SOTERAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TEKNILLINEN KORKEAKOULU SOTERA 30.1.2002 SOTERAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 1. PROJEKTITOIMINTA... 1 1.1 KOTIMAAN TUTKIMUS JA KEHITYSPROJEKTIT... 1 1.1.1 Ikääntyminen ja itsenäinen suoriutuminen fyysisen ympäristön täsmälääkkeet... 1 1.1.2 Asunnon arviointimenetelmä suunnitteluun ja toteutuksen seurantaan asukkaana liikkumisja toimimisesteinen tai iäkäs henkilö... 1 1.1.3 Suomen rakentamismääräyskokoelman asuntosuunnittelumääräysten G1 suunnitteluperiaatteiden toteutumisen seurantaselvitys liikkumisesteettömyyden näkökulmasta... 2 1.1.4 Terveyskeskussairaaloiden vuodeosastojen hygieniatilojen arviointitutkimus... 2 1.1.5 Kontulan vanhainkodin hygieniatilan testimalli... 2 1.1.6 Kotihoidon avustamistehtäviä hankaloittavat tekijät apuvälineiden käytön yhteydessä... 2 1.1.7 Toimivan kodin esteettömän asumisen www-sivujen päivitys... 2 1.1.8 Vanhusten liikkumismahdollisuudet palvelutaloissa ja vanhainkodeissa sekä niiden lähiympäristössä... 2 1.2 KANSAINVÄLISET PROJEKTIT... 3 1.2.1 MATS - Erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä arkiympäristöissä avustava teknologiaratkaisu... 3 1.2.2 Global Hospital 2050... 4 1.2.3 Japani-yhteistyö... 4 1.2.4 Suomalais-liettualainen suunnittelijakoulutusprojekti... 4 1.2.5 WHO-Baltmedtech - Baltian ja Pietarin alueprojekti... 4 1.2.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon laitosten teknisen kunnon arviointi... 5 2. JULKAISUT... 5 2.1 ARTIKKELI KOKOOMATEOKSESSA... 5 2.2 ESITELMÄT KONFERENSSIJULKAISUSSA... 5 2.3 RAPORTIT... 6 3. MUU TOIMINTA... 6 3.1 ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT... 6 3.2 PYYDETYT LUENNOT TAI KIRJOITUKSET... 6 3.3 OSALLISTUMINEN SEMINAAREIHIN JA KOULUTUSTILAISUUKSIIN... 7 4. ORGANISAATIO... 8 4.1 NEUVOTTELUKUNTA... 8 4.2 JOHTOKUNTA... 8 4.3 HENKILÖKUNTA... 8 4.4 TALOUS JA TILAT... 10 LIITE 1. SOTERAn neuvottelukunnan jäsenet 1.1.1999 31.12.2001...11

1. PROJEKTITOIMINTA 1.1 Kotimaan tutkimus ja kehitysprojektit SOTERAssa jatkui vuonna 2001 kaksi suurta tutkimushanketta. Ikääntyminen ja itsenäinen suoriutuminen fyysisen ympäristön täsmälääkkeet kuuluu Suomen Akatemian ikääntymisen tutkimusohjelmaan (2000 2002). Asunnon arviointimenetelmä suunnitteluun ja toteutuksen seurantaan kuuluu Tekesin Hyvinvointi ja terveys iwell 2000 2002 teknologiaohjelmaan. Uutena tutkimuksena käynnistyi vanhusten liikkumismahdollisuuksiin liittyvä hanke, jonka tutkimusnäkökulma ulottuu kaupunkisuunnitteluun. 1.1.1 Ikääntyminen ja itsenäinen suoriutuminen fyysisen ympäristön täsmälääkkeet Hankkeen tavoitteena on löytää teoreettisten perusteiden ohella konkreettisia ratkaisumalleja ja menettelytapoja itsenäistä suoriutumista tukevan toimintaympäristön toteuttamiselle. Hanke on jaettu osatutkimuksiin, joissa asuntotutkimuksen ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun näkökulmasta tarkastellaan asumistason vaikutusta itsenäiseen selviytymiseen ja tapaturmavaaran vähentämiseen, suoriutumista tukevien toimenpiteiden tapauskohtaisuutta, kotihoidon mahdollisuuksia ja rajoja sekä moniaistisen ympäristökokemuksen osatekijöitä ja siihen perustuvia suoriutumista helpottavia ratkaisuja. Hanke liittyy Suomen Akatemian Ikääntymisen tutkimusohjelmaan vuosille 2000 2002 ja rahoittajia ovat Suomen Akatemia ja ympäristöministeriö. Hankkeen yhteydessä valmistellaan kolmea väitöskirjaa (Satu Åkerblom, Pirjo Sipiläinen, Jukka Jokiniemi). Hankkeen yhteydessä on osallistuttu kansallisiin ja kansainvälisiin seminaareihin. 