTA Käytä lämpöä, sähköä ja vettä säästäen. Käytä julkista liikennettä, kävele ja pyöräile. Käytä kaukolämpöä, hyödynnä uusiutuvia energiamuotoja lämmityksessä. Osta uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Hanki vain tarpeeseen. Suosi energiatehokkaita ja laadukkaita laitteita ja tavaroita sekä huolehdi säännöllisesti niiden kunnossapidosta.
MILLAINEN VESIPETO SINÄ OLET? Keskimäärin kulutus on 155 l/vrk, vaihtelu 90 270 l/vrk, tavoite 130 l/vrk KESKIVERTO VEDENKÄYTTÄJÄN VESI MAKSAA 22 /kk Veden kulutus 155 l/as, vrk Vesi- ja jätemaksu yhteensä 3,47 /m 3 Lämpimän veden osuus 45 % Kaukolämmön hinta 43 /MWh Veden lämpötila 55 C Keittiö 35 l/vrk Pyykki 20 l/vrk 155 l/vrk WC 40 l/vrk Suunnittelun ja rakentamisen aikaiset ratkaisut määrittävät asumisen energiankäytön tason, mutta kulutustaan voi aina hienosäätää niin kerros- kuin pientalossakin. Suosi mahdollisuuksiesi mukaan vähäpäästöisiä energiantuotantomuotoja. Peseytyminen 60 l/vrk MOTIVA 4
SÄÄSTÖVINKIT VESIPEDOILLE Pistä vesivuodot välittömästi kuriin! Vuotava hana tai wc-istuin lisää vesilaskua huomattavasti. Tippa sekunnissa tekee jo lähes kymmenen kuutiota vuodessa ja wc:n jatkuva vuoto saattaa aiheuttaa useiden tuhansien eurojen lisälaskun. Säädä vesihanojen ja suihkun virtaamat sopiviksi. Suihkuhanan virtaamaksi riittää 12 litraa vettä minuutissa, käsipesuhanassa pärjää kuudella. Ammekylpy kuluttaa vettä viisinkertaisesti suihkupesuun verrattuna. Uusi vanhat kalusteet; yksiotesekoittimet säästävät vettä kaksiotehanoihin verrattuna ja uudet wc-istuimet kuluttavat vettä alle puolet vanhoihin verrattuna. Laske vettä vain tarpeeseen. Vältä lotraamista ja turhaa juoksutusta. Juomaveden pullotus ja kuljetus kuluttavat paljon energiaa ja aiheuttavat runsaasti jätettä. Kotimainen puhdas hanavesi on ympäristöystävällinen juoma. Energian hinnanmuutokset kohdistuvat voimakkaammin niihin rakennuksiin, joissa energian osuus käyttökustannuksista on suuri. Rakennuksen lämmitys lohkaisee merkittävän osan asumisen energiankulutuksesta. Sen pienentämiseen on tehokkaita keinoja ja etenkin rakentajalla ja remontoijalla on kullanarvoinen tilaisuus leikata reilusti energiankulutusta järkevillä rakentamisratkaisuilla. Jopa 30 40 % rakennuksen vuotuisesta lämmitysenergian kulutuksesta kuluu käyttöveden lämmitykseen. Myös raakaveden hankintaan, puhdistukseen ja pumppaukseen sekä jätevesien käsittelyyn tarvitaan runsaasti energiaa. Vesimaksu on kokonaiskustannus käyttämästämme puhtaasta vedestä ja tuottamastamme jätevedestä. Rakentajana teet kauaskantoisia ratkaisuja Talon suunnittelu alkaa toden teolla vasta sitten, kun rakennuspaikka on valittu. Hyvin eristetty ja ilmanpitävä talo on vedoton, lämmin ja miellyttävä. Melu ei kantaudu sisään, kosteusongelmien vaara vähenee ja rakennus kuluttaa vähän energiaa. Rakennus kannattaa sijoittaa tontille mahdollisimman aurinkoiselle paikalle tuulelta suojaan. Lämpövyöhykkeiden ja luonnonvalon hyödyntäminen on mielekästä viihtyisyydenkin vuoksi. Eniten lämpöä edellyttävät huonetilat sijoitetaan talon keskelle. Etelään antavat ikkunat päästävät valon ja lämmön huoneisiin syksystä kevääseen ja pitkät räystäät tai lehtipuut suojaavat liialliselta paahteelta. Lämmitysjärjestelmän valinnassa kannattaa ottaa huomioon sekä investointiettä käyttökustannukset. Vertailemalla eri mahdollisuuksia sekä asiantuntevalla suunnittelulla ja toteutuksella kotiin saadaan lämpöä terveellisesti, turvallisesti ja energiatehokkaasti. Myös ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetun vapaa-ajan asunnon lämmitysjärjestelmään sekä lämmöneristävyyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Ympäristövaikutusten kannalta paras ratkaisu on rakentaa mahdollisimman vähän energiaa kuluttava talo ja lämmittää sitä mahdollisuuksien mukaan uusiutuvalla energialla, kuten puulla, aurinkoenergialla tai maalämmöllä. Lämmitysjärjestelmän toiminnan kannalta säätöjen huolellinen suunnittelu ja toteutus ovat yhtä tärkeitä kuin itse järjestelmän valinta. Asuintilojen, puolilämpimien tilojen ja märkätilojen lämmitystä on tarvittaessa voitava ohjata erikseen. Esimerkiksi pesuhuoneen lämmitystä tarvitaan kesälläkin, vaikka muuten lämmitys voidaan sulkea. Tehokas ilmanvaihto on hyvän talon tärkeä ominaisuus. Ilmanvaihdon mukana voi kuitenkin karata harakoille jopa kolmannes lämmitysenergiasta. Lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihtojärjestelmä parantaa energiatehokkuutta. Lisäenergiaa luonnollisesti uusiutuvista Useimmat pientalot varustetaan varsinaisen lämmitysjärjestelmän lisäksi energiakustannuksia vähentävällä tukilämmitysjärjestelmällä. Käytännössä kaikkiin pientaloihin tulee jonkinlainen tulisija ja vanhempiin rakennuksiin sellainen voidaan yleensä jälkikäteen lisätä. Parhaimmillaan sen käyttö kattaa 10 20 % lämmitysenergian tarpeesta. Puun polttoa suositaan kotimaisuuden ja ilmastoystävällisyyden vuoksi. Kuten kaikessa palamisessa, myös puun poltossa vapautuu vesihöyryn ja hiilidioksidin lisäksi terveydelle haitallisia pienhiukkasia. Oikea sytytys- ja polttotekniikka, puhdas ja kuiva puu sekä huollettu tulisija vähentävät näiden muodostumista. Puulämmitys on taitolaji, joka edellyttää huolellisuutta turvallisuussyistäkin. Käyttöveden lämmityksessä voidaan hyödyntää aurinkoenergiaa. Aurinkolämpöjärjestelmän keräin tuottaa energiaa maaliskuusta pitkälle syksyyn. Tehokas aurinkolämpöjärjestelmä tuottaa lämpöä myös vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Ilmalämpöpumppu käyttää hyväkseen ulkoilman sisältämää energiaa. Paras lämmityshyöty siitä saadaan silloin, kun ulkoilman lämpötila on -10 C +10 C. Kovilla pakkasilla laitetta ei kannata käyttää. Oikein mitoitettuna ilmalämpöpumppu voi säästää lämmitysenergiasta jopa 40 %. Laite voidaan asentaa myös vanhoihin taloihin. Hienosäätöä huonelämpötiloihin Sisälämpötilalla on iso merkitys asumisviihtyvyyteen ja talon energiankulutukseen. Tutkimusten mukaan 20 22 C huonelämpötila on terveellinen ja miellyttää useimpia ihmisiä. Veto on vilukissan vihollinen, joten ikkunoiden ja ovien tiiviydestä kannattaa huolehtia sen sijaan, että nostaisi huonelämpötilaa. Lisälämmittimet ja 5 GORILLA
