Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Johanna Moisio, HT, opetusneuvos, ryhmäpäällikkö Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto
Ajankohtaista korkeakoulupolitiikassa uudistumisen ja uudistamisen agenda Ammattikorkeakoulujen ohjaus kaudelle 2017-2020 Sipilän hallituksen Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet hallituksen ohjelman toimeenpano
LÄHTÖTILANNE SOPIMUSKAUDEN 2017 2020 NEUVOTTELUIHIN
Korkeakouluihin suoraan kohdistuvat hallitusohjelman mukaiset menosäästöt ja indeksikorotusten jäädyttämisen arvioitu vaikutus vuosina 2016 2019 - päivitetään kehysriihen myötä Yliopistot 1000 euroa 2016 2017 2018 2019 Indeksikorotusten jäädyttäminen - 20 777-44 397-75 005-109 368 Hallinnon ja korkeakouluverkon rationalisointi Apteekkikompensaation poisto (HY ja ISY) Ammattikorkeakoulut -50 000-50 000-50 000-50 000-30 159-30 159-30 159 Yhteensä - 70 777-124 556-155 164-189 527 Indeksikorotusten jäädyttäminen - 9 733-20 874-35 395-51 902 Hallinnon ja korkeakouluverkon rationalisointi - 25 000-25 000-25 000-25 000 Yhteensä - 34 733-45 874-60 395-76 902
Korkeakoulut ja toimipisteet 2015 Kemi: Lapin amk ja Humak amk ja Tornio: Lapin amk Oulu: Oulun yliopisto, Oulun amk Kokkola: Centria amk, yliopistokeskus (JY, OY, VY) Pietarsaari: Åbo Akademi, Centria amk, Novia amk Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän amk Ylivieska: Centria amk Oulainen: Oulun amk Saarijärvi: Jyväskylän amk Rovaniemi: Lapin yliopisto, Lapin amk Kajaani: Kajaanin amk, yliopistokeskus (ISYO, OY, LY, JY) Iisalmi: Savonia amk Vaasa: Vaasan yliopisto, Helsingin yliopisto, Åbo Akademi, Hanken, Vaasan amk, Novia amk Seinäjoki: Seinäjoen amk, yliopistokeskus (TTY, TaY, HY, VY, Taideyliopisto) Ilmajoki: Seinäjoen amk Kankaanpää: Satakunnan Kauhajoki Seinäjoen amk amk Pori: Satakunnan amk, Diak amk, yliopistokeskus (Aalto, TTY, TaY, TY) Huittinen: Satakunnan amk Rauma: Satakunnan amk, Turun yo Tampere: Tampereen yo, Tampereen teknillinen yo, Tampereen amk Turku: Turun yo, Åbo Akademi, Turun amk, Diak, Humak, Novia amk Salo: Forssa, Tammela, Hattula, Valkeakoski ja Riihimäki: Hämeen Turun amk amk Hämeenlinna: Hämeen amk Raasepori: Novia amk Ikaalinen: Tampereen amk Kurikka: Seinäjoen amk Lohja: Laurea amk Kerava ja Hyvinkää: Laurea; Järvenpää: Diak; Nurmijärvi: Humak Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, Savonia AMK, Humak amk Pieksämäki: Diak amk Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, Karelia amk Varkaus: Savonia Savonlinna: Itä-Suomen yliopisto, Mikkelin amk Mikkeli: Mikkelin amk, yliopistokeskus (Aalto, HY, LTY) Heinola: Haaga-Helia amk Imatra: Saimaan amk Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan amk Kouvola: Kymenlaakson amk Lahti: Lahden Kotka: Kymenlaakson amk amk, yliopistokeskus Porvoo: Haaga-Helia amk, Laurea amk (Aalto, HY, LTY) Pääkaupunkiseutu: Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Hanken, Taideyliopisto, Arcada amk, Haaga- Helia amk, Humak amk, Diakonia amk, Laurea amk, Metropolia amk,
Rakenteellinen kehittäminen sopimusneuvotteluissa Millä aloilla korkeakoulu katsoo olevansa tutkimuksessa kansainvälisessä kärjessä ja millä aloilla sen harjoittama tutkimus on laadultaan ja laajuudeltaan kansallisesti merkittävää. Minkä koulutus ja tieteenalojen merkityksen korkeakoulu arvioi korostuvan, vähenevän tai poistuvan alkavalla kaudella sekä mihin toimiin nämä muutokset antavat aihetta. Korkeakoulujen koulutus ja tki toiminta on suhteutettava koko Suomen vastaavaan tarjontaan niin, että liiallisen päällekkäisen tarjonnan poistaminen ja työnjaon selkeyttäminen yhteistyössä muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa toteutuu. Konkreettiset ja laajavaikutteiset rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet ja näiden ajoitus siten, että niillä voidaan merkittävästi vahvistaa korkeakoululaitoksen kansainvälistä kilpailukykyä. Uskottava pohja rakenneuudistusten perusteella tehtävälle strategiarahoituksen kohdentamiselle. 6
UUDISTUMISEN AGENDA
Kevät 2016: Korkeakoulujen sopimuskauden 2017-2020 valmistelu ja neuvottelut Korkeakoulujen aineistot opetus- ja kulttuuriministeriöön alkuvuodesta 2016: - Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen esitykset tutkintotavoitteista ja yliopistojen valtakunnallisista tehtävistä - Ehdotus tehtävästä, profiilista ja painoaloista, strategiat ja rakenteellisen kehittämisen ehdotukset: korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten työnjako, alakohtainen työnjako, sisäinen rakenteellinen kehittäminen sekä hallinto- ja tukipalveluiden uudistaminen