1.1.2 Asunnon arviointimenetelmä suunnitteluun ja toteutuksen seurantaan asukkaana liikkumis- ja toimimisesteinen tai iäkäs henkilö Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmä, jonka avulla voidaan määritellä asuintalojen käytettävyys ja toimivuus toimintakyvyltään erilaisten asukkaiden kannalta. Menetelmä koskee sekä uudisrakentamista että korjausrakentamista. Menetelmää kehitetään pilottikohteiden avulla. Käyttäjien vaatimuksista rakennetaan dynaaminen tietokanta, jota käytetään internet-käyttöliittymän kautta. Hanke kuuluu Tekesin Hyvinvointi ja terveys iwell 2000 2002 teknologiaohjelmaan ja jatkuu vuoden 2002 loppuun saakka. Tekesin lisäksi hankkeen rahoitukseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Kone Oyj, Sato-Rakennuttajat Oy, Skanska Oy ja Vanhustyön keskusliitto. 1

1.1.3 Suomen rakentamismääräyskokoelman asuntosuunnittelumääräysten G1 suunnitteluperiaatteiden toteutumisen seurantaselvitys liikkumisesteettömyyden näkökulmasta Selvityksessä arvioitiin, miten voimassa olevien asuntosuunnittelun määräysten mukainen asuntorakentaminen soveltuu liikkumis- ja toimimisesteisille. Raportti valmistui ympäristöministeriön sarjassa alkuvuodesta 2001/ Suomen ympäristö 481. 1.1.4 Terveyskeskussairaaloiden vuodeosastojen hygieniatilojen arviointitutkimus Hankkeessa on arvioitu saneerattujen terveyskeskussairaaloiden hygieniatilojen toimivuutta, laadittu tulosten perusteella hygieniatilojen mallisuunnitelmat sekä testattu niiden mitoitus ja malliratkaisut koekylpyhuoneissa. Näiden pohjalta laaditaan suositukset eri hygieniatilatyypeistä käsikirjaa varten. Hankkeen tilaaja on Helsingin kaupungin terveysvirasto ja se on tehty yhteistyössä Koskelan terveyskeskussairaalan henkilökunnan kanssa. Projektin tutkijoina ovat toimineet arkkitehti Pirjo Sipiläinen ja rakennusarkkitehti Maarit Suokonautio sekä tutkimusapulaisena fysioterapeutti Päivi Hytönen. Käsikirja valmistuu vuoden 2002 alussa. 1.1.5 Kontulan vanhainkodin hygieniatilan testimalli Hanke on jatkoa Terveyskeskussairaaloiden hygieniatilojen arviointitutkimukselle. Peruskorjattavassa Kontulan vanhainkodissa on 175 asuinhuonetta. Huoneiden peruskorjausta varten on kehitetty hygieniatila, joka soveltuu sekä vanhuksen itsenäiseen toimintaan että avustamiseen. Tilamallia sekä hankkeen yhteydessä kehitettyä kulmapesuallasta testattiin henkilökunnan ja asukkaiden avulla. Hanke valmistuu alkuvuodesta 2002. 1.1.6 Kotihoidon avustamistehtäviä hankaloittavat tekijät apuvälineiden käytön yhteydessä Loppuraportin valmistuminen siirtyi vuoden 2002 alkupuolelle. 1.1.7 Toimivan kodin esteettömän asumisen www-sivujen päivitys SOTERAn tekemät Esteettömän asumisen www-sivut ovat Helsingin kaupungin Toimivan Kodin avoin informaatiolähde. Sivuilla on koottu tietoa esteettömän asumisen suunnittelusta, vanhusten asuntojen korjaamisesta, apuvälineistä sekä kodeissa tehtävästä avustamistyöstä. SOTERA päivittää sivuja. Sivujen osoite: http://www.hel.fi/sosv/toimivakoti/esteetonasuminen. 1.1.8 Vanhusten liikkumismahdollisuudet palvelutaloissa ja vanhainkodeissa sekä niiden lähiympäristössä Syksyllä käynnistyneen tutkimuksen tavoitteena on määritellä vanhusten liikkumistarpeiden asettamat vaatimukset fyysisen ympäristön suunnittelulle palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja niiden lähiympäristössä. Tutki- 2