VIIHTYISYYTTÄ ENERGIATEHOKKAASTI Yksi aste huonelämpötilassa merkitsee viittä prosenttia lämpölaskussa. Loman ajaksi asunnon lämpötilaa voi huoletta laskea 12 16 C:een. Tarkista säännöllisesti pattereiden kunto ja termostaatin toiminta. Älä peitä termostaattia huonekaluilla tai verhoilla. Tiivistä ikkunat ja ovet. Vetoisuus vähenee ja lämpö pysyy sisällä. Myös ikkuna- ja ovirakenteiden kunnossapitotarve vähenee. Tuuleta tehokkaasti ja nopeasti, älä jätä ikkunaa edes raolleen päiväksi. esimerkiksi jälkikäteen asennettu lattialämmitys saattaa lisätä huomattavasti energiankulutusta. Kaikkia kodin tiloja ei kuitenkaan kannata lämmittää oleskelulämpötilaan, vaan esimerkiksi makuuhuoneen voi pitää muutaman asteen viileämpänä, joka myös estää osaltaan pölypunkin lisääntymistä. Varastoon ja autotalliin riittää 5 12 C ja esimerkiksi kerrostalon rappukäytävässä ja tuulikaapissa riittävä lämpötila on noin 17 C. Lämpökuormat kuriin helteillä Energiankäytön kannalta huoneiden jäähdytys on taloudellisinta hoitaa ensisijaisesti 6 perinteisillä keinoilla ja vasta sitten turvautua koneelliseen jäähdytykseen. Verhot ja kaihtimet suojaavat auringon paahteelta ja tuuletus varjon puolelta tuo viileää ilmaa sisätiloihin. Rakennuksen sisäisten lämpökuormien pienentäminen vähentää jäähdytystarvetta, joten sammuta turhat lämpöä tuottavat sähkölaitteet ja valaistus sekä vältä saunan ja tulisijojen lämmitystä helteillä. Mikäli koneellinen jäähdytys on välttämätön, valitse energiatehokas laite ja käytä sitä vain lämpöhuippujen tasaamiseen. Ilmalämpöpumppu soveltuu myös huonetilan jäähdytykseen, mutta myös se lisää sähkönkulutusta. GORILLA Vesi on yksi kulutuspuntari Kotitalouksien käyttöveden lämmitykseen kuluu 800 1200 kwh asukasta kohti vuodessa. Se on suunnilleen viidennes kunkin henkilökohtaisesta energiakulutuksesta kotona. Vedenkulutuksen vähentäminen on taloudellisesti kannattavaa ja arvokas ympäristöteko. Eri perheissä kulutetaan vettä hyvin vaihtelevia määriä. Toiset pärjäävät keskimäärin 90 litralla vuorokaudessa, kun taas joillakin vettä kuluu päivän mittaan jopa kolminkertainen määrä. Järkevät käyttötottumukset sekä oikein säädetty käyttövesijärjestelmä auttavat pienentämään vedenkulutusta jopa kymmeniä prosentteja. Käyttöveden lämpötilan on oltava vähintään +55 C, jotta bakteerit ja muut terveysriskit saadaan poistettua, ja enintään +65 C henkilökohtaiseen hygieniaan tarkoitetuissa lämminvesikalusteissa. Sauna lämpimäksi kerralla koko perheelle Suomalainen saunoo keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Yli puolet kiukaan sähkönkulutuksesta menee saunan esilämmittämiseen ja loput löylylämpötilan ylläpitoon. Tämän vuoksi sauna kannattaa lämmittää yhdellä kertaa koko perheelle. Turhinta tuhlausta on saunan pitäminen lämpimänä tyhjillään, joten hyödynnä varaamasi taloyhtiön saunavuoro. Saunomistavat näkyvät suoraan sähkölaskussa, sillä lämmityskertojen lisäksi saunomisen kesto ja lämpötila vaikuttavat energiankulutukseen. Lempeät löylyt 70 80 C:een ovat energiataloudelliset, kun taas rapeat sadan asteen löylyt lisäävät energiankulutusta 20 30 %. Hyvin toteutettu ilmanvaihto auttaa pitämään tasaisen lämpötilan, jolloin kiukaan termostaatti voidaan säätää pienemmälle hyvistä löylyistä tinkimättä. TIESITKÖ TÄMÄN KIUKAISTA? Kiuas on teholtaan kodin ylivoimaisesti suurin sähkölaite. Aina käyttövalmis kiuas voi kasvattaa sähkölaskua jopa 200 300 eurolla vuodessa. Jos kuitenkin saunot lähes päivittäin, hyvin lämpöeristetty jatkuvasti käyttövalmis kiuas on energiataloudellinen ratkaisu. Sen muhimistehon tuottamaa lämpöä voidaan hyödyntää märkätilojen lämmityksessä. Eristämättömät suuret lasi- tai kivipinnat löylyhuoneessa lisäävät kiukaan tehontarvetta. Nyrkkisääntö on, että neliömetri kiveä tai lasia vastaa yhtä lisäkilowattia lämmitystehoa. VTT
MOTIVA Sähkölaitteiden osuus on noin kolmannes kodin sähkönkulutuksesta. Hanki vain tarpeeseen ja valitse käyttötapoihisi sopivia, energiatehokkaita sähkölaitteita. Tutustu huolellisesti käyttöohjeisiin ja -vinkkeihin. Se on hyvä aloitus kohti energiatehokasta elämää. teita ja atk-laitteita myös kotikäyttöön. Pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki sekä Euroopan ympäristömerkki EU-kukka, auttavat valitsemaan ympäristön kannalta parempia tuotteita ja palveluita. Molempien merkkien myöntämisperusteissa tuotteiden ympäristövaikutuksia tarkastellaan koko tuotteen ENERGIAMERKINTÄ ON PAKOLLINEN kylmäsäilytyslaitteissa pyykin- ja astianpesukoneissa kuivaavissa pesukoneissa ja kuivausrummuissa sähköuuneissa lampuissa ilmastointilaitteissa Energiatehokkuus ilmaistaan asteikolla A:sta G:hen, erittäin energiatehokkaille kylmäsäilytyslaitteille on lisäksi luokat A+ ja A++. Laitehankintoja helpottavat viranomaisten valvomat, luotettavat energia- ja ympäristömerkinnät. Onnistuneen ja energiataloudellisen hankinnan varmistat tutustumalla ja vertailemalla jo ennakkoon laitteiden energiankulutuksia ja ominaisuuksia. Voit vaihtaa