Korkeakoulujen sopimuskauden 2017-2020 valmistelu ja neuvottelut Erillisraportoinnit, kuten hallitusohjelman osaaminen ja koulutus -kokonaisuuden kärkihanketta 3 edistävät toimenpiteet 2/2016-6/2016 tutkintotavoitteista sopiminen ammattikorkeakoulujen kanssa 4.10. 1.11.2016 ammattikorkeakoulujen sopimusneuvottelut
Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tilanne helmikuussa 2016 Raportoinnit sisälsivät edelleen paljon käynnistettäviä lisäselvityksiä Runsaasti olemassa olevien strategisten yhteistyösopimusten kuvausta Pääpaino keskinäisessä profiloitumisessa, poisvalintoja vielä varsin niukalti tai valmistelu on vielä kesken Merkittävimmät kehittämistoimet kohdistuivat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön tiivistämiseen. YO-AMK koulutusyhteistyötä säilyttäen duaalimalli ja tutkintojen ominaispiirteet Alueellisten ja alakohtaisten osaamiskeskittymien vahvistaminen ei noussut merkittävästi esille Varsinaiset rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet ja päätökset jäivät asetettuihin tavoitteisiin nähden vähäisiksi Toimenpiteiden konkreettisuutta on pystyttävä vielä nostamaan. Tukea yksityiskohtaisemmasta tilastollisesta tuloksellisuustarkastelusta
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistaminen 2017 Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ammattikorkeakoulujen yhteinen työryhmä ehdotti ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen rahoitusmallin uudistamista vuodesta 2017 alkaen. Tavoitteena on vahvistaa ammattikorkeakoulusektorin profiilia suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä. Samalla ammattikorkeakouluja pyritään kannustamaan toimintansa strategiseen kehittämiseen. Rahoitusmallin pääosiot: koulutus, tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä koulutus-, tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteet Työryhmä ehdottaa muutoksia osioiden välisiin painotuksiin.
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli vuodesta 2017 alkaen
UUDISTAMISEN AGENDA
Strateginen painopiste: Osaaminen ja koulutus
OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKKEET Kärkihanke 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitalisaatio peruskoulujen ja opettajankoulutuksen kehittämisohjelma
OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKKEET Kärkihanke 3. Nopeutetaan siirtymistä työelämään korkeakoulutuksen kehittämisohjelma
OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKKEET Kärkihanke 3. Nopeutetaan siirtymistä työelämään korkeakoulutuksen kehittämisohjelma Korkeakouluja pyydettiin raportoimaan hallituksen kärkihankkeeseen Nopeutetaan siirtymistä työelämään liittyvistä konkreettisista toimista helmikuussa 2016. Muutamia havaintoja: - toisen asteen yhteistyö painottuu lukioihin ja hakuvaiheen informaatioon opetustarjontaa melko vähän - korkeakoulujen opetusyhteistyötä kuvaavat ristiin rastiin menevät yhteistyöverkostot, epäselvää missä määrin strategisia valintoja - kaikki yliopistot ilmoittavat tarjoavansa mahdollisuutta kesäopintoihin, Arenen http://summersemester.fi/haku/ - verkko-opetusta lisätään, mutta asema opetuksen suunnittelun kokonaisuudessa usein epäselvä Strategiarahoituksen allokoinnissa otetaan huomioon toimet tämän kärkihankkeen tavoitteissa. 17
KÄRKIHANKKEET KEHITTÄMISEN TUKENA Kärkihanke 5. Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeino-elämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
Ammatillinen opettajankoulutus Korkeakoulu 2014 aloittaneet 2015 aloittaneet 2015 suorittaneet Hämeen ammattikorkeakoulu 443 460 417 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 281 321 298 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 466 466 431 Tampereen ammattikorkeakoulu 323 324 269 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 392 349 373 Yhteensä 1905 1920 1788
Ammattikorkeakoulu HAAGA-HELIA HAMK JAMK OAMK Oppiminen fokuksena TAMK Pedagogiikan kehittäminen strategiamainintana Strategiamaininta Henkilöstön innostus ja osaaminen, opettajien osaamisprofiili = strateginen mittari Osaamisen kehittäminen = menestystekijä Välittävä, valmentava ohjauskulttuuri = yksi strategian pääkohta Työelämälähtöinen opetusta tukeva tutkimus = yksi strategian pääkohta (5 muuta pääkohtaa) Opettajankoulutus = vahvuusala Pedagentit Uudistuva amk:n opettajuus ja opettajankoulutus = painoala/profiili Strategian toteuttamisessa AMOK tukee osaamisperusteisen ammatillisen opettajankoulutuksen ja amk-koulutuksen kehittämistä Kehittyvä pedagoginen osaaminen = painoala/profiili Henkilöstön osaamisen kehittäminen (osaamisen määrittely, kartoitus, kehittäminen)