musaineisto kerätään case-kohteiden avulla, joista yksi on Kustaankartanon vanhainkoti ja vanhusten toimintakeskus. Tarkastelukulmia ovat vanhuksen ja henkilökunnan näkemykset sekä toimintakyvyn, avustamisen ja apuvälineiden käytön vaatimukset. Hanke on kolmivuotinen. Päätutkijana on arkkitehti Vuokko Lehmuspuisto. Opetusministeriö rahoitti vuoden 2001 osuuden. 1.2 Kansainväliset projektit SOTERAn intressinä on toimia asiantuntijaorganisaationa tiede- ja teknologiayhteistyöhön liittyvissä suunnitteluvientihankkeissa. Yhteistyö on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten toimintamallien arviointiin ja suunnitteluun liittyvien kokemusten siirtoa sekä osallistumista kansainvälisiin projekteihin. 1.2.1 MATS - Erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä arkiympäristöissä avustava teknologiaratkaisu MATS on vuoden kestävä EU-hanke, johon TKK osallistuu yhdessä seuraavien yhdeksän yhteistyölaitoksen kanssa: - Staffordshire University, Iso-Britannia - Belgian Centre for Domotics & Immotics, Belgia - Centre Docteur Bouffard Vercelli, Ranska - Lunds Universitetet, Ruotsi - Rehab Robotics Ltd, Iso-Britannia - Scuola Superiore Sant'Anna, Italia - Universidad Carlos III de Madrid, Espanja - Innovationcenter in Housing for Adapted Movement, Belgia - Birmingham Specialist Community Health National Service Trust, Iso-Britannia Työpaketti 8:n ensimmäinen tuotos, työpaperi "WP 8 Built Environment Development, WP 8.1 Space Requirements" / A draft for the Pisa meeting 19. 20.11.2001" valmistui marraskuussa 2001. Kokoukset: 1) 3. 4.9.2001 aloituskokous Staffordshire University, UK/ professori Tuomo Siitonen 2) 19. 20.11.2001 Pisa, Scuola Superiore Sant Anna, Italy / professori Tuomo Siitonen ja erikoistutkija Irma Verhe. Hanke jatkuu vuonna 2002. 3

1.2.2 Global Hospital 2050 Tokion Yliopiston arkkitehtiosaston ehdotuksesta SOTERA liittyi Global Hospital 2050 projektiin. Kyseessä on 11 teknillisen korkeakoulun yhteisprojekti, joka tähtää terveydenhuollon kehityksen arviointiin tilanteessa, jossa yhtäältä uudet hoitomahdollisuudet muuttavat toimintamalleja ja toisaalta väestön lisääntyminen noin 3 mrd. asukkaalla aiheuttaa valtavan resurssipulan. Suuret sairaalarakennuskompleksit ovat osoittautumassa tehottomiksi. Projektissa haetaan uusia, tehokkaampia ja taloudellisempia ratkaisumalleja. Lopputulokset pyritään siirtämään suunnittelijakoulutukseen. 1.2.3 Japani-yhteistyö SOTERAn Japani-yhteistyö on jatkunut vuodesta 1989. Yhteisten sosiaalija terveydenhuollon arkkitehtuurin seminaarien sarjassa oli välivuosi. 1.2.4 Suomalais-liettualainen suunnittelijakoulutusprojekti Liettuan sairaala- ja muiden terveydenhuollon rakennusten suunnittelijakoulutushanke jatkui sosiaali- ja terveysministeriön ja ulkoasiainministeriön rahoituksella. Koulutuskohteina ovat Vilnan 21th Century Information Centre ja Vaikeasti liikuntavammaisten palvelukeskus. Molemmista kohteista vastuussa on Vilnan Teknillisen korkeakoulun henkilökunta. Hankkeiden toiminnallinen ohjelmointi on valmis ja luonnoksia tehdään. Hankkeessa on ollut kaksi työkokousta Helsingissä ja yksi Vilnassa. Päiväkeskushankkeen luonnokset esiteltiin ja sisältöneuvottelut pidettiin 4. 