myös uusiutuvilla energialähteillä tuotettuun sähköön, joka pienentää energiantuotannosta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Energiamerkintä antaa vertailukelpoista tietoa laitteiden energiatehokkuudesta. Sähkönkulutus on mitattu standardin mukaisissa laboratorio-olosuhteissa. Laitteen todellinen kulutus riippuu laitteen sijoituksesta ja käyttötavoista. Lisäksi merkintä tarjoaa laitekohtaisia tietoja suorituskyvystä, koosta, tehosta ja tekniikasta. Äänen voimakkuuden ilmoittaminen on vapaaehtoista. Suomessa merkinnän käyttöä valvoo Turvatekniikan keskus TUKES. Kansainvälinen EnergyStar auttaa valitsemaan energiatehokkaita toimistolaitelinkaaren ajalta. Suomessa merkit myöntää SFS-Ympäristömerkintä. Sähkön tuoteseloste Laskutuksen yhteydessä annettavasta sähkön tuoteselosteesta selviää sähkön tuotantoon käytettyjen energialähteiden osuudet suhteessa myydyn sähkön kokonaismäärään. Tuoteselosteen avulla kuluttaja voi myös etsiä tietoa muun muassa sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöistä ja radioaktiivisista jätteistä. ROMUT KIERTOON Valmistajat vastaavat sähkö- ja elektroniikkaromun keräyksestä ja kierrätyksestä. Suomessa on yli 170 vastaanottopistettä, joihin kuluttajat voivat palauttaa käytöstä poistamansa laitteet, kuten jääkaapit, pesukoneet, kahvinkeittimet ja televisiot. Keräys- ja kierrätyskustannukset rahoitetaan uusien laitteiden hintaan sisältyvällä SER-maksulla, joka vaihtelee viidestä sentistä 25 euroon. 7
Kylmäsäilytys, ruoanvalmistus ja astianpesu muodostavat energiaa ja vettä kuluttavan yhtälön, josta sopivilla laitevalinnoilla ja oikeilla käyttötavoilla voi höylätä turhan kulutuksen kuriin. Energiatehokkuus on aina käyttäjästä kiinni. OSTAJAN MUISTILISTA Valitse energiatehokas laite. Valitse tilavuudeltaan säilytystarpeitasi vastaava laite. Tarkista, että valitsemasi laite mahtuu paikalleen ja ympärille jää ilmankiertotilaa käyttöohjeen mukaisesti. Elektroninen lämpötilansäätötekniikka sekä selkeä lämpötilan numeronäyttö laitteen ulkopuolella auttavat turvallisen ja energiataloudellisen säilytyslämpötilan valinnassa ja seurannassa. Varoitusvalot ja -äänet lisäävät käytön turvallisuutta. Paksut eristeet vähentävät sähkönkulutusta ja hidastavat lämpötilan kohoamista häiriötilanteissa. Kalusteisiin sijoitettavat laitteet kuluttavat enemmän sähköä kuin vapaasti sijoitettavat laitteet. Yhden ison kylmäsäilytyslaitteen sijasta voit hankkia kaksi pientä ja käyttää niitä tarpeen mukaan. 8
COMMA IMAGE Kylmäsäilytyslaitteet ovat päällä yötä, päivää, joten ne voivat ahmaista reilun palan kodin sähkönkulutuksesta. Markkinoilla on erittäin tehokkaita A+ ja A++ -luokan jääkaappeja ja pakastimia, mutta energiamerkintä ei yksin takaa säästöä. Energiamerkissä ilmoitetaan sähkön peruskulutus hallituissa ympäristöolosuhteissa. Väärät käyttötavat tai laitteen sijoittaminen väärin saattavat moninkertaistaa kulutuksen. Aloita perusasioista, kun edessäsi on perheesi käyttöön sopivimman kylmäsäilytyslaitteen hankinta: minkä kokoisen laitteen tarvitset ja millaisia ehtoja tila asettaa laitteelle. Isot kylmäsäilytystilat ovat hyödyksi perheissä, joissa ruokaa ostetaan kerralla useiksi päiviksi tai esimerkiksi säilötään ja pakastetaan paljon. Sijoita kylmäsäilytyslaite riittävän väljästi. Käyttöohjeessa on tarkat tiedot vaaditusta ilmankiertotilasta. Laitteen sijoittaminen liian ahtaasti tai lämpöä tuottavan laitteen, kuten astianpesukoneen, viereen lisää merkittävästi sähkönkulutusta ja lyhentää laitteen käyttöikää. Järkeä käyttötapoihin Arkiset käyttötottumukset ja huolellisuus vaikuttavat kylmäsäilytyslaitteen sähkönkulutukseen, toimintavarmuuteen, kestoikään ja käyttöturvallisuuteen. Säädä sopivat säilytyslämpötilat ja tarkista, ettei pakastuskytkin unohdu päälle pakastuksen jälkeen. Pidä tavarat järjestyksessä äläkä ahda laitetta täyteen. Jäähdytä ja peitä elintarvikkeet hyvin ennen jääkaappiin tai pakastimeen laittamista. Kesällä elintarvikkeet kannattaa kuljettaa kaupasta kotiin kylmälaukussa. Tuoteturvallisuuden lisäksi säästät samalla kylmäsäilytyslaitetta liialta lämpökuormalta. Sähkökatkojen aikana ja helteillä kylmäsäilytyslaitteen ovien avaamista kannattaa välttää. Pakasteiden sulattaminen jääkaapissa tuottaa ilmaista jäähdytysenergiaa. Pakastimen ja jääkaapin huoltoon kuuluu pintojen ja tiivisteiden säännölliseen puhdistus sekä laitteen takaosan lauhduttimen ja kompressorin ulkopintojen imurointi pölystä. Vioittuneet oven tai kannen tiivisteet on syytä vaihtaa. SIJOITA OIKEIN Jos ilmankierto ei sisälly laitteen ulkomittoihin, varaa yläpuolelle 5 10 cm ja taakse 1 2 cm tyhjää tilaa. Jos yläkomero on kiinni laitteessa, on ilman päästävä kiertämään komeron takaa. Joissakin malleissa lauhdutinputkisto on sivuseinärakenteessa, jolloin laitteen sivuille on jätettävä 1 2 cm tilaa. Säiliöpakastimen koneiston puoleiselle sivulle jätetään 6 10 cm tilaa. Älä peitä laitteen etureunassa alhaalla olevaa säleikköä sokkelilla. Asunnon puolilämpimään tilaan sijoitettu pakastin vähentää sähkönkulutusta jopa puolella. NUMEROITA Ympäristön lämpötilan noustessa +25 C:sta +32 C:een sähkönkulutus lisääntyy 25 40 %. Laitteen sijoittaminen lämpöpatterin, lieden tai astianpesukoneen viereen lisää sähkönkulutusta 10 20 %. Säädä oikeat säilytyslämpötilat. Astettakin kylmempi lisää sähkönkulutusta noin 5 %: jääkaapin keskilämpötila +5 C, pakastin -18 C Pakastuskytkentä lisää sähkönkulutusta 30 55 %. Jääkaapin ylitäyttö ja oven tiheä avaaminen lisäävät sähkönkulutusta uusilla laitteilla 15 20 % ja vanhemmilla laitteilla jopa 50 %.
GORILLA VEDEN KUUMENTAMINEN, 1 LITRA Teho Aika Kulutus Vedenkeitin 2 000 W 3,5 min 0,12 kwh (1,2 snt) Induktiokeittoalue 1 200 W 5 min 0,12 kwh (1,2 snt) Valurautalevy 1 500 W 7 min 0,2 kwh (2,0 snt) Keraaminen keittoalue 1 200 W 8 min 0,15 kwh (1,5 snt) Mikroaaltouuni 850 W 10 min 0,23 kwh (2,3 snt) VALMISTA TALOUDELLISESTI Käytä paksupohjaisia keittoastioita ja kantta. Kattilan pohjan halkaisija saa olla hieman suurempi kuin keittolevy tai -alue. Keitä vähässä vedessä ja kuumenna kerrallaan vain tarvittava määrä. Hyödynnä esilämmityksen lämpö. Monet ruoat, leivonnaiset ja raakapakasteet voi panna jo kylmään uuniin. Sähköä kuluu 10 15 % vähemmän. Säädä keittäessä ja paistaessa teho ajoissa pienemmälle ja hyödynnä jälkilämpö. Uunin jälkilämpö säästää sähköä noin 10 %. MIKROVINKKEJÄ Sulata pakasteet sulatusteholla. Sekoita ruokaa kuumennuksen aikana. Käytä kupua tai kantta. Ruoan sulaminen/kuumeneminen nopeutuu ja tasoittuu. Kupu myös suojaa uunia likaantumiselta. Ruoanvalmistus Ruoanvalmistuksen laitteista suuritehoisimmat ja käytetyimmät laitteet - liesi, mikroaaltouuni sekä kahvin- ja vedenkeittimet - ovat sähkönkulutuksen kannalta merkittävimpiä. Useimmat muut keittiön pienkoneet ovat pienitehoisempia ja käyttöajat ovat lyhyitä. Ruoanvalmistuksen energiatehokkuutta voi parantaa valitsemalla sopiva laite ja valmistusastia ruoan määrän ja valmistustavan mukaisesti sekä käyttämällä laitteita järkevästi. Esimerkiksi pienten ruokamäärien sulattamiseen, kuumentamiseen ja kypsentämiseen mikroaaltouuni on energiataloudellisin vaihtoehto. Eineslaatikon lämmitys mikroaaltouunissa vie aikaa ja sähköä vain 10 % uunissa kuumentamiseen verrattuna. Monilla pienlaitteilla, kuten leivänpaahtimella ja munankeittimellä, annos valmistuu energiatehokkaammin kuin liedellä tai uunissa. Liettä hankkiessa kannattaa tutustua vaihtoehtoihin. Induktioliesi on energiatehokkain ja turvallisin, mutta sen käyttö edellyttää erityisiä keittoastioita. Sama vesimäärä kuumenee induktiokeittoalueella noin 30 % vähemmällä sähköllä kuin valurautalevyllä ja noin viidennestä vähemmällä kuin keraamisella keittoalueella. Lieden sähkönkulutus riippuu oleellisesti sen käyttötavoista. Tehokkaasta lämmönsiirrosta johtuen kiertoilmauuni on ylä- ja alalämpöuunia energiatehokkaampi. Sitä ei tarvitse esilämmittää ja paistolämpötilaksi valitaan noin 20 astetta matalampi lämpö kuin yläalalämmöllä. Kiertoilmauunin energiatehokkuutta lisää vielä mahdollisuus paistaa useita pellillisiä esimerkiksi pikkupullia ja -leipiä tai lihapullia samalla kertaa. Paistoaika lyhenee ja sähkönkulutus pienenee noin kolmanneksella. Uunia ostaessasi tutki energiamerkintä. 10
TEKES IDEAL-MAINOS KYLMÄÄN VAI LÄMPIMÄÄN VETEEN? Astianpesukoneet liitetään laitevalmistajan suosituksen mukaisesti joko lämpimään tai kylmään tuloveteen. Tuloveden lämpötilalla ei ole vaikutusta pesutulokseen. Korkein suositeltu tuloveden lämpötila on +60 C. Astianpesukoneen liittäminen lämpimään tuloveteen lyhentää pesuaikaa koneesta ja pesuohjelmasta riippuen jopa 35 minuuttia ja pienentää sähkönkulutusta 20 60 %. Pikaohjelmalla sähkönsäästö voi olla suurempikin. Astianpesu Astianpesun energiankulutus muodostuu veden kulutuksesta ja lämmityksestä sekä koneelliseen pesuun kuluvasta sähköstä. Vedenkulutuksen kannalta konepesu tulee useimmiten taloudellisimmaksi. Nykyiset 12 astiaston astianpesukoneet kuluttavat vettä keskimäärin 15 litraa pesukertaa kohti, kun taas saman määrän peseminen käsin kuluttaa vettä pesutavasta riippuen 35 140 litraa. Käsinpesu on edullisinta, kun astiat sekä pestään että huuhdotaan altaissa. Jo kahden henkilön taloudessa astioiden huuhtominen juoksevalla vedellä saattaa kuusinkertaistaa huuhteluveden kulutuksen. Pienikin perhe voi hyödyntää astianpesukonetta energiataloudellisesti valitsemalla pienikokoisen laitteen. Astianpesukonetta hankkiessasi mittaa kotona sijoituspaikka sekä tarkista sähkö-, vesi- ja viemäriliitäntöjen paikat. Vertaile laitteiden energiamerkintöjä ja käyttöohjeesta eri ohjelmien pituuksia ja niiden sisältöjä. Käyttötapa ratkaisee astianpesukoneen energiatehokkuuden. Pese aina täysiä koneellisia ja valitse pesuohjelma astioiden likaisuuden mukaan. Vältä astioiden esihuuhtelua juoksevassa vedessä. Pesuaineen ohjeenmukainen annostelu vähentää huuhtelutarvetta. Turvallisuussyistä pesukonetta ei pidä jättää käyntiin ilman valvontaa. Sulje vesihana aina käytön jälkeen. Turvakaukalo laitteen alla auttaa huomaamaan nopeasti vesivuodot. 11
Energiatehokas vaatehuolto on valintakysymys. Taloudellinen pyykinpesu ja -kuivaus onnistuvat, kun laitevalinnat ovat kohdallaan ja pyykkäystekniikka hallussa. Koneellinen kuivaus kuluttaa aina enemmän energiaa kuin pyykin pesu. PYYKIN KUIVAAMINEN 3 kg hyvin lingottua puuvillapyykkiä, jäännöskosteus noin 65 % Kuivausaika Energiankulutus Narulla kuivassa huoneilmassa 8 h 1,4 kwh (lämpöenergiaa) Kuivausrummussa 1 h 10 min 2,1 kwh (sähköä) Kuivauskaapissa 1 h 30 min - 2 h 30 min 2,2-3 kwh (sähköä) 12