5.9.2000 Helsingissä. Jatkossa molemmat hankkeet ovat siirtyneet Helsingin kaupungin hallinnoitaviksi ja saavat suunnittelu- ja kalustustukea Helsingin kaupungilta ja koulutusta Helsingin ammattikorkeakoululta. Päiväkeskus on rakenteilla ja valmistuu vuonna 2002. 1.2.5 WHO-Baltmedtech - Baltian ja Pietarin alueprojekti WHO on käynnistänyt vuosina 1999 2000 Baltmedtech projektin. Projekti tähtää terveydenhuollon uuden teknologian hallintaan laaja-alaisesti teknologian kaikilla tasoilla. Tavoitteena on yksittäisten yhteisprojektien avulla siirtyä uusiin toimintatapoihin ja vähentää yhteisprojektien avulla tarvittavaa kehityspanosta. Projekti on sateenvarjoprojekti, jonka alla on 10 15 projektia tai projektiehdotusta. SOTERA on selvittänyt Baltian terveydenhuollon teknologian teollisuuden tilaa. Tarvittava kyselykaavake tehtiin ja pilotoitiin Latviassa yhteistyössä Riikan teknillisen korkeakoulun kanssa. Tulosten tarkasteluseminaari ja raportin valmistuminen siirtyi vuoteen 2001. Rahoittajina ovat sosiaali- ja terveysministeriö ja ulkoasiainministeriö. Pietarin terveydenhuollon tekniikan inventointi tehtiin. Raportti valmistuu vuonna 2002. Projekti jatkuu TKK Turun Biolaakso -yhteistyöprojektina 4

The Transregional Biocity A proposal to European Union Northern Dimension Program. TKK:ssa hankkeesta vastaa johtaja Veijo Ilmavirran vetämä työryhmä. 1.2.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon laitosten teknisen kunnon arviointi Ympäristöministeriön rahoituksella Vilnan teknillisen korkeakoulun (arkkitehtiosasto, tohtori Gintaras Stauskis) ja SOTERAn välisenä yhteistyönä kehitetään sairaaloiden ja hoitorakennusten arviointimenetelmää. Projektissa tehtiin vuonna 2000 kyselykaavakkeen runko, jossa on kolme osaa: 1) Potilaan esteetön kulku laitoksessa ja potilaan toimintaympäristöön liittyvät ongelmat, 2) Henkilökunnan työprosessit ja niihin liittyvä toimintaympäristö, 3) Rakennuksen tekninen kunto. Vuonna 2000 tehtiin esteettömän kulun osa-alueesta liettuankielinen versio, jonka testaus käynnistyi vuonna 2001. Esteettömyysosa on raportoitu: "Statiniai ir teritorijos Reikalavimai zmoniu su negalia reikmems" (Regulation, Buildings and territories. Requirements for people with disabilities). Englanninkielinen versio on vielä tulossa. 2. JULKAISUT 2.1 Artikkeli kokoomateoksessa Nagasawa, Yasushi; Sivak, Edward; Vauramo, Erkki (2002) Global Healthcare Architecture in 2050 A Vision. Eds. Joseph F. Dyro et al. The Handbook in Clinical Engineering, Academic Press, USA, to be printed in 2002. 2.2 Esitelmät konferenssijulkaisussa Sipiläinen, Pirjo (2001) Itsenäinen toiminta ja avustaminen vanhusten asunnoissa asunnon asettamat rajat kotona selviytymiselle. Åkerblom, Satu (2001) Itsenäistä suoriutumista tukevat asunnot lähiympäristöineen. Julkaisussa (toim): Saarenheimo; Marja (päätoimittaja), toimituskunta: Mäkelä, M., Sarvimäki, A., Sulkava, R., Topo, P., Vakimo, S. & Vilkko, A. Gerontologia 1/2001. Vanhuus mahdollisuudet ja haasteet. IV Gerontologian päivät 26. 27.2001, Turun yliopisto, Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry. Jokiniemi, Jukka (2001) Multisensory environmental experience Sipiläinen, Pirjo (2001) Evaluation of the toilet facilities 5