KONEELLINEN KUIVAUS ON TEKNIIKKALAJI Tehokas linkous lyhentää kuivaukseen kuluvaa aikaa ja energiankulutusta. Linkouskierrosten noustessa tuhannesta 1 600:aan minuutissa kuivaukseen kuluu 25 % vähemmän sähköä. Kuivata aina täysiä koneellisia. Puolilleen täytetty kuivausrumpu kuluttaa 10 15 % enemmän sähköä haihdutettua vesikiloa kohti kuin täyteen täytettynä. Kuivata samantyyppiset materiaalit keskenään, jolloin kuivausrummun kosteudentunnistin valitsee sopivan kuivausajan. Silitystä tai mankelointia varten pyykki kannattaa jättää kaappikuivaa kosteammaksi. Lyhyempi kuivausaika vähentää myös sähkönkulutusta. KÄYTÄ KIINTEISTÖPESULAA Hyödynnä taloyhtiön kiinteistöpesulaa ja kuivaustiloja, jos sellaiset on tarjolla. Monipuolinen ja energiataloudellinen pesula sisältää erikokoisia koneita pienten ja isojen pyykkimäärien sekä suurten sisustus- ja vuodetekstiilien pesuun ja kuivaukseen. Esimerkiksi matonpesu siihen soveltuvalla kiinteistöpesulakoneella kuluttaa vettä noin kolmasosan mattojen käsipesuun verrattuna ja mattolinkouksen jälkeen mattojen käsittely on helpompaa, kuivatus nopeampaa ja energiatehokkaampaa. Pyykkäystavat, pesuaineet ja tekstiilit ovat muuttuneet muutamassa vuosikymmenessä huomattavasti. Pyykkiä pestään tiheään ja usein vain kevyesti likaantuneena. Nykyiset pesukoneet kuluttavat selvästi vähemmän vettä ja sähköä kuin vanhemmat laitteet, mutta käytön lopulliseen energiatehokkuuteen vaikuttavat myös valittu pesulämpötila ja kerralla pestävä pyykkimäärä. Kun hankit uutta pesukonetta, vertaile useimmiten käyttämiesi pesuohjelmien sähkön- ja vedenkulutuksia. Pesukonehankinnan yhteydessä kannattaa miettiä myös pyykin kuivausta. Tehokas linkous pienentää pyykin jäännöskosteutta ja lyhentää kuivausaikaa. Koneellinen kuivaus on sitä nopeampaa ja energiatehokkaampaa mitä suuremmilla kierroksilla pyykki lingotaan vähimmäisvaatimus on 1 000 kierrosta minuutissa. Sijoita pesukone kuivaan ja lämpimään tilaan, jossa on lattiakaivo. Hyvästä ilmanvaihdosta on huolehdittava etenkin silloin, kun pyykki kuivataan kuivausrummulla. Varmista korvausilman saanti ja tuuletus pitämällä auki kylpyhuoneen ikkuna tai ovi kuivauksen ajan. Kuivausrummun tuottama lämpö kohottaa helposti huonelämpötilaa, jolloin kuivaukseen kuluva aika pitenee ja sähkönkulutus nousee. sitä kautta ylimääräiset esineet. Pesu +95 C:ssa puhdistaa konetta. Kuivausrummun nukkasihti on puhdistettava ja vedenkeruuastia tyhjennettävä jokaisen käyttökerran jälkeen. Puhdista myös kosteudentiivistin säännöllisesti käyttöohjeessa annettujen neuvojen mukaan. Pyykin kuivauksen vaihtoehdot Pyykin kuivauksen energiataloudellisin vaihtoehto on narukuivaus ulkona. Sisällä narukuivaus kuluttaa hiukan lämpöenergiaa ja tuottaa kosteutta huoneilmaan. Pesutiloissa huoneilman kuivaukseen voi käyttää kosteuden tiivistävää laitetta, joka nopeuttaa pyykin kuivausta. Koneelliseen kuivaukseen on tarjolla kuivausrumpuja ja -kaappeja. Valitse laite käyttötarpeen mukaan. Rummussa tekokuitutekstiilit tulevat sileiksi, frotee ja trikoo kuohkeiksi. Kuivauskaapit soveltuvat myös märkien ulkovaatteiden ja kenkien kuivaukseen. SITRUUNAHAPPOPESU TEHOPUHDISTAA PESUKONEET Tehopuhdista pyykinpesukone saostumista apteekista saatavalla sitruunahappojauheella: annostele 100 g jauhetta pesuainekoteloon ja pese kone tyhjänä +95 :ssa. Pese toistamiseen tyhjiltään tavallisella pyykinpesuaineella. Huom! Sitruunahappo puhdistaa myös astianpesukoneen annostus on 50 g ja pesuohjelma +65 C. Huolla ja puhdista säännöllisesti Pesukoneiden ja kuivausrumpujen säännöllinen hoito varmistaa hyvän pesu- ja kuivaustuloksen. Pesukoneen täyttöaukon tiivisteet on helppo pyyhkäistä puhtaaksi jokaisen pesukerran jälkeen. Pesu- ja huuhteluainelokerot sekä nukkasihti kannattaa puhdistaa säännöllisesti. Jos koneessa ei ole nukkasihtiä, poistopumpun voi yleensä avata ja poistaa PYYKKÄRIN OHJELISTA Pese täysiä koneellisia. Pika- ja vajaatäyttöohjelmat kuluttavat yleensä lähes yhtä paljon vettä kuin täyden koneellisen peseminen. Pikaohjelman linkoustulos on usein perusohjelmaa huonompi, mikä lisää kuivauksen energiankulutusta. Valitse pesulämpötila ja -ohjelma tekstiilien hoito-ohjeen ja likaisuuden mukaan. Kirjopesuohjelman energiankulutus jopa kaksinkertaistuu, kun lämpötila nostetaan 40 C:sta 60 C:een. Noudata pesuaineen annosteluohjeita yliannostus lisää huuhtelutarvetta. 12 13 GORILLA
Viihde-elektroniikka lisääntyy kodeissa ja samalla myös niiden osuus kotitalouksien sähkönkulutuksesta. Vuonna 2000 viihdelaitteiden sekä tieto- ja toimistotekniikan osuudeksi kotitaloussähkön kulutuksesta arvioitiin noin 12 %. Viihde-elektroniikan sähkönkulutuksesta keskimäärin puolet kertyy valmiustiloista, joissakin laitteissa käytönaikainen kulutus on vain murto-osa kokonaiskulutuksesta. SAMMUTA LAITTEET VIRTAKYTKIMESTÄ AINA KUN ET KÄYTÄ NIITÄ 14
Televisioiden ja videoiden lisäksi kotona on monenlaista viihde-elektroniikkaa langattomista puhelimista latauslaitteisiin. Ne kaikki kuluttavat sähköä jopa silloinkin, kun niitä ei aktiivisesti käytetä. Myös erilaiset tietotekniikka- ja toimistolaitteet lisäävät nopeasti kotitalouksien sähkönkulutusta. Yksittäisten laitteiden sähkönkulutukset ovat varsin pieniä esimerkiksi keittiön kodinkoneisiin verrattuna. Yhteenlaskettuna ne kuitenkin voivat kuluttaa enemmän sähköä kuin esimerkiksi pesukoneet. Sammuta laitteet virtakytkimestä aina kun et käytä niitä ja irrota latauslaitteiden virtajohdot latauksen päätyttyä. Uusissa laitteissa valmiustilan tehot ovat yleensä alhaisempia kuin vanhojen. Viihde-elektroniikan energiatehokkuuden selvittäminen vaatii omatoimisuutta, sillä laitteet eivät kuulu energiamerkinnän piiriin. EU:n ja Pohjoismaiden ympäristömerkeillä on kriteerit AV-laitteille ja EnergyStar -järjestelmän sekä TCO-laatu- ja ympäristömerkin avulla voi selvittää energiatehokkaita tietotekniikkaratkaisuja. Televisiot Perinteisten kuvaputkitelevisioiden rinnalle ovat tulleet taulutelevisiot, joissa käytetään nestekide- eli LCD- tai plasmanäyttöjä. LCD:n käytönaikainen kulutus on pienempi ja plasmatelevision suurempi kuin vastaavankokoisen kuvaputkitelevision kulutus. ESIMERKKEJÄ TELEVISIOIDEN KULUTUKSESTA Kulutus, kwh/a Kuvaputki-TV 32 tuumaa 300 470 LCD-TV 32 tuumaa 200 470 Plasma-TV 42 tuumaa 750 980 Projektio-TV 42 tuumaa 280 385 Televisioiden käytönaikainen teho riippuu kuvaruudun koosta ja kuvatyypistä. Kuvaputki-TV:ssä näytöt ovat suurimmillaan noin 32 tuumaa. Plasma- ja projektio-tv:n näytöt ovat pienimmillään 42 tuumaa. Laskelmassa on oletettu, että TV on päällä 6,5 tuntia vuorokaudessa ja loppuajan valmiustilassa. Suurempien kuvaruutukokojen yleistyminen on kuitenkin syönyt saavutetun säästön. Valmiustilan kulutus ei riipu kuvaruudun koosta. Videot, DVD:t ja lisälaitteet Vähemmän sähköä kuluttavat digitaaliset DVD-laitteet ovat syrjäyttämässä VHSvideot. VHS:n valmiustila vaihtelee 1,5-15 wattin välillä, DVD:n on hieman matalampi, 1,0-10 W. Energiatehokkaimpia ovat ne laitteet, joista virran voi kytkeä kokonaan pois päältä. DVD:n etuna on tallennemateriaalin säästö. Kiintolevyllä varustettu DVD toistaa kuva- ja äänitallenteita sekä tallentaa ohjelmia, mikä vähentää erillisten laitteiden määrää. Televisioiden oheislaitteista pelikoneet (50-160 W) voivat olla teholtaan televisioita suurempia. GORILLA KOTITOIMISTON KULUT KURIIN Jos ajatuksissa on uuden kotitietokoneen hankinta, tutustu huolellisesti keskusyksiköiden, näyttöjen ja oheislaitteiden sähkönkulutukseen sekä tehon hallintaan. Ylivoimaisesti energiatehokkain ratkaisu on kannettava tietokone, joka käyttää keskimäärin vain kymmenyksen pöytäkoneen kuluttamasta sähköstä. Uudet keskusyksiköt kuluttavat suuren tehonsa vuoksi enemmän energiaa kuin edeltäjänsä. Valitse laitekokonaisuus käyttötarkoituksen mukaan, älä ylivarustele. Hanki käyttötarpeeseesi oikean kokoinen näyttö, sillä koon kasvaessa myös sähkönkulutus kasvaa. Keskitason LCD-näyttö kuluttaa noin puolet vähemmän energiaa kuin vastaava kuvaputkinäyttö. Oheislaitteissa kannattaa suosia monitoimilaitetta, joka kuluttaa alle 50 % erillisten kirjoittimen, skannerin, faksin ja kopiokoneen kuluttamasta sähköstä. Tarkista, että hankkimissasi laitteissa on tehokkaat virransäästöominaisuudet ja ota ne käyttöön. Automaattinen virransammutus voi pienentää työskentelyn aikaisen sähkönkulutuksen jopa puoleen, etenkin jos tietokone on päällä pitkiä aikoja. COMMA IMAGE 15
GORILLA Valaistus Suunnittelun, valaisimien ja lamppujen valinnan, sijoittelun sekä valaistuksen säädön ja ohjauksen avulla on mahdollista vaikuttaa sisä- ja ulkovalaistuksen sähkönkäyttöön valon määrästä, turvallisuudesta ja viihtyisyydestä tinkimättä. Ota tavaksi vaihtaa palanut hehkulamppu energiatehokkaaseen säästölamppuun. 16
VINKKEJÄ VALAISUUN Sammuta kaikki valaisimet aina, kun valoa ei tarvita. Vanhetessaan loistelamppu antaa vähemmän valoa. Vaihtoväli on noin 10 000 käyttötuntia. Käytöstä poistettu energiansäästölamppu kuuluu ongelmajätteisiin, kuten muutkin loistelamput. Hanki vain hyvälaatuisia energiansäästölamppuja, joille valmistaja lupaa paljon käyttötunteja. Halogeenilampun lämpösäteily voi aiheuttaa palovaaran. Noudata asennusohjeita. Energiatehokas LED-valaistus sopii hyvin esimerkiksi askelmien valaisuun. LED toimii hyvin kylmässä, mutta soveltuu huonosti kuumiin tiloihin. VALOA KAAMOKSEEN TALOUDELLISESTI Yhden joulukoristevalokaapelin sähkönkulutus sadalta päivältä on 250 kwh (25 ). Edullisimmillaan samaan tunnelmaan pääsee kahdeksaksi tunniksi päivässä kellokytkimellä ajastetulla LED-valosarjalla, jonka käyttökulut jäävät alle yhden euron. AUTON ESILÄMMITYS ON EKOTEKO Suomen sääolosuhteissa auton tärkeimpiä ekovarusteita on moottorin esilämmitykseen käytettävä lohko- tai säteilylämmitin. Lämmitin kannattaa ottaa käyttöön jo silloin, kun ulkolämpötila laskee +5 C:een. Ole tarkka ajastaessasi lämmitintä, sillä pitkitetty lämmitys ei vähennä polttoaineen kulutusta tai päästöjä vaan kuluttaa suotta sähköä. Lämmitetty moottori kuluttaa ensimmäisen kilometrin aikana lähes 45 % vähemmän ja vielä neljännenkin kilometrin aikana yli 20 % vähemmän polttoainetta kuin kylmiltään startattu auto. Esilämmitys vähentää merkittävästi haitallisia hiilivety- ja häkäpäästöjä ja polttoaineen kulutuksen pienentyminen vaikuttaa suoraan ilmastonmuutosta aiheuttavien hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen. SUOMEN VALOTEKNILLINEN SEURA Valaistuksessa on oivalliset mahdollisuudet säästää sähköä. Viidennes kotitaloussähköstä palaa valona, valtaosa yhä edelleen hehkulampuissa. Hehkulampun kuluttamasta energiasta vain pieni osa muuttuu valoksi ja suurin osa hehkuu lämpönä ilmaan. 15 watin energiansäästölamppu tuottaa enemmän valoa kuin 60 watin hehkulamppu, mutta kuluttaa 75 % vähemmän energiaa eikä tuota lämpökuormaa. Loistelamput ovat ylivertaisia hehku- ja halogeenilamppuihin nähden niin energiatehokkuutensa kuin polttoikänsäkin osalta. Merkittävä energiansäästö saavutetaan, kun hehkulampuista siirrytään pienloistelamppuihin eli energiansäästölamppuihin niissä valopisteissä, joissa valot ovat päällä pitkään, esimerkiksi keittiössä, kylpyhuoneessa ja käytävillä. Halogeeni on taloudellinen kohdelamppu, mutta yleisvalaistukseen niitä tarvitaan niin paljon, että sähkönkulutus voi nousta moninkertaiseksi hehkulamppuja loistelamppuvalaisimiin verrattuna. Energiansäästölampuissa vaihtoehtoja Pitkänmallinen energiansäästölamppu on saanut rinnalleen hehkulamppua muistuttavia sekä pienikantaisia kynttilälamppua