Julkaisussa: Proceedings of NES 2001, Promotion of Health through Ergonomic Working and Living Conditions, Outcomes and methods of research and practice. Publications 7. Konferenssijulkaisun toimittajat: Nygård, Clas-Håkan; Luopajärvi, Tuulikki; Lusa, Sirpa; Leppänen, Markku. Finnish Ergonomics Society, Nordic Ergonomics Society, University of Tampere. NES 2001 Nordic Ergonomics Society, 33rd Annual Congress, Tampere, 2 5 September 2001. 2.3 Raportit Sipiläinen, Pirjo, Åkerblom, Satu, Koivu, Heli (2001). Esteettömyys asuntorakentamisessa. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan G1 suunnitteluperiaatteiden toteutuminen. Suomen ympäristö 481. Ympäristöministeriö, Helsinki. 3. MUU TOIMINTA 3.1 Asiantuntijatehtävät Teknillisen korkeakoulun lääketieteellisen tekniikan instituutin johtokunnassa on SOTERAn edustajana Tuomo Siitonen. Reumaliiton ympäristöasian neuvottelukunnan jäsenenä on ollut Pirjo Sipiläinen. SOTERA on mukana Stakesin laatuverkostossa. SOTERAn tutkija on osallistunut COST 219bis -projektin Suomen seurantaryhmän kokouksiin Stakesissa (COST=European Cooperation in the Field of Scientific and Technical Research; COST 219bis = Access for Elderly and Disabled People to the Information Society). Rakennustietosäätiön RT-ohjekortin Märkätilojen korjaaminen toimi kunnan jäsenenä on ollut Pirjo Sipiläinen. 3.2 Pyydetyt luennot tai kirjoitukset 24.4. 2001 Kiinteistöturvallisuus ja high-tech rakentaminen, Asiantuntijaseminaari, 26.4 27.4.2001 Koulutuskeskus Dipolissa. Turvallisuus yrityksen tukifunktiosta tuotanto- ja markkinointitekijä sekä liiketoiminnan sisältö. Luento Asumisen esteettömyys ja toimivuus - Turvallisuuden perustekijät (Sipiläinen) 25 27.4.2001 Global University Program in Health Care Architecture, Texas A&M University, USA osallistuminen: esitelmä "Living conditions and public health care" (Siitonen) 6

19.9.2001 Onko yhteisöasuminen vanhustenhuollon tulevaisuuden asumismuoto; Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto järjestämä seminaariin osallistuminen luennoitsijana, luennon aihe Yhteisöasumisen tilat (Åkerblom) 21.9.2001 Ikääntyvien kaatumiset kuriin -opas Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Itsenäistä suoriutumista tukeva asuinympäristö, pyydetty puheenvuoroteksti oppaaseen (Åkerblom) 18.10.2001 Toimintakykyisenä kotipalvelutyössä, Turun aluetyöterveyslaitos, luento: Koti työympäristönä (Sipiläinen) 13.12.2001 "Keskustat viihtyisiksi esteettömyys ja rakentaminen" -seminaari, Kivipäivät, Finlandia-talo, luento: Esteetön asuinympäristö (Siitonen) 3.3 Osallistuminen seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin 15.1.2001 Koti tieteiden risteyksessä, Helsingin yliopisto, Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos, osallistuminen kuuntelijana (Sipiläinen, Åkerblom) 1. 2.3.2001 Ikääntymisen tutkimusohjelman seurantaseminaari, Suomen Akatemia, 1.3.2001 Ikääntymistutkimuksen ja palveluiden etiikka, osallistuminen kuuntelijana (Jokiniemi, Sipiläinen, Åkerblom) 2.3.2001 Ikääntymisen tutkimusohjelman seurantapäivä, osallistuminen tutkimuslyhennelmällä ja kuuntelijana (Jokiniemi, Sipiläinen, Åkerblom) 17. 19.5.2001 Dreaming for the Future, Urban adventures sessio, Taideteollinen korkeakoulu, osallistuminen session puheenjohtajana (Siitonen) 30. 31.8.2001 Malmö, Bo01 Framtidstaden -messut, Future Home konsortion jäsenorganisaatioiden matka (Sipiläinen, Åkerblom) 17.12.2001 Ikääntyminen ja arkielämä Suomen Akatemian Ikääntymisen tutkimusohjelman workshop Tampereella, alustus omasta tutkimusaiheesta ja osallistuminen workshopiin (Jokiniemi, Sipiläinen, Åkerblom) 26. 28.9.2001 Nordiskt seminarium om bostads- och urbanforskning, Gävle Institutet för bostads- och urbanforskning Uppsala universitetet, osallistuminen abstrakti, paperi ja opponointi seminaarin sessioissa Limitations for home care in dwellings (Sipiläinen) Äldreboende längreboende. Då boendemiljön, bostaden och invånaren åldras (Åkerblom) 7