tyylitteleviä versioita. Markkinoilla on myös ulkokäyttöön sopivia, hämäräkytkimellä varustettuja pienloistelamppuja sekä erikoismalleja, jotka soveltuvat pihavalaistuksen käyttöolosuhteisiin. Mittaa kuvun ja varjostimen koko, kun hankit ensimmäistä kertaa energiansäästölamppua hehkulampun tilalle. Selkeät pakkausmerkinnät opastavat kaupassa valaisuteholtaan sopivan lampun valinnassa. Osta sellaisia lamppuja, joille valmistaja kertoo selkeästi käyttöiän vertaile vaihtoehtoja. Energiansäästölampun käyttöikä on 10 15 -kertainen tavalliseen hehkulamppuun verrattuna. Hankintahetkellä kalliimpi lamppu maksaa itsensä takaisin ajan myötä. Pitkän käyttöiän ansiosta energiansäästölamppu kannattaa laittaa myös niihin valaisimiin, joissa lampun vaihto on hankalaa. Ohjausratkaisut tuovat tehokkuutta Kaikista yleisesti käytettävistä lampputyypeistä, myös loistelampuista, löytyy säädettäviä malleja. Valonsäätimiä käytetään LAMPPUJEN KESTO Tuntia Vuosia* Hehkulamput 1 000 1 Halogeenilamput 2 000 4 000 2 4 Energiansäästölamput 10 000 15 000 9 13 Loistelamput (kaksikantainen) 8 000 10 000 7 9 * 3 h/vrk Lähde: Osram tunnelman luomiseen ja valaistuksen monipuolistamiseen. Niiden avulla on mahdollista myös säästää sähköä. Perinteisten valokatkaisijoiden tilalle tai rinnalle voidaan asentaa uudentyyppisiä ohjausratkaisuja. Liiketunnistimet sytyttävät valot huoneeseen sinne mentäessä ja sammuttavat ne, kun huone on tyhjä. Kytkennät voi suunnitella myös niin, että koko talon valaistus sammuu yhdestä katkaisijasta ulko-oven vierestä. Ulkovalojen ohjaus on tehokas tapa vähentää energiankäyttöä, lisätä liikkumisen turvallisuutta ja estää ilkivaltaa. Pihan yleisvalaistusta voi ohjata hämäräkytkimellä tai hämärä- ja kellokytkimen yhdistelmällä. Lähestymiskytkin sytyttää ulko-ovien ja kulkuteiden valaistuksen liiketunnistimen avulla. Sähköistetyt pihamaat Sähkölaitteiden ja teknisten ratkaisujen ansiosta kodin kulkuväylien turvallisuutta voidaan tarpeen mukaan lisätä sekä pihamaan ja puutarhan vuotuista käyttöaikaa pidentää. Sähköiset ja automaattiset sulanapitojärjestelmät huolehtivat siitä, että kulkuväylät, ajoluiskat, räystäs- ja vesikourut, sadevesiviemärit ja vesiputket toimivat sääolosuhteista riippumatta. Turhan energiankäytön välttämiseksi järjestelmiä ohjataan vähintään ulkotermostaatilla, joka sallii lämmittämisen vain kylmän aikana. Hyvällä suunnittelulla ja tarkoituksenmukaisilla ratkaisuilla kiinteistöjen sulanapito voidaan tavallisesti toteuttaa myös ilman lämmittimiä. Pihan ja puutarhan hoitoon käytettävissä työkoneissa on valinnanvaraa. Valitse laite tarpeen mukaan pienissä pihoissa pärjää usein myös lihasvoimalla. Jos pihallasi tai parvekkeellasi on suihkulähde, vesiautomaatti tai säteilylämmitin, ohjaa niiden toimintaa kellokytkimillä. 17
Energian tuotannolla ja käytöllä on paljon ympäristövaikutuksia, joista osa on paikallisia ja osa maailmanlaajuisia. Vakavimman uhan muodostaa muun muassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuva ilmastonmuutos, jonka ehkäisemiseksi on sovittu hiilidioksidipäästöjen rajoittamisesta. Meistä jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hidastamiseen käyttämällä energiaa järkevästi. Maapallo on kuin kasvihuone, jossa ilmakehän kasvihuoneilmiö pitää maapallon lämpötilan elämälle suotuisana. Ihmisten toiminnallaan tuottamat kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidi ja metaani, voimistavat liikaa kasvihuoneilmiötä, lämmittävät ilmastoa ja poistuvat hitaasti ilmakehästä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on korkeammalla kuin kertaakaan viimeisen 650 000 vuoden aikana. Sadassa vuodessa maapallon keskilämpötila on noussut 0,6 C ja Euroopan 1,0 C. Asiantuntijat arvioivat, että maapallon lämpötila saattaa vielä tällä vuosisadalla kohota 1,4 5,8 C (lähde: IPCC 2001). Euroopan unionin tavoitteena on pysäyttää lämpeneminen kahteen asteeseen. Energiantuotanto ja päästöjen vähentäminen Energiantuotanto vaikuttaa ympäristöön tuotantomuodosta riippumatta, mutta ilmastonmuutokseen vaikuttavat vain fossii- SUOMEN HIILIDIOKSIDI- PÄÄSTÖT (CO 2 ) Jäte Maatalous Teollisuus Energia Liuottimet ja tuotteiden käyttö Muu Vuonna 2004 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 81,4 miljoonaa yhteismitallista hiilidioksiditonnia (tco 2 ekv.), mikä oli 14 % yli Kioton tavoitetason. Suomi on sitoutunut vakauttamaan omat päästönsä vuoden 1990 tasolle, jolloin päästöt olivat noin 71,5 miljoonaa yhteismitallista hiilidioksiditonnia. listen polttoaineiden, kuten öljyn, kivihiilen, maakaasun, sekä turpeen käyttö. Vesivoima, biopolttoaineet, tuulivoima, aurinkoenergia ja ydinvoima eivät lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Suomessa energiantuotanto on energiatehokkuudessaan huippuluokkaa ja TILASTOKESKUS TEKES IDEAL-MAINOS PÄÄSTÖKAUPPA ON YRITYSTEN VÄLISTÄ KAUPPAA EU:n päästökauppa on yksi keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Sen piirissä on runsaat puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Eniten päästökauppa koskettaa energiantuottajia ja lisäksi osaa teollisuudesta. Paljon päästöjä aiheuttava liikenne on päästökaupan ulkopuolella, mutta myös sen päästöjä on vähennettävä. Päästöoikeuksia jaetaan vähemmän kuin yritykset tarvitsevat. Kun yritys tuottaa kiintiötään enemmän hiilidioksidipäästöjä, se joutuu muuttamaan tuotantoaan vähäpäästöisemmäksi tai ostamaan lisää päästöoikeuksia toiselta yritykseltä, joka puolestaan tuottaa sallittua vähemmän päästöjä.
hiilidioksidipäästöt tuotettua energiayksikköä kohti ovat kansainvälisestikin pienet. Ympäristön kannalta hyvässä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa polttoaineen sisältämästä energiasta 80 90 % saadaan hyödynnettyä. Paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavat hiukkas- ja happamoittavat päästöt, jotka puhdistetaan tehokkaasti voimalaitoksissa. Taajamien ilmanlaatu on parantunut, kun on siirrytty talokohtaisista lämmitysjärjestelmistä kaukolämmön sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Puolet suomalaisista asuu kaukolämmitteisissä taloissa. Taajamissa ilman suurin kuormitus tulee liikenteestä. Energian tuotannon ja käytön aiheuttamia päästöjä voidaan pienentää käyttämällä energiaa tehokkaasti - siis huolehtimalla energiatehokkuudesta ja kuluttamalla vain se, mikä on tarpeen. Lisäksi fossiilisten polttoaineiden korvaaminen päästöttömillä ja vähäpäästöisillä energiamuodoilla vähentää hiilidioksidipäästöjä. Energian hinta ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävät keinot merkitsevät energiantuotannolle MITEN ILMASTONMUUTOS VAIKUTTAA SUOMEEN? Keskilämpötilojen arvioidaan nousevan ja sademäärien lisääntyvän. Muutokset vaikuttavat muun muassa vesistöjen virtaamiin. Suuret sateet etenkin tammi-kesäkuussa lisääntyvät vuosisadan loppuun mennessä. Ääriluonnonilmiöt lisääntyvät. Etelä-Suomen talvi on uhanalainen. Talvi- ja kevättulvien riskit kasvavat. Pohjoinen havumetsävyöhyke nousee pohjoisemmaksi. Kasvukausi pitenee. Kaikki lajit eivät ehkä selviä muuttuneissa oloissa. Uudet lajit valtaavat tilaa. lisäkustannuksia, jotka siirtyvät viime kädessä korkeampina hintoina kuluttajien maksettaviksi. Suomen energiajärjestelmä on jo nyt tehokas ja vähäpäästöinen, minkä vuoksi edullisia keinoja päästöjen vähentämiseksi on vähän. Sähkön hintaan vaikuttavat eniten Pohjoismaiden vesivuosien vaihtelut, polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat ja päästökauppa. Suomi on edelleen kotitaloussähkön suhteen EU:n edullisimpia maita. Pidemmällä aikavälillä sähkön hinnan odotetaan nousevan. Polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintakehitys vaikuttaa myös kaukolämmön hintaan. Tämän esitteen laskelmissa on käytetty sähkön hintana 10 snt/kwh, kaukolämmön hintana 4,3 snt/kwh (lähde: Energiateollisuus ry, 2006) sekä veden hintana 3,47 /m 3 (sis. jätevesimaksun) (lähde: Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, 2006). SÄHKÖN HINTA Verot Siirto Sähköenergia Sähkön hinta muodostuu kolmesta osasta: sähköenergiasta (hankinta ja myynti), sähkön siirrosta ja veroista. Kotitalousasiakkaalla sähköenergian osuus kokonaishinnasta on vajaa puolet. Sähköenergian voi kilpailuttaa ja ostaa keneltä tahansa sähkönmyyjältä, kun taas sähkön siirtopalvelu on hankittava siltä verkonhaltijalta, jonka verkkoon asiakas on liittynyt. Energiamarkkinaviraston kotisivulla (www.energiamarkkinavirasto.fi) on sähkön hintavertailu sekä tietoja sähkön alkuperästä. ADATO ENERGIA OY LAITTEIDEN SÄHKÖNKULUTUS Sähkönkulutus on tässä ilmoitettu laitteiden keskimääräisenä kulutuksena. Sähkölaitteen käytön kustannukset voi laskea kertomalla kulutuksen sähkön hinnalla. Sähköstä maksamasi hinta ilmenee sähkölaskusta tai sitä voi tiedustella sähköyhtiöltä. Esimerkki 1: Jääkaappi kuluttaa sähköä 0,8 kwh/vrk. Vuosikulutus on 0,8 kwh x 0,10 x 365 vrk = 29,20 /a. Esimerkki 2: Sähkökäyttöinen moottorisaha kuluttaa sähköä 2,0 kwh/h. 10 tuntia sahausta maksaa 2,0 kwh/h x 0,10 x 10 h = 2. Yhdellä kilowattitunnilla käytät laitteita noin Auton lohkolämmitin 1,5 h Akvaario 48 h Hiustenkuivain 1 h Höyrysilitysrauta 1 h Kännykän lataus 200 h Mankeli 10 h Ompelukone 20 h Porakone 2 h Ruohonleikkuri 0,5 h Parila ja vohvelirauta 1 h Yleiskone, monitoimikone 2 h Sähkövatkain 6 h Tietokone, kannettava 20 h Tietokone, pöytämalli 6 h Jääkaappi 30 h Kiuas 10 min Plasma-TV 2 h Radio 100 h Hehkulamppu (40 W) 25 h Energiansäästölamppu (11W) 91 h
Tämä opas antaa sinulle tietoa siitä, kuinka voit vähentää energiankäyttöä kotona viihtyisyydestä ja mukavuudesta tinkimättä. Tekniikkaa ja vaihtoehtoja on tarjolla kaikenkokoisille ja -tyylisille. Järkevä energiankäyttö ja uusiutuvan energian valitseminen ovat sinun mahdollisuutesi vaikuttaa ilmastonmuutokseen. SISÄLTÖ JA TEKSTI: ADATO ENERGIA OY JA VALOA IKKUNASSA OY ULKOASU: AHOY KANNEN KUVA: GORILLA PAINO: PAINORAUMA, 2007 www.tts.fi/kodinenergiaopas Oppaan sisällön ovat tuottaneet Adato Energia Oy, Motiva Oy ja Työtehoseura ry.