4. ORGANISAATIO 4.1 Neuvottelukunta Neuvottelukunta kokoontui kuluneena vuonna kaksi kertaa, 30.5.2001 ja 10.12.2001. Teknillisen korkeakoulun hallinnon tiloissa pidetyissä kokouksista esiteltiin SOTERAn toimintaa ja tutkimuksen tuloksia seuraavista teemoista: GUPHA Global University Programmes in Health Care Architecture, Esteettömyys asuntorakentamisessa ja ARVI Asunnon arviointimenetelmä suunnitteluun ja toteutuksen seurantaan, jonka esitteli hankkeen tietotekninen asiantuntija, toimitusjohtaja Aarni Heiskanen. Lisäksi ensimmäisessä kokouksessa vieraili arkkitehti Tom Cederqvist ja esitteli diplomityönsä Meilahden sairaalan potilastornin laajennus ja toisessa kokouksessa professori Raimo Sepponen alusti aiheesta Terveydenhuollon tekniikka magneettikuvauslaite. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii ylijohtaja Jouni J. Särkijärvi ympäristöministeriöstä ja sihteerinä Pirjo Sipiläinen. Neuvottelukunnan jäsenet vuonna 2001on lueteltu liitteessä 1. 4.2 Johtokunta SOTERAn johtokuntaan ovat kertomusvuonna kuuluneet puheenjohtajana prof. Tor-Ulf Weck (TKK/Arkkitehtiosasto), varapuheenjohtajana dos. Erkki Vauramo (TKK/Lääketieteellinen tekniikka) ja muina jäseninä prof. Seppo J. Halme (TKK/ Tietoliikennelaboratorio), prof. Seppo Huovinen (TKK/Talonrakennustekniikka), prof. Tuomo Siitonen (TKK/Arkkitehti osasto), prof. Raimo Sepponen (TKK/ Sovellettu elektroniikka), arkkit. Satu Åkerblom (jatko-opiskelijoiden edustaja) ja tutkija Pirjo Sipiläinen (TKK/SOTERA; henkilökunnan edustaja ja sihteeri). Johtokunta kokoontui kuluneena vuonna kolme kertaa. 4.3 Henkilökunta SOTERAn johtajana on toiminut asuntosuunnittelun professori Tuomo Siitonen. SOTERAn tutkijanvirassa on toiminut arkkitehti Pirjo Sipiläinen. Tutkijan virkatehtäviin ovat kuuluneet instituutin tutkimustoiminnan koordinointi sekä instituutin taloudenhoitoon ja hallintoon liittyvistä käytännön tehtävistä huolehtiminen, tutkimustyö, tutkijoiden työn ohjaaminen sekä johtokunnan ja neuvottelukunnan sihteerin tehtävät. Muut kuluneena vuonna SOTERAn projekteihin osallistuneet henkilöt: dosentti Erkki Vauramo, kansainvälisten projektien koordinointi 8

arkkitehti Satu Åkerblom tutkijana Suomen Akatemian ikääntymisen tutkimusohjelmassa ja ARVI Asunnon arviointimenetelmä hank keessa arkkitehti Heli Koivu, tutkijana (31.1. asti) ARVI Asunnon arviointimenetelmä hankkeessa ja Esteettömyys asuntorakentamisessa -hankkeessa. arkkitehti Timo Karhu tutkijana (12.2. 30.6.) ARVI Asunnon arviointimenetelmä hankkeessa arkkitehti Irma Verhe erikoistutkijana (20.9. alkaen) robotiikkaan liittyvässä EU-hankkeessa arkkitehti Vuokko Lehmuspuisto tutkijana (1.10. alkaen) Vanhusten liikkumismahdollisuudet -hankkeessa tekniikan ylioppilas Henna Kemppainen tutkimusapulaisena (31.5. asti ja 1.10. alkaen) ARVI Asunnon arviointimenetelmä hankkeessa tietoteknisen sovellutuksen toteuttajana arkkitehtiopiskelija Tuula Tuononen tutkimusapulaisena 19.11. alkaen projektissa Asunnon arviointimenetelmä suunnitteluun ja toteutuksen seurantaan filosofian ylioppilas Lari Latvala tutkimusapulaisena 1.6. 30.6. ja 1.8. 31.8. Ikääntymisen tutkimusohjelman osahankkeessa Moniaistinen ympäristökokemus. arkkitehtiopiskelija Tiia Ettala tutkimusapulaisena (15.10. alkaen) eri projekteissa arkkitehtiopiskelija Katja Mäkeläinen tutkimusapulaisena (22.10. alkaen) eri projekteissa Asunnon arviointimenetelmä -hankkeessa tekn.tri Arto Saari on toiminut rakentamistalouden asiantuntijana, AE Partners Oy:n toimitusjohtaja Aarni Heiskanen ja DI Timo Gunst tietoteknisenä konsulttina ja DI Jukka Jokiniemi Innojok Oy:stä heikkonäköisille suunnittelun asiantuntijana. Rakennusarkkitehti Maarit Suokonautio on osallistunut Kontulan vanhainkodin hygieniatilojen testaukseen. Baltiaan tehtäviin projekteihin on osallistunut asiantuntijana professori Raimo Sepponen. Toimistosihteerinä on toiminut Anu Niskanen (4.1. asti) ja Marjatta Fredriksson (11.5. 30.6.). Arkkitehtiosaston toimistosihteerin Tuula Soinin työpanoksesta osa on ollut SOTERAn käytettävissä, samoin kuin mikrotukihenkilöiden Jarmo Saarisen ja Petri Grönbergin. 9

4.4 Talous ja tilat SOTERAn vakituisen tutkijan palkkakustannukset sekä osa toimitilojen vuokrasta katetaan korkeakoulun budjetista. Kaikki muut toiminnan välittömät ja välilliset kustannukset on katettu ulkopuolisella rahoituksella. Ulkopuolinen rahoitus on sisältänyt useita projekteja ja rahoittajatahoja. Toiminnan rahoitus mk Vuosi 2001 Vuosi 2000 Vuosi 1999 Ulkopuolinen rahoitus 1 255 000 1 024 000 1 078 000 SOTERAn toimintamenoraha 378 000 520 000 400 000 Työministeriö (tukityöllistettyjen palkkaus) 4 000 140 000 269 000 Yhteensä 1 637 000 1 684 000 1 747 000 SOTERA on toiminut koko kuluneen vuoden Otaniemen vesitornissa. SOTERAN JOHTOKUNTA 10

Liite 1 SOTERAn neuvottelukunnan jäsenet 1.1.1999 31.12.2001 Särkijärvi Jouni J., ylijohtaja, ympäristöministeriö, puheenjohtaja Alanko Urpo, sosiaali- ja terveysjohtaja, Vantaan sosiaali- ja terveysvirasto Blanco-Sequeiros Marjatta, apul.osastopäällikkö, Sosiaali- ja terveysministeriö* Hakkarainen Kari, manager, KONE Oyj* Honkala Timo, apulaiskaupunginjohtaja, Helsingin kaupunki Ilmarinen Juhani, fysiologian osaston johtaja, Työterveyslaitos Häyhä Pekka, Etelä-Suomen aluejohtaja, SATO rakennuttajat Oy Karjalainen Pirkko, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Pesola Kirsti (varajäsen, projektipäällikkö) Koiso-Kanttila Jouni, professori, Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto Konttinen Mauno, ylijohtaja, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES Lauslahti Kalevi, professori, lääketieteellinen asiantuntija Luhtanen Veikko, rakennuttajapäällikkö, Raha-automaattiyhdistys Merikanto Olavi, projektipäällikkö, SITRA Moisio Antti, apulaiskaupunginjohtaja, Espoon kaupunki Niemi Mauri, toimitusjohtaja, Skanska Etelä-Suomi Parvinen Ilmo, hallintoylilääkäri, Turun kaupungin terveydenhuolto Seppänen Matti, professori, Tampereen teknillinen korkeakoulu, arkkitehtuurin osasto Taskula Tuula, sosiaali- ja terveystoimen päällikkö, Suomen Kuntaliitto Tauria Arto, toimitusjohtaja, Proteesisäätiö Uski Alpo, aluepäällikkö, Valtion Asuntorahasto Veneranta Rauno, johtaja, Finnet osaamiskeskus, Porin Puhelin Oy (varajäsenenä Knaapi Anne)* Ylimaula Anna-Maija, johtaja, Taideteollinen korkeakoulu* *Edustaja vaihtunut 28.11